Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.10.2018 16:38 Hannu Peltola  
  Onko tässä kuvassa itse asiassa Suomen kaikkein pohjoisin sähköistetty raide?
kuva 31.10.2018 14:59 Kimmo Pyrhönen  
  Todella pohjoinen sähköveturikuva!
kuva 31.10.2018 14:58 Kimmo Pyrhönen  
  Tästä oikein aistii järeyden, mutta myös aamun herkkyyden. Hieno!
kuva 31.10.2018 13:37 Perttu Karttunen  
  Hauska tapa laittaa stop-merkit vielä ihan kuin ei jo muutenkin ymmärtäisi pysähtyä.. Ainiin mutta onhan kysymyksessä tasoristeys.
kuva 31.10.2018 13:04 Jukka Suortanen  
  Kiitos Jimille huomiosta, nyt korjattu.
kuva 31.10.2018 12:03 Jimi Aalto  
  RIP Eip.
kuva 31.10.2018 11:01 Esko Ampio  
  Luultavasti melunvaimennusta varten. Jarrulevyjä eivät ole.
kuva 31.10.2018 10:42 Jimi Aalto  
  Sm2 6059:n Eioc on 6259, ei 6299.
kuva 31.10.2018 07:55 Teppo Niemi  
  Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11313.0 . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-wegen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-brennt-neben-a3-100.html
Kuvasarja:
Vaihtotöitä Patokankaalla 30.10.2018
 
31.10.2018 00:05 Jorma Toivonen  
  Varsin hieno kuvasarja Maurilta, miten siellä "pohjoisessa" junaillaan, näin "etelän asukin" näkökulmasta. (Kuinkas FER:n toiminta?)
kuva 30.10.2018 23:21 Tuukka Ryyppö  
  No johan on! En olisi ikinä osannut arvata innostuvani jostain hemmetin /malmivaunuista/! Mutta niin vaan on tämä museo hoitanut asian, että noita jäisi kyllä tutkimaan hyvinkin pitkäksi aikaa. Vertailemaan eri ratkaisuja, vipuja ja vipstaakeja. Koska onhan se nyt aika häkellyttävää, että samaan käyttöön on noin monta aivan erilaista vaunua!
kuva 30.10.2018 22:11 Juhani Pirttilahti  
  Kaikki on aina mahdollista. Eurotunneliin on kahdesti ajettu palavalla tavarajunalla (1996 ja 2006). Siellä tulipaloja voidaan hallita ilmanvaihdolla, mutta tässä ei.
kuva 30.10.2018 21:07 Erkki Nuutio  
  Havainnollistan pohdintaa siitä mitä joskus tapahtunee oheisen kaartuvan raidekujan, kuolonkourun avulla:
Raidekujaan ylle tulee vielä virroittimet 25 kV ja vierelle pylväitä.
Lisäksi tulee betonikatto kaiken pimentämiseksi tapahtuma-alueella. Valoaukko on vain kuormaulottuman suuruinen.
Juna jokseenkin täyttää sen silloinkin, kun se on vielä kiskoilla eikä kaatuneita vaunuja, pudonneita ajojohtoja tai kaatuneita pylväitä ole.

Kaikki tämä varmistaa, että onnettomuudesta (tai tuhotyöstä) alkaneen tulen myrkylliset palamiskaasut ja lämpö raivoavat koko suuaukon täyttävänä puhalluslampun pätsinä kuolonkourun päässä.

Ketään ei jää henkiin, eikä naapurikuvissa näytetyistä pelastusautoista ole mitään apua.
Ainoa joka voisi auttaa vetämään raivoisasti palavan junan ulos ennen tunnelin romahtamista voisi olla tartuntakouralla varustettu pelastusvaunu, jota riittävän moni vahva DIESELveturi vetää ja työntää.
Dieselveturien ohjaamoissa täytyy olla taisteluilmastointi, paloneristys ja sprinklerit ym. Ei voi luottaa että roihuavia vaunuja saisi ulos vetokoukuista vetämällä.
Entä jos ei sellaista ole lähinurkilla? Silloin täytyisi yrittää jokakin jollakin järeällä telakoneella. Joko puskukoneella johon on tehty taisteluilmastoitu ohjaamo tai taistelupanssarivaunulla. Turha soittaa Parolaan. Leopard on liian leveä kuolonkouruun, samoin isot puskukoneet. T55:t olisivat olleet riittävän kapeita ja lähes ilmaisiakin, mutta pres. Halosen yksipuolinen aseistariisunta (vrt. miinat), sulatutti ne (kts. Pekka Kantakoski: Tuhottu armeija, Ilves-Paino 2014).

Jos joku ei ymmärtänyt tätä havainnollistanutta esimerkkiä, otetaan vielä pelkistetympi esimerkki.
Eräässä kaupungissa sallittiin korkeintaan 8 kerroksisia taloja. Siksi pelastuslaitos tarvitsi vain noin 40 m tikasautoja.
Sitten avokätisesti hyviä asioita tukenut hyvä veli sai luvan rakentaa 30 kerroksisia taloja.
Pelastuslaitos tarvitsi nyt 110 m tikasauton. Pakkohan oli sellainen ostaa.
Arvatkaa maksoiko hyvä veli sen?
Yhtälailla, eivät naapurikuvien esittämät pelastusautot ole rautatiekustannuksia, päinvastoin kuin maastosisut aikanaan olivat VR:n kustannuksia.
Eikä niiden hydraulinen Poclain-apuetuveto juuri auta, kun gummit ja muu palaa alta ja ohjaamossa on tukehduttu taisteluilmastoinnin puuttuessa.

Mitä opimme (olisi pitänyt oppia, mutta kiinteistökeinottelu sumensi aivot). Ei pidä tehdä kuolonkouruja ja vastaavia. Rautatieliikenne ei sellaisia kaipaa, vaan kyse on kiinteistökeinottelijan märästä unesta.
kuva 30.10.2018 20:48 Julius Ylitalo  
  Ihan kiva laituri, ehkä parempi kuin edellinen.
kuva 30.10.2018 20:38 Petri Sallinen  
  Mustan kirjan katetulla jarrusillalla varustetun vaunun piirustus on vastaus ainoastaan pohdintaasi, oliko päätysillalla varustettuja vaunuja muitakin kuin Hanko-Hyvinkää-radalle mahdollisesti rakennetut vaunut. Piirustus ei sen sijaan ole vastaus siihen, kuvaako piirustus tämän keskustelun aloituskuvassa näkyvää vaunua. Mielestäni piirustus ei kuvaa sitä.

Mustan kirjan piirustukset vastaavat yleensä vain osaa kyseisen sarjan vaunuista. Lisäksi tarvitaan numero- ja valmistuskohtaisia tietoja, mieluiten vaunukorttitietoja, jotka kertovat tarkemmin vaunuyksilöistä.

Gd-vaunujen osalta vaunujen mittatietojen ja rakentamistietojen perusteella voidaan päästä helposti oikealle hehtaarille. Suurin osa Gd-vaunuista rakennettiin kolmen pituisille aluskehyksille. Gd-vaunuiksi (alkujaan Gb-vaunuiksi) suoraan rakennettujen vaunujen pituus puskinten ylitse mitattuna oli 7634 mm. Vanhoille Ga-vaunujen alustoille rakennettujen Gd-vaunujen vastaava pituus taas oli 7710 mm. Tämän lisäksi rakennettiin 8236 mm pitkiä vaunuja — näissä oli katettu jarrusilta sekä kierrejarru. Jarrusiltaa tarvittiin kierrejarrun käyttämiseen. Dokumenteissa viimeksi mainittu sarja mainitaan ilmaisulla "yhdysliikennemallinen kierrejarrullinen katettu tavaravaunu". Jarrusilloilla ja kierrejarruilla varustetut Gd-vaunut sijoitettiin numerosarjaan 37844-46150. Mikäli jonkun Gd-vaunun pituudeksi ilmoitetaan 8236 mm, niin sen voidaan päätetellä melko varmasti olleen katetulla jarrusillalla varustettu vaunu. Toinen päättelyä helpottava seikka on maininta kierrejarrusta. Em. päämitat on saatavilla esim. Mustan kirjan tiedoista, mikäli käytössä ei ole tarkempaa vaunukorttitietoa.

Osa jarrusilloilla varustetuista Gd-vaunuista muutettiin Pasilan konepajan toimesta FG-vaunuiksi. Ne sijoitettiin numerosarjaan 2901-2915. SA-kuva-palvelussa on kuvasarja yhdestä vaunusta.

Sitten poikkeuksia. Osa Gd-vaunuista rakennettiin vanhoista venäläisistä vaunuista. Jarrusillalla varustettuja Gd-vaunuja koskevissa luetteloissa esiintyy yksi mielenkiintoinen tapaus, Gd-vaunu numero 44958, jonka pituudeksi ilmoitetaan 9,48 metriä. Voisiko kyseessä olla tämän keskustelun avauksessa näkyvä vaunu?

Vaunukorttitiedon avulla saattaisi olla mahdollista jäljittää XG 04032 -vaunun historiaa taaksepäin. Todennäköisesti korteista löytyy tieto siitä, milloin ja mistä vaunusta virkatarvemuutos tehtiin. Tätä kauttaa taas pääsee käsiksi mahdollisiin muihin vaunua koskeviin muutoksiin. Keskushallinto myös informoi vaunukorjaamoita ja konepajoja litteroinneissa ja numeroinneissa tapahtuvista muutoksista säännöllisesti. Tämän datan läpikäyminen on tosin melko työlästä ja hidasta. Kansallisarkitossa on mappitolkulla tällaista dataa.
kuva 30.10.2018 19:28 Mauri Monto  
  Numeroksi osoittautui 3102
kuva 30.10.2018 19:25 Mauri Monto  
  Tarkastin alkuperäiset RAW-kuvat. Numeroksi paljastui 3102, valaistuksen vuoksi numero näkyy todella heikosti kuvissa.
kuva 30.10.2018 18:10 Kurt Ristniemi  
  Mustassa kirjassa on käytetty samaa kuvaa ja listattu samat mitat vaunuille Gd 37844...46150 ja Gav 2956...29945. Ilmeisesti niissä kyse on Tarton rauhassa Suomeen jääneistä vaunuista.

Mustan kirjan kuvan vaunu on kuitenkin eri näköinen kuin tässä valokuvassa oleva vaunu. Siinä jarrumiehen päätysilta on lisuke tavallisen vaunun toisessa päässä, kun taas tässä kuvassa päätysilta on tehty lyhentämällä vaununkoria yhden pystytolppavälin verran. Ts. MK:n kuvassa päätysillan puoleisessa päässä ylitys on vaunusillan verran pitempi kuin vaunun toisessa päässä. Mutta mutta: Koskaan ei voi olla ihan varma Mustan Kirjan kuvien oikeellisuudesta. Samoja kuvia kun käytetään tosinaan eri vaunumalleille.

Mutta jos MK on oikeassa, tämä XG-vaunu ei ole ollut MK:n esittämä Gd- tai Gav-vaunu, eli venäläinen vaunu, vaan kenties juuri Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle aikanaan rakennettu G-vaunu?
kuva 30.10.2018 18:04 Antti Tapani Häkkinen  
  Väristä voi päätellä, että se ei ole ainakaan 3032, 3072 eikä 3112.
kuva 30.10.2018 17:49 Veli-Matti Laitinen  
  Veturi on 3002? Kun huonosti numero näkyy
kuva 30.10.2018 17:47 Veli-Matti Laitinen  
  Tuon Sr1:sen numero on 3??2. Veturi on punainen/valkoinen. Voikohan siitä päätellä mikä se on mahdollisesti kun väri on punainen/valkoinen ja numero päättyy kahteen.
kuva 30.10.2018 17:41 Mauri Monto  
  Juuri näin on. Unohdin kertoa asian ensimmäisellä kuvan latauksella.
kuva 30.10.2018 17:36 Kari Kuusela  
  Tässä USA:ssa otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/71797 raiteessa näkyy samankaltaisia monireikäisiä aluslevyjä kuin tässä siltakuvassa. Myös sidekiskojen pultitus näyttää tehdyn samaan tapaan.
kuva 30.10.2018 17:22 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Näenkös oikein, että tuo yhdistelmäopastin oikein asianmukaisesti sinertää tuossa (= Ei opasteita)?
kuva 30.10.2018 16:47 Petri Sallinen  
  "Mustasta kirjasta" löytyy kuvalaattapiirustus avosiltaisesta Gd-vaunusta numerosarjalla 37844-46150. Sen pituudeksi on merkitty 8236 mm puskinten yli mitattuna. Tarkempi piirustus ja muutama kuvakin on julkaistu Junat-lehden Gd-artikkelissa, joka on Tapio Keräsen käsialaa.

"Mustasta kirjasta" löytyy myös avosiltaisen vaunun piirustus litteralla Gav, jonka numerosarja on 29516-29945.

SA-Kuvista löytyy muutama kuva, jossa avosiltaisesta puurunkoisesta Gd-vaunusta on modattu tilapäinen konduktöörivaunu FG 2903.

Vuonna 1941 Gav-vaunut oli jaettu kantavuutensa perusteella kahteen sarjaan. Numeroiden 28001-28015 ja 29001-29006 suurin sallittu kuorma oli vain 14 tonnia. Muiden Gav-vaunujen suurin sallittu kuorma oli 15 tonnia.

XG 04032 esiintyy vaunukorttitiedoissa vielä vuonna 1938, mutta ei enää vuonna 1939.

Uudemman ajan määräyskokoelmat ovat siinä mielessä hyödyllistä tietoa myös autonomian ajan tarkasteluun, koska kokoelmassa julkaistiin aina voimassaolevat määräykset, niiden numero ja antovuosi. Esimerkiksi vuoden 1933 määräyskokoelmassa on runsaasti jo 1800-luvun lopulla annettuja yhä voimassaolevia määräyksiä.
kuva 30.10.2018 16:05 Perttu Karttunen  
  Ei ole Suomesta juu. Mitenkäs raideleveys? Näyttää kauhean leveältä
kuva 30.10.2018 15:48 Julius Ylitalo  
  Tuo on paikantamismerkki 390 ja seuraava on 389.
kuva 30.10.2018 15:42 Julius Ylitalo  
  Ihana kuva Inkeroisten asemasta, se on myös Anjalankosken asema.
kuva 30.10.2018 14:29 Perttu Karttunen  
  Taitaa olla niitä vasta yksi joten eiköhän tuo sinne päivity jossain vaiheessa
kuva 30.10.2018 14:13 Jussi Mäkinen  
  Hieno kuva, tarina ja tunnelma!
kuva 30.10.2018 13:36 Petri P. Pentikäinen  
  Punainen STS ja punainen Sr1 sopivat samaan kuvaan kuin nyrkki Saharaan.
kuva 30.10.2018 13:04 Jimi Aalto  
  Taitaa olla 470. 471 tulee Tampereen suunnasta.
kuva 30.10.2018 09:35 Niko Padatsu  
  Jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin itäisin paikka säännöllisen Sm2-liikenteen toteamiselle on nykyään Tavastila. Itäisin pääteasema taas Kotkan satama.
kuva 30.10.2018 09:26 Hannu Peltola  
  Metrossa on brittiläisen erikoinen sähkönsyöttö. Metrolinjoilla varsinainen virtakisko on sivulla, jossa on +420 V jännite. Keskikisko toimi paluujohtimena ja siinä on -210 V jännite eli yhteensä potentiaaliero on 630 V. Referenssipisteinä toimivat suuret vastukset, joihin kumpikin kisko on liitetty ja nämä vastukset on maadoitettu. Reiteillä, joissa metro ja sähköjunat toimivat samoilla kiskoilla, keskikisko on yhdistetty varsinaisiin raiteisiin, koska sivukiskovirroitetut junat käyttävät kiskoja paluujohtimina. En löytänyt suoraan tietoa, käytetäänkö näillä yhdistetyillä osuuksilla korkeampaa kuin +630 V syöttöjännitettä sivukiskoissa. +630 V voi olla tavallisille junille vähän alhainen jännite, koska normaalisti ne kuitenkin käyttävät +750 V syöttöä.
kuva 30.10.2018 09:09 Kurt Ristniemi  
  Simo, kiitos hyvin perustelluista ajoitusvinkeistä. Nuo käskykirjeet ovat einomainen ajoituskeino.

Itse ajoitin kuvan 1920-luvulle nimenomaan taempien vaunujen seinämerkintöjen perusteella. Noista käskykirjeistä minulla ei ollut tietoa, koska varsinainen kiinnostuksenkohteeni on autonomian ajan vaunukalusto.

Koska nuo tunnnusmerkit on nähtävissä jo useissa vaunuissa, kuva ajoittunee pikemminkin 1930-luvulle. Museon ajoitus '1900-luvun alku' alkaa siten olla jo turhan epätarkka.

Päätysillallisia katettuja tavaravaunuja oli Suomessa ilmeisesti muitakin kuin Hanko-Hyvinkää -rautatierakennukselle rakennetut. Ymmärtääkseni esim. Tarton rauhassa vuonna 1920 jäi tämänkinnäköisiä puurunkoisia venäläisiä vaunuja Suomeen. Onkohan niistä jossakin kuvaa, johon tätä voisi verrata? Silloin 16 500 kiloa kantavat katetut vaunut saivat litteran Gd ja 15 000 kiloa kantavat litteran Gav.
Teräsrunkoisista neuvostoliittolaisista päätysiltavaunuista on kuvat https://vaunut.org/kuva/80175 ja https://vaunut.org/kuva/21437
kuva 30.10.2018 08:20 Jari Välimaa  
  Minkähän vuoksi Sggrrs-vaunuja ei löydy Julian kalustoluettelosta ?
kuva 30.10.2018 07:51 Jussi Tepponen  
  Oli tasoristeystyön ja kiskojen vaihdon ajaksi. Nyttemmin on rakennettu takaisin:
https://vaunut.org/kuva/128668?liikp1=2654
kuva 30.10.2018 07:29 Julius Ylitalo  
  Olisiko Ratakatu tuossa takana.
kuva 30.10.2018 07:22 Julius Ylitalo  
  Ihana kuva Toijalan asemalta Akaasta.
kuva 30.10.2018 07:20 Julius Ylitalo  
  Huuhkajavaaran ja Taivalkosken välissä.
kuva 30.10.2018 07:16 Julius Ylitalo  
  Kuva on otettu Hirsimäen seisakkeelta
kuva 30.10.2018 07:15 Jimi Aalto  
  Itäisin paikka johon Sm2 ajaa, on nykyään Kouvola.
kuva 30.10.2018 07:13 Julius Ylitalo  
  Alivekkoski tai Nikkilä
kuva 30.10.2018 07:12 Julius Ylitalo  
  Tsekistä, Slovakiasta, Hollannista tai Kroatiasta.
kuva 30.10.2018 07:07 Julius Ylitalo  
  Onko laituri purettu?
kuva 30.10.2018 07:01 Julius Ylitalo  
  Muistaakseni tässä kohdassa poro jäi junan alle vuonna 2012.
kuva 30.10.2018 06:58 Julius Ylitalo  
  Salla - Kemijärvi väli on minulle tuttua seutua.
kuva 30.10.2018 06:53 Julius Ylitalo  
  Myllylä on km:llä 246+387 ja Juupajoki km:llä 246+580, vain 193 metriä etelämpänä kuin Juupajoen seisake.
kuva 30.10.2018 01:47 Mikko Mäntymäki  
  Kiitos hyvistä tyyppikuvista. Kalustokanta kaipaa päivitystä.
kuva 30.10.2018 01:37 Perttu Karttunen  
  Liekö vaihti tehty Pieksämäellä, uskaltanen laittaa ko vaunun tiedot omaan kuvaani kun näyttää kokoonpano muuten samalta.
kuva 30.10.2018 01:18 Perttu Karttunen  
  Ne on Iso-vaaleita. Voi se hyvinkin loppua jos on lehtiä mäessä kiskoilla :)