|
|
31.03.2018 17:32 | Jarmo Puntanen | ||
| Tuskinpa bensaa oli 1955 kadulle kaadettavaksi kuitenkaan. | ||||
|
|
31.03.2018 17:24 | Jarmo Puntanen | ||
| Kyseessä ei nähdäkseni oli vuosi 1928, vaan kansalaissodan eli Hangon maihinnousun 5-vuotismuistoturnee vuonna 1923. Lähetystö nousi maihin Hangossa ja oli lähtenyt sieltä 4.4 aamulla jatkaen ennestään tuttua reittiä junalla Helsinkiin. Silinterihattuinen herra on luultavasti silloinen Saksan lähettiläs Suomessa, vapaaherra August von Brück. Uusi Suomi 5.4.1923, myös muut lehdet. |
||||
|
|
31.03.2018 17:18 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tk3 1148:lla ei olla pitkään aikaan liikennöinti. Veturin kanssa ollaan kuljetettu turisteja Rovaniemeltä Kemijärvelle ja takaisin. Ei hän sen kanssa olla muuten liikennöity kuten yleisöajoja. Kuka tuota veturia ja junaa ylläpitää? | ||||
|
|
31.03.2018 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fordilla Woody wagon oli oma juttunsa jo A-mallista alkaen. Periaatteessa tuon näköistä Woodyä tarjottiin 1938 alkaen. Mercurylla vastaava Woody oli ohjelmassa vuodesta 1941 eteenpäin, lukuunottamatta sotateollisuusvuosia 1942 - 1945. Woodyn tapaisena farmarina kumpaakin sai vielä 1950-luvun alkupuoliskolla. Ford julisti maaliskuussa 1946 että vuosimallin 1947 Mercuryä ei tarjottaisi. 1946 malleja valmistettiin "läpi". Neljäkasitkin olivat pääpiirteissään muuttamattomia 1946:ia. Jaa-a, näkisipä tuon kuvan Woodyn maskin...? (Tekstiä muutettu tarkemmaksi.) |
||||
|
|
31.03.2018 14:52 | Jarmo Puntanen | ||
| No pysytään vain tosiasioissa, Kurt. Ilmeisesti siis kyseessä on jälkikäteen lavastettu kuva (ottaen huomioon tämän suuren Ilmastonmuutoksen tai muuten vaan lumipeitteen vähäisyyden) mutta siinä on selvästikin pyritty suureen totuudenmukaisuuteen. Ainoa järkevä syy voisi minusta olla jonkinlainen viranomaiskäsittely, johon olisi haluttu toistaa tietty tilanne asemalla. Muuten tuntuu vaikealta ymmärtää sitä, että jopa Venäjän Armeija on ollut mukana statistina. Ehkä asemalla oli syntynyt jonkinlainen kahnaus tai väärinymmmärrys, vahingonlaukaus, jossa joku on saanut ehkä jopa surmansa? Luulisi tästä jääneen arkistomateriaalia, vaikka sota-aika olikin? |
||||
|
|
31.03.2018 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvakulma ei ollut helppo tuon taksin tunnistamiseksi. Dodge Meadowbrook, loistavaa! Sen myllynä oli suora lättäpääkuutonen "Get-Away", 230 cid (3,77 ltr), ja tehoa irtosi 103 bhp. Akseliväli tällä ja Coronetilla oli 3 137 mm. Wayfarer-mallilla hieman lyhyempi. Mainittakoon, että autotehtailla oli paitsi pollisivarustelua, oli myös taksikäyttöön sopivaa varustelua. Chevrolet '57 Restoration guide kertokoon: Taksivarustus (Option 330) malleihin One-Fifty ja Two-Ten neliovinen sedan: Korin varusteet: - istuimissa musta-harmaa (One-Fifty) ja hiilenväri-harmaa (Two-Ten) tai "niukasta" lisämaksusta kumpaankin malliin vaaleanharmaa-musta vinyylinen istuinverhoilu, joka on extra kestävä ja helposti pestävissä. - vahvistetut istuinjouset etu- ja takapenkeillä (kuten poliiseilla). - lattiamatot ovat samanlaiset kuin poliisikäytössä. - kyynärnojat takaistuimissa. - sisävalon kytkin kaikissa ovissa. - kojelaudassa punainen merkkivalo, joka syttyy, kun auton mikä tahansa ovi avataan. Alustan varusteet: - Heavy-Duty vahvistetut etu- ja takajouset. - Heavy-Duty iskunvaimentimet edessä ja takana. - samalla tavoin vahvistettu Syncro-Mesh-vaihteisto kuin poliiseillakin. - voitelun helpottamiseksi oli järjestetty erityissovitteita etupään nivelien ja kytkinpolkimen akselin voitelemiseksi painevoitelulla. (HUOM! Kirveellä käännetty!!!) |
||||
|
|
31.03.2018 14:21 | Ossi Rosten | ||
| Sillä merkitystä ole onko johto jännitteellinen vai ei, se sähkö sitä kipuralle vääntele :) Kyllä se on se oikea selitys tuo jotta piuha on ollu punnella ja vain vedetty suoraksi. Jää muisti-ilmiön vuoksi tuollen sykkyrälle. | ||||
|
|
31.03.2018 14:21 | Kurt Ristniemi | ||
| No, yritetään vielä: Jos kiepillä olevaa johtoa ei pureta ikäänkuin kelalta pyörittämällä, vaan ihan vaan sivulle vetämällä, se kiertyy. Kun se sitten kiepitetään takaisin "johtoo pöyräyttämättä" se väärä kierre jää johtoon. Tätä kun kyllin toistaa, johto menee kiharalle. Ihan niinkuin kuvassa. - Kannattaa kokeilla. Ei tietenkään ole mikään pakko uskoa, ellei halua. Saa ihan vapaasti arvailla ja keksiä erilaisia salaliittoteorioita. Minä vain kokemuksesta tiedän näin käyvän. |
||||
|
|
31.03.2018 14:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo: Pystyään tosiasioissa. Kuvatekstistä käy ilmi, että päivämäärä ei ole kuvauspäivämäärä. Siten kuvan ja päivämäärän rinnastaminen ja siitä rinnastuksesta tehdyt johtopäätökset ovat järjettömiä. |
||||
|
|
31.03.2018 14:08 | Markku Knuutti | ||
| Huolimattomasti kiepille kerätty roikka pyrkii tekeen " kahdeksikkoa " ellei johtoo pyöräytä , mutta tosson jotai muuta ? Oisko roikka ollu jännitteisenä tiukalla kiepillä ? | ||||
|
|
31.03.2018 13:25 | Esa Alestalo | ||
| Tämä asema on nykyäänkin samanlainen. | ||||
|
|
31.03.2018 12:51 | Erkki Nuutio | ||
| Kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkki Helsingin Vanhankirkon puistossa vihittiin 31.10.1920. On luultavaa, että von der Goltz kunnioitti läsnäolollaan vihkimistä. Eli valokuva koskea tätä tehtävää ja voi olla otettu vähän ennen tai jälkeen muistomerkin vihkimispäivän. Mitäköhän Suomen Kuvalehti ja Helsingin päivälehdet ovat kirjoittaneet vihkimisestä. Tietysti myöhemmät vuodet ovat myös mahdollisia. Antavatko sotilaiden univormut vihjettä. |
||||
|
|
31.03.2018 12:46 | Jarmo Puntanen | ||
| Kurt;Ensin langan keskustelussa puhutaan "kuvassa olevasta dramaattisesta tapahtumasta", ja annetaan päivämääräkin ja erikseen korostetaan, että päivämäärällä on merkitystä. Edelleen totean, että mainittuna päivänä 1916 lunta kuvasta päätellen on ehkä parikymmentä maks 30 senttiä, ja nyt kun ilmastonmuutos on ollut jo 100 vuotta vahvana, tiedämme, että määrä on huvennyt Rollossa 89 senttiiin! Jos lumen määrällä ajoitetaan kuvaa, niin ajoitushan voi mennä yhtä hyvin talvea eteen kuin taaksekin päin! Jos 20.3 on jotain tapahtunut ja tämä on siitä suora dokumentti, niin minun järkeni mukaan Rollon talvi joko oli hyvin vähäluminen, tai esim. keväinen Föhn--tuuli on käynyt Rollossa pitkään! Jos kyseessä taas on ns reneactment eli lavastettu kuva, niin silloin aika moni pala alkaisi mennä paremmin paikalleen. |
||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
31.03.2018 12:29 | Pekka V. Puhakka | ||
| Olisi mielenkiintoista nähdä raidekaavio ja/tai kartta tästä hienosta kokonaisuudesta. | ||||
|
|
31.03.2018 11:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se Dearbornin tuote on, mutta en muista tarkempaa mallia. | ||||
|
|
31.03.2018 11:08 | Hannu Peltola | ||
| Radan sivuraiteet on mitoitettu 2,5 m raidepituuden mukaan eli tavarajunissa on vetureista riippuen 13-15 vaunua. Tavarajunia jää mäkeen säännöllisesti joka ajoillassa, radallani erityisesti Everettin ylätasolle johtava nousu on paha 2,5% nousun ja tiukan kaarteen yhdistelmänä. Tässä tapauksessa tosin hätä ei ole tämän näköinen, Deltan vaihtoveturi toimii usein apuveturina tässä nousussa. Tavarajunissa on upean kuuloista, kun kolmen F3-veturin EMD567-moottorit ärjyvät kovassa nousussa tai kun iso mallet-höyryveturi puuskuttaa mäkeä ylös kävelyvauhtia. Näillä E7:llä on monesti vaikeuksia raskaan Empire Builderin kanssa. | ||||
|
|
31.03.2018 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kohtaa ei tainnut olla vanhemman mallin Checker odottamassa asiakkaita, niitäkin kyllä radallani on. Jos oikein muistan, tämä taksi on vuoden 1950 Dodge Meadowbrook 4-door sedan. Heikki antanee tarkemman tunnistuksen! | ||||
|
|
31.03.2018 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Jossain vaiheessa voi olla työlistalla näiden ajovalojen parantaminen, mutta siinä voi kyllä mennä aikaa. Ennen sitä radallani on tuhansia kokonaisuuden kannalta kiireisempiä työkohteita! Toisaalta eilen huomasin näitä kuvia ottaessani, että nämä E7:t kulkevat kuin unelma. Veturit ryömivät kiltisti mateluvauhtia, mutta toisaalta kiitävät tarvittaessa myös nätisti esikuvan 85 mph nopeutta. | ||||
|
|
31.03.2018 10:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Omat pitkät ulkona käytettävät jatkojohtoni kihartuvat täsmälleen samalla tavalla, ellen aina käytön jälkeen kerää niitä kiepille hyvin huolellisesti. Johdosta täytyy purkaa kaikki kiertymishalu jotta syntyy siisti ja suora kieppi. Siinä on sen verran paljon tekemistä, että tuollaisen paksun ja painavan kaapelin kieputus kävisi kuntosalijumpasta. Kihartumiseen ei tarvita venymistä, vaan ainoastaan useampi auki ja kiinni keriminen. Siis ilman tuota raskasta oikomista. Olen siis vankasti Juhanin kannalla. |
||||
|
|
31.03.2018 10:43 | Esa Leskinen | ||
| Kyllä se von der Goltz taitaa olla. Seppo Hentilän "Saksalainen Suomi 1918"-kirjan mukaan kenraali vieraili Suomessa vapaussodan muistojuhlissa 1923, 1928, 1933 ja 1938. Ainakin vuonna 1928 hän saapui laivalla Hankoon. Oltaisiinko tässä vuodessa 1928? | ||||
|
|
31.03.2018 10:04 | Teemu Saukkonen | ||
| Aiheutuuko noususta mäkeenjääntejä? Kiinnostaisi tietää montako vaunua pienoismalliveturi vetää. | ||||
|
|
31.03.2018 08:53 | Erkki Nuutio | ||
| Uusi eduskuntatalo valmistui 1930. Se on aikaisin ja varsin todennäköinen vuosi. | ||||
|
|
31.03.2018 08:45 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on satamasta. Laskuportaan alku näkyy oikealla. Voisiko kukitettu herra olla kenraali Ruediger von der Goltz, siis entinen "Saksalainen kenraali Suomessa". Paikkakunta lienee Helsinki, mutta paikkakuntalaiset voinevat vahvistaa ja kertoa myös mikä Helsingin satamista. Saksalaisjoukot joutuivat poistumaan Suomesta 1918 lopussa, mutta jos kyseessä on Golzt, ei se estä myöhempää vierailua Suomessa, esimerkiksi palkittavaksi. Laivayhteys tänne oli suora. |
||||
|
|
31.03.2018 07:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo: Tiedän hyvin, että tapahtumapaikka on oletettavasti Rovaniemi. Jos olisit lukenut aiemman kommenttini, tietäisit minun tietävän. Sitä en tosin ymmärrä, mitä tuolla kommentillasi yrität sanoa. Se, että kuva on Rovaniemeltä ei esim. millään tavoin tue väärää käsitystäsi ilmastonmuutoksesta. Jos sitä tarkoitit. Ja jos olisit lukenut edes kuvatekstin, tietäisit ettei 20.3.1916 ole kuvan ottamispäivä. |
||||
|
|
31.03.2018 06:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Koneella kirjoitettu pvm on tehty jälkeenpäin. Takana oleva, vanhanaikaisesti kirjoiitettu vaikuttaa aidolta. Tuona päivänä tapahtui jotain, mikä oli kirjoittajan (nuori ? käsialasta p.) mielestä muistiin merkittävä. | ||||
|
|
31.03.2018 04:38 | Markku Knuutti | ||
| Chekker..? | ||||
|
|
31.03.2018 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuo Woody Station Wagon olsi Dearbornin tuotteita ennen vuotta 1949? | ||||
|
|
31.03.2018 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäs tuon taksin merkki nyt olikaan...? | ||||
|
|
31.03.2018 01:22 | Pietu Tuovinen | ||
| Onpas tosiaan heikot ajovalot E veturissa, hätäseen huomaa niiden olevan päällä. Oletko ajatellut vaihtaa tehokkaampia? (Viitaten kuvaan https://vaunut.org/kuva/125608?s=1) Mutta rata ja kalusto on jotain aivan upeaa, itselläni ei oikein tahto riitä (laiskuus iskee) näin yksityiskohtaisen maiseman tekoon. Ehkä jonain päivänä... |
||||
|
|
31.03.2018 01:10 | Pietu Tuovinen | ||
| Täällä Oulussa kaikki itäradan ja Rovaniemi-Oulu välin IC junat ajetaan Sr1 vedolla, olipa sitten rungossa Edo tai ei. Edo on yleensä junissa 65/70, 711/710 ja 716/713. Syy on "kalustopula". Edoja on pakko käyttää koska muita henkilövaunuja ei ole (ja eihän Ex ja Expt vaunuja tietenkään voi hyödyntää). Toisaalta ei ole tarpeeksi Edo yhteensopivia Sr2:sia tai Vectroneita. Jälkimmäiset eivät vissiin vieläkään voi vetää henkilöjunia... | ||||
|
|
31.03.2018 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Todennäköisempi vaihtoehto Juhanin kommenttiin - kaapeli on päässyt venähtämään jossain vaiheessa... Vaunustoa/veturia liikuteltaessa ei muistettukaan irrottaa sähkökytkentää. Kaapeli yleensä kestää, eivät rasiat. | ||||
|
|
31.03.2018 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| On näköjään päivittämättä tuota Niirasen Joukon kommenttia. Saatiin aiheesta esitelmä 7.11.2016 SRHS:n kerhoillassa. Ja 253-sivuinen kirjakin on valmis: ”Suomalais-neuvostoliittolainen mammuttiveturi VL86F Siperian radalle – Veturiprojektin historiaa” (Raimo Heine, Keijo Kärhä, Jouko Niiranen, Markku Talja, Pekka Valtonen). Hansaprint Oy, Turku 2016. ISBN 978-952-93-6958-4 (kovakantinen) ISBN 978-952-93-6959-1 (pdf). SKS |
||||
|
Kuvasarja: Conquering the Cascades - Part II |
31.03.2018 00:05 | Hannu Peltola | ||
| Olen julkaissut varsin paljon kuvia pienoisrautatieltäni, joten ehkä on hyvä kirjoittaa muutama sana toteutuksesta: - radan sijaitsee autotallissa eli kokoa on tyypillisen autotallin verran (n. 3,5 m * 5,5 m) - aikakausi on 1947-1953 - esikuvana on Great Northern Railwayn Cascade Division Seattlen ja Scenicissä sijaitsevan Cascade Tunnelin länsipään välillä - rata on rakennettu useampaan tasoon - rata on paikka paikoin hyvinkin esikuvan mukainen, mutta toisaalla olen ottanut suurempia taiteellisia vapauksia. Kaikki paikat ovat kuitenkin todellisia ja mm. karttalinkit näyttävät esikuvan paikat, joista kuvat voisivat olla otettuja. - Vaikka joillain alueilla on enemmän improvisoitu, kaikkialla tunnelma on taatusti oikean henkinen. Alimmalla ratatasolla on seuraavat paikat: - Interbayn ratapiha, joka toimii säilytysratapihana. Ratapihalla on 6 raidetta Cascade Divisionin suunnan junille, 3 raidetta Vancouver B.C:n suunnan junille ja 1 raide Anacortesin junille (tälle mahtuu kaksi junaa) - Mukilteon satama, jossa on pieni sivuraide kahdelle vaunulle. Satamassa lastataan mm. Puget Soundin saarista hiiltä ja kuuluisaa King Salmon -lohta - Everett, joka jakaantuu alaratapihaan ja ylätasolla olevaan henkilöasemaan. Alaratapihalla on yksi läpikuljettava raide sekä sivuraide saapuville ja lähteville tavaravaunuille. Pistoraiteita on useampia: raide Everett Shipping Supplies -telakalle, tukkipuiden purkuraide ja kaksi raidetta Weyerhaeuser Timber Companyn Everettin sahalle. - Burlingtonin pieni risteysasema, josta haarautuu radat Rockportiin ja Anacortesiin. Burlingtonissa on kolme läpiajettavaa raidetta (tosin liian lyhyitä!) ja lisäksi avokuormausraide ja kaksiraiteinen hedelmäpakkaamon alue. Washington on kuuluisa omenoistaan! - Rockport on toteutettu yhdellä Burlingtonin takana olevalla piiloraiteella, jolle mahtuu kaksi lyhyehköä junaa. - Anacortes, joka on keskisuuri teollisuuskaupunki. Esikuvasta poiketen täällä sijaitsee suuri alumiinisulatto ja muutama pienempi teollisuuslaitos. Lisäksi asemalla on sellupuiden lastausraide. Alumiinisulatto on radan toiseksi suurin teollisuuslaitos ja se generoi suuren liikennemäärän. - Vancouver B.C. Kanadan puolella. Tämä asema on toteutettu kolmiraiteisena maisemoituna säilytysratapihana, joka on yhteydessä Interbayn Vancouverin suunnan raiteisiin. Toisella tasolla sijaitsevat seuraavat paikat: - Radan suurin ratapiha Everettin Delta Yard. Ratapihalla on kolme läpiajettavaa raidetta ja neljä järjestelyraidetta. Ratapihan reunalla on radan suurin teollisuuslaitos Puget Sound Pulp & Paper, jolla on myös omia vaihtovetureita. Paperitehtaan raiteisto on varsin laaja. - Deltan teollisuusraiteet, jossa on mm. sementtivarasto, karja-aitaus ja jäähdytysvaunujen jääraide. Deltasta puuttuu kunnon veturivarikko, joka siellä pitäisi ehdottomasti olla. Tilaa ei vain löytynyt, joten siinä oli pakko tyytyä kompromissiin! Delta Yard on vielä maisemoimaton alue. - Snohomishin pikkuasema, jolta haarautuu Northern Pacificin sivurata Sumasiin. - Monroen pikkuasema, jossa on keskisuuri veturivarikko ja varsin paljon pienteollisuutta. Asemalta haarautuu lisäksi sivurata Carnationiin, jota liikennöi Great Northernin lisäksi Milwaukee Road yhdysliikennesopimuksen myötä. Kolmas ratataso on pääasiassa vasta suunnittelussa. Nyt kolmannella tasolla sijaitsee ainoastaan idän suunnan piiloratapiha "USS Spokane", jossa on tilaa neljälle 2,5 metriä pitkälle rungolle. |
||||
|
|
30.03.2018 23:48 | Jarmo Puntanen | ||
| Kurt: tuossa edellähän on päädytty Rovaniemeen. Reino: aika jännää, että päivämäärä voitaisiin kumota sillä, että Rovaniemellä ei voisi olla maalikuussa vähän lunta..! 1916 talvi oli ollut leuto Oulussa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/159041/Merentutkimuslaitoksen%20julkaisu_40sv.pdf?sequence=1 ja Tampereella: http://www15.uta.fi/koskivoimaa/vuodet/1916/1916b.htm |
||||
|
|
30.03.2018 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tyyppejä TDH- ja TDM-3610 valmistettiin vuosina 1946-48 yhteensä 1776 bussia (en pysty erottelemaan H/M vaihteistojen määrää), joten se sopii hyvin 1950 näkymään ollen yksi yleisimmistä malleista. | ||||
|
|
30.03.2018 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Snohomishin asema on pienoisrautatielläni tasaisessa 2,5% nousussa. Tämä asettaa vähän haasteita ratapihalla olevien vaunujen suhteen. Tällä hetkellä ratkaisuna vaunujen paikallapysymiseen on ollut sopivasti asetettu tulitikku, mutta voi olla, että jossain vaiheessa kehitän jotain esikuvanmukaisempaa... | ||||
|
|
30.03.2018 23:37 | Hannu Peltola | ||
| Bussituntemus on minulla huonoa ja olin näköjään luntannut netistä väärän tyypin. Oikea näkyisi olevan TDH-3610 eli Eljaksen tietojen perusteella kuvassa pitäisi siis olla 36-paikkainen dieselmottorilla ja automaattivaihteistolla varustettu härveli. Kiitos Eljas oikaisusta! | ||||
|
|
30.03.2018 23:31 | Markus Räsänen | ||
| IC65:n on tällä viikolla ainakin kahdesti kulkenut Kouvolasta kahden suden voimin. Mutta voisiko joku avata tuota Edo rungon kuskaamista Sr1:llä? Kouvolassa tämä näkyy IC700/701:ssa (Kv-Kuo-Kv), kuten myös tässä IC65:ssä. | ||||
|
|
30.03.2018 22:15 | Reino Kalliomäki | ||
| ”Käsikirja Liikenneosaston asema-, ja junapalvelijoille” osa II (tavaraliikenne) 1916 antaa puutteellisen vastauksen vaunujen numeroinnin muutokseen. Vaunulista on 5-numeroinen Gt-vaunujen osalta, 6-numeroinen punaisten yhdysliikennevaunujen (Gb) ja nelinumeroinen tavallisten, mustien (G, Ga, Gd) vaunujen osalta. Kirjan alkulauseessa sanotaan: ”sisältää…kiertokirjeissä, tai muulla tavoin annetut, ennen elokuun 1 päivää v. 1916…voimassa olevat yleiset määräykset” Ei siis tarkkaa päivämäärää. Vähälumisuus tuo mieleen tosiaan myöhäisemmän ajankohdan. |
||||
|
|
30.03.2018 20:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän kuvan perusteella ei todellakaan kannata yrittää lämmitellä anti-ilmastonmuutos-propagandaansa, koska kuvan kuvaamispäivästä ei ole aavistustakaan. | ||||
|
|
30.03.2018 19:56 | Sauli Vähäkoski | ||
| Uudessa Resiina-lehdessä mainitaan, että radan sähköistyksen maastotyöt aloitetaan kuluvan vuoden (2018) syksyllä. | ||||
|
|
30.03.2018 19:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaapelissa on johtimet kierteellä ja kaapeli tahtoo siksi kiertyä omalla tavallaan. Kauan käytettynä tätä luonnollista kiertymistä on uhmattu niin monesti, että kaapeli on mennyt sykkyrään. Ehkä. | ||||
|
|
30.03.2018 19:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä varmaan ylivoimaisesti järkevin ja mediaseksikkäin perustelu tälle olisi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Suuresti ihmettelen sitä, että kukaan ei tainnut vielä käyttää sitä korttia. | ||||
|
|
30.03.2018 19:34 | Miitre Timonen | ||
| Onko kellään varmaa tietoa sähköistyksen aikataulusta? Joissakin uutisissa on mainittu aloitusajankohdaksi tämä kevät, jossain myös 2019. | ||||
|
|
30.03.2018 19:31 | Mika Hakala | ||
| Poislukematta hyvä veli verkoston mahdollista olemassa oloa, tätähän siis perusteltiin "ratapihan veturinvaihdoksen luomasta pelosta kaupunkilaisten kesken". Tuossa voi olla siinä määrin jopa perää, että Helsinki ja Tampere eivät nykyisyydessään joudu venkslaamaan vetureita. En sitten tiedä, olisiko tuollainen epäilemäni vaikute jopa luomaan vihreää illuusiota. Priorisoinnista en tosin voi syyttää, sillä jos omaisin julkisen vallan asian suhteen, luonnollisesti loisin sähköistyksen niille osuuksille, jossa markkinat eivät kannata. Yksityinen raha hoitaisi silloin suoraan kannattavimmat operaatiot pienemmillä julkisilla tuilla. |
||||
|
|
30.03.2018 19:25 | Jarmo Puntanen | ||
| Ilmastonmuutos näköjään edennyt vuodesta 1916, koska nyt maaliskuun lopussa 2018 Rovaniemellä on enää 89 cm lunta. | ||||
|
|
30.03.2018 19:15 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää on kyllä uskomatonta aluepolitiikkaa että yhden asiakkaan ratayhteys saadaan sähköistettyä vaikka Hyvinkää-Hankoa ja Ylivieska-Iisalmea ei millään saada. Noissa vielä liikennöisi sekä matkustaja- että tavaraliikennettäkin. | ||||
|
|
30.03.2018 19:13 | Joni Lahti | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Kuvassa on parikymmentä venäläistä sotilasta, joista kaksi uhoaa kiväärin kanssa. Miehet ovat voineet olla junan saattomiehistöä. Pitkänomaiset laatikot ovat voineet olla jopa kiväärien kuljetuslaatikoita. Jos junan kuormana on ollut aseita, tuon miehityksen ymmärtää, vaikka Suomessa oli tuolloin vielä aika rauhallista. Vanhoilla ihmisillä oli usein tapana merkitä kuolleet kuvissa ristillä. | ||||
|
|
30.03.2018 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eliaksen kommenttiin voisin todeta, että siinä hyvin tuli esille seikka, että joka ikinen päivä joku miettii, miten voisi parantaa (toiminnallisesti tai terveydellisesti), tehostaa, nopeuttaa, ym. tuotteita, oli se sitten kulkuneuvotekniikka, naisten estrogeenilääkkeet (eräänä esimerkkinä), filosofia, astrofysiikka, valmistustekniikka ym. Keksikää itse lisää. |
||||
|
|
30.03.2018 18:30 | Eljas Pölhö | ||
| Bussin tunnistus ei taida vielä olla ihan kohdillaan. Tämä on selvästi T-sarjaa. PD-4103 oli GM:n viimeinen pyöreähköllä nokalla ja matalilla ikkunoilla valmistettu intercity-bussi. PD-4102 oli suunnilleen samannäköinen. Kaikkien 39109 valmistetun "Old Look Bus"-kaupunkibussin tyyppimerkintä alkoi kirjaimella T (=Transit), myös nopeammalla Suburban-välityksellä varustettujen. Transit-bussien tyyppimerkinnöissä kirjainosa oli TD (diesel), TG (bensa), TDH tai TGH = hydraulinen eli 2-vaihteinen Spicer tai Allison-automaattivaihteisto, TDM = 3-vaihteinen mekaaninen vaihteisto automaatin tultua vaihtoehdoksi sekä TDE = sähköinen voimansiirto. Kirjainosaa seurasi neljä numeroa, joista kaksi ensimmäistä kertoi nimellisen istuinmäärän ja kaksi jälkimmäistä valmistussarjan muutosversion. Esimerkkejä TD-3201, TDM-3209, TDH-4509, TDE-4002, TG-3607 jne (yli 80 eri versiota). |
||||
|
|
30.03.2018 17:50 | Markku Knuutti | ||
| Sähköasioiden tuntijat hoi ! Mix toi kaapeli on tommosta sutturaa ? , ja mikäköhän on kytkennän tarkotus ? | ||||