Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.11.2018 16:10 Hannu Peltola  
  Umpivaunun tarkkaa litteraa ei saa selville, mutta kuvaa zoomaamalla näkyy, että litterassa on kaksi kirjainta ja jälkimmäinen kirjan on selkeästi matalampi kuin ensimmäinen. Tämä jättäisi litteravaihtoehdoksi Ga:n.
kuva 02.11.2018 15:43 Tuomas Pätäri  
  Kirjoittelen minäkin nyt ulkomuistista. Harrastajaurani alkuvaiheilla (n. 2007) muistan vielä nähneeni sekakäyttöä tavarajunienkin kohdalla, joskin takimmaisten käyttö oli paljon yleisempää. Äkkiä etsitty Robertin kuva äärimmäisistä vuodelta 2007: https://vaunut.org/kuva/48795. Sitten parin vuoden sisällä siitä, ehkä 2010 mennessä, systeemi muuttui niin että taaimmaisten käyttö muuttui lähes systemaattiseksi kaikissa junissa. Silloin oli Vorgissakin jonkin verran keskusteluja aiheesta kuvien alla.
kuva 02.11.2018 14:59 Petri Nummijoki  
  Samaa mieltä Kimmon kanssa mutta minusta niin päin, että sitten, kun kaavamaisesta äärimmäisten virroittimien käytöstä luovuttiin joskus 2000-luvun puolella, käytettiin takimmaisia hitaissa junissa. Mutta silloin 90-luvun alussa, kun siirryttiin takimmaisten käytöstä äärimmäisten käyttöön, koski muutos minusta kaikkia junia. Tässä matkustajajunaa kesällä 1992 https://vaunut.org/kuva/16429 takimmaisilla virroittimilla ja tässä tavarajunaa kesällä 1993 äärimmäisillä virroittimilla https://vaunut.org/kuva/18748.
kuva 02.11.2018 14:42 Petri P. Pentikäinen  
  Kieltämättä pikkukuvasta tuli äkkivilkaisulla ajatus ratikasta Lauttasaaren sillalla.
kuva 02.11.2018 14:36 Petri Sallinen  
  Kuvasta on vaikea päätellä, onko vaunussa puinen vai rautainen runko. Kulmatolppa on ainakin puuta. Suomessa rakennettujen avosiltaisten Gb/Gd-vaunujen runko sen sijaan näyttäisi pääsääntöisesti olleen rautaa — kulmatolppana näyttäisi olleen käytettävissä olevien valokuvien ja piirustusten perusteella rautatanko.

Tosin SA-kuva-palvelusta löytyvä FG-muunnosvaunu on heti poikkeus tästä pääsäännöstä: runko on rautaa, mutta kulmatolppa puuta. Näin näyttää pääsääntöisesti olleen myös venäläisissä avosiltaisissa vaunuissa: runko rautaa ja kulmatolpat puuta.

Tietämys ylipäätään puurunkoisista Gb/Gd-vaunuista on vielä puutteellinen — valmistajia oli useita, eikä valmistajien valitsemia ratkaisuja valmistussarjojen osalta täysin tunneta. Nykytietämyksen mukaan on oletettu, että puurunkoisessa Gb/Gd-vaunussa olisi katon pyöristyssäde ollut kestävyyssyistä jyrkempi kuin rautarunkoisessa vaunussa. Valmistettiinko myös puurunkoisia loivemmalla katon säteellä varustettuja Gb/Gd-vaunuja — en tiedä.

Oletetaan, että kuvan vaunussa on rautainen runko ja puiset kulmatolpat. Silloin vaunu voisi olla melko varmasti alkuperältään venäläinen vaunu. Tällä perusteella littera voisi olla joko Gd tai Gav. Kuvan perusteella litteran kohtaan on kuitenkin maalattu vain kaksi kirjainta, mikä poistaa Gav:n mahdollisuuden. Periaatteessa vaunu voisi olla myös alkuperäinen avosiltaiseksi Gb/Gd-vaunuksi rakennettu — tosin puinen kulmatolppa pienentää todennäköisyyttä, tosin ainakaan minä en tiedä, käyttivätkö suomalaiset rakentajat tällaista yhdistelmää. Hangon radan vaunu kuvassa näkyvä vaunu ei voi olla tällä olettamuksella, koska piirustusten mukaan Hangon radan avosiltaisissa vaunuissa oli puinen runko.

