939-21886 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.11. 08:10 Jari Välimaa  
  Akut ovat myös muutoksessa
kuva 17.11. 08:08 Jari Välimaa  
  Suomessa kaukolämpö on muuttumassa sähkökattiloiden avulla sähköiseksi

SSAB Raahe on muuttumassa vedyn käyttäjäksi.

Yleensäkin energia.fi sivusto kertoo nykytilasta tai menneisyydestä kun taas Fingrid yrittää kertoa tulevaisuudesta esim. jos 10 vuoden kuluttua Suomen söhköntuotanto on 159 TWh niin se asettaa kantaverkolle valtavat 4 miljardin euron investoinnit.
kuva 17.11. 02:36 Jussi-Pekka Halonen  
  Virossa ei taida olla muita seiskoja kuin 202 (99 26 9459 007‑4 EST‑GTRCK).
kuva 17.11. 02:35 Juhani Pirttilahti  
  Toivottavasti pidetty sisällä, koska siitä puuttuu ikkunoita ja ovia. Tarkemmin rahtiovet ja avattavat tuuletusikkunat. Rahtiovet pitäisi tehdä uudelleen piirustuksien pohjalta, koska korroosio on syönyt vanhat. Ja niitä ikkunoita varten täytyisi tehdä koko joukko uusia varaosia. Sinänsä tehtävissä, mutta vaatii paneutumista.
kuva 17.11. 02:27 Juhani Pirttilahti  
  Kuvan voimalaitos suljettiin maan viimeisenä jo syyskuun lopussa 2024. Näin muodoin hiilen poltto energiaksi saarivaltiossa on päättynyt. Yle uutisoi aiheesta https://yle.fi/a/74-20114697
kuva 17.11. 01:36 Esa J. Rintamäki  
  Arvoisa sir John! Jos menit asiasta valittamaan, niin jodimikko karjui vaan: "Mars asemiin siitä, perkeleen pinnari!"

Jotenkin perisuomalaisen eetoksen myötä mitään heikkoudeksi kuviteltua ei tulla ikinä antamaan kenellekään millään tavalla anteeksi. Ei sitä anneta itse itsellekään, opitun mallin mukaisesti.

Liian moni on "vapauttanut" itsensä tämän eetoksen taakasta menemällä jojoon, lojauttamalla haulit hattuun tai kuten Mäntässä: - hyppäämällä sellutehtaan hollanteriin massan sekaan. Asia tuli ilmi siten, että selluviira oli ollut väriltään epätavallisen punaista...

Anteeksi ei osata pyytää, eikä enää antaakaan. Näinä aikoina kulttuurimme nurjimpia puolia suitsutetaan hyveenä, "nyt kun saa sanoa" (ilman mitään vastuuta!).

Voi olla "hyvesignalointia", mutta paskiaisena oleminen ei käy itselleni, siinä jää toden tullen totaalisen yksin, ja oikeastaan syystäkin. Liian sosiaalinen luonne...?

Eikä ole kovin vaikeaa (?) muistaa: - älä tee toisille sitä, mitä et tahdo itsellesi tehtävän. Vielä on armon aika, vielä on aikaa miettiä, että meneekö putkeen...?

Siihen työhön on apua tarjolla, vihjeeksi Dm8 nro 5015, elikkä psalmin 50 jae 15. Ainakin minulla se on toiminut. Jos joku ei halua kokeilla, okei, mutta jotkut siitä apunsa halutessaan saavat...
kuva 17.11. 00:52 Tapio Keränen  
  Helsingin konepajan pajarakennus.
kuva 17.11. 00:02 Heikki Jalonen  
  Neuvostoliitossa rakennettiin monenlaisia kaivinkoneita. Niiden suunnittelun alkulähtökohdat ja alkumallit taisivat olla aika kirjavia. Paljon oli saatu vaikutteita vaikka mistä, mutta oli myös ihan itse kehitelty sekä ominaisuuksia että suoritusarvoja. Tuon kaivinkoneen peruskonstruktio juontaa juurensa 1930-luvulle. Aikaan ennen hydrauliikkaa tai Saksasta mukaan tarttuneita matkamuistoja.

Silmiin pistää tuon koneen telaston samankaltaisuus amerikkalaisen Northwestin kanssa; se oli meilläkin hyvin tunnettu kone jo 1920-luvulta (VR osti useamman, kuvia löytyy täältä VORGista). Perusketjuton rakenne ei ollut Amerikassa tavallisin muiden valmistajien piirissä, mutta Northwest sitä käytti. Muutenhan Neuvostoliitossa nimenomaan suosittiin juurikin ilman perusketjuja olevia telastoja, varsinkin kaikensortin rauhanrakennuskoneissa. Tai niin jokapaikan Neuvosto-yleisessä DT-75-telatraktorissa. Stalinets-telakoneessa (Tseljabinskin tehtaan S-65) puolestaan oli perusketjullinen tela, kuten esikuvassaan Caterpillar 60:ssä oli.

Kuvan kone on E-505, valmistaja Kovrovin Koneenrakennustehdas (Kovrovets). Kokoluokaltaan 0,5 m3. Moottorina KDM-46 4-syl etukammiodiesel. 80 hevosvoimaa revittiin irti 13,54 litran iskutilavuudesta 1000 rpm taajuuksilla. Sama moottori löytyi myös isommasta Stalinetsista, S-80. Bensa-penikka totta kai. Koneen työpaino vaihtelee varustuksen mukaan luokassa 25...30 tonnia. Voisi olettaa, että samaa moottoria käytettiin myös erilaisissa (kapearaiteisissa) teollisuusvetureissa.

(Erittäin) puolueellisen aikalaisarvion mukaan "moottori oli epätyydyttävä sekä mittojensa ja että painonsa puolesta". Tämän puolueellisen arvion meille tarjoavat Yhdysvaltojen Veronmaksajat. Tarkemmin CIA:n Neuvostoteollisuutta arvioivat raportit. Liittyvä raportti on tullut julkiseksi vuonna 2011.
kuva 16.11. 23:55 Jimi Lappalainen  
  Näyttää myös vuosiluku puuttuvan tiedoista?
kuva 16.11. 23:35 John Lindroth  
  Esa! Muistan kun professori aikoinaan Lapinlahden sairaalassa otti esiin luennolla sen että diagnoosia "sotaneuroosi" käytettiin mahdollisimman vähän ja asiaa hyssyteltiin ,diagnoosi olisi tänä päivänä PTSD eli posttraumatic stress disorder. Itse olen sitä mieltä että näitä sodan kokemia sankareita oli tyhatmäärin ja heitä ei ole kohdeltu oikein! On jotenkin ymmärrettävää että köyhällä Valtiolla ei ollut rahaa näiden korvaamiselle eikä tule koskaan olemaan!! Näinollen totean että sota kaikkine lisukkeineen on vain rikkaiden valtioiden juttu!On aivan eri asia jos halutaan leikkiä rikasta!Tuo diagnoosi PTSD ja sen katstrofaaliset seuraukset on vielä tänä päivänä väheksytty!Asian ydin"Psykotrauma ja sen kokonaisvaltaiset seuraukset yksilön terveyteen"?
Eli itse asiassa aloitetaan siitä että ollaan ystävällisiä toisiamma kohtaan ihonväristä riippumatta ja aletaan sammuttamaan sisäistä vihaa mikäli sellaista on ja tiedostamana että se oikea vihan lähde ei ehkä oles edes nyt enää ole olemassa(kaukana lapsuudessa) josta se juontaa, vaan se on siirtynyt johonkin toiseen kohteeseen ja näinollen oma sisällä sielussa piilevä viha aina etsiikin uuden kohteen ja aina niin siitä eteenpäin!
Kun kohtelee kanssaihmisiään kunnioittavasti ja hyviä tapoja noudattaen ei synny traumoja tai huonoja kokemuksia eikä nänollen vihaa!
kuva 16.11. 23:28 Mikko Ketolainen  
  Postikorttiainesta tämä kuva.
kuva 16.11. 23:18 Rasmus Viirre  
  Näyttää siltä että tässä on alkanut kulkemaan entistä kirjavammin eri yhtiöiden kontteja. Deutschland Hamburg. American President Lines APL. South African Safmarine, tosin tuo onkin nykyään osa Maersk Linea. Siistiä että ainakin osa konteista säilyttänyt kirkkaan pirteän sinisen värityksen.
kuva 16.11. 22:21 Esa J. Rintamäki  
  Joo. Piti krapulan jäljet huuhtoa silmistä ja vähän äkkiä!
kuva 16.11. 22:17 Esa J. Rintamäki  
  Eikä ihme, herra Jarno. Sota oli tunnetusti kovin rankka paikka mukana olleille, jopa töpinän vahdeillekin.

Valtio teki aivan helvetin pahan mokan, kun veteraanien post-traumatismi jätettiin Oy Alkoholiliike Ab:n tuliliemikaupittelun varaan ja toisena konstina hoidot jätettiin ylirasittuneiden vaimoparkojen niskoille. Ja aina se sama: "mies ei itke eikä tule hulluksi, muuten tulee akkamainen maine, perrr-kele"!

Voin vain kuvitella kuinka Mäntän Tammikankaan asevelikylässä (ja muissakin samanlaisissa ympäri maata) öisin kuului kauhunhuutoja kun miesparat elivät painajaisunissaan omia pahimpia kokemuksiaan...
kuva 16.11. 21:44 Esa J. Rintamäki  
  Herra Reijo, tunneliperiaatteen selventämiseksi on Dieselveturit ja Moottorivaunut - kirjan ykkösosassa sivulla 62 kuva 49, joka esittää Dm8 - 9 "Porkkanoiden" Breda-pannukakkumoottoreissa käytettyä toteutusta.

Tarkistin samalla: (tänään!) sivustolla Antikvaari.fi myynnissä olevat osat Moottori I ja II: 4 kpl, hinnat 28 - 75 eur. Antikvariaatti.net: 1 kpl: 25 e ja Tori.fi: yksi kple: 40 eur.

Herra Petri: itse uskoisin MD 320 - moottoreiden kierrosten madaltamisen (ahtamisen yhteydessä) liittyvän jotakuinkin juuri petilaakerien kehänopeuksiin. Maybachin MD - sarjan joka ikisessä moottorimallissa oli iskun pituus 200 mm, se merkitsisi mielestäni samaa kampiakselitoteutusta. Siis: kuusisylinterisessä MD:ssä oli seitsemän rullalaakeria petilaakereina. MD - moottoriperheeseen kuului laaja valikoima kolmisylinterisestä MD 160:sta MD 1082:aan, joka oli tyypiltään V-20.

Samanlainen kampiakselitoteutus oli Maybachin spesiaali, sodanaikaisissa saksalaisissa panssarivaunuissa käytetyissä HL-moottoreissa myös. Entäpä GO 6-myllyissä, eli juuri pikamoottorivaunujunissa...? Toteutus toistui myös MTU:n moottorityypissä 538.

MD 320 sylinteritilavuus oli 32.3 litraa, tulkoon sekin nyt mainituksi. Sen tultua kutitelluksi ahtamalla nosti tehoa 450 -> 600 hv, kuten tunnettua. Litrateho ahdettuna 18,6 hv litralta, dieselille jokseenkin sopiva...?

Ahtamisen aiheuttama tehonlisäysprosentti tällöin MD:llä oli 33. Merkillisen pieni arvo, mikäli ajatellaan MGO:n vastaavaa arvoa (Huru 13:ssa 1400 hv) 75! Huru 12:n MAN: prosentti on 83! Periaatteessahan Pullahuru oli nopean linjadieselin prototyyppi, joten sillä oletan "ujostelun" selittymisen...

Lasketaanpa vähän: (otanpa esiin Maybachin kunniaksi ajat sitten edesmenneen turkulaisen insinöörin jäämistönä olleen puisen laskutikun)

MD:n iskunpituus oli 200 mm. Paljonkohan oli petilaakerikiekon ja kiertokangen isopään kammentapin halkaisijamitat?

Netin Maybach MD 650 esitekuvan (huono kuva) mukaan arvioituna kammentappi on arvioituna halkaisijamitaltaan noin 65 mm, ja kiekko etwa 260 mm.

Kaava: kehänopeus V = 3,14 x d metriä x n kierrosluku/min.:
d = 0,26 m
n1 = 1500 kierr./min
n2 = 1700 kierr./min. Tulokset: V1 = 1225 metriä minuutissa ja V2 = 1390 metriä minuutissa. Erotus: 165 metriä/min. siis ero ei ole kovin "paha".

Mutta jos ajatellaan moottorissa tapahtuvia muita rasituksia, kuten esim työtahdin aikana tapahtuvaa iskua alaspäin männän juuri lähdettyä yläkuolokohdastaan, niin silloin kaiken muun rasituksen keventäminen on perusteltua. Ahtaminen nimenomaan lisää "yli-ilmakertoimen" ansiosta juuri palamispainetta sylinterissä. Siten tehoa saadaan lisää, mikä juuri on ahtamisen tarkoituskin.

Toinen tekijä mihin kierrosluvun hidastaminen vaikuttaa on männän keskinopeus: männän nopeus on suurin iskun puolivälissä ja kuolokohdissa pyöreä nolla. Tällä on vaikutusta voitelun "onnistumiseen" ja varsin vahvasti männän ja sylinterin kulumiseen (varmasti kaikille mopojonneille tuttua???!!!). Sillekin on laskukaavoja olemassa. Polttomoottoreissa yleisesti on männännopeudet suurempia kuin höyrykoneissa.

Mitä Maybach MD - moottoreihin tulee, ja niihin kytkettyihin Mekydroihin, niin yksi esimerkki olisi Espanjan RENFE:n Talgo III - junan veturisarja 353. Niitä valmistui viisi vuosina 1968 - 1969. Moottoreina oli kaksi Maybach - Mercedes MD - 655 Z (tyyppiä V-12), joiden jatkoksi oli laitettu Mekydrot. Talgo III - junien suurin nopeus oli 180 km/t. Veturit olivat neliakselisia telivetureita, joiden paino oli 88 tonnia ja pituus 19 metriä.

Olivatko nämäkin "linjallejääntisimulaattoreita" Pullahurun tapaan, olisi hauska tietää...?

Mitä Maybachin sukuun muuten tulee, niin heillä ei ollut mitään syytä olla erityisen kiitollinen natsihallinnolle. Wilhelm Maybachin poika, vuonna 1884 syntynyt Adolf oli vuosisadan vaihteessa sairastunut katatoniaan, eli yhteen skitsofrenian erityismuotoon. Perheelle siitä aiheutui omia vaikeuksia, asiasta tosin vaiettiin aika tarkoin.

Vuonna 1912 Adolf-paran terveystilanne heikkeni siinä määrin, että hänet sijoitettiin Schussenriedin hoitolaitokseen yksityspotilaana.

1. syyskuuta 1939 oli Adolf Hitler antanut ohjeen Reichsleiter Buchlerille ja tri Brandille, joiden vastuulle tuli huolehtia määrättyjen lääkäreiden tietoisuuden parantamista siihen nähden, että "inhimillisessä määrin parantumattomasti sairaat ihmiset piti ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi, siinä mielessä, että näille armokuolema olisi toteutettavissa."

