|
|
05.09.2018 08:37 | Juha Kutvonen | ||
| Signalstav | ||||
|
|
05.09.2018 08:11 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen teollisuuslehdessä oli vuonna 1894 kolmiosainen kirjoitus piirroksineen satamaradan rakennustavasta ja erillinen kertomus Katajanokan laituritöistä. Kiinnostavin on ehkä osa II satamaradasta https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119349?page=6 . Osan III ja Katajanokan piirrokset on Kansalliskirjaston yleistavan mukaan siirretty vuosikerran viimeisen lehden perään. II osa kertoo että maa ja louhitut kivet kuljetettiin keskimäärin 1.5 km matkan päähän ja sitä varten hankittiin rakennusajaksi kapearaiteinen työrata, vaunut ja veturi. Raideleveys oli 1.0 m. Veturi painoi työkunnossa 7 tonnia ja vaunujen tilavuus oli 1.0 m3. Rantakadulta kivet kuljetettiin miesvoimalla 0.6 m levyisillä raiteilla. |
||||
|
|
05.09.2018 06:59 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno! | ||||
|
|
04.09.2018 23:07 | Heikki Kannosto | ||
| Vuonna 2025 jahdataan maanisesti viimeistä jäljellä olevaa turvateipattua Deeveriä... Antero Alku visioi joskus Junat-lehden alkuaikoina eli 1980-luvulla saadaanko joskus otsikko "Junan kanssa kilpasilla - neljä harrastajaa rajussa ulosajossa". | ||||
|
|
04.09.2018 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä upea! Otto on näköjään ehtinyt kesällä Slovakiasta ja Tsekistä myös Unkarin puolelle. | ||||
|
|
04.09.2018 22:13 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, Deutsche Post on tehnyt (teettänyt) H0-malleja postin vanhoista sähkövetureista ja niistä todennäköisesti saisi ihan uskottavan aihion tähän veturiin: https://picclick.de/Dingler-AEG-E-Lok-No1-der-Deutschen-Post-183381253441.html#&gid=1&pid=1 | ||||
|
|
04.09.2018 22:03 | Heikki Kannosto | ||
| Veturi on juuri parahiksi sen verran erilainen kuin Kurrn... Krrmiau... Murnaun - Oberammergaun radalta tutut kaksiakseliset ettei oikein mikään H0-malli istu pohjaksi ellei katsota kahdensadan H0-metrin päästä. Tavattoman sympaattinen kokonaisuus. https://de.wikipedia.org/wiki/LAG_1_bis_5 |
||||
|
|
04.09.2018 21:04 | Mikko Nyman | ||
| Olisiko niin, että suurin turvateippausvimma olisi jo takana päin? Milloin viimeksi jokin yksikkö on turvateipit saanut? Tai no, "turvateipit", sillä turvallisuusasia vihreistä teipeistä vihreää metsää vasten lienee koluttu kaiketi jokaista yksityiskohtaa myöden vorgissa läpi. | ||||
|
|
04.09.2018 20:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vanhempi kuva pompsahti satunnaiskuvana. Kuvan Grf-sarjan kylmävaunut ovat tulossa Lidingössä sijainneelta margariinitehtaalta. Se ja AGAn tuotantolaitos olivat radan tärkeimmät tavara-asiakkaat. Lidingön radalla kulki päivittäin useita tavarajunia, mutta niiden pituus ei ylittänyt 10 vaunua (olisikohan syynä ollut lyhyet kohtausraiteet?). Harmi, ettei tätä veturia tullut koskaan nähtyä luonnossa! | ||||
|
|
04.09.2018 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpas kapea raide tuo viereinen...! Vaiko vaihteestako kuva on? | ||||
|
|
04.09.2018 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli tämä poikana. Muistan tuon Y6-rälsbussin ja Förstlingenin. Jo silloin kiinnostuin ruotsinlätistä... | ||||
|
|
04.09.2018 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella vekkuli kapistus...! | ||||
|
|
04.09.2018 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Millä nimellä ruotsalainen junanlähetyslevy ruotsiksi tunnetaan? Befallstav? Avsändningstav? Apuuva! Kenellä on ruotsinjiitee? |
||||
|
|
04.09.2018 17:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Jopa on outo käytäntö jos palautukset Ouluun kiertävät Kouvolan kautta, eikä T4603:ssa PMT-PLT. | ||||
|
|
04.09.2018 17:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea paikka | ||||
|
|
04.09.2018 16:22 | Heikki Kannosto | ||
| Ge ei varmaankaan olisi veturin ja postivaunun välissä joten toinen vaunu on varmaankin Pe. VR:n satavuotishistoriikissa Pe mainitaan apuvaunuksi ja lienee kuljettanut valmiita säkkejä ilman miehitystä. Tarjoaisiko Po:n taaramerkintä (kilogrammoja) ajoitusapua? | ||||
|
|
04.09.2018 16:10 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mainitun sahan raidetta oli vielä kymmenisen vuotta sitten maaperässä jonkin verran. Saattaa olla yhäkin, mutta en ole nyt viime vuosina käynyt päivittämässä tilannetta. Toivottavasti täällä ei pahastuta, jos linkitän malliksi kuvan https://vaunut.org/kuva/36540 Toinen Alavuden syrjäraidekäyttäjä oli paikallinen Osuusliike, mutta sen kuljetukset olivat tuskin "omia" junia. Ja olihan myös Murronnevan soraraiteella kaupallista käyttöä ainakin 1940-luvulla. |
||||
|
|
04.09.2018 16:03 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä siinä pari sellaista taitaa olla. Tässä junassa vaihtelee vaunut aika lailla. Mukavan arvaamaton on usein kokoonpanoltaan. | ||||
|
|
04.09.2018 16:01 | Pasi Seppälä | ||
| No nyt on huimaava kuvakulma. Nappiotos! | ||||
|
|
04.09.2018 15:19 | Raimo Harju | ||
| Kärryn pyörä näyttää hiukan nykyaikaiselta, voisko siitä vuosikymmentä päätellä. | ||||
|
|
04.09.2018 14:51 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/84032 1923 ratapihakaavion mukaan Alavuden sahalle on mennyt pistoraide vähän Seinäjoen suuntaan mentäessä. Joten lieneeköhän ollut tuon sahan kuljetuksiin tuo yhteys. Eli siis kaiketi juurikin tuo Swaljungan tehdas/saha. | ||||
|
|
04.09.2018 13:36 | Eljas Pölhö | ||
| Koska edellisen linkin mukaan veturissa on teksti "Eesti", niin valmistustieto löytyy kirjasta: Peeter Klaus with Keith Chester: The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia (Stenvalls, 2005) s. 124. Lavassaarta edelliseksi paikaksi mainitaan Vapnjarka (Ukraina). Valmistustieto on LKM 15416/1951. | ||||
|
|
04.09.2018 13:27 | Eljas Pölhö | ||
| 36 kuvaa veturista ja sen kunnostuksesta http://www.delfi.lv/tchk/tech/v-latvii-ozhivili-parovoz-gr-319-hronika-odnoj-restavracii.d?id=44612226 | ||||
|
|
04.09.2018 13:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni saattaisi sopia Swanljungin puusepäntehdas, jonne johti pistoraide, Alavudelta Tuurin suuntaan lyhyen matkaa. Muistettakoon vielä naapuriasema Pynttärin turvetuotanto...? | ||||
|
|
04.09.2018 12:04 | Mikko Herpman | ||
| Mitähän on Alavudelta ajeltu Vaasaan, ihan "omalla" junalla? Turvetta kai kelkottiin myöhemmin mutta mikähän on ollut kuljetettava noina aikoina? Oliko Alavudella aikanaan jotain sellaista teollisuutta että tarvittiin suora yhteys satamaan? | ||||
|
|
04.09.2018 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Radan sivuilta löytyy vaunusta seuraavat tiedot: Tank wagon No. 02933 Demihova Machine Building Factory, USSR (Russia) / 1964 |
||||
|
|
04.09.2018 09:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Raati on yksimielisesti oikeasssa. Niko ehti ensin! 13,14 m kääntöpöydältä talliin yöpymään meni 30-luvulla Alv-Vs-Alv henkilöjunan G1. Arkipäivinä kesällä (1934 aikat. 505/506), talvella vain Sk-Vs-Sk. | ||||
|
|
04.09.2018 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Kaivelin tietoja matkan kirjahankinnoistani. Altbergs - Biedrins: The Vidzeme Railway kertoo veturin valmistajaksi LKM Germany, painoksi 25,6 tn, suurimmaksi nopeudeksi 35 km/h ja kokonaispituudeksi 12 m. Valmistusvuotta en muistanut kirjoittaa lunttiin, mutta se on 1940 - ja 1950 lukujen taitteesta. Radan sivuilta löytyi oheinen tieto valmistumisajankohdasta: Lokomotiv Plant Karl Marx, Germany / 1951 Tavaraliikennettä on leveäraideverkolla jonkin verran etelän suuntaan. |
||||
|
|
04.09.2018 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Alavus saa äänen täältäkin. | ||||
|
|
04.09.2018 07:19 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vastaan myös Alv. | ||||
|
|
04.09.2018 02:54 | Niko Padatsu | ||
| Oltaisiinkohan tässä Alavudella? | ||||
|
|
03.09.2018 23:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| 50-luvulla tosiaan tehtiin puuvaunuihin noita yllä mainitulla Epinglee-kankaalla verhoiltuja pehmustettuja istuimia. Olen muutaman nähnyt vihreänä ja tummanruskeana. Myöhemmin sama kangas tuli Dm9:n istuimiin punaisena ja sinisenä. Ehkä sitä oli myös ensimmäisissä teräsvaunuissa, mutta siitä minulla ei ole tarkempaa faktaa. Epinglee ei ole nykyään muodissa, sitä valmistetaan vähän ja hinnat ovat pilvissä. Viimeksi kun saatavuutta selvitin hinnat liikkuivat 200 eurossa per kangasmetri. | ||||
|
|
03.09.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä postin apuvaunu Pe? Veturistakin näkyy sen verrran, että luulen sen olevan 990-sarjan Hv 3 (tenderin laidan korkeus!). Po:ssa näyttää olevan A 11-teli liukulaakereilla. | ||||
|
|
03.09.2018 22:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Pitkään tyhjillään ollut varastokenttä on taas alkanut täyttyä puusta. Enää vain ei ole raiteita, joten tavara tuodaan kumipyörien päällä. Olisikin ollut komea näky, jos Fenniarailin juna olisi ehtinyt tänne ennen radan purkua. Onkohan Kuusaanniemessä niin täyttä, että välivarasto on jouduttu ottamaan taas käyttöön? Varasto: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=483791.99130182667_6750862.399272005&mapLayers=802+100+default&markers=2|5|ff3334|483692.4913018266_6750873.649272006|Varastokentt%C3%A4&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3 |
||||
|
|
03.09.2018 22:17 | Otto Tuomainen | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
03.09.2018 22:02 | Hannu Peltola | ||
| Oliko tämän veturin lempinimi Laminatka myös Slovakiassa? | ||||
|
|
03.09.2018 21:58 | Hannu Peltola | ||
| WAU! Ja nyt tuli erään mäkihyppääjän sanoin bon voyage -tunne, taisin olla tämän kuvan ottopaikalta n. 30 m suoraan alaspäin... https://vaunut.org/kuva/127475?s=1 | ||||
|
|
03.09.2018 21:57 | Hannu Peltola | ||
| Ge tukisi myös jotain 1940-luvun lopun tai 1950-luvun alun kuvaa. Milloin niiden aktiivikäyttö päättyi? 1950-luvun lopulla? Pystyykö postimiehen virkapuvusta rajaamaan kuvausaikaa? | ||||
|
|
03.09.2018 21:21 | Reijo Kankkunen | ||
| Mukavalta näyttävä kuva! | ||||
|
|
03.09.2018 21:02 | Heikki Jalonen | ||
| Ai-jai. Kyllä tuo kuorma-auto on jokseenkin mahdoton täsmällisesti paikoittaa. Sen verran huonosti sitä näkyy ja sekin vaikeimmasta kulmasta, kotimaisen kirvesmiestyön leimalla brändätyn lavan puolelta. Ne lavat olivat merkkiriippumattomia, minkälainen lava hyvänsä saattoi osua mihin tahansa alustaan. Yksi mahdollinen johtolanka kuitenkin näkyy: autossa ei ole puukaasulaitteita. Kuitenkin, hytin oikeassa takakulmassa on kuoppa tahi painauma. On mahdollista, että autossa on aikaisemmin ollut häkäpönttö. Usein häkäpönttöasennukset vaativat erilaisia kustomointeja autoon, jotta pönttö, puhdistimet, jäähdyttimet ja putkistot saatiin mahtumaan mukaan. Usein nämä kustomoinnit nekin toteutettiin metsäsuomalaisen kirvesmiestaidon keinoin. Kirjaimellisesti. Jos päätelmäni osuu oikeaan, kuvassa eletään niitä aikoja jolloin bensiiniä oli jo alettu saada ja häkäpöntöistä oli päästy enimmäkseen eroon. Siis noin vuosia 1947...49. Toisaalta, ei kovin paljoa myöhemminkään. Uusia autoja ruvettiin saamaan 1940-luvun lopulla ja ensimmäisenä tietenkin arvokkaampiin ajotöihin, kuten juuri postin ajoon. Sodankäyneet autonraadot alkoivat kadota liikenteestä nopeasti. |
||||
|
|
03.09.2018 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Onko Po:n edellä Ge? Kuorma-auton avulla saattaisi pystyä rajaamaan kuvausajankohtaa tarkemmaksi. | ||||
|
|
03.09.2018 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Savon radalla alkaa nykyisin olla useita upeita kuvauspaikkoja! Juna kiemurtelee hauskannäköisesti näissä S-mutkissa. | ||||
|
|
03.09.2018 20:13 | Jussi Kortman | ||
| Hieno kuva. Näissä maisemissa olisi mukava kokeilla myös dronea joskus. | ||||
|
|
03.09.2018 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9812 on vuodelta 1945. Siitä tuli BG 040136 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
|
03.09.2018 18:38 | Teemu Saukkonen | ||
| Taitaa olla pari rekkalavettia mukana? Kaksi oli tämän aamun T54071 PLT-NOK. | ||||
|
|
03.09.2018 18:20 | |||
| Elokuvaan Kaikki pelissä tarvittiin vanhan näköistä vaunua (eli puupenkit ja kaasuvalot jne..) ja Haapamäellä oli ilman sisustaa oleva vaunu EFi 22395. Tästä johtuen vaunuun rakensi lavastemestari Risto Höylä puupenkit (mitä ei löytynyt valmiina, mutta kun jostain löytyi puurunkoiset, mutta kangaspäälysteiset penkit, ne asennettiin vaunuun, kun kankaat oli rimoitettu piiloon..) ja purki lämmitysputket pois sivuhattuhyllyjen tieltä sekä vaihtoi sähkövalot kaasuvaloihin. Vaunua EI siis OLE ENTISÖITY puupenkkivaunuksi, vaan se on LAVASTETTU puupenkkivaunuksi. Tästä johtuen siinä on jonkunverran aikakausi ristiriitoja varsinkin ulkopuolen ja sisäpuolen kesken.. Toki jos jos jotakuta nuo virheet kovinpaljon häiritsee, niin tervetuloa Haapamäelle niitä korjaamaan... |
||||
|
|
03.09.2018 18:17 | Perttu Karttunen | ||
| aika samanlainen oli tänään kokoonpano, tuskin nyt sentään sama runko kyseessä :D | ||||
|
|
03.09.2018 18:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oisko menossa Pieksämäen pajalle uusien raakapuuvaunujen alustoiksi? | ||||
|
|
03.09.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| #1242 valmistui Eksjöverketiltä 1959. SJ hylkäsi sen 1983 ja myi sen NBVJ:lle 1984. | ||||
|
|
03.09.2018 17:34 | Veeti Rissanen | ||
| Voisikohan nuo olla Kajaaniin menossa? | ||||
|
|
03.09.2018 17:15 | |||
| Noita vaunuja seisoi viime viikolla myös Riihimäellä. | ||||