Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	18.11. 11:59	Lasse Holopainen
		Nyt kun sanoit, niin oikeastaan kumma ettei sellaista ole vielä tullut vastaan. Onhan Susi-merkillä kulkevia Sisujakin ja MANneja kuitenkin on aika paljon ja ne on yleensä laadukkaita (kai), toki siinä mitä meilläpäin käytetään, ei ole muuta vikaa kuin että jäähdytysnesteen seassa on öljyä. Toki onhan sillä jo ikääiin, ei ne muuten olisi sekasin.
	18.11. 10:49	Eljas Pölhö
		Muutos Oe-vaunuksi 71918 valmistui 3/1970. Konepajojen työnjako oli: Pasila poisti vanhan korin ja kunnosti alustat jarrulaitteineen ja teleineen. Muut muutostyöt ja vaunujen maalauksen suoritti Turun konepaja. Osa tarvittavista osista valmistettiin Hyvinkään ja Vaasan konepajoilla ja ne toimitettiin Turun konepajalle. Tämä Ei-vaunujen muutoserä käsitti 78 vaunua (1968 oli Pasilan konepajalla muutettu viisi vaunua koekappaleiksi, 71901-71905).
Kuvasarja: Erilainen Ei	18.11. 10:00	Hannu Peltola
		Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia!
	18.11. 09:43	Petri Sallinen
		Mitä tarkoitat "puhtaalla polttamisella"? Kaikki polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, joka on ilmastopolitiikan kannalta suurin ongelma. Suurin osa suomalaisista CHP-laitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita, mikä on syy miksi CHP-sähkö on menettänyt kilpailukykynsä ja miksi laitoksia suljetaan eikä uusia CHP-laitoksia pahemmin rakenneta.
	18.11. 09:41	Petri Nummijoki
		Sattumakuva. Jos tämä on keväältä 1966 niin ehkäpä vapun tienoilla otettu? 1966 oli sama ankara talvi, jolloin Porkkanajunat joutuivat käyttökieltoon talviongelmien vuoksi, joten maaliskuussa maisema ei varmastikaan ole voinut olla likimain lumeton.
	18.11. 09:32	Kari Haapakangas
		Kilpihän on miltei minttikunnossa, tolppa vain on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta.
	18.11. 09:23	Lari Åhman
		En kyllä ymmärrä, miksi Joensuun uusi tulo-opastin piti siirtää Käpykankaantien taakse. Aiemmalla sijainnilla ongelmana oli samannimisen tasoristeyksen tukkeutuminen junan pysähtyessä opastimelle. Nyt ongelma on tämä kuvassa näkyvä laitos, joka alkaa hälyttää uudelleen samassa tilanteessa. Juna joutuu siis kuitenkin jäämääm Lehmon mäen päälle, jos on tiedossa pidempi pysähdys. Nykyisen tulovaihteen ja Käpykankaantien väliin jää kilometrin verran tilaa, joten olisi molempien suuntien tolpat voineet olla siellä vierekkäin, kuten raideopastimetkin: https://vaunut.org/kuva/171277
	18.11. 08:47	Jari Välimaa
		Näköjään tiedotetaan oikein hyvin muutoksesta "Vahvistettujen tilastojen mukaan vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä (CHP) väheni viidenneksellä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta." Miksiköhän energia-ala ei hallitse puhdasta polttamista CHP laitoksissa ? https://energia.fi/tiedotteet/lopulliset-energialuvut-vuodelta-2023-merkittava-kaanne-energiajarjestelmassa/
	18.11. 01:45	Esa J. Rintamäki
		Pakko vitsailla, koskahan joku naiskuljettaja suihkii kilikalimaalilla MAN:in nokkalogon WOMAN:iksi?
	18.11. 01:41	Esa J. Rintamäki
		Herra Reijo, oman vähäisen teknisen sivistykseni myötä uskon MD:n petilaakerikiekkojen olleen kaikki saman mittaisia. Siten esim. Maybachin moottoriosatuotannossa tällöin jäi virheellisen tuotteen mahdollisuus pienemmäksi. Olisikohan "kartiokkuudella" tai oikeamminkin "portaittaisena" ollut vaikutusta iskunpituuteen? Kultaisena periaatteena oman kokemukseni mukaan onkin: paras työvaihe on se pois jäänyt työvaihe. Ajattelemallasi "kartiomallilla" asennus on tosiaankin helpompaa, vaikka joka paikassa vaaditaankin huolellisuutta: ei tehdä turhia kolhuja asennettaessa. Siis peruskauraa. Mitä valmistustoleransseihin tulee, niin isolla nimellismitalla toleranssialueet suurenevat vastaavasti. Perinteisesti toleranssien tarve oli AINA osien valmistuksessa (esim. koneistustyössä); liian tarkoilla vaatimuksilla tuhraantui aikaa jokseenkin tarpeettomasti. Esimerkkinä vaikkapa 1980-luvulla konepajoissa käytössä ollut yleistoleranssi SFS 3768-keski oli mitta-alueella 0 - 25 mm antanut pelivaraksi +/- 0,1 mm. Isommilla nimellismitoilla tämä tietenkin on liian pieni. Tämä siis koneistustyössä. Esim. ohutlevyyn tehtävien reikien asemointimitoissa ja halkaisijamitoilla. Vaikka asia olisikin ennestään tuttua sinulle, herra Reijo, vorgissa kommentteja lukevat monet muutkin, "amatöörigynekologeista" aina nokikolareihin, puusuutareihin, komppaniaupseereihin ja väestöliiton kassanhoitajiin asti. Siksi aika tavalla syväluotaavia kommenttejani tässä suureksi huvikseni heittelen. Niin, kiitos kiitoksista, jees.
	18.11. 00:23	Tor Lillqvist
		Asiasta mitään tietämättömänä tämä on tosiaan aika yllättävä kuva. Luulisi että puskimet on mitoitettu välittämään voimia pituussuunnassa, ei niinkään kestämään tuollaista pystysuuntaista painoa ja vääntöä. Mutta kai ne sitten on juuri tuollaista nostoa varten myös mitoitettu. Ainakin tuossa veturimallissa. Kuinka uudemmissa?
	17.11. 22:27	Lasse Holopainen
		Pakko sanoa: Mersun tyylekkyys, toki myös MANnin kätevyys.
	17.11. 21:12	Reijo Salminen
		Kiitos Herra Esa, laitoin tilauksen noista ehdottamistasi kirjoista vetämään. Vielä jatkokysymys, jos otetaan esimerkiksi tuollainen 7 rulla-petilaakerimoottorin kampiakseli, niin onko siinä kaikki ilmeisen isokehäiset rullalaakerit sisämitaltaan saman kokoiset vai pieneneekö se "matkalla". Irtihän akselin saa varmaan prässillä mutta laitettiinko se sitten paikalleen lämpöä (eli kylmää) hyväksikäyttäen, ja entäs laivoissa, siellä oletan että toleranssit oli sen verran rouvit ettei jäähdyttelyitä sun muita tarvittu.
	17.11. 21:11	Jimi Lappalainen
		Komea kuva! :)
	17.11. 21:03	Teppo Niemi
		Puskimista.veturia nostettiin aina.kun 1980-luvulla osallistuin kesäapulaisena raivaustoimintaan. Valmistelut alkoivat aina puskimien kiinnitysruuvien kireys.
	17.11. 20:53	Tauno Hermola
		Mielenkiintoinen kuvasarja. Noinhan se nousee ylös, mutta noista kuvista ei nyt (ainakaan minulle) selviä, millä voimalla teli liikkuu sivusuunnassa takaisin kiskoille.
	17.11. 19:48	Teppo Niemi
		Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin.
	17.11. 19:25	Eljas Pölhö
		Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa Hr11-osuus on mielestäni aivan liian suppea mitään tarkkaa arviointia varten. Otetaan nyt esimerkiksi 1950 varhaiset vaiheet: Veturi asennettiin teleille 17.2.1955 ja se lähti ensimmäisille koeajoille 25.3.1955. Paikallisajojen jälkeen suoritettiin koeajo Toijalaan 29.3.1955 ja Hämeenlinnaan 3.4.1955. Kuorma-ajo suoritettiin 5.4.1955 ja se oli tarkoitus ajaa Riihimäelle saakka, mutta ennen Kuurilaa katkesi etupään moottorin syl. 4:n sylinteriputki ja mäntä leikkautui. .... Tai 1951: Veturi asennettiin teleille 16.3.1955 ja lähti paikallisajoihin 19.4.1955. Paikallisajoissa 20.4.1955 esiintyi etupään moottorin venttiilikoneistoissa häiriöitä, jonka vuoksi syl. 3:n imuventtiilit hiottiin uudelleen. 23.4.1955 sama häiriö uusiintui. 25.4.1955 muutettiin syl. 3:een toinen sylinterikansi, mutta alkuperäisessä ei havaittu vikaa. 27.4.1955 venttiilien ohjausvipu vaihdettiin, jonka jälkeen häiriö ei uusiutunut. Tyhjäajo Hämeenlinnaan suoritettiin 29.4.1955 ja kuorma-ajo Riihimäelle suoritettiin 3.5.1955. Tällä ajolla todettiin toisen pään moottorin öljynpaineen olevan liian alhaisen. Mekydro-vaihteiden kytkennät 1-2 sekä 3 ja 4 vaihteiden välillä eivät pysyneet päällä ja Mekydron voimansisääntuloakselin juuressa olevassa labyrinttitiivisteessä esiintyi runsas öljyvuoto. .... Tällaisia selostuksia on vaikka kuinka paljon, mutta Vv12 ohjaamokuva ei taida olla oikea paikka näiden käsittelyyn.
	17.11. 19:19	John Lindroth
		Lähin vetureista näyttää vahvasti Karkkilan radan veturilta! Taain veturi voi olla vaikka Vr1?
	17.11. 18:52	Petri Nummijoki
		Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 28 kerrotaan, että Maybach sai itse valita vaihteiston ohjauksen sähköisen ja paineilmatoimisen väliltä ja päätyi jälkimmäiseen, vaikka tästä aiheutui vetureihin muutoksia. Seuraavalla sivulla kerrotaan moottoreiden kärsineen alhaisesta öljynpaineesta ja tästä johtuva lämpeneminen oli johtanut (ilmeisesti jo koeajovaiheessa) veturin 1950 molempien moottoreiden kiinnileikkaamiseen.
	17.11. 18:40	Eljas Pölhö
		Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta.
	17.11. 18:26	Noah Nieminen
		Hieno kuva, hauskasti pujottelee.
	17.11. 16:42	Lasse Holopainen
		Elikkä se ois kahvinmittanen tauko. Ja pitää katsoa, että se on 16 minuuttia, koska ajopiirturi ei välttämättä rekisteröi puhdasta varttia.
	17.11. 16:33	Jimi Lappalainen
		No joko se rata on tehty tänne?
	17.11. 16:22	Jimi Lappalainen
		Sattumakuva. Piti oikein tarkistaa Raition kumulatiivisista kartoista sekä vanhoista ilmakuvista, missä tuo Ruskeasuon päätepysäkki on tuolloin ollut. Enpä ollut tuollaisestakaan tiennyt! Ja jo muutaman vuoden päästä päätesilmukan paikalle oli rakennettu muuta.
	17.11. 15:44	Jimi Lappalainen
		Onneksi Kouvolan ja Kotkan välsten junien aikataulujen löytäminen ei nykyisin enää ole niin vaikeaa :)
	17.11. 15:36	Jimi Lappalainen
		Vaan tympäisee se niiden Ex-vaunujenkin romutus. Tästä on väännetty jo aiemmin, joten en halua aiheuttaa enää uutta vääntöä.
	17.11. 15:05	Tommi Koskinen
		Ei, vaan junan perässä olleet matkustajavaunut on jätetty romuttamolle. Tavaravaunut normaaliin tapaan menossa Heinolaan lastattavaksi.
	17.11. 14:30	Petri Sallinen
		Valtakunnallinen energiateollisuuden ilmastotiekartta löytyy kyllä sivustolta, jos malttaa hakea. Samoin löytyvät biodiversiteettitiekartat ja energiaverkkoja koskevat tiekartat. Niissä näkymät ovat vahvasti tulevaisuuteen. Niiden laatimiseen ja arviointiin on käytetty paljon paukkuja ja niitä päivitetään säännöllisesti. Energiateollisuus oli Suomessa ensimmäinen toimiala, joka ryhtyi laatimaan tiekarttoja. Kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmat on johdettu tiekartoista, jotka ovat koko tomialan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. https://energia.fi/energiapolitiikka/ilmastotiekartta/
	17.11. 14:11	Pasi Seppälä
		Mukavan värikäs kuva syksyn ankeuden vastapainoksi. Sr2 rahtijunassa näyttää aina hyvältä.
	17.11. 14:09	Pasi Seppälä
		Kyllä vain. Ja kävisi myös tauluksi. Hieno on.
	17.11. 13:58	Jaakko Pehkonen
		Ompas ollut 273:lla mittaa kun perä on reilun parin vaunun verran opastimen takana. Se ei toisaalta ole ihme sillä Julian mukaan 273 pituus Tampereen ja Oulun välillä on ollut peräti 557m ja Oulun raiteen 003 hyötypituus niin ikään Julian mukaan on 476m.
	17.11. 13:48	Rasmus Viirre
		Eilit taidetaan pikkuhiljaa siirtää Ouluun pieneen laittoon ennen Ylivieskaan siirtymistä joulukuussa. Pesuhalliin tuolle täytyy ainakin olla aika varattuna…
	17.11. 13:17	Kimmo T. Lumirae
		Kun vähän siilaa Pullahurun tai "Suden", kuten sitä Tampereella kutsuttiin viisi vuotta ennen kuin Novotsherkasskissa oli edes tehty joukkomurhaa, saati sitten alettu sommitella vienti-Sutta Suomeen, tietoja, niin täsmällisesti määritellyt moottoriongelmat melkeinpä loistavat poissaolollaan. Harmaan kiitojunan tarinassa viitataan muistaakseni kansivikoihin, ja paljoa muuta ei ole sattunut silmääni. Saksalaisessa veturitekniikassa 1500 rpm oli yleinen suurimman tehon käyntinopeus veturimoottoreille, ja Maybach MD 320:n teho oli sopiva 1500 rpm nopeudella turboahdettuna, ja vastaa puolta vastaavan V 12 -koneen tehosta 1100-1200 hv, versiosta riippuen. Muutamaa vuotta myöhemmin lisättiin ahtoilman välijäähdytin, ja teho nousi 1350 hv:aan ja koeluontoisesti, mm. hra Esan mainitsemassa RENFE 353:ssa, jonka sisuskalut vastannevat DB:n V 300:aa, 1500 hv:aan. Tästä ylöspäin käytettiin V 16 -versioita. Eli vaikuttaisi siltä, että Hr 11:n suurimmat murheet liittyivät Mekydroon, ja käsittääkseni Mekydrot vaihdettiin kokonaan uuden mallisiin ja ongelmat ehkä loppuivat siihen. Maybach sai turboahtimen ja tehonlisäyksen, ja palveli sitten oman aikansa.
	17.11. 11:36	Teemu Saukkonen
		Miksi nuokin Gbls:t lie romutettu? Onhan niitä käytössä.