Toisin sanoen: instrumentaalinen arvo oli natsien mielestä nolla, joten "Aktion T4" pistettiin käyntiin!!! Murhaaminen aloitettiin 1940 württembergiläisessä Grafeneckin osavaltionhoitolaitoksessa. Eli sillä aikaa, kun Adolfin veli Karl kehitteli moottoreita Hitlerin panssarivaunuja varten, koki Adolf yksinäisen kuoleman Grafeneckin kaasukammiossa, kesäkuussa 1940.

Perhe sai valheellisen surunvalittelukirjeen, jonka mukaan Adolf oli kuollut sairauteen ja tartuntavaaran välttämiseksi hänet oli välittömästi tuhkattu.

Adolfin äiti Bertha säästyi kokemasta tällaista hitleriläisyyden synnyttämää kauhistusta: oli kuollut jo maaliskuussa 1931. Joulukuun 1929 lopulla oli iskä Wilhelm oli luovuttanut elämän taakan harteiltaan...

PS1: Graf Zeppelinin yhden moottorin teho oli etwa 570 hummaa.
PS2: MTU on nykyisin emoyhtiö Rolls-Royce Power Systemsin alaisuudessa.
PS3: kun Versaillesin rauhansopimuksessa oli vuonna 1919 Saksalta kielletty varsinaisten lentokoneenmoottoreiden valmistus, niin siinä vaiheessa Maybach-Motorenbau katsoi parhaaksi aloittaa henkilöautojen tuotannon.

Voi torrnaado, tämän kommentin valmisteluun kului aikaa ja työtä.
kuva 16.11. 21:27 Reijo Salminen  
  Tänään menin tuosta ohi, lehdessä oli juttua että maalaushommat on nyt saatu päätökseen, työmaakontit vielä näkyi olleen Siltasaaren kohdalla paikoillaan ja työn teettäjän taulut. Silta on nyt hienossa kunnossa ja putsissa, mutta edelleenkin siltakaareltaan onko se nyt keltaruskea vai mikä se väri on, mutta siis ei tämä alkuperäinen punainen.
kuva 16.11. 21:18 Jonne Seppänen  
  Etäkärpät ry tilausjuna Lahteen peliä katsomaan
kuva 16.11. 21:07 Jimi Lappalainen  
  Ai jai, kun on tolppa sattunut pahaan paikkaan ;)
kuva 16.11. 21:06 Jimi Lappalainen  
  Mutta katto on hyvä :)
kuva 16.11. 18:57 Teppo Niemi  
  Olikohan päivystysveturin perässä olevat kaksi ensimmäistä vaunua Museorautatieyhdistyksen tilausjjunan vaunut, jotka liitettiin junaan Vainikkalassa.
kuva 16.11. 18:24 John Lindroth  
  Olisikohan se sen niminen? Tästä kulmasta on tullut harvemmin katsottua ratapihaa.
kuva 16.11. 18:07 Hannu Peltola  
  Tällä sivulla on esitelty tuo amerikkalainen kantaäiti: https://www.curbsideclassic.com/bus-stop​-classic/bus-stop-classics-1947-1960-mac​k-c-series-urban-transit-coach-built-bul​ldog-tough/

Huippukeksijä Regus Patoff on jälleen ollut aktiivinen!
kuva 16.11. 17:59 Juhana Nordlund  
  Tuo neuvostoliittolainen bussi taitaa olla tosiasiassa kaupunkibussi. Se on kopio amerikkalaisesta standardilinja-autosta. Ruotsissa Scania-Vabis valmisti aikanaan Mackin lisenssillä samankaltaisia Scania-Vabis C50 Metropol-kaupunkiautoja. Tukholmassa oli koeajossa myös yksi alkuperäinen Mack-kaupunkiauto. Kuvan bussi muistuttaa huomattavan paljon Metropol-autoakin, tosin tukholmalaiset olivat vasemmanpuoleisen liikenteen kalustoa eli ovet ja kuljettajan paikka olivat eri puolilla esim. kuvan autoon verrattuna.
kuva 16.11. 17:42 Tauno Hermola  
  Vähimmällä vedellä varmasti kulkivat lauhdutinveturit, esim. tämä Etelä-Afrikan Class 25 https://vaunut.org/kuva/145735 .
kuva 16.11. 17:37 Jorma Rauhala  
  Pipolaako Zoni tarkoitat?
kuva 16.11. 17:15 John Lindroth  
  Mikähän rakennus tuolla kuvan keskipaikkeilla on? Sen sivuprofiili muistuttaa veturitallia.
kuva 16.11. 17:04 Reijo Salminen  
  Amos Andersson oli todennut kun päätettiin eduskuntatalon paikasta että "sitten se edusta on pakko laittaa kuntoon!", no pitänee paikkansa mutta kyllä siinä on aikaakin kulunut.
kuva 16.11. 16:59 Petri Nummijoki  
  Ennenkin olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että nimellisesti vain hieman Hr11-vetureita tehokkaammilla Sr12-vetureilla vedettiin rauhallisempien aikataulujen aikaan aivan kunnollisen kokoisia pikajunia https://vaunut.org/kuva/19433, https://vaunut.org/kuva/38119, https://vaunut.org/kuva/62894, https://vaunut.org/kuva/91721 mutta Hr11-vetureiden osalta vaikuttaa, että niillä vedettyjen matkustajajunien tavanomaiset pituudet olivat vain 12-24 akselia ja tätä pidempiä oli vain satunnaisesti ruuhkapäivinä tai sitten niitä laitettiin jo herkästi parivetoon toisen Hr11-veturin tai Dm4-vaunun kanssa.
kuva 16.11. 16:58 Ilmari Tommola  
  Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa.
kuva 16.11. 16:54 Alex Chudoba  
  Aggregaatin pakoputki paljastaa vasemman vaunun selvästi Eifet 25301:ksi.
kuva 16.11. 16:43 Reijo Salminen  
  Kiitoksia Esalle tuon tunnelikampikammion selvittämisestä, ei ole mennyt kuin rapiat 40 vuotta että olen sanakirjassa näkemääni sanaa ihmetellyt että mistä siinä on oikein kysymys, nyt se sitten selvisi.
kuva 16.11. 16:25 Petri Nummijoki  
  Eiköhän moottorinkin kanssa ollut ongelmia, koska Hr11-vetureissa moottorin kierroslukua pudotettiin koneistoremontin yhteydessä 1700 r/min -> 1500 r/min, vaikka teho siitä huolimatta nousi ahtimien asentamisen vuoksi.
kuva 16.11. 14:08 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kimmo: Maybach-Motorenbaun historia liittyy oleellisesti vanhan kreivi Ferdinand von Zeppelinin keksintöön - jäykkärunkoisiin ilmalaivoihin. Näiden matkanopeus lennolla ei suinkaan huima ollut, mutta pitkillä lentomatkoilla moottoreilta vaadittiin kestävyyttä, luotettavuutta ja helppoa kunnossapitoa. Näistä se johtuu, Maybachin hyvä maine.

Esimerkiksi vaikkapa nyt kuuluisa LZ 127 "Graf Zeppelin", joka aikoinaan vuosina 1928 - 1937 teki 590 lentoa vähän joka puolelle maailmaa. Ilmassa yhteensä 17'179 tuntia. Se tekee keskiarvoksi reilut 29 tuntia lentoa kohden. 127:ssa oli viisi Maybachin VL-II -mallista V-12 moottoria. Niissä käytettiin joko tavanomaista polttonestettä ja "Blaugas"-nimistä propaanin kaltaista polttoainetta.

Matkalentonopeus oli noin 120 km tunnissa ja suurin lentonopeus noin 130 km/t.

Oheistuotantona tarvittavaa hammaspyörien valmistusta jatkoi emoyhtiöstä irrotettu Zahnradfabrik Friedrichshafen eli nykyäänkin hyvin tunnettu ZF.

Ja siitä se sitten jatkui (Maybachilla myös omaa henkilöautotuotantoa oli vuosina 1922 - 1945).

Joten: ihmettelen ihan oikeasti, miksi laatutuote ei löytänyt eikä löydä tietään Suomen vetureihin...? Telva Lauttasaaressa oli maahantuojana, myynnissä oli kuitenkin enimmäkseen merimoottoreita.

Jälkihuomautuksena: vuonna 2002 alettiin valmistaa uutta loistoautoa Maybach (SW 57 ja 62). Merkin elvyttäminen ei kuitenkaan mennyt täydellisesti putkeen, vaan se lopetettiin 2013 ja Mersu jatkoi siitä alkaen saman auton valmistamista omalla brändillään.
kuva 16.11. 13:17 Jouni Halinen  
  Edellisen lisäksi: Merihaan rakennuskanta on vielä mallia "matala", Sompasaaren täytöt ovat kesken, Hanasaari 1 voimalaitos on purettu ja hiilikasa vetää viimeisiään, Kruununsiltojen työmaa puuttuu, Hakaniemen silta on rakennettu uusiksi, Skattan kärki on entisellään telakka ym. Diakonissalaitoksen tontilta puuttuu taloja, Hotelli Hesperian ja Intterin rakennustyöt ovat kesken (torninosturit), Myös Finlandiatalon lisäsiipi puuttuu, Mäntymäen kentällä on vielä messujen iso peltihalli, ja Kuntatalon (3 linja) tontilla on vielä vanha rakennuskanta.

Ratapiha/Tavara-asema/R-asema alue onkin sitten aikalailla myllätty Oodi, Kiesma, Sanomatalo, Musiikkitalo ym. muut rakennukset ja laiturikatos, foorumi on vielä entisensä, Ravintola (vanha) Töölönranta (puska) on vielä voimissaan, Sokerin tontin toimistotalo ja Oopperatalo puuttuu ja taitaa Linnunlaulustakin jokin talo olla poistunut. Kiskoja Linnunlaulussa on vähemmän. Muuten kaikki onkin sitten ihan ennallaan.

Kaksi vanhaa "jäärää" on kuitenkin yhä paikoillaan. Ravintola Kaisaniemi joka on rakennettu 1827 ja oli aikoinaan omalla niemennokallaan ja Hakasalmen huvila joka on rakennettu 1846 ja oli aikoinaan omalla rantatontilla. Kummatkin ovat olleet todistamassa kaiken tämän muutoksen eteenpäin viemää voimaa. Kun ko. talot rakennettiin niin kuva-alalla ei ollut oikeastaan mitään, oli vain Töölön Sokeritehdas (perustettu1823) ja Senaatintorin ympärillä (ns. Vironniemi) oli parinsadan metrin säteellä jonkin verran rakennuskantaa.

Ps.1 Ilmarilla on jo 18 vuotiaana pitkä ura valokuvaajana (12 vuotta?). Kun luin hänen kommenttinsa tähän kuvaan, niin ajattelin että siinä joku vanha "jäärä" sepustaa näitä asioita, mutta että ikää on 18 vuotta?, ja jo tuo tietomäärä hallussa?. Varo vaan Ilmari, että sustakin ei tule "sivuraidesepustajaa", niin kuin minusta on "sylttytehtaan" poikien mielestä tullut, ja minun pitäisi tämän takia poistua Vörkistä. Susta on tulossa kovaa vauhtia todellinen Staditietäjä eli peukkuja sulle.

Ps.2 Laitan tämän kuvasarjan kera terveiset ”sylttytehtaan” pojille ja toivon että ”sylttytehtaan” alueelta on poistettu kaikki irtokivet, josko siellä ei sitten enää kivitettäisi alaikäisiä lapsia. Ja jos jatkatte siellä muutenkin entiseen malliin (ns. pe******at), niin käyttäkää ainakin kertakäyttö lakanoita jotka voi helposti hävittää (esim. ylöslämmittää höyryveturin) ennen kuin konstaapeli koputtaa oveen.
kuva 16.11. 12:24 Eljas Pölhö  
  Jos näin äkkiseltään tulkitsen vanhoja käsinkirjoitettuja vaunulistoja oikein, niin Ggk 33830 valmistui 1910. Numero ja sarja muutettiin -> Gg 32320 (Ko 611/1506, 12.9.1932 mukaan ja muutettava 10/1934 mennessä).
kuva 16.11. 12:13 Kimmo T. Lumirae  
  Hra Esa saattaa olla suuren viisauden äärellä: isäni (vek Tpe vr 1946-1973) sanoi joskus koulupoika-aikanani Mekydrojen vaihteen vaihdosta että "niissä meni kaksi vaihdetta yhtaikaa päälle". Tämähän ei voi sellaisenaan pitää paikkaansa, koska Mekydroissa kulloinkin käytettävät hammaspyörävälitykset otettiin käyttöön mekaanisilla sakarakytkimillä, jonka mekaaninen keinuohjaus valitsi aina joko-tai, eli Mekydron mekaanisella puolella oli aina yksi vaihde päällä. Mutta olisiko hra Esan mainitsema ohjaus ollut syynä ongelmiin, eli jos valitun vaihteen ohjaus ei pysynytkään päällä, vaan Mekydro lähti vauhdissa vaihtamaan esim. kakkoselta ykköselle, vaikka kohta olisi ollut kolmosvaihteen vuoro? Ja siitä seurasi tavallisen rasauksen sijaan epätavallinen rysäys ja Mekydro oli konepajaremonttikunnossa. Tämä on siis silkkaa arvailua, mutta tuo ohjaus; paineilmalla sähköisen sijaan, saattaisi selittää, miksi laitteet toimivat sodanjälkeisessä Länsi-Saksassa kuin konekiv...tuota, ihmisen mieli, ja sodan jälkeen ensi askeleitaan dieselöinnissä ottavassa Suomessa surkeasti.

Tässä saattaa nyt olla käsillä tämän asian ratkaisu, ja tällä oli varmasti vaikutusta siihen, miksi meillä alettiin katsella MAN:in luetteloa, ja sitten suhtauduttiin myötämielisesti MGO:ihin, sen sijaan, että olisi jatkettu nopeakäyntisillä Maybacheilla, joille toki oli kilpailijana, samoihin moottoripeteihin sopivat Mersut, ja vielä MAN:inkin mallit, jotka eivät, ehkä vähän yllättäen, osoittautuneet yhtä kestäviksi kuin Maybachit ja Mersut; syyksi on tarjottu MAN:eista puuttunutta mäntien öljyjäähdytystä. Eli vertailukohtia oli yllin kyllin, ja Maybach oli yksi parhaista tai ainakin toinen hyvistä merkeistä.

Hra Esa kertoo aivan oikein siitä, miten hienoa tekniikkaa Maybachit olivat: petilaakerit olivat kiekkomaiset vierintälaakerein: tämä on melkoista high-techiä ollakseen veturimoottori. Kannet olivat kuusiventtiilisiä kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla (DOHC) eli melkoisia kilpakoneita, mutta silti vain 1400-1800 rpm kiertäviä veturidieseleitä.

