|
|
04.11.2018 12:57 | Jimi Aalto | ||
| Mitä tässä siis tapahtui? | ||||
|
|
04.11.2018 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Lavassaaressa on useampia näitä GAZ-johdannaisia, mm. tämän yksikön kuva on tarttunut muistikortille: https://vaunut.org/kuva/107040?s=1 Ilmeisesti näitä on valmistettu ihan teollisesti, mutta kaikkinensa on kyllä outo rakennelma! | ||||
|
Kuvasarja: Firth of Forth -rautatiesilta |
04.11.2018 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Uwe kuvien julkaisusta. Silta on niin mieletön, että ei ole pelkoa, että siitä olisi liikaa kuvia! Ainoa ongelma on, että nyt alkaa matkakuume Skotlantiin kasvaa... | ||||
|
|
04.11.2018 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Uwe linkistä, siinä oli kattava kuvaus metron sähköistyksestä! Olisi pitänyt arvata, että tieto löytyy vaunut.orgista! Kävin brittikuvia läpi ennen näiden kuvien julkaisua, mutta juuri tuo kuva ei sattunut silmiin. | ||||
|
|
04.11.2018 11:11 | Joni Lahti | ||
| Lavassaaren museossa oleva kiirabi eli ambulanssi lienee kovasti sukua? http://forum.automoto.ee/printthread.php?tid=17966 Siinä oli moottorina GAZ-21 sekä vaihteisto ja jäähdytin GAZ-51:sta. | ||||
|
|
04.11.2018 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| En ole kuormauksen ammattilainen, erikokoisia on kuormassa, mutta kovin vänkyröitä en havaitse - sikinsokin puut silti mielestäni ovat... Urani alkuvaiheen ensimmäisiä ohjeita olivat: "Siirry hieman kauemmaksi paikalltasi tavarajunan kohtaamisessa (koneapulainen)." Toki vastaantulleen yöpikajunankin ikkunasta heitetty tyhjentynyt "yömyssypullo" kilahtaa pelottavasti esim. Hurun tuulilaisn pilariin, saatika paikaltaan sitomatta luiskahtanut ja rivakasti kuormaan roiskaustu tukin pää... | ||||
|
|
03.11.2018 23:41 | Petri Tuovinen | ||
| ...ja sitten BINGOO! Ossille :) | ||||
|
|
03.11.2018 23:26 | Ossi Rosten | ||
| Laajakankaan tulokaarteeseenkin tuo saattais osua | ||||
|
|
03.11.2018 23:25 | Heikki Jalonen | ||
| Onpas tuo melkoinen hybridi, mutta ei varmaankaan pistokemallia. Eikä lataustyyppiä. Eikä varmaan alapäästöinen. Ohjaamon keskeisin ydin näyttäisi olevan kotoisin GAZ 52 tai 53-sarjan kuorma-autosta. Moottorinsuojus taas on jotain aivan muuta. Konepelti muistuttaa hämmästyttävän paljon BeGe-hyttisen Scania-Vabiksen klyyvarinkantta, ehkä se on kuitenkin kotoisin jostain KrAZ-mallista. Maski voisi olla vaikka kotoisin AT-L tykinkiskojasta. Ehkä kuitenkin luultavimmain vanhemman linjan GAZista, malli 63. Kymmenen pinnaa nääs. Ulkokuoren perusteella on paha arvailla moottorista mitään... Voisikohan siinä olla ZMZ-53, eli GAZ 53 mallin perusmoottori - 4,2l V8 bensa, terveestä janostaan tunnettu? Kuvasta katsottuna, siellä ei ainakaan ole jäähdytintä, ei ainakaan tavallisella paikallaan. Onko se vain poissa, vai onko tekniikka jotain vallan muuta? Onko kukaan pannut merkille samalaista muualla, voisiko tämä olla yleisliittolainen normituote? Vaiko paikallinen Kastom? Ohjaamon oven takana näkyy eräs neuvosto-kuormureiden ominaispiirre: valtavan suuri polttoainekorkki. Siihenkin on syynsä... |
||||
|
|
03.11.2018 23:02 | Petri Soronen | ||
| Muutama vaihtoehto: 1. Ämmänsaaresta Pesiökylään, viimeinen kaarre? 2. Hyrynsalmella Lietejoen ylittävä silta? (hyvin epämääräinen arvaus) 3. Seitenoikealta etelään, erään pikku purosen ylittävä silta, näillämain: https://www.google.fi/maps/dir//Ristij%C3%A4rvi/@64.5809893,28.3377666,1396m/data=!3m1!1e3!4m9!4m8!1m0!1m5!1m1!1s0x46827d15bf161267:0x96d9cbcf7a74e148!2m2!1d28.2071319!2d64.5050193!3e0 |
||||
|
|
03.11.2018 22:49 | Pasi Utriainen | ||
| Venäjällä puut lajitellaan läpimitan mukaan, jolloin tasapaksuista puista on helppo tehdä siisti kuorma. Suomessa kuitupuuta ei lajitella, vaan kaikki kulkee samoissa sekalaisissa kuormissa. Tuollaisista eri paksuista vänkyröistä ei saa nättiä kuormaa eikä varmaan ole tarvettakaan. | ||||
|
|
03.11.2018 22:41 | Uwe Geuder | ||
| Juu, aiheesta on keskusteltu aikaisemminkin https://vaunut.org/kuva/123375 . | ||||
|
|
03.11.2018 22:20 | Aki Karvonen | ||
| Alkuperäinen TLV-HVA jäi yöllä Jyväskylään ja tämä jatkoi siitä. https://julia.dy.fi/timetables?s=3824&d=1.11.2018 Syytä en tidä, sen voi joku viisaampi kertoa. |
||||
|
|
03.11.2018 21:53 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eiköhän tätä nimeä, käytetty silloin, ainakin paikallinen enemmistö: https://vaunut.org/kuva/36636?paik=Vaasa&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus | ||||
|
|
03.11.2018 21:53 | Petri Nummijoki | ||
| Voisihan tuo Vr11 ollakin sillä toisen kuvan kommenteista ilmenevällä perusteella, että talli olisi purettu alkuvuodesta 1966 ja Vv15-käyttö Lappeenrannassa alkanut talvella 1965-1966, joten vanha talli kesäoloissa ja Vv15 Lappeenrannassa sopivat ilmeisesti huonommin yhteen. | ||||
|
|
03.11.2018 21:40 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoittanet Vr11. Olikohan niitä töissä Lappeenrannassa? Kouvola sai kesällä 1962 Vr11-veturit 1810-1814 Helsingistä, joista 1810 ja 1811 menivät Haminaan mutta minulle on jäänyt epäselväksi, olivatko kaikki loput Kotkassa vai kenties joku muuallakin, kuten juuri Lappeenrannassa? Vv15-vetureiden käyttöönotosta Lappeenrannassa oli tietoa kuvan https://www.vaunut.org/kuva/100445 yhteydessä. Aikataulukirjan A-osan 1961 mukaan Lappeenrannassa oli 12,8 m kääntöpöytä. Lienee kuvassa näkyvä. 60-luvun lopulla ilmoitetaan olleen 22 m kääntöpöytä. | ||||
|
|
03.11.2018 21:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaksi nikkelivaunua roikkuu perässä. Käyttääkö Harjavallan tehdas taas Talvivaaran nikkeliä? | ||||
|
|
03.11.2018 19:55 | Petri Tuovinen | ||
| Huti tuli, mutta Kainuussa ollaan... | ||||
|
|
03.11.2018 18:34 | Kari Huuva | ||
| Talvivaaran juna. | ||||
|
|
03.11.2018 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä, Raimo! Kivi vierähti syrämeltäni... | ||||
|
|
03.11.2018 18:22 | Raimo Harju | ||
| Esa, ei muistamattomuus ole suinkaan mitään hölmöyttä, nykyään nuoret muistaa valikoidestu sen minkä haluaakin muistavan. | ||||
|
|
03.11.2018 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Eljas! Olinpa hölmö, kun en muistanut tuota Nikolainkaupunkia... | ||||
|
|
03.11.2018 16:36 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut Vaasan varikkoa lainkaan. Se oli Nikolainkaupungin varikko. 31.12.1910 siellä oli C5 113, 114; G1 119, 123, 196, 213; G9 314, 315, 316, 317, 318, 319, 320, 321. Seinäjoen varikolla oli 31.12.1910 C5 106, 108; F 132, 133; G1 129, 134, 138; G2 135; G8 262, 263, 264, 265, 266, 267, 268, 269, 270; G9 360. |
||||
|
|
03.11.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä vetureita Vaasan varikolla tuohon aikaan oli? | ||||
|
|
03.11.2018 14:18 | Erno Palonheimo | ||
| Hiustenhalkomiseksi menee, mutta kyllä noihin oli alkujaan lisenssi. Tuotanto alkoi Moskovan moottoripyörätehtaalla '42 ennen Saksan hyökkäystä. | ||||
|
|
03.11.2018 14:12 | Ossi Rosten | ||
| Tuossa? https://www.google.fi/maps/@64.185783,28.2952336,480m/data=!3m1!1e3 (karttapaikan linkki veti taas jonnekin ihan kummaan paikakkaan) | ||||
|
|
03.11.2018 12:38 | Jukka Tölkkö | ||
| Kuvauskulma saattaa ehkä vähän hämätä. Se on ihan tavallinen peltotien tasoristeys. Ylläolevasta Tasoristeys.fi:n linkistä löytyy tosi hyvät tasoristeyskuvat. | ||||
|
|
03.11.2018 12:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Onpa hieno otos! Tuo keskellä peltoa oleva tasoristeys näyttää sangen erikoiselta. | ||||
|
|
03.11.2018 12:04 | Risto Sollo | ||
| Polkuresiinasta seuraavassa näkyy olevan Dnepr K-750:n moottori.Sivuventtiilibokseri,lisenssitön BMW... | ||||
|
|
03.11.2018 11:06 | |||
| Jospa se työnjohtaja onkin turvamies? | ||||
|
|
03.11.2018 01:46 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, tallissa näkyy vielä olevan joku konekin, lieneekö Vv11, vaiko jo Vv15? Kääntölava näyttää aika lyhyeltä, tulee jopa nykyinen Suolahden kääntöpöytä mieleen... Olisiko jotain 12m..? | ||||
|
|
03.11.2018 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään eivät ole olleet "Venäjän pojat" lastaamassa noita vaunuja. Melkoisella kiireellä on puut roiskittu kuormaan, uskaltuukohan ns. "ammattilainen" tunnustaa lastanneensa nuo vaunut? | ||||
|
|
03.11.2018 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Mitäpäs jos tuo kuvassa oleva kaunokirjoitus tarkoittaakin, jotta Moottorivaunu olisi tullut Iisalmeeseen? Kun ei tuo rakennus oikein istu Ylivieskan tavararatapihan raiteille. Iisalmen ykkönen voisi ehkä olla parempi arvaus (tosin – mikä lie rakennus tuo sitten olisi?) Tai sit se on joku Haapajärvi. Jossa tuskin noin tasokkaita laitureita silloin oli. SKS |
||||
|
|
03.11.2018 00:23 | Julius Ylitalo | ||
| Ihania voikukkia Hinthaaran asemalla. Hinthaara on kyllä kaunis. | ||||
|
|
03.11.2018 00:20 | Julius Ylitalo | ||
| Nyt tiedän että tuosta on vielä 200 - 300 metriä Porvoon Keskustan seisakkeelle. | ||||
|
|
03.11.2018 00:19 | Julius Ylitalo | ||
| Maiseman mukaan päättelin että juna on Porvoon Keskustassa. | ||||
|
|
03.11.2018 00:13 | Julius Ylitalo | ||
| Viehättävä kuva Metsäkansan seisakkeelta. | ||||
|
|
02.11.2018 23:16 | Tapio Keränen | ||
| Mikä oli kääntölavan pituus? Aivan ihastuttava kuva! Pari pilttuuta pikku-vetureille ja kaksi vähän isommille. Takana vesitorni ja ilmahälytyssireeni. Olivatko katon harjan hormit ilmanvaihtoa varten? | ||||
|
|
02.11.2018 22:31 | Hannu Peltola | ||
| Nyt löytyi sekin tiedonjyvä, mitä jännitettä käytetään yhdistetyillä rataosilla: näillä on käytössä +660 voltin syöttö, mikä on lukemani mukaan hyvä kompromissi 630 ja 750 V välillä. | ||||
|
|
02.11.2018 22:10 | Petri Sallinen | ||
| Numeroiden perusteella onnistuin seuraamaan muutaman alunperin Hangon radalle rakennetun avosiltaisen vaunun historiaa. Vuonna 1926 vaunuja oli vielä kaksi kappaletta, numerot 4348 ja 4350. Molemmat olivat litteralla G. Jossain vaiheessa (en tiedä vuotta) numero 4348 muuttui numeroksi 5348. Vuonna 1933 jäljellä oli enää numero 4350. Vuonna 1936 sen littera muutettiin Gt:ksi. Virkatarvevaunuina entisiä Hangon radan vaunuja näyttää olleen vuonna 1934 yksitoista kappaletta: numerot 04002, 04016, 04022, 04024, 04079, 04012, 04028, 04042, 04081, 04110 ja 04124. Viidessä ensimmäisessä ilmoitetaan olleen vipujarru, muut ovat jarruttomia. Tämän perusteella jälkimmäiset eivät olisi olleet avosiltaisia. |
||||
|
|
02.11.2018 21:48 | Jouni Halinen | ||
| Ajattelin että olisi fiksua siirtää tämä G+jotain turinointi keskustelun puolelle. Kun sitä nyt käydään useiden eri kuvien alla yhtäaikaa, niin homma menee väkisinkin siihen että joka kuvan alla käydään sama keskustelu/väittely vaunun oikeasta litterasta, numerosta, vaunusilloista, laudoituksen suunnasta, puu/teräspylväistä, ovista, jarruista, väristä, valmistusvuosista, kattotuulettimista, ym.ym. ja vaihtoehtoja tuntuu riittävän. Ylläpito voisi siirtää pohjiksi kaikki G-turinat eri kuvien alta sinne. G-vaunujen historiikki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11361.0 |
||||
|
|
02.11.2018 21:46 | Jouni Halinen | ||
| Ajattelin että olisi fiksua siirtää tämä G+jotain turinointi keskustelun puolelle. Kun sitä nyt käydään useiden eri kuvien alla yhtäaikaa, niin homma menee väkisinkin siihen että joka kuvan alla käydään sama keskustelu/väittely vaunun oikeasta litterasta, numerosta, vaunusilloista, laudoituksen suunnasta, puu/teräspylväistä, ovista, jarruista, väristä, valmistusvuosista, kattotuulettimista, ym.ym. ja vaihtoehtoja tuntuu riittävän. Ylläpito voisi siirtää pohjiksi kaikki G-turinat eri kuvien alta sinne. G-vaunujen historiikki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11361.0 |
||||
|
|
02.11.2018 21:19 | |||
| Samarako se pilkottaa tuolla? | ||||
|
|
02.11.2018 21:17 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1885-luetteloinnissa Golubjevin konepajan valmistamat vaunut on jo jaettu useammaksi litteraksi. 10 kappaletta on litteralla Ga, 96 kappaletta on litteralla Gb, 10 kappaletta litteralla Gbc ja kaksi kappaletta litteralla Gh. Lisäksi on kaksi edellä mainittua Ge-litteran vaunua. "Leveät kiskot" -kirjan tiedoista poiketen kahden Gh-sarjan vaunun valmistajaksi ilmoitetaan "P:burg & J.M.V. H:fors" — tämä voi tosin tarkoittaa myös muutostyötä lämminvaunuiksi alkuperäisen rakentajan yhä ollessa Golubjev. Vuoden 1906 luettelossa taas kaikki alunperin Hangon radalle valmistetut 120 vaunua on luetteloitu G-sarjaan. |
||||
|
|
02.11.2018 21:11 | |||
| Eikös täällä ole jo ennestään yksi kuva mistä saa selville tarkempia teknisiä tietoja? Ks; https://vaunut.org/kuva/127653?tt=11&i1=Sggrrs | ||||
|
|
02.11.2018 20:30 | Vesa Höijer | ||
| Ilmeisesti sillä on kuljetettu saksalaisia sotilaita vapauttamaan Baltiaa neuvostovallasta. | ||||
|
|
02.11.2018 20:16 | Jouni Halinen | ||
| Taisi olla Eliaksella aikasen uunituore kortti taskussa (max. 5 kk) ja matka on tosiaan voinut kulkea laillisesti sen mitä Mini kulki (130 km/h?) tämä kuitenkin vain taajamien ulkopuolella. Nykyinen nopeusrajoitussysteemi taisi tulla voimaan 70-luvun alkuvuosina. Lisäksi 80:pin lätkästä ei ollut tietoakaan. Autojen määrä lähti nopeaan kasvuun 60 luvun alkupuolella kun autojen vapaa tuonti tuli mahdolliseksi, eli tuontilisenssit poistuivat ja autovero tuli tilalle. Tämän seurauksena ruumiita alkoi tulemaan, pahimpina vuosina ”saldo” taisi olla 1300 vainaan paikkeilla, Autoja taisi olla silloin jotain 10-20 %:tia nykyisestä (yli 2 miljoonaa henkilöautoa) autokannasta. Nykyisin kuolleita on vuosittain 300 +/- jotain. Ps. luvut ilman Wiki tarkistusta. Aikalaiset (kortilliset/autolliset) voisivat kertoa ajoista enemmän, itse sain kevarikortin (harjoitusluvan) 1974. Ilmiö on varmaan ollut R-harjastajien käytössä laajemminkin, kun on pitänyt ajaa siirtymät juna-aikataulujen mukaan. Naapurissa asui takavuosina poliisikomisario Seppo S. Hän minulle haikeasti muisteli niitä aikoja kun Forssan seudulla päästeltiin Porintietä sen mitä autosta irtosi. Taisi alkaa poliisiksi em. syistä, vietteli 70/80 luvulla kesälomia ilman vaimoa Saksan moottoriteillä viritetyllä BMV 325:la. |
||||
|
|
02.11.2018 20:04 | Mikko Mäntymäki | ||
| Saisko 1500x1200 kuvaa että saa vaunusta tekniset tiedot. | ||||
|
|
02.11.2018 19:52 | Petri Sallinen | ||
| Kaivoin esille Rautatiemuseon piirustuksen Hangon radan jarrusillalla varustetusta vanusta. Piirustukseen kuvattu Hangon radan vaunu kuvassa näkyvä vaunu ei missään tapauksessa ole — sen verran omintakeinen Hankoon suunniteltu vaunu oli. Vaunun erottaa helposti SVR/VR:n vaunuista. Hangon radan vaunusssa katon pyöristyksen säde on selvästi jyrkempi kuin kuvan Gb/Gd-vaunussa — lähes samaa luokkaa kuin puurunkoisessa Gb/Gd-vaunussa. Sivuseinän pystytukien jaotus on erilainen. Sivuseinän tuuletusluukut ovat myös selvästi matalammat. Avosillan päädyn rakenne on erilainen. Jos vaunun ripustukset näkyisivät, niin niiden malli eroaa selvästi SVR/VR:n käyttämistä ripustuksista. Neljän piirustuksen sarjassa on kuvattu yksityiskohtaisesti vaunujen ripustukset, pyöräkerrat, vetolaitteet ja laakeripoksit. Tähtipyörä on kaunis ja poikkeaa totutuista. SA:n kuvistakin löytyvä FG oli näköjään ehditty jo julkaistu täällä https://vaunut.org/kuva/84714?t=FG — aikaisempaan viitaten. Lähemmin kun vaunua tarkastelee, niin vaunun rakenne on mielenkiintoinen — avosillan kulmatolppa näyttäsi peräti L-palkilta ja päädyn pystyt näyttäisivät olevan puuta. Oviaukon vasemmalla puolella taas on pystylaudoitettua seinää, mikä peittää seinän alkuperäisen rakenteen. Ehkä tähän kohtaan on tehty ylimääräinen lämpöeristys. |
||||
|
|
02.11.2018 16:13 | Raimo Harju | ||
| Taitaa olla muokattu, mutta mitäpä se haittaa, tuleepas kuitenkin kesä mieleen. | ||||
|
|
02.11.2018 16:10 | Hannu Peltola | ||
| Umpivaunun tarkkaa litteraa ei saa selville, mutta kuvaa zoomaamalla näkyy, että litterassa on kaksi kirjainta ja jälkimmäinen kirjan on selkeästi matalampi kuin ensimmäinen. Tämä jättäisi litteravaihtoehdoksi Ga:n. | ||||