|
|
30.03.2018 17:50 | Markku Knuutti | ||
| Sähköasioiden tuntijat hoi ! Mix toi kaapeli on tommosta sutturaa ? , ja mikäköhän on kytkennän tarkotus ? | ||||
|
|
30.03.2018 17:43 | Erkki Nuutio | ||
| Rovaniemi tekee suuren umpitavaravaunujen määrän ymmärrettäväksi. Talvella 1915/16 kuljetettiin noin 2500 hevosen ja satojen porojen vetämänä 4000 tonnia tavaraa Rovaniemeltä Kantalahteen Muurmannin radan työmaalle - etupäässä elintarvikkeita ja rehuja. Kantalahdesta Rovaniemelle ja siitä eteenpäin rautateitse rintamille kuljetettiin aseita ja ammuksia. Näin sanoo Alpo Juntunen / Valta ja rautatiet (Gummerus 1997, 210 s.) | ||||
|
|
30.03.2018 17:33 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Mahtava nappaus! | ||||
|
|
30.03.2018 17:12 | Heikki Kannosto | ||
| Laituripolulla ei läheskään aina ollut vartijaa ja räikeä-ääninen kellokin saatiin vasta myöhään. Sitä odotellessakin taisi joku kiireinen ehtiä jäädä alle. Vuosiluvussa on todellakin virhe - muutimme Hyvinkäälle keväällä 1973 ja silloin olivat jo sähköjunat kulussa. Aamun ja iltapäivän puuvaunuruuhkajunia vedettiin siihen aikaan Sr12-parilla jos aamu-uniset muistikuvani ovat oikeat. |
||||
|
|
30.03.2018 17:07 | Heikki Kannosto | ||
| Pandajunan aikataululla ei liioin ole sanottavaa yhteyttä eläinpuiston aukioloaikoihin. | ||||
|
|
30.03.2018 17:05 | Heikki Kannosto | ||
| