Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.09.2018 08:37 Juha Kutvonen  
  Signalstav
kuva 05.09.2018 08:11 Erkki Nuutio  
  Suomen teollisuuslehdessä oli vuonna 1894 kolmiosainen kirjoitus piirroksineen satamaradan rakennustavasta ja erillinen kertomus Katajanokan laituritöistä. Kiinnostavin on ehkä osa II satamaradasta https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119349?page=6 . Osan III ja Katajanokan piirrokset on Kansalliskirjaston yleistavan mukaan siirretty vuosikerran viimeisen lehden perään.

II osa kertoo että maa ja louhitut kivet kuljetettiin keskimäärin 1.5 km matkan päähän ja sitä varten hankittiin rakennusajaksi kapearaiteinen työrata, vaunut ja veturi. Raideleveys oli 1.0 m. Veturi painoi työkunnossa 7 tonnia ja vaunujen tilavuus oli 1.0 m3. Rantakadulta kivet kuljetettiin miesvoimalla 0.6 m levyisillä raiteilla.
kuva 05.09.2018 06:59 Pasi Seppälä  
  Hieno!
kuva 04.09.2018 23:07 Heikki Kannosto  
  Vuonna 2025 jahdataan maanisesti viimeistä jäljellä olevaa turvateipattua Deeveriä... Antero Alku visioi joskus Junat-lehden alkuaikoina eli 1980-luvulla saadaanko joskus otsikko "Junan kanssa kilpasilla - neljä harrastajaa rajussa ulosajossa".
kuva 04.09.2018 22:44 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä upea! Otto on näköjään ehtinyt kesällä Slovakiasta ja Tsekistä myös Unkarin puolelle.
kuva 04.09.2018 22:13 Hannu Peltola  
  Heikki, Deutsche Post on tehnyt (teettänyt) H0-malleja postin vanhoista sähkövetureista ja niistä todennäköisesti saisi ihan uskottavan aihion tähän veturiin: https://picclick.de/Dingler-AEG-E-Lok-No1-der-Deutschen-Post-183381253441.html#&gid=1&pid=1
kuva 04.09.2018 22:03 Heikki Kannosto  
  Veturi on juuri parahiksi sen verran erilainen kuin Kurrn... Krrmiau... Murnaun - Oberammergaun radalta tutut kaksiakseliset ettei oikein mikään H0-malli istu pohjaksi ellei katsota kahdensadan H0-metrin päästä. Tavattoman sympaattinen kokonaisuus.

https://de.wikipedia.org/wiki/LAG_1_bis_5
kuva 04.09.2018 21:04 Mikko Nyman  
  Olisiko niin, että suurin turvateippausvimma olisi jo takana päin? Milloin viimeksi jokin yksikkö on turvateipit saanut? Tai no, "turvateipit", sillä turvallisuusasia vihreistä teipeistä vihreää metsää vasten lienee koluttu kaiketi jokaista yksityiskohtaa myöden vorgissa läpi.
kuva 04.09.2018 20:03 Hannu Peltola  
  Tämä vanhempi kuva pompsahti satunnaiskuvana. Kuvan Grf-sarjan kylmävaunut ovat tulossa Lidingössä sijainneelta margariinitehtaalta. Se ja AGAn tuotantolaitos olivat radan tärkeimmät tavara-asiakkaat. Lidingön radalla kulki päivittäin useita tavarajunia, mutta niiden pituus ei ylittänyt 10 vaunua (olisikohan syynä ollut lyhyet kohtausraiteet?). Harmi, ettei tätä veturia tullut koskaan nähtyä luonnossa!
kuva 04.09.2018 19:50 Esa J. Rintamäki  
  Onpas kapea raide tuo viereinen...! Vaiko vaihteestako kuva on?
kuva 04.09.2018 19:36 Esa J. Rintamäki  
  Minulla oli tämä poikana. Muistan tuon Y6-rälsbussin ja Förstlingenin. Jo silloin kiinnostuin ruotsinlätistä...
kuva 04.09.2018 19:29 Esa J. Rintamäki  
  Todella vekkuli kapistus...!
kuva 04.09.2018 19:23 Esa J. Rintamäki  
  Millä nimellä ruotsalainen junanlähetyslevy ruotsiksi tunnetaan? Befallstav? Avsändningstav?

Apuuva! Kenellä on ruotsinjiitee?
kuva 04.09.2018 17:41 Teemu Saukkonen  
  Jopa on outo käytäntö jos palautukset Ouluun kiertävät Kouvolan kautta, eikä T4603:ssa PMT-PLT.
kuva 04.09.2018 17:02 Jukka Ahtiainen  
  Komea paikka
kuva 04.09.2018 16:22 Heikki Kannosto  
  Ge ei varmaankaan olisi veturin ja postivaunun välissä joten toinen vaunu on varmaankin Pe. VR:n satavuotishistoriikissa Pe mainitaan apuvaunuksi ja lienee kuljettanut valmiita säkkejä ilman miehitystä. Tarjoaisiko Po:n taaramerkintä (kilogrammoja) ajoitusapua?
kuva 04.09.2018 16:10 Jukka Voudinmäki  
  Mainitun sahan raidetta oli vielä kymmenisen vuotta sitten maaperässä jonkin verran. Saattaa olla yhäkin, mutta en ole nyt viime vuosina käynyt päivittämässä tilannetta. Toivottavasti täällä ei pahastuta, jos linkitän malliksi kuvan https://vaunut.org/kuva/36540

Toinen Alavuden syrjäraidekäyttäjä oli paikallinen Osuusliike, mutta sen kuljetukset olivat tuskin "omia" junia. Ja olihan myös Murronnevan soraraiteella kaupallista käyttöä ainakin 1940-luvulla.
kuva 04.09.2018 16:03 Pasi Seppälä  
  Kyllä siinä pari sellaista taitaa olla. Tässä junassa vaihtelee vaunut aika lailla. Mukavan arvaamaton on usein kokoonpanoltaan.
kuva 04.09.2018 16:01 Pasi Seppälä  
  No nyt on huimaava kuvakulma. Nappiotos!
kuva 04.09.2018 15:19 Raimo Harju  
  Kärryn pyörä näyttää hiukan nykyaikaiselta, voisko siitä vuosikymmentä päätellä.
kuva 04.09.2018 14:51 Mikko Herpman  
  https://vaunut.org/kuva/84032 1923 ratapihakaavion mukaan Alavuden sahalle on mennyt pistoraide vähän Seinäjoen suuntaan mentäessä. Joten lieneeköhän ollut tuon sahan kuljetuksiin tuo yhteys. Eli siis kaiketi juurikin tuo Swaljungan tehdas/saha.
kuva 04.09.2018 13:36 Eljas Pölhö  
  Koska edellisen linkin mukaan veturissa on teksti "Eesti", niin valmistustieto löytyy kirjasta: Peeter Klaus with Keith Chester: The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia (Stenvalls, 2005) s. 124. Lavassaarta edelliseksi paikaksi mainitaan Vapnjarka (Ukraina). Valmistustieto on LKM 15416/1951.
kuva 04.09.2018 13:27 Eljas Pölhö  
  36 kuvaa veturista ja sen kunnostuksesta http://www.delfi.lv/tchk/tech/v-latvii-ozhivili-parovoz-gr-319-hronika-odnoj-restavracii.d?id=44612226
kuva 04.09.2018 13:12 Esa J. Rintamäki  
  Minun mielestäni saattaisi sopia Swanljungin puusepäntehdas, jonne johti pistoraide, Alavudelta Tuurin suuntaan lyhyen matkaa. Muistettakoon vielä naapuriasema Pynttärin turvetuotanto...?
kuva 04.09.2018 12:04 Mikko Herpman  
  Mitähän on Alavudelta ajeltu Vaasaan, ihan "omalla" junalla? Turvetta kai kelkottiin myöhemmin mutta mikähän on ollut kuljetettava noina aikoina? Oliko Alavudella aikanaan jotain sellaista teollisuutta että tarvittiin suora yhteys satamaan?
kuva 04.09.2018 11:21 Teppo Niemi  
  Radan sivuilta löytyy vaunusta seuraavat tiedot:
Tank wagon No. 02933
Demihova Machine Building Factory, USSR (Russia) / 1964
kuva 04.09.2018 09:57 Reino Kalliomäki  
  Raati on yksimielisesti oikeasssa. Niko ehti ensin! 13,14 m kääntöpöydältä talliin yöpymään meni 30-luvulla Alv-Vs-Alv henkilöjunan G1. Arkipäivinä kesällä (1934 aikat. 505/506), talvella vain Sk-Vs-Sk.
kuva 04.09.2018 08:09 Teppo Niemi  
  Kaivelin tietoja matkan kirjahankinnoistani. Altbergs - Biedrins: The Vidzeme Railway kertoo veturin valmistajaksi LKM Germany, painoksi 25,6 tn, suurimmaksi nopeudeksi 35 km/h ja kokonaispituudeksi 12 m. Valmistusvuotta en muistanut kirjoittaa lunttiin, mutta se on 1940 - ja 1950 lukujen taitteesta.

Radan sivuilta löytyi oheinen tieto valmistumisajankohdasta: Lokomotiv Plant Karl Marx, Germany / 1951

Tavaraliikennettä on leveäraideverkolla jonkin verran etelän suuntaan.
kuva 04.09.2018 08:00 Teppo Niemi  
  Alavus saa äänen täältäkin.
kuva 04.09.2018 07:19 Jukka Voudinmäki  
  Vastaan myös Alv.
kuva 04.09.2018 02:54 Niko Padatsu  
  Oltaisiinkohan tässä Alavudella?
kuva 03.09.2018 23:48 Juhani Pirttilahti  
  50-luvulla tosiaan tehtiin puuvaunuihin noita yllä mainitulla Epinglee-kankaalla verhoiltuja pehmustettuja istuimia. Olen muutaman nähnyt vihreänä ja tummanruskeana. Myöhemmin sama kangas tuli Dm9:n istuimiin punaisena ja sinisenä. Ehkä sitä oli myös ensimmäisissä teräsvaunuissa, mutta siitä minulla ei ole tarkempaa faktaa. Epinglee ei ole nykyään muodissa, sitä valmistetaan vähän ja hinnat ovat pilvissä. Viimeksi kun saatavuutta selvitin hinnat liikkuivat 200 eurossa per kangasmetri.
kuva 03.09.2018 23:34 Esa J. Rintamäki  
  Vai olisiko kyseessä postin apuvaunu Pe? Veturistakin näkyy sen verrran, että luulen sen olevan 990-sarjan Hv 3 (tenderin laidan korkeus!). Po:ssa näyttää olevan A 11-teli liukulaakereilla.
kuva 03.09.2018 22:37 Tuomas Pätäri  
  Pitkään tyhjillään ollut varastokenttä on taas alkanut täyttyä puusta. Enää vain ei ole raiteita, joten tavara tuodaan kumipyörien päällä. Olisikin ollut komea näky, jos Fenniarailin juna olisi ehtinyt tänne ennen radan purkua. Onkohan Kuusaanniemessä niin täyttä, että välivarasto on jouduttu ottamaan taas käyttöön?

Varasto:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=483791.99130182667_6750862.399272005&mapLayers=802+100+default&markers=2|5|ff3334|483692.4913018266_6750873.649272006|Varastokentt%C3%A4&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3
kuva 03.09.2018 22:17 Otto Tuomainen  
  Kyllä.
kuva 03.09.2018 22:02 Hannu Peltola  
  Oliko tämän veturin lempinimi Laminatka myös Slovakiassa?
kuva 03.09.2018 21:58 Hannu Peltola  
  WAU! Ja nyt tuli erään mäkihyppääjän sanoin bon voyage -tunne, taisin olla tämän kuvan ottopaikalta n. 30 m suoraan alaspäin... https://vaunut.org/kuva/127475?s=1
kuva 03.09.2018 21:57 Hannu Peltola  
  Ge tukisi myös jotain 1940-luvun lopun tai 1950-luvun alun kuvaa. Milloin niiden aktiivikäyttö päättyi? 1950-luvun lopulla? Pystyykö postimiehen virkapuvusta rajaamaan kuvausaikaa?
kuva 03.09.2018 21:21 Reijo Kankkunen  
  Mukavalta näyttävä kuva!
kuva 03.09.2018 21:02 Heikki Jalonen  
  Ai-jai. Kyllä tuo kuorma-auto on jokseenkin mahdoton täsmällisesti paikoittaa. Sen verran huonosti sitä näkyy ja sekin vaikeimmasta kulmasta, kotimaisen kirvesmiestyön leimalla brändätyn lavan puolelta. Ne lavat olivat merkkiriippumattomia, minkälainen lava hyvänsä saattoi osua mihin tahansa alustaan.

Yksi mahdollinen johtolanka kuitenkin näkyy: autossa ei ole puukaasulaitteita. Kuitenkin, hytin oikeassa takakulmassa on kuoppa tahi painauma. On mahdollista, että autossa on aikaisemmin ollut häkäpönttö. Usein häkäpönttöasennukset vaativat erilaisia kustomointeja autoon, jotta pönttö, puhdistimet, jäähdyttimet ja putkistot saatiin mahtumaan mukaan. Usein nämä kustomoinnit nekin toteutettiin metsäsuomalaisen kirvesmiestaidon keinoin. Kirjaimellisesti.

Jos päätelmäni osuu oikeaan, kuvassa eletään niitä aikoja jolloin bensiiniä oli jo alettu saada ja häkäpöntöistä oli päästy enimmäkseen eroon. Siis noin vuosia 1947...49. Toisaalta, ei kovin paljoa myöhemminkään. Uusia autoja ruvettiin saamaan 1940-luvun lopulla ja ensimmäisenä tietenkin arvokkaampiin ajotöihin, kuten juuri postin ajoon. Sodankäyneet autonraadot alkoivat kadota liikenteestä nopeasti.
kuva 03.09.2018 20:39 Hannu Peltola  
  Onko Po:n edellä Ge? Kuorma-auton avulla saattaisi pystyä rajaamaan kuvausajankohtaa tarkemmaksi.
kuva 03.09.2018 20:37 Hannu Peltola  
  Savon radalla alkaa nykyisin olla useita upeita kuvauspaikkoja! Juna kiemurtelee hauskannäköisesti näissä S-mutkissa.
kuva 03.09.2018 20:13 Jussi Kortman  
  Hieno kuva. Näissä maisemissa olisi mukava kokeilla myös dronea joskus.
kuva 03.09.2018 19:26 Esa J. Rintamäki  
  Po 9812 on vuodelta 1945. Siitä tuli BG 040136 1980-luvun alkupuolella.
kuva 03.09.2018 18:38 Teemu Saukkonen  
  Taitaa olla pari rekkalavettia mukana? Kaksi oli tämän aamun T54071 PLT-NOK.
kuva 03.09.2018 18:20  
  Elokuvaan Kaikki pelissä tarvittiin vanhan näköistä vaunua (eli puupenkit ja kaasuvalot jne..) ja Haapamäellä oli ilman sisustaa oleva vaunu EFi 22395. Tästä johtuen vaunuun rakensi lavastemestari Risto Höylä puupenkit (mitä ei löytynyt valmiina, mutta kun jostain löytyi puurunkoiset, mutta kangaspäälysteiset penkit, ne asennettiin vaunuun, kun kankaat oli rimoitettu piiloon..) ja purki lämmitysputket pois sivuhattuhyllyjen tieltä sekä vaihtoi sähkövalot kaasuvaloihin.
Vaunua EI siis OLE ENTISÖITY puupenkkivaunuksi, vaan se on LAVASTETTU puupenkkivaunuksi.
Tästä johtuen siinä on jonkunverran aikakausi ristiriitoja varsinkin ulkopuolen ja sisäpuolen kesken..

Toki jos jos jotakuta nuo virheet kovinpaljon häiritsee, niin tervetuloa Haapamäelle niitä korjaamaan...
kuva 03.09.2018 18:17 Perttu Karttunen  
  aika samanlainen oli tänään kokoonpano, tuskin nyt sentään sama runko kyseessä :D
kuva 03.09.2018 18:14 Juhani Pirttilahti  
  Oisko menossa Pieksämäen pajalle uusien raakapuuvaunujen alustoiksi?
kuva 03.09.2018 17:44 Esa J. Rintamäki  
  #1242 valmistui Eksjöverketiltä 1959. SJ hylkäsi sen 1983 ja myi sen NBVJ:lle 1984.
kuva 03.09.2018 17:34 Veeti Rissanen  
  Voisikohan nuo olla Kajaaniin menossa?
kuva 03.09.2018 17:15  
  Noita vaunuja seisoi viime viikolla myös Riihimäellä.