	17.11. 10:31	Mika Hakala
		Kuusen latvukset, kuin puhelinpylvään orret... hektistä
	17.11. 10:05	Veeti Pietilä
		Jos rata olisi käytössä niin tekarille olisi töitä
	17.11. 09:53	Lasse Holopainen
		25-sarjan Deeverillä on n e ä m m ä vähän isompi tuo savupiippu.
	17.11. 09:45	Markku Kari
		Hienoja kuvia! Tällä foorumilla kun ollaan tarkkoja (hyvä!) teknisistä termeistä, niin nämä kuvan tornit ovat jäähdytystorneja. Ei lauhdutustorneja.
	17.11. 08:28	Vertti Kontinen
		Ei puutu enää :)
	17.11. 08:10	Jari Välimaa
		Akut ovat myös muutoksessa
	17.11. 08:08	Jari Välimaa
		Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi. Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit.
	17.11. 02:36	Jussi-Pekka Halonen
		Virossa ei taida olla muita seiskoja kuin 202 (99 26 9459 007‑4 EST‑GTRCK).
	17.11. 02:35	Juhani Pirttilahti
		Toivottavasti pidetty sisällä, koska siitä puuttuu ikkunoita ja ovia. Tarkemmin rahtiovet ja avattavat tuuletusikkunat. Rahtiovet pitäisi tehdä uudelleen piirustuksien pohjalta, koska korroosio on syönyt vanhat. Ja niitä ikkunoita varten täytyisi tehdä koko joukko uusia varaosia. Sinänsä tehtävissä, mutta vaatii paneutumista.
	17.11. 02:27	Juhani Pirttilahti
		Kuvan voimalaitos suljettiin maan viimeisenä jo syyskuun lopussa 2024. Näin muodoin hiilen poltto energiaksi saarivaltiossa on päättynyt. Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20114697
	17.11. 01:36	Esa J. Rintamäki
		Arvoisa sir John! Jos menit asiasta valittamaan, niin jodimikko karjui vaan: "Mars asemiin siitä, perkeleen pinnari!" Jotenkin perisuomalaisen eetoksen myötä mitään heikkoudeksi kuviteltua ei tulla ikinä antamaan kenellekään millään tavalla anteeksi. Ei sitä anneta itse itsellekään, opitun mallin mukaisesti. Liian moni on "vapauttanut" itsensä tämän eetoksen taakasta menemällä jojoon, lojauttamalla haulit hattuun tai kuten Mäntässä: - hyppäämällä sellutehtaan hollanteriin massan sekaan. Asia tuli ilmi siten, että selluviira oli ollut väriltään epätavallisen punaista... Anteeksi ei osata pyytää, eikä enää antaakaan. Näinä aikoina kulttuurimme nurjimpia puolia suitsutetaan hyveenä, "nyt kun saa sanoa" (ilman mitään vastuuta!). Voi olla "hyvesignalointia", mutta paskiaisena oleminen ei käy itselleni, siinä jää toden tullen totaalisen yksin, ja oikeastaan syystäkin. Liian sosiaalinen luonne...? Eikä ole kovin vaikeaa (?) muistaa: - älä tee toisille sitä, mitä et tahdo itsellesi tehtävän. Vielä on armon aika, vielä on aikaa miettiä, että meneekö putkeen...? Siihen työhön on apua tarjolla, vihjeeksi Dm8 nro 5015, elikkä psalmin 50 jae 15. Ainakin minulla se on toiminut. Jos joku ei halua kokeilla, okei, mutta jotkut siitä apunsa halutessaan saavat...
	17.11. 00:52	Tapio Keränen
		Helsingin konepajan pajarakennus.
	17.11. 00:02	Heikki Jalonen
		Neuvostoliitossa rakennettiin monenlaisia kaivinkoneita. Niiden suunnittelun alkulähtökohdat ja alkumallit taisivat olla aika kirjavia. Paljon oli saatu vaikutteita vaikka mistä, mutta oli myös ihan itse kehitelty sekä ominaisuuksia että suoritusarvoja. Tuon kaivinkoneen peruskonstruktio juontaa juurensa 1930-luvulle. Aikaan ennen hydrauliikkaa tai Saksasta mukaan tarttuneita matkamuistoja. Silmiin pistää tuon koneen telaston samankaltaisuus amerikkalaisen Northwestin kanssa; se oli meilläkin hyvin tunnettu kone jo 1920-luvulta (VR osti useamman, kuvia löytyy täältä VORGista). Perusketjuton rakenne ei ollut Amerikassa tavallisin muiden valmistajien piirissä, mutta Northwest sitä käytti. Muutenhan Neuvostoliitossa nimenomaan suosittiin juurikin ilman perusketjuja olevia telastoja, varsinkin kaikensortin rauhanrakennuskoneissa. Tai niin jokapaikan Neuvosto-yleisessä DT-75-telatraktorissa. Stalinets-telakoneessa (Tseljabinskin tehtaan S-65) puolestaan oli perusketjullinen tela, kuten esikuvassaan Caterpillar 60:ssä oli. Kuvan kone on E-505, valmistaja Kovrovin Koneenrakennustehdas (Kovrovets). Kokoluokaltaan 0,5 m3. Moottorina KDM-46 4-syl etukammiodiesel. 80 hevosvoimaa revittiin irti 13,54 litran iskutilavuudesta 1000 rpm taajuuksilla. Sama moottori löytyi myös isommasta Stalinetsista, S-80. Bensa-penikka totta kai. Koneen työpaino vaihtelee varustuksen mukaan luokassa 25...30 tonnia. Voisi olettaa, että samaa moottoria käytettiin myös erilaisissa (kapearaiteisissa) teollisuusvetureissa. (Erittäin) puolueellisen aikalaisarvion mukaan "moottori oli epätyydyttävä sekä mittojensa ja että painonsa puolesta". Tämän puolueellisen arvion meille tarjoavat Yhdysvaltojen Veronmaksajat. Tarkemmin CIA:n Neuvostoteollisuutta arvioivat raportit. Liittyvä raportti on tullut julkiseksi vuonna 2011.
	16.11. 23:55	Jimi Lappalainen
		Näyttää myös vuosiluku puuttuvan tiedoista?
	16.11. 23:35	John Lindroth
		Esa! Muistan kun professori aikoinaan Lapinlahden sairaalassa otti esiin luennolla sen että diagnoosia "sotaneuroosi" käytettiin mahdollisimman vähän ja asiaa hyssyteltiin ,diagnoosi olisi tänä päivänä PTSD eli posttraumatic stress disorder. Itse olen sitä mieltä että näitä sodan kokemia sankareita oli tyhatmäärin ja heitä ei ole kohdeltu oikein! On jotenkin ymmärrettävää että köyhällä Valtiolla ei ollut rahaa näiden korvaamiselle eikä tule koskaan olemaan!! Näinollen totean että sota kaikkine lisukkeineen on vain rikkaiden valtioiden juttu!On aivan eri asia jos halutaan leikkiä rikasta!Tuo diagnoosi PTSD ja sen katstrofaaliset seuraukset on vielä tänä päivänä väheksytty!Asian ydin"Psykotrauma ja sen kokonaisvaltaiset seuraukset yksilön terveyteen"? Eli itse asiassa aloitetaan siitä että ollaan ystävällisiä toisiamma kohtaan ihonväristä riippumatta ja aletaan sammuttamaan sisäistä vihaa mikäli sellaista on ja tiedostamana että se oikea vihan lähde ei ehkä oles edes nyt enää ole olemassa(kaukana lapsuudessa) josta se juontaa, vaan se on siirtynyt johonkin toiseen kohteeseen ja näinollen oma sisällä sielussa piilevä viha aina etsiikin uuden kohteen ja aina niin siitä eteenpäin! Kun kohtelee kanssaihmisiään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen ei synny traumoja tai huonoja kokemuksia eikä nänollen vihaa!
	16.11. 23:28	Mikko Ketolainen
		Postikorttiainesta tämä kuva.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset