|
|
13.08.2018 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnus poistettu: 6.4.2011 klo 10:51. Ei vaihtunut, vaan laajennettiin muutaman kerran. Radan varrella-kirja kertoo: "Liikennepaikkarakennus valmistui 1907, ja sitä laajennettiin nopeasti. Rakennuksen avonainen keskiosa rakennettiin umpeen 1950-luvulla." Korj. kirj.vihre. | ||||
|
|
13.08.2018 16:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J., kun en tiennyt mihin ajoitus perustui, pohdin mahtoiko se perustua vaatetukseen. Ja tarkoitukseni oli vain todeta, että vaatetuksen perusteella ajoitusta tuskin kykenee tekemään vuodelle 1910. Enäänhän tällä(kään) arvailulla ei ole merkitystä, kun kävi ilmi että kuva on Espoon museon. Sen tiedon perusteella paikan tunnistus olikin sitten jo helppoa. |
||||
|
|
13.08.2018 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, naisen pukuun kuului 1870-luvulla takamusta korostava turnyyri tai sitten hametta leventävä krinoliini, joka korvasi kymmenet painavat alushameet. Kuvan naisen asusta ei mahdollista turnyyriä erota, johtuen kuvauskulmasta. Turnyyri poistui ilmeisesti muodista siinä 1880-luvun lopun jälkeen. Aikuisen naisen hameen helma ulottui nilkkoihin vanhoilta ajoilta aina 1910-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama naisten työllistäminen sotatarviketehtaisiin vaati mukavampia kledjuja ja vaatteita, joissa liikkuminen oli helpompaa -> hameen helma lyheni jonkin verran. Tällöin muun muassa kiristävät korsetit saivat jäädä kaappeihin. Taustalla on nuori tyttö, jonka hameen helma on lyhyempi. Olkihattu on helppo ja halpa tehdä ja sen suosiota ei pidä hämmästellä. Seuraava naisten muodin "vallankumous" tapahtuikin 1920-luvulla, viitteenä ns. Jazz-tyttö, amerikkalaisittain: "Flapper". |
||||
|
|
13.08.2018 15:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Tässä taitaa olla vaunuja jotka jatkavat moneen eri suuntaan Riihimäeltä? | ||||
|
|
13.08.2018 14:58 | Petri Sallinen | ||
| Tämän linkin takaa löytyy valokuva vuonna 1907 valmistuneesta Albergan asemarakennuksesta. Kuva on julkaistu myös kirjassa Albergasta Leppävaaraan. http://www.jukkajoutsi.com/espoo.html Kuva löyty myös täältä. https://vaunut.org/kuva/45353 |
||||
|
|
13.08.2018 14:29 | Tapio Arvola | ||
| Tässä pohdinnassa kaikki pelkän kuvan perusteella pohdiskelevat ajautuivat väärille raiteille. Silti tämä oli hyödyllinen prosessi, ainakin minulle tuli monta uutta kiinnostavaa asiaa esille. Oli myös mielenkiintoista havainnoida omaa ja toisten varmuutta tutusta paikasta, vaikka kuvassa olikin lopulta kyse aivan muusta asemasta. | ||||
|
|
13.08.2018 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Kurt on kieltämättä aivan oikeassa! Kuvaa julkaistaessa pitää kunnioittaa kuvan oikeuksien omistajan linjauksia ja aika paljon arvauksia ja ajankäyttöä olisi jäänyt pois tämän kuvan yhteydestä, jos kuvan lähde olisi suoraan kerrottu. Finna-tietokanta on jäänyt minulle vieraaksi ja tämä Kurtin postaus sai minut myös kurkistamaan, mitä kaikkea Finnasta löytyy vanhasta kotikylästäni Kauklahdesta. Aika paljon löytyy rautateihin liittyvää aineistoa ja pitääkin jossain vaiheessa koostaa kuvasarja Kauklahden historiasta! |
||||
|
|
13.08.2018 13:35 | Jouni Hytönen | ||
| Kolomna-moottoroidut tunnistaa jo kaukaa tuosta pakoputken takana olevasta poikittaisesta laatikosta katolla. | ||||
|
|
13.08.2018 13:23 | Kurt Ristniemi | ||
| "Hevoskyyti lähdössä Leppävaaran rautatieasemalta Otaniemeen" Aika n. 1910. Espoon kaupunginmuseo. https://finna.fi/Record/ekm.urn:nbn:fi-ekmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Fespoo%252Fkohde%252FKohde-84364DB3-759E-DDE3-75FD-FF762B36ECFE |
||||
|
|
13.08.2018 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan Leppävaaran rautatieasemalta n. vuodelta 1910. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Lepp%C3%A4vaaran+rautatieasemalla+n.+1910&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1909+TO+1910%5D%22&dfApplied=1&limit=20 Paikka olisi käynyt heti selville, jos olisi noudatettu museon asettamia julkaisuehtoja: "Finna-palvelussa julkaistuja Espoon kaupunginmuseon kuvia voi käyttää vapaasti, myös kaupallisessa käytössä. Kuvia ei saa muunnella ilman lupaa ja kuvan yhteydessä on mainittava kuvaajan nimi, jos se on tiedossa, ja Espoon kaupunginmuseo." Jos olisi heti ollut tiedossa, että kuva on Espoon kaupunginmuseon kuva, tuskin olisi lähdetty hakemaan paikkaa ensisijaisesti Hanko-Hyvinkää -radalta, vaan ajatus olisi ohjautunut ensin rantaradalle. Silloin kun itse ei tunnista paikkaa tms, kannattaa toki kertoa kaikki asiaan mahdollisesti vaikuttavat ja tunnistusta helpottavat tiedot. Suosittelen merkitsemään päivämäärän muodossa PP KK 1910, koska kuva ei ole tammikuun ensimmäiseltä päivältä vuonna 1910, vaan noin vuodelta 1910. |
||||
|
|
13.08.2018 12:25 | Veijo Malk | ||
| Kuvan kuvausvuosi 1910 on Espoon kaupunginmuseon antama vuosi.? Suurella mielenkiinnolla seuraan keskustelun etenemistä. | ||||
|
|
13.08.2018 12:07 | Petri Kiviniemi | ||
| Niin mistä tieto, että kuva vuodelta 1910? Netistä Paikkatietoikkunan ilmakuvasta asemarakennuksen ja makasiinin väli olisi ollut noin 25 metriä. En tyrmäisi ajatusta etteikö asemarakennus olisi voinut olla kuvaajan takana. | ||||
|
|
13.08.2018 11:58 | Jukka Tölkkö | ||
| Hieno kappale! Toivottavasti joku vorgilainen inspiroituisi tästä Tikanmäen kappaleesta ja laittaisi kuvia tänne! Lakeus itsessään ja tieto liikenteen mahdollisesta loppumisesta oli minulla inspiraation lähteenä, kun radan varressa T 3271:ä aamutuimaan odottelin... | ||||
|
|
13.08.2018 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin perustuu kuvan ajoitus vuodelle 1910? Lasten merimiespuku on saksalainen keksintö vuodelta 1860. Muoti levisi nopeasti kaikkialle maailmaan, mm. Venäjälle. Naisen puku voisi olla jopa 1870-luvulta. Ja olkihattukin on 1800-luvun jälkipuoliskon muotia. |
||||
|
|
13.08.2018 11:07 | Simo Virtanen | ||
| Mäystineistä en tiedä, mutta aika monessa nykyautossa on alareunasta suoraksi viistetty ratti. Niinkin eksoottisessakin pelissä kuin Toyota Auriksessa. | ||||
|
|
13.08.2018 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Nyt on siis 100% varmuudella osoitettu, että kuva ei ole Kirkniemestä, jos se on vuodelta 1910, vrt. https://www.vaunut.org/kuva/127855?a=1 . Jos oheinen kuva on Kirkniemestä, eivät täällä olevat Kirkniemi kuvat ainakaan sitä todista. |
||||
|
|
13.08.2018 11:04 | Perttu Karttunen | ||
| Kyllä! No levy ja sen kakkososa löytyy hyllystä ja on ahkeralla kuuntelulla | ||||
|
|
13.08.2018 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös poikkeus vahvista sääntöä? | ||||
|
|
13.08.2018 10:50 | Pave Saarinen | ||
| Rautateiden arkkitehtejä olivat myös Schulz, Höijer ja Hellström. | ||||
|
|
13.08.2018 08:39 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tähän sopisi hyvin musiikiksi Anssi Tikanmäen Aamu Lakeuksilla, teoksesta Maisemakuvia Suomesta. Hieno kuva! https://www.youtube.com/watch?v=aRFJ7-AhBKs |
||||
|
|
13.08.2018 07:34 | Timo Salminen | ||
| Samalla hyvä dokumentti meneillään olevista rakennustöistä! | ||||
|
|
13.08.2018 07:33 | Timo Salminen | ||
| Toivottavasti saisi tulevaisuudessakin asua täällä. Kaupunki vain kovin innokkaasti hamuaa veturitallialuetta muuhun käyttöön, koska kuulemma pitäisi saada "suora yhteys asemalta keskustaan". Eivät huomaa, että suora yhteys asemalta keskustaan on olemassa, sillä se rakennettiin jo 1920-luvulla. Tunnelmallinen kuva! |
||||
|
|
13.08.2018 06:37 | Esko Maasalo | ||
| Näyttää muutaman tapulin peti muuta kuin suoralta. Muuten ilmakuivattu puutavara oli aiemmin suorempaa kuin nykyinen väkisinkuivattu 'propelipuu'! | ||||
|
|
13.08.2018 01:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, mitenkäs Austin Allegron ratti? :) | ||||
|
|
13.08.2018 00:31 | Pasi Ohtonen | ||
| Tunnistan itseni kuvassa :) | ||||
|
Kuvasarja: Powder River Basin |
13.08.2018 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannu nopeasta toiminnasta. Nälkäinen uteliaisuuteni on tyydytetty - eikun haeskelemaan kuvauspaikkoja... Myös nuo muutkin linkit lisäävät tietoisuuttani. | ||||
|
|
13.08.2018 00:13 | Perttu Karttunen | ||
| Minä jo vähän tuossa vieressä seisoessani kuulostelinkin että ei ihan kuulostanut samalta kuin edellisen kerran kun kyseisen veturisarjan jäyntiääntä kuuntelin. Olisi tuonne vissiin tulluttoinenkin satsi vaunuja PAI - tunnuksella vaan lähdettiin jo pois etsimään kuvauspaikkaa 4749:lle. | ||||
|
|
13.08.2018 00:05 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä kuonopotretti ES44AH:sta! Nämä GE:n isot dieselit ovat aina mukavia bongattavia. Vieläkö Sauli olet USA:ssa? | ||||
|
|
12.08.2018 23:37 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla 2M62U-0339. Kyljen isofonttinen numero on varsin vaikeasti tulkittava ilman lunttilappuja, mutta otaksun numeron 16316788 purkautuvan seuraavaksi informaatioksi: 1631 - veturisarja 2M62U, 678 kertoo kyseessä olevan veturin 339 B-puolikas (A olisi 677) ja 8 on tarkistusnumero. | ||||
|
|
12.08.2018 23:34 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ihana kuva. | ||||
|
|
12.08.2018 23:31 | Jouni Hytönen | ||
| Kolomnan uusilla päämoottoreilla varustettu yksilö. Ei ole tullut nähtyä 2M62- ja 2M62U-vetureita kovin paljon viime aikoina, niin ei osaa sanoa, ovatko uudet päämoottorit jo enemmistö vai mikä on tilanne. | ||||
|
|
12.08.2018 23:14 | Hannu Peltola | ||
| CSX on nimennyt nämä GE ES44AC:t ES44AH:ksi, joissa H tulee Heavy-sanasta. The dieselshop -sivuston mukaan CSX:n veturin tulee täyttää seuraavat määritteet AH-sarjamerkinnän saadakseen: "In order to be classified as an "AH", a locomotive has to have not only an increased (currently to 432,000 pounds) nominal weight, but also (1) steerable trucks, (2) TM3 adhesion control software, (3) software that extends to 36,000 pounds (from 30,000 pounds) the maximum amount of tractive effort that each traction motor is permitted to produce, and (4) GE's Rail Cleaner, which directs high-pressure air onto the rails in front of the sand nozzles forward of number one axle." https://thedieselshop.us/CSX.HTML CSX:llä on näitä vetureita ilmeisesti 550 kpl, mutta thedieselshopin mukaan "CSX classifies the #700-999 group as CW44AHs". |
||||
|
|
12.08.2018 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asioita, jotka eivät muutu: vetureissa kolme valoa (kuvassa ylin sammuksissa) ja pyöreät autojen ratit...! | ||||
|
|
12.08.2018 22:49 | Jani Järviluoto | ||
| Makasiinia on voitu hyvin laajentaa ikkunan ja savupiipun sisältävällä osalla. Ja ilmeisesti sitä on laajennettu molemmista päistä (vrt. Esan linkkaama kuva ja https://vaunut.org/kuva/127792) jos kuva siis on Kirkniemestä. Joka tapauksessa makasiini on niin lähellä nykyistä asemaa, että kuvaa on tuskin voinut ottaa tämän olemassaolon aikana. Jos Platformskjul on sijainnut toisella puolella rataa, niin makasiinin takana näkyvä rakennus jää arvoitukseksi, mutta rataa vastaan kohtisuorassa oleva katon harja tuo mieleen juurikin Platformskjulin. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 2018 |
12.08.2018 22:19 | Hannu Peltola | ||
| Hienot Vectron- ja Alstikka-kuvat! Minulla jäi tänä vuonna Rautatiemuseopäivät väliin, mutta hyvä, että pääsee kuvien kautta kiinni tunnelmaan! | ||||
|
|
12.08.2018 22:17 | Hannu Peltola | ||
| Kaikki tunnistitte hienosti Montana Rail Linkin. Maalauskaavio on niin poikkeava, että se on helppo tunnistaa tästä epätarkastakin kuvasta. Kyseessä on tosiaan todella mielenkiintoinen yhtiö, kuten Jussikin jo mainitsi. Kaupunkiarvaukset olivat kaikki hyviä, kuva olisi voinut missä tahansa niistä. Tällä matkalla en käynyt Bozemania pohjoisemmassa ja tämä kuva on Northern Pacificille aikanaan tärkeästä Livingstonin kaupungista. Palaan Montana Rail Linkin tunnelmiin seuraavassa kuvasarjassa... | ||||
|
|
12.08.2018 21:12 | Uwe Geuder | ||
| 196 tonnia, USA:ssa kaikki on isompaa... | ||||
|
|
12.08.2018 21:11 | Mikko Herpman | ||
| Montana Rail-linkin vetokoneita kyllä, mutta Missoulan rauta-aita on yläosastaan suora.. Eli varmaan mennään länteenpäin kohti Vyomingia.. | ||||
|
|
12.08.2018 21:01 | Roope Prusila | ||
| Ja kolme aikakautta: höyry, diesel ja sähkö. Onhan Sr3:ssa toki dieselit, mutta pääasiallinen voimanlähde on sähkö. | ||||
|
|
12.08.2018 20:36 | Antti Häyhänen | ||
| Näin ikäni Kirkniemessä asuneena ja yhäti siellä käyvänä olen yhtä mieltä että maaston muodot viittaavat Kirkniemeen; vasemmalla mäki ikivihannan näköisine puineen, makasiinin takana kapea metsikkö (näiden välissä Kirkniementie, muistaakseni tehty 30-luvulla), laskeva rataosuus kohti Lohjaa ja Kirkniemi satamaa ynnä oikealla pienen mäen päällä oleva metsikkö. Taustalla myös tasoristeys radan yli Vanhalta Kuninkaantieltä nykyiselle Marskintielle. Pitää myös paikkaansa että asemarakennus oli alun perin radan toisella puolella, en muista tarkempaa paikkaa nähneeni missään kartassa. Kaakon puolella on myös edelleenkin vanha tilan päärakennus johon kuvassa näkyvä aita voisi viitata. Asemanseudulla maaperäkin on aika hiekkaista joka näkyy hyvin teiden ja radan rintauksissa. Varjotkin voisivat hyvin sopia kesäiltaan. Jotenkin rakennukset eivät täsmää mihinkään mielikuvaan vanhoista kartoista tai valokuvista. Oikealla on pieni mökki, makasiini ei näytä nykyisen malliselta ja lisäksi sen takaa pilkistää jokin muu rakennus joka ei ainakaan sovi nykyään kulmassa olevaan asuinrakennukseen. Sanoisin vahva ehkä (75 %) Kirkniemelle. |
||||
|
|
12.08.2018 19:52 | Pasi Utriainen | ||
| Kolme sukupolvea: teräs-, pelti- ja muoviveturi. | ||||
|
|
12.08.2018 19:20 | Kari Kuusela | ||
| Voisiko olla Montana Rail Link? Ja kaupunki vaikka Missoula, ( Montana, USA ). | ||||
|
|
12.08.2018 18:44 | Timo Salminen | ||
| Näitä kolmen sukupolven kuvia siellä saikin parissa tilanteessa varsin mukavasti. | ||||
|
|
12.08.2018 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen huomio: makasiinin päädystä, harjan alta puuttuu ikkuna, vertaa kuvaan https://vaunut.org/kuva/43439. Tämäkään ei todista tietenkään mitään. Miksiköhän makasiiniin piti laittaa tämä ikkuna? (korj. kirotusvihre). | ||||
|
|
12.08.2018 18:25 | Ari Palin | ||
| Hyvä havainto Janilta. Kirkniemen Platformskjul on tosiaan voinut ollut eri paikassa kuin nykyinen asemarakennus. Ja sehän on todennäköistäkin, koska asematoiminnot on voitu silloin pitää käynnissä myös nykyisen asemarakennuksen rakentamisen ajan. Nykyisen rakennuksen puuttuminen rajaisi kuvan noin vuosiin 1900-1904 (oletuksella, että kuva on Kirkniemestä). Toisaalta kuva voisi mielestäni olla otettu myös nykyisen asemarakennuksen edustalta siinä tapauksessa, että makasiinia on jatkettu nykyisen asemarakennuksen puoleisesta päästä. Kuvasta https://vaunut.org/kuva/102874 näkee, että makasiini on melko pitkä ja asemarakennuksen puoleisessa päässä on savupiipusta päätellen ollut lämmityksen vaatinutta toimintaa. Olisiko makasiini ollut alun perin vain puolikas nykyisestä eli savupiiputon osa (piippuahan ei vanhassa kuvassa näy)? Silloin se olisi ollut samalla nykyistä kauempana asemarakennuksesta ja voinut tehdä tällaisen kuvan ottamisen mahdolliseksi. |
||||
|
|
12.08.2018 18:14 | Erkki Nuutio | ||
| Seudun tuntijat ehkä osoittavat sen savuavan revolverin (konkreettisen todisteen) Kirkniemestä, Santalasta tai mahdollisesti muualta. Vielä sitä ei taida olla ole esitetty. Muuten, Joutsin Santala-kuvien hylkyrakennuksen takana näkyy toinenkin, pienempi rakennus. Alkuperäiset ratamme tehtiin mutkaisiksi. Niitä on oiottu suoremmiksi vuosien mittaan. Ehkä täälläkin. Vanhan Hangon radan linjauksen karttaa ei taida löytyä? |
||||
|
|
12.08.2018 16:50 | Jukka Suortanen | ||
| Aivan varmasti on kuva paikkansa ansainnut Vorgissa. Tällaisen poikkeuksellisen tilanteen dokumentointi on joskus tärkeämpää kuin teknisesti huippuunsa hiottu kuva. | ||||
|
|
12.08.2018 15:36 | Jari Kuusinen | ||
| Tämä on niin selvä Kirkniemi kuin vain Kirkniemi voi olla ratalinjauksen ja maaston muotojen perusteella. Samoin puustonsa perusteella, ja hiekkaahan Hangon radan pohjat ovat täynnä Salpausselän ansiosta vaikka se ei joka paikassa ole näkyvillä. Voin toki olla väärässäkin, mutta unohdetaan nyt kuitenkin jo se Santala! Mutta miksi tuollainen aita ja mitä se on eristänyt? Karjaa? Hevosia? | ||||
|
|
12.08.2018 15:36 | Jani Järviluoto | ||
| Ääni Kirkniemelle. Radan varrella -kirjan sivulta 92 lainattua: "Liikennepaikalle rakennettiin vuonna 1900 Virkkalan tapaan Bruno Granholmin Platformskjul I -tyypin liikennepaikkarakennus. Sen käyttö jäi kuitenkin lyhyeksi, kun jo kuusi vuotta myöhemmin valmistui kansallisromantiikkaa henkivä jugendtyylinen asemarakennus Granholmin Kaitjärven aseman piirustusten perusteella." Eli jos kuva on Kirkniemestä, Platformskjul on sijainnut aiemmin toisella puolella makasiinia kuin nykyinen asemarakennus, mikä tuntuisi loogiselta tasoristeyksen sijainnin huomioon ottaen. Tasoristeyshän näkyy samalla kirjan sivulla olevassa kartassa. Uutta asemarakennusta ei vielä ole. Se on sen verran lähellä makasiinia, ettei tällaista kuvaa voisi ottaa. Kirkniemeä tukee myös molemmilla puolilla ratapihaa hieman nouseva maasto ja ratapihan pohjoispuolinen jyrkkä alamäki, minkä vuoksi taustan puut näyttävät matalilta. Lisäksi Kirkniemessä maasto on hiekkaista. |
||||
|
|
12.08.2018 14:31 | Tapio Arvola | ||
| Jos tämä on Kirkniemi, asemarakennus on silloin kuvaajan selän takana. Kulkijat tulisivat määrätietoisesti kohti asemaa. Takaa näkyvä rakennus jää silloin arvoitukseksi. | ||||
|
|
12.08.2018 13:23 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Eli se oli noin 4 tuntia myöhässä alkuperäisestä 18:20 aikataulusta. Mahtaa olla matkustajilla korvaushakemuksia. Miten lie oli..pääsikö tähän junaan ostamalla lipulla esim. Kannuksesta lähtemään jo lähinnä seuraavalla junalla eli IC919 ouluun, vai pitikö odottaa sitä yhtä oikeaa. | ||||