Oletetaan, että kuvan vaunussa on puinen runko ja puiset kulmatolpat. En osaa sanoa, rakensivatko venäläiset näitä vaunuja myös puisilla runkotolpilla. Se taas olisi melko epätodennäköistä, että suomalaiset olisivat rakentaneet tällaisen vaunun puurunkoisena — sillä olettamuksella, että katossa on loiva pyöristyssäde. Puurunkoisuuden perusteella vaunu voisi olla yksi 19:stä Hangon radalle Golubjevin konepajan rakentamista vaunuista. Hangon radalle rakennetut jarrusillalliset vaunut olivat kuitenkin kaikki käsittääkseni 7,54-metrisiä, eli yhtä pitkiä kuin muutkin Pietarissa rakennetut umpivaunut — jarrusillan viemä pituus oli otettu pois korin pituudesta toisin kuin Suomessa rakennetuissa avosiltaisissa Gb/Gd-vaunuissa. Tätä asiaa ei kuvasta tosin voi päätellä.

FG-vaunun sivuseinässä oli myös ikkuna, joka sulkee tämän mahdollisuuden pois.

Tarkempi skannaus tai alkuperäien kuva voisi antaa enemmän tietoa. Nyt ei voi tyytyä muuta kuin spekulaatioihin.
kuva 02.11.2018 14:12 Ilari Kokko  
  Tokiossa on myös edelleen raitiotietä jäljellä. Ainakin Arakawa-linja pohjois-Tokiossa kulkee osittain kadulla muun liikenteen seassa, pääasiassa tosin pikaraitiotiemäisesti muusta liikenteestä erillään. Setagaya-linja on ollut osa tätä samaa verkostoa, mutta se on täysin muusta liikenteestä erillään. Enoshiman sähkörautatie puolestaan on EMU, joka ajaa osittain katuverkostolla Fujisawassa, Tokion lounaispuolella.

Hokkaidōlla sekä Sapporossa että Hakodatessa on (osin) katuverkossa kulkeva toiminnassa oleva raitiotie, samoin Takaokassa (keski-Honshū, pohjoisrannikko). Hiroshimassa liikenne on ehkä laajinta yhdeksällä linjalla ja erittäin monipuolisella kalustolla.

Nagasakissa liikennöidään pääosin katuverkolla, muutamaa eriytettyä osiota lukuunottamatta. Sama pätee Kumamotoon Nagasakin naapurissa, jossa myös keskustassa ajetaan katuverkossa. Myös Kagoshimassa Nagasakista etelään on pieni raitiotie, 10 kilometriä pituudeltaan.

Ōsakassa linjasto noudattaa japanilaista tapaa, eli sekä katuverkolla että siitä erillään ajetaan. Okayamassa Honshūn eteläkärjessä on myös lyhyt, noin kahden linjan verkosto. Siellä puolestaan ajetaan käytännössä autoilta erotetussa kadun keskiosiossa. Sama pätee Kōchiin Shikokussa.

Mielenkiintoinen on Matsuyama, josta mm. löytyy sähköradan ja raitiotien raideristeys! Molemmilla 600V tasajännite. Näissä japanilaisissa järjestelmissä tarkka määritelmä on haastavaa, onko kyseessä rautatie katuverkolla vai muusta liikenteestä eristetty raitiotie. Lainsäädäntöhän tuon oikeastaan määrittelee.
kuva 02.11.2018 10:24 Antero Airola  
  Ei viimeinen. Ainakin Hakodatessa on 1½ raitiovaunulinjaa käytössä.
kuva 02.11.2018 10:18 Kimmo Pyrhönen  
  Ulkomuistista ei pitäisi kommentoida, mutta etu+takavirroitinta käytettiin nopeissa junissa (henkilöliikenne) ja taka+takavirroitinta hitaammissa. Ainakin jossakin vaiheessa.

Analyysia voi tarkentaa ja tehdä mahdollista kuvavertailua tavara- ja henkilöliikenteen välillä.
kuva 02.11.2018 09:32 Kurt Ristniemi  
  Minäpä nyt kuitenkin sanon vastaan noille 75-vuotishistoriikin vastaansanomattomille kertomuksille, sillä historiikki (Valtionrautatiet 1912-1937 II) ei sellaisia kerro; Kyseessä on induktiivisen päättelyn non sequitur -argumentaatiovirhe: Historiikin tekstistä ei voi loogisesti päätellä sen enempää sitä, että kaikki pystysuoralla seinälaudoituksella varustetut vaunut olivat 1930-luvulla Ga-sarjaa (paitsi ne jne.) kuin sitäkään, että kaikki vaakasuoralla seinälaudoituksella olevat vaunut olivat 1930-luvulla Gd-sarjaa (paitsi Gb) ja että kuvan vaunu siten on Gd-sarjaa.

Vääriin johtopäätöksiin ajautuminen ei kuitenkaan ole mitenkään ihmeteltävää, varsinkaan jos ei ole omaa vaunuhistorian tuntemusta ja/tai ei tunne loogisen päättelyn salakuoppia, sillä sen verran suurpiirteisesti ja jopa harhaanjohtavasti historiikki asiasta kertoo.

Historiikki kertoo sanatarkasti näin (s. 478): "Rautateiden ensimmäisen 50-vuotisjakson loppuun asti rakennettiin katettuja Ga-sarjan vaunuja, joiden kori oli kokonaan puusta ja päällyslaudoitus pystyasennossa. Tämä monessa suhteessa mielenkiintoinen ja edullinen rakennustapa täytyi keskeyttää v. 1913, kun rautateiden oli ruvettava rakentamaan ns. yhdysliikennemallisia Gd-vaunuja, joiden korissa oli rautainen runko ja vaakasuoraan asetettu laudoitus pylväiden sisäpuolella."


Ga-kohdassa ei siis kerrota, että kaikki pystylaudoitetut vaunut (paitsi ne jotka oli jne...) olisivat kirjaa kirjoitettaessa 1930-luvulla olleet litteraltaan Ga. Siinä kerrotaan vain, että ensimmäisen 50-vuotisjakson loppuun asti rakennettiin pystylaudoitettuja Ga-vaunuja.
Historiikin kertomus on tietenkin tosi, mutta se johtaa helposti ainakin kahteen väärinkäsitykseen:
1) Kaikkien pystylaudoitetuttujen vaunujen littera ei rakennusaikanaan ollut Ga. Käyttötarkoituksen mukaan oli myös Gab, Gabd, Gad, Gb, Gbc, Gbd. 1930-luvulla valtaosa näistä pystylaudoitetuista vaunuista oli varmasti jo litteraltaan Ga (niin tekstissä ei kuitenkaan kerrota), mutta niitä oli toki myös esim. G-, Gi-, Gpl- ja Gt-litteraisia.
2) Tarkkaamaton lukija saattaa saada tekstistä käsityksen, että ensimmäisen 50-vuotiskauden aikana rakennetut katetut tavaravaunut olivat kaikki pystysuoralaudoitteisia. Niin ei asianlaita kuitenkaan ole. Pystysuoralaudoitteinen malli kehitettiin vasta joskus 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen kaikissa katetuissa tavaravaunuissa (litt G alalitteroineen) oli ulkopuolinen puinen runko ja sisäpuolinen vaakasuora seinälaudoitus.

Gb-kohdassa kerrotaan - 1930-luvun tilanteen mukaan - vain pystysuoralaudoitteisten vaunujen JÄLKEEN rakennetuista vaakasuoralaudoitteisista vaunuista. Vaakasuoraan sisäpuoliseen seinälaudoitukseen jouduttiin palaamaan(!) v. 1913, kun keisarikunnasta kävi käsky rakentaa venäläistyyppisiä vaunuja keisarikunnan yhdysliikennettä varten. Näiden vaunujen littera oli aluksi Gb, erotukseksi Ga:sta. Vasta vuoden 1917 jälkeen näiden vaunujen litteraksi vaihdettiin historiikin mainitsema Gd, joka niillä siis oli myös 1930-luvulla. - Vaakalaudoitettuja katettuja vaunuja rakennettiin siis sekä ennen pystylaudoitettuja vaunuja että niiden jälkeen.

Historiikin kertomaan vedoten tätä kuvan vaunua ei siis voi määrittää Gd-vaunuksi.

Mutta kyllä vaunu silti voi olla litteraltaan Gd. Tässä kohdin myönnän oman aikaisemman tietämättömyyteni ja siitä seuranneen jääräpäisyyden (minusta olisikin nuorempana varmasti saanut hyvän fanaatikon ja anarkistin). Tuollaisia päätysillallisia vaunuja on SVR/VR saanut eri reittejä, joissa kaikissa taustalla on venäläinen vaununvalmistaja tai venäläiset vaatimukset:

* Pietarilainen Golubjeff rakensi vuonna 1873 Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle 19 (vai 17?) katettua päätysillallista tavaravaunua. Vaunuissa oli ulkopuolinen puinen runko ja sisäpuolinen vaakasuora seinälaudoitus. Vaunun piirustukset löytyvät Rautatiemuseosta. - Ks. tarkemmin https://vaunut.org/kuva/129265

* Keisarikunta määräsi vuonna 1913, että SVR:n oli alettava rakentaa yhdysliikennemallisia vaunuja. Niissä oli ulkopuolinen rautainen runko ja sisäpuolinen vaakasuora seinälaudoitus. Näiden littera oli aluksi Gb ja vuoden 1917 jälkeen Gd. Niissä vaunuissa, joissa oli ruuvijarru, oli jarrumiestä varten päätysilta.

* Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen jäi venäläisiä katettuja tavaravaunuja, joissa hyvinkin saattoi olla tämän vaunun näköisiä. Voitaneen olettaa, että iästä riippuen vaunuissa oli joko puinen tai rautainen ulkopuolinen runko. Seinälaudoitus oli sisäpuolinen ja vaakasuora. Vuonna 1921 vaunut litteroitiin kantavuuden mukaan sarjoihin Gd ja Gav.

* Saksalaiset toivat 1940-luvulla 200 miehistönkuljetusvaunua, joissa oli myös tämännäköisiä puisella runkorakenteella ja sisäpuolisella vaakasuoralla seinälaudoituksella varustettuja päätysillallisia vaunuja. Niiden litteraksi määrättiin VGds. Mutta ne tulivat maahan vasta tämän kuvan ajankohtaa myöhemmin.


Kuvan vaunussa on varsin tuhdit päätysillan nurkkatolpat, joka viittaa joko Hanko-Hyvinkää -rautatien vaunuun tai venäläisvaunuun. Vuoden 1913 uusissa yhdysliikennemallisissa vaunuissa oli yleensä rautarunko ja päätysillan nurkat rautatangosta (ellei joku valmistaja sittenkin tehnyt niitä teräsprofiilista?). Tapio Keränen mainitsee Gd-vaunuartikkelissaan (Junat 3, 1990) poikkeavista Gd-vaunuista, joissa oli sekä korkea katto että puinen runko. Näiden tietojen valossa kuvan matalakattoinen tuhtitolppainen vaunu ei ilmeisesti voisi olla vuoden 1913 yhdysliikennemallia, vaan sen täytyisi olla joko Hanko-Hyvinkää -rautatien puutolppainen vaunu tai Tarton rauhassa Suomeen jäänyt venäläisvaunu. Ellei puurunkoisia (tai muuten tuhtitolppaisia) päätysillallisia vaunuja sitten tullut vielä jotakin muutakin kautta?

Keränen kertoo artikkelissaan, että Pasilan konepaja muutti osan jarrusillallisista Gd-vaunuista tilapäisiksi FG-sarjan konduktöörivaunuiksi (nrot 2901-2915) helpottamaan talvi- ja jatkosodan konduktöörivaunupulaa. Vaunuihin rakennettiin ikkunallinen päätyovi. Kuvan vaunussa näyttää sellainen ovi olevan. Silloin vaunu olisi sotien aikaan ollut litteraltaan FG.

Mutta kukapa näistä koskaan tietää silloin kun kuva on näinkin epätarkka.

PS Tuo non sequitur -argumentaatiovirhe:
'Kaikki näkemäni joutsenet ovat valkoisia. Siis kaikki joutsenet ovat valkosia'.
Näin uskottiin pitkään, kunnes Australiasta sitten löytyikin musta joutsen. Tästä saatiinkiin esim. talouselämään termi 'musta joutsen' joka tarkoittaa ilmiötä, jota ei pitänyt olla olemassakaan, mutta joka sitten kuitenkin toteutui.
kuva 02.11.2018 09:13 Petri Nummijoki  
  Vanhoja kuvia hakemalla löytyi pari kuvaa elokuulta 1992, jolloin ajetaan vielä takimmaisilla
https://vaunut.org/kuva/78818 https://vaunut.org/kuva/78819 mutta joulukuussa 1992 jo äärimmäisillä
https://vaunut.org/kuva/15854, joten syksy 1992 lienee ajankohta, jolloin käytäntöä muutettiin.
kuva 02.11.2018 09:05 Petri Nummijoki  
  Tarkoitatko miksi molemmissa käytetään takimmaisia? Jonnekin ehkä noin 1991 asti ajettiin yleensä aina tällä tavoin mutta sitten siirryttiin käyttämään äärimmäisiä ajojohtoon kohdistuneen kuormituksen vähentämiseksi. Mutta ennen pitkää todettiin, että virroittimet kuluvat epätasaisesti niissä yksilöissä, jotka ovat ahkerasti parivetokäytössä eikä äärimmäisten virroittimien käytöstä ole enää aikoihin pidetty kaavamaisesti kiinni.
kuva 02.11.2018 07:42 Teppo Niemi  
  Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm.
kuva 02.11.2018 06:43 Osku Reinikka  
  Ei siinä mitään erikoista olekaan, mutta onhan siihen jokin syy, mikse ne on noin, tai miksei ne ole toisin.
kuva 02.11.2018 06:42 Ossi Rosten  
  Nyt ko Kemijärven rata muuttuu jatkuvakiskoiseksi niin tämä lienee pisin sähköistetty palakiskorata ennen kuin Ugiin päästään posottelemaan Sr* junila?
kuva 02.11.2018 06:38 Osku Reinikka  
  Se on sähköveturi VL26-005 vuodelta -66, ainut lajinsa säilynyt edustaja, joka toimii (tai on toiminut mahdollisesti joskus toimiessaan, huonolla menestyksellä) sähköistyksen ulkopuolella myös akkuvirrallansa. Se on kotoisin neuvostoliitosta, nykyisestä Ukrainasta Dneprin veturitehtaasta.
kuva 02.11.2018 06:27 Kari Kuusela  
  Kyseessä on sähköveturi ( VL26M ) joka kykeni liikkumaan sähköistämättömillä raiteilla akkujensa avulla https://vaunut.org/kuva/113452. Valmistettu Neuvostoliitossa.
kuva 02.11.2018 01:31 Otto Tuomainen  
  TGM1-532 on valmistunut Muromissa vuonna 1960 ja ollut käytössä vuoteen 2000 saakka.
kuva 02.11.2018 01:25 Otto Tuomainen  
  TE3-7593 on valmistunut vuonna 1972 silloisessa Voroshilovgradissa Ukrainan SNT:ssa.
kuva 02.11.2018 00:39  
  Tasoristeyksen oikea nimi on Reikko. Lisäksi kauempana taustalla näkyvästä varoituslaitoksellisesta tasoristeyksestä voin mainita sen verran että se puolestaan tunnetaan nimellä Ruusunen.
kuva 01.11.2018 23:39 Tuomas Pätäri  
  Olen ottanut tästä kuvia niin monella tavalla parin aarin alueella, aitatolppien päälläkin tasapainoitellen, että vaikea muistaa, mistä tarkasti ottaen juuri tämän otin! Muistaakseni kuitenkin risujen päältä metri-pari kaiteesta alaspäin. Turhauttava paikka hakea kuvakulmaa, kun mistään ei ihan saa kunnon näkymää radalle eikä se jää paljosta kiinni... Toiseen suuntaan on huomattavasti helpompaa, siitä on kuva tässäkin sarjassa ja muistan toki myös sinun syyskuisen Allegro-kuvasi siihen suuntaan (https://vaunut.org/kuva/128802).

Virroittimien asettelussa en näe mitään erikoista...?
kuva 01.11.2018 23:01 Jarmo Pyytövaara  
  Mukavaa, kun lopputulos kelpas. Kiitti vaan!
kuva 01.11.2018 23:01 Reino Kalliomäki  
  Venäläisissä kartoissa toriraide on yleinen, ensimmäinen huomaamani merkintä on 1871-72 piirretyssä kartassa. Ehkä viimeinen venäläiseen pohjaan tehty kartta Helsingistä on MMH:n "Helsingin Ympäristö" vuodelta 1923 (!). Karttaa (1:42 000) on ilmeisesti täydennetty monta kertaa, mutta täydennyksiä ei mainita. Torin raide näkyy, satamaradalla ei ole tunnelia. Outoja minulle ovat Hietalahden ja Kauppatorin kääntösiltojen ohitukset. Kuinka vanha pohjakartta onkaan? Sopivaa tutkittavaa Halloweenin aikaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10930.0;attach=5584;image
kuva 01.11.2018 23:00 Jarmo Pyytövaara  
  Aikataulussa junan onkin: IC 186
kuva 01.11.2018 22:55  
  Tieto korjattu.
kuva 01.11.2018 22:54 Hannu Peltola  
  Hieno kuvapari Tuomakselta! Kuukausi sitten löysin juuri tämän saman paikan. Otitko Tuomas kuvan tien kaiteeseen nojaten vai lähistön suuren kannon päältä?
kuva 01.11.2018 22:53 Mikko Heino  
  Vaunusta vai vaununpuolikkaasta? Näyttäis aika kiinteälle ja epästandardille tuo kytkentä toiseen samanlaiseen.
kuva 01.11.2018 22:50 Jyrki Längman  
  Numero korjattu
kuva 01.11.2018 22:18 Niila Heikkilä  
  Tallennusnopeudeltaan liian hidas muistikortti saattaa olla yksi syy, varsinkin jos aina silloin pätkii kun kuvaan tulee paljon liikkuvia elementtejä.
kuva 01.11.2018 22:06 Antti Tapani Häkkinen  
  Kyllä näin on, eikä eilen poikkeusta tapahtunut.
kuva 01.11.2018 21:52 Timo Varshukov  
  Hetkinen, eikös 106 kulje oikorataa pitkin?
kuva 01.11.2018 21:26  
  https://www.youtube.com/watch?v=k_S1WZZzsJk = "Vaaralliset tasoristeykset on varustettu STOP-merkeillä", tietää sanoa edellä jakamani video aiheesta. Tämä tasoristeys voidaan luokitella videon esimerkin kaltaiseksi vaaralliseksi ja STOP-merkkien arvoiseksi tasoristeykseksi muun muassa tiukasti vedettyjen kallioleikkauksien aiheuttamien huonojen näkemäalueiden perusteella.
kuva 01.11.2018 20:19 Teemu Saukkonen  
  Syy paljastuu videolta. Mutta kuka kertoo syyn tälle(kin) nykäykselle kameran käännön yhteydessä? https://youtu.be/QMIbAkTnnps Onko tosiaan ominaisuus, kuten netti väittää?
kuva 01.11.2018 19:00 Joni Lahti  
  C.H. Nummelinin kartassa vuodelta 1876 ei tuota raidetta rautatientorille ollut. Mielenkiintoinen on tuo rata maavallilla Töölönlahden eteläkärjen yli. Siitä taisi jäädä lopulta tuo pieni lampi ratapihalle joksikin aikaa. https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/54692 Kannattaa suurentaa ja kohdentaa kuvaa aseman kohdille.
kuva 01.11.2018 18:51 Osku Reinikka  
  Mistä kyseinen virroitinasettelu?
kuva 01.11.2018 14:51 Arto Papunen  
  Toivottavasti jollain olisi kamera taskussa kun tässä kuussa jotain lastataan taas Teuvalla.
kuva 01.11.2018 14:10 Eljas Pölhö  
  Janis Priedits on julkaissut listoja Ruotsin jäljelläolevista teollisuusvetureista ( https://industribanor.se ) ja SSAB, Luleå kohdalla 2012 käytössä oli kaksi (515 ja 517), kaksi oli osina (513 ja 516) ja Malmbanans Vänner omisti yhden (512) ja se oli Luulajan museossa (Norrbottens Järnvägsmuseum). Ilmeisesti se on edelleen siellä http://www.nbjvm.se/förbränningsmotorlok/industrimotorlok-nja-12
kuva 01.11.2018 13:23 Petri Sallinen  
  Näinhän se on :) — Hangon radan liikkuvasta kalustosta on dataa myös "Leveät kiskot" -kirjassa, mm. umpivaunun ja avovaunun piirustukset sekä kaluston lukumäärä.

Vuonna 1874 pidettyä huutokauppaa varten Hangon-Hyvinkään rautatien vaunukalustosta laadittiin luettelointi. Luettelossa oli kaikkiaan 118 Golubjevin konepajan rakentamaa umpitavaravaunua ja kaksi matkatavaravaunua. Luettelossa kaikkien radan umpitavaravaunujen litteraksi ilmoitettiin G. Radan umpitavaravaunuista 19 kerrottiin olleen jarrullisia — mitä todennäkösimmin avosiltaisia. Näistä kahden arveltiin olleen myös matkatavarakäytössä. Vaunuluettelossa onkin kaksi Ge-litteralla varustettua vaunua, joiden oletetaan ulkoisesti olleen samanlaisia kuin radan G-sarjan vaunujen.
kuva 01.11.2018 09:42 [Tunnus poistettu]  
  Todennäkösemmin OL-1 ja OL-2 puhki mädäntyneet atomimiilut jysähtää ja sonta leviää sieltä todennäkösesti Manseen.
kuva 01.11.2018 09:10 Kurt Ristniemi  
  Kiitokset Petrille infopaketista sekä tämän kuvan että kuvan https://vaunut.org/kuva/129305 osalta.

En ole havahtunut aiemmin tajuamaan, että Gd (alunperin Gb) -yhdysliikennevaunuissa kierrejarrullisuus merkitsi jarrusiltaa. Ga-vaunuissahan se merkitsi jarrukoppia. - Oppia ikä kaikki.

En voinut kuitenkaan olla hymyilemättä tuolle merkinnälle "Hanko-Hyvinkää-radalle mahdollisesti rakennetut vaunut". Vaunuja kun todella rakennettiin:

- Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 II kertoo sivulla 421: "För Hango-Hyvingebanan hade 1873 anskaffats täckta godsvagnar, hvars underreden voro af trä. Korgen med invändig brädbeklädnad var kortare än underredet och bildade sålunda en täckt plattform för bromsaren. För dennes bekvämlighet var dessutom gafvelväggen så mycket inbyggd att en sittplats erhölls. - Skrufbromsen verkade på alla hjul med diametralt motsatta klotsar. Vagnen var försedd med skjutdörrar."

- Vuoden 1885 vuosikertomuksen taulukosta 20 käy ilmi, että pietarilainen Golubjeff valmisti vuonna 1873 Hanko-Hyvinkää -rautatielle 17 puualustaista ja -korista katettua tavaravaunua karjaa varten (Gb), joissa toisessa päässä oli katettu silta jarrumiestä varten. (Litteran Gb merkitys on tämän jälkeen muuttunut pariinkin kertaan, joten se ei ole sama kuin esim. yhdysliikennevaunujen ensimmäinen littera Gb.) Vaunujen akseliväli oli 12' 6" (3,810 m), pituus puskimien yli 24' 9" (7,544 m) ja vaununkorin sisäpituus 19' 0" (5,791 m). - Jos muistan oikein, tuon ajan piirustuksissa käytettiin englantilaisia mittoja, joiden mukaan olen tehnyt konversion.

- Rautatiemuseossa on kyrilisin aakkosin tekstitetty piirustus Hanko-Hyvinkää -rautatierakennuksen katetusta tavaravaunusta, jossa on katettu jarrusilta. Päätyseinän keskellä on sisäänvedetty alue, jossa on alaskäännettävä istuinlevy. Piirustukseen ei ole merkitty pituutta yli puskinten, mutta akseliväli oli 12' 6" (3,810 m) ja korin ulkopituus jarrusilta mukaanlukien 21' 4" (6.502 m). Vaunun puskinkorkeus oli 3' 3½" (1,003 m). Piirustuksessa ei ole tekijän nimeä.

Tästä valokuvasta on varsin vaikea päätellä onko päätyseinän keskellä näkyvä pystysuora rakenne sisäänvedetty jarrumiehen istuinsuoja vai jotakin muuta.

Hanko-Hyvinkää -rautatien vaunusta saisi varsin mielenkiintoisen mallin pienoisrautatielle päätysiltoineen ja sisäänvedettyine jarrumiehen istumineen.
kuva 01.11.2018 09:03 Tuomas Pätäri  
  Ja mikä onkaan keulilla! 2749:n nokka (tai pikemminkin perä) asiallisine fontteineen!
kuva 01.11.2018 07:01 Tommi K Hakala  
  Mikähän on tällä hetkellä Move 66 /67 tilanne, eli montako on liikenteessä ja montako jo purettu? Yksi vsraosakone taitaa olla Voikkaalla.
kuva 01.11.2018 02:12 Reino Kalliomäki  
  Tehtaan vetureilla on nimet, tämä on "Lodjuret", Valmet 6612/1973, numero 515.
kuva 31.10.2018 20:55 Jari Kuusinen  
  Ps. Tämä vasemmalla näkyvä, upealla ja vilkkaalla ratapihanäkymällä varustettu "liikennepaikkarakennus" eli Asematie 1 -niminen kiinteistö on nyt myytävänä Huutokaupat.com -sivustolla kohdenumerolla 1076958! ;)
kuva 31.10.2018 20:44 Pasi Seppälä  
  No et olisi paljastanut. Latisti hyvän tunnelman.
kuva 31.10.2018 20:22 Petri Sallinen  
  Ilmajarruja ryhdyttiin asentamaan tavaravaunuihin 1900-luvun alussa. Vuodelta 1902 on olemassa asiaa koskevia kiertokirjeitä. Kiertokirje 4.1.1902 sisältää mm. seuraavaa:

”Jotta ilmajarru saataisiin vähitellen käytäntöön myöskin tavarajunissa tulevat kaikki yksityisiltä toiminimiltä nykyään tilatut vaunut, nimittäin katetut tavaravaunut alkaen numerosta 7175 sekä avonaiset tavara- ja lankkuvaunut alkaen numerosta 63965 ylöspäin, niin myös sellaiset vanhat tavaravaunut, jotka rakennetaan kokonaan uudestaan, varustettava sellaisella jarrulla, ja merkitään näiden waunujen osotelevyn yläpuolelle kirjaimet Pb.”

”Puheenalaisia vaunuja on käytettävä etupäässä tavarajunissa Pietarin-Viipurin rataosalla ja sittemmin, kun vaunujen lukumäärä sen myöntää, myöskin Helsingin-Viipurin rataosalla. Kuitenkin tulee näitä vaunuja, jotka soveltuvat matkustajajuniin, käyttää myöskin muilla rataosilla pikatavaralähetyksiin matkustajajunalla, mutta on muuten vaariinotettavaa että vaunut, milloin ne saapuvat muille rataosille, mikäli mahdollista aina palautetaan lastattuina Pietariin päin”. [edit. korvasin w-kirjaimet v-kirjaimilla].

4.2.1902 lähetetty kiertokirje sisältää jo runsaasti ohjeita ilmajarrujen huoltamisesta ja hoitamisesta.

Toukokuun 31. päivätty kiertokirje vuodelta 1902 käsittelee taas tavarajunien ilmajarruja.

”... niin pian kuin mahdollista ja ensi aluksi Helsingin ja Pietarin välillä kulkevat tavarajunat numerot 501 ja 502 ovat varutettavat ilmajarrulla... näihin juniin, joista ensi aluksi, kunnes on saavutettu tarpeellista kokemusta, ei saa olla enempää kuin korkeintaan 25 vaunua, on pantava sellaisia vaunuja, jotka ovat varustetut etupäässä ilmajarrulla tahi putkijohdolla ottamalla varteen että junasta olevien ilmajarrulla varustettujen vaunujen lukumäärän tulee vähintään vastata sitä miehitettyjen jarruvaunujen lukumäärää, jota voimassa olevasta junajärjestyksen ohjesäännöstä on säädetty tavarajunille.”...

...”Jos ilmajarrulla tahi –johdolla varustettuja vaunuja ei ole käytettävissä, saadaan poikkeuksellisesti viimeiseksi näihin juniin panna enintään kaksi sellaista vaunua, joissa ei ole näitä laitoksia.”

Saman vuoden lokakuun 14. päivänä lähetetty kiertokirje sisältää mm. seuraavaa. Kirjeessä mm. kumotaan 31.5. annettu määräys.

...”ilmajarrulla varustettuihin tavarajuniin nro 501 ja 502 saadaan panna koko se määrä vaunuja, minkä junajärjestyksen ohjesääntö myöntää. Sen ohesta ovat muutkin tavarajunat, etupäässä ne, jotka lähtevät Helsingistä, Viipurista ja Pietarista, varustettavat ilmajarrulla sitä myöten kuin sitä varten rakennettuja vaunuja ja saatavana.”

Ilmajarrun tunnuksena käytettiin siis alkuvaiheessa Pb-merkkiä. En tiedä kuinka kauan, mutta määräys Kt. 731/1911 toteaa, että ilmajarrulla varustetun vaunun merkki on ”kaksi kytkinpäätä asetettu vinosti toisiaan vasten jarrutönkkä kummallakin puolella”.
kuva 31.10.2018 20:21 Teemu Saukkonen  
  Itse asiassa ei ole usvaa, vaan pölyä.
kuva 31.10.2018 20:17 Esa J. Rintamäki  
  Taustan vaunuista sen verran, eittä Ei 22245 -> Eims 21523 vuonna 1986 ja vaunusta Ei 22286 tuli Eims 21531 vuonna 1987.
kuva 31.10.2018 20:17 Pasi Seppälä  
  Halloweeniin sopiva usva ja sävyt. Kyllä tästä karkin ansaitsee. Tykkään.
kuva 31.10.2018 18:41 Tomi Hämäläinen  
  Koneosaston kiertokirjekokoelmassa, joka on painettu vuonna 1920, kerrotaan että G litteran alle kuuluvien katettujen tavaravaunujen numerosarja on 4000-9900. Vaunuja ei ole sen kummemmin eritelty, vaikka listauksen mukaan G ja Ga vaunut kuuluvatkin samaan numerosarjaan. Sivuhuomautuksessa on mainittu vielä erikseen että kyseisen numerosarjan alle kuuluvat myös Gt vaunut. Ilmeisesti numeroiden muutos on sitten tapahtunut vuosien 1916-1920 välillä?
kuva 31.10.2018 16:38 Hannu Peltola  
  Onko tässä kuvassa itse asiassa Suomen kaikkein pohjoisin sähköistetty raide?
kuva 31.10.2018 14:59 Kimmo Pyrhönen  
  Todella pohjoinen sähköveturikuva!