Ja rakenne ei voinut suosionsa puolesta olla erityisen huono, ja Maybachin fuusioiduttua Mersuun ja heidän edelleen muodostettua uuden MTU:n yhdessä MAN:in kanssa, nämä Maybach-ratkaisut periytyivät edelleen MTU:n myyntiluetteloihin.
kuva 16.11. 11:32 Jouni Halinen  
  Siinä on kuutio poikineen "murkinaa" höyryhevoille. Kuinka paljon höyryveturi kuluttaa halkoja per 100 kilometriä?. Millä veturi mallilla pääsi pisimmälle "yhdellä tankkauksella"? Entä sama veden kanssa?
kuva 16.11. 10:03 Jarno Piltti  
  No niin, Finnan isompaa kuvaa katsoen littera on Ggk ja numero 33830. Katon korjausmerkintä menee arvauksen ellei fantasioinnin puolelle mutta sanoisin että XXVI...XXVIII eli 1926...1928. Kyltissä lukee HUOM MAITOVAUNU MJÖLKVAGN.
kuva 16.11. 10:01 Ilmari Tommola  
  Eipä ole kuvan maisema kovin paljon muuttunut Töölön ratapihan aluetta, Olympiastadionin viereen sittemmin noussutta ties kuinka monella markkinointinimellä tunnettua jalkapallostadionia ja nykyisen oopperatalon tonttia lukuun ottamatta.

Hävinneistä rakennuksista huomioni kiinnittyy vuonna 1978 purettuun HRO:n rakennuttamaan jugendtaloon, "Sipoon kirkkoon", Töölön hallien vieressä. Myös Ensi linjan päätepysäkin viereinen puutalokortteli, joka toimi loppuaikoinaan Kill City -nimellä punkyhteisön kotipaikkana, on vielä pystyssä. Muilta osin Töölön ja Kallion rakennuskanta on säilynyt varsin samanlaisena.
kuva 16.11. 09:44 Jarno Piltti  
  Lähimmän littera Ggk? Onko noissa katon korjausvuosi merkitty roomalaisilla numeroilla katonrajaan, sen jos näkisi tihrustaa?
kuva 16.11. 09:41 Jarno Piltti  
  Koivulahtea ja sen promilleja hieman sivuaa Pekka Nykäsen "Kuolemanlento: Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963". Erittäin perusteellinen kirja, suosittelen aiheesta kiinnostuneille. Sodassa olleille lentäjille viina maistui.
kuva 16.11. 09:30 Jarno Piltti  
  Varsin tyylikäs kuva. Näen sitkeästi modernin joulukuusen vaikka yritän vakuuttaa itselleni että se on suora tie.
kuva 16.11. 09:26 Jarno Piltti  
  Kiitos yhteenvedosta Jussi-Pekka! Vieläkö näitä on Virossa?
kuva 16.11. 09:26 Noah Nieminen  
  Omassa projektissani olen saanut nyt 3081:sen ja 3027:n. Vielä 3016, 3026, 3039 ja 3071 puuttuvat (myös Digisusi olisi kiva)
Kaikki kuvaamani Sr1:set:
3001
3002
3003
3004
3005
3006
3007
3008
3009
3010
3011
3012
3013
3014
3017
3019
3020
3021
3022
3023
3024
3025
3027
3028
3029
3030
3031
3032
3033
3034
3035
3036
3037
3038
3040
3041
3042
3043
3044
3045
3046
3047
3051
3052
3053
3055
3056
3057
3058
3059
3064
3065
3067
3069
3070
3072
3073
3075
3076
3077
3078
3079
3080
3081
3082
3083
3084
3085
3086
3087
3088
3090
3091
3093
3097
3100
3102
3104
3105
3106
3107
3108
3109
3110
3111
3112

Nämä kaikki olen saanut kiireellä parin vuoden aikana kuvattua, kun tajusin, että Sr1:set ovat menossa poistoon.
3047 ja 3022 löysin vanhoista kuvista.
kuva 16.11. 09:19 Noah Nieminen  
  Miltäs susien tilanne nyt näyttää?
kuva 16.11. 07:25 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer: - "Hurraa, asiat on hienosti, kaalia saa vapaasti, sitä tuottaa Seurasaaren kolhoosi".
kuva 16.11. 06:59 Esa J. Rintamäki  
  Minulla on sellainen hytinä (luettuna jostain muinaisesta vorgin kommentista) että se epäluotettavuus liittyisi koneiston ohjaukseen. Maybachilla oli tarjota myös sähköinen näkemys asiasta, mutta silti Valmet valitsi paineilmatoimisen.

Eräältä turkulaiselta kuljettajalta kuulemani mukaan järjestelmä oli kahdella eri ilmanpaineella toteutettu. Välissä oli kuminen membraani välittämässä ohjausliikkeitä. Membraani oli reunoistaan tuettu ja kun kumia aikansa väänneltiin, membraanin reunoihin tuli murtumia.

Siten paineet menivät sekaisin membraanin falskattua läpi ja siihen tyssäsi Pullahurun kulku.

Meillä veturikäytössä olleet Maybach-moottorit olivat olleet sukua merimoottoreille, josta johtui erilliset pytynkannet ja mielestäni myös kampiakselilaakeroinnin tunneliperiaate (siis kiekkomaiset petilaakerit). Aavalla merellä kun ei aina pääse osaavalle telakalle, laivanmoottorit piti kyetä ehjäämään paikan päällä.

Mainitun kampiakselin irrottaminen paikaltaan korjausta tai tarkastusta varten on PALJON helpompaa kuin sellaisella kuin mitä autonmoottoreissa käytetään. Senkun vetää akselinpäästä ulos, ilman kummempia purkamisia (mäntä ja kiertokanget toki erikseen).

Kiekkolaakereissa tietenkin on haittana suuri kehänopeus korkeilla kierroksilla, mutta vierintälaakerointi auttanee asiassa, edes jonkin verran. Autonmoottoreissa liukulaakerit ovat perinteiseen tapaan käytössä. Ne vaativat tosissaankin tarkkaa koneistamista, mitä vierintälaakereilla olisi "aavistuksen" väljempää.

1960-luvuun puolivälissä Maybach-Motorenbau, MAN ja Mercedes-Benzin moottorituotanto fuusioituivat yhdistäen osaamisensa. Syntynyt yhtiö on sen jälkeen tehnyt moottoreita nimikkeen MTU (Motoren und Turbinen Union) alla, ja niiden suosio on siinä määrin maailmanlaajuinen, että itse uskon suomalaisen kokemuksen Maybachin laadusta olevan nimenomaan suomalaisten tekemän oman valinnan seurausta.

Moinen nirppanokkainen nyrpistely, mistä se johtuukaan? Kun kerran mentiin Vaaleessa pelleilemään Pielstickillä ja sitä ennen Alsthomeissa MGO:lla, joka alunperin oli moottorivaunuja varten suunniteltu.

Oliko kyseinen nirppanokkaisuus silkkaa YYA:ta, joka näki (ryssän komentamana) Liittotasavallan niin inhottavan ilkeänä "vihollisena"...? Ihmettelen suuresti, kun kerra Merivoimien R-sarjan vartioveneissä pääkoneiksi oli modernisoinnin yhteydessä vaihdettu Mersun MB 820-sarjan dieseleitä? R-veneethän (Röyttä ym) olivat alunperin englantilaista suunnittelua.
Kuvasarja:
Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 1948 rautatiekalustoa esitellään Töölön tavara-asemalla.
 
 16.11. 03:21 Jouni Halinen  
  Laitoin automiehille vähän jutunjuurta Autoja Autoja ketjuun sivuraiteelle. Volkkareita Stadin kaduilla, Stadin Cruising Pre-Party, Kun neukkumasinat Stadin valtas ja Viktorian 1976 GAZ-24 Volgan täydellinen muodonmuutos. Autojen ensiapu RU versio. https://vaunut.org/keskustelut/index.php​?topic=11459.75#bot
kuva 16.11. 02:59 Jouni Halinen  
  Nimenomaan "Helsingin konepaja muutti (tästä paikasta) Hyvinkäälle" ja nämä vanhat Helsingin konepajan rakennukset sitten purettiin. Pitäiskö kuvasarjan nimeksi vaihtaa "Helsingin konepajan rakennuksia puretaan"? vai toimiiko nykyinen nimi?
kuva 16.11. 02:10 Jouni Halinen  
  CCCP teksti Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyn aikana 1948 messuhallin eteläpään seinässä. Jos Suomen historia olisi kulkenut samaan suuntaan kuin Baltiassa, tämä näky olisi voinut vuosikymmenet olla osa Mannerheimintien katukuvaa Helsingissä. Toukokuussa 1948 Töölön kisahallin, silloisen Helsingin messuhallin, seinälle nostetut CCCP-kirjaimet julistavat onneksemme neuvostoliittolaisen tekniikan vallanneen Töölön eikä koko valtakuntaa.

Keväällä 1948 Suomessa seurattiin uutisia herkeämättä. Presidentti Paasikivi sai helmikuussa Neuvostoliiton diktaattorilta Josef Stalinilta ”kutsun” Moskovaan YYA-neuvotteluihin. Tilanne oli Suomelle tukala. Unkari oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vain kuukautta aikaisemmin ja Prahassakin kuohui. Kommunistien vallankaappaus johti kansandemokratian syntyyn ja Tšekkoslovakiasta tuli Neuvostoliiton johtaman itäblokin osa. Suomessa Tšekkoslovakian tietä haluttiin välttää viimeiseen asti, olihan Suomi vasta selviämässä vuosien aseellisesta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan.

YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimmanneuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov.

Olishan neukit voinut toimia vielä veemäisemminkin. Malmille olisi lennätetty näytille 100 lentokonetta (nyt vain 1), Töölön ratapihalle samoin näytille 10 junallista täynnä erilaista "esiteltävää" kalustoa ja messuhallille kenttä täyteen erimallisia panssari ajoneuvoja Suomalaisten ihmeteltäväksi. Joku sodan käynyt kaveri olisi tietenkin tokaissut. "Kato vaan, noitahan me saatiin ryssältä 10 kapppaletta "lahjaksi" Kannaksella 1943"
kuva 16.11. 01:36 Hannu Peltola  
  Voiko kuva olla vuodelta 1948? Jos on, niin yllättävän antiikkista kylmävaunua on vielä sotien jälkeen ollut ajossa!
<<   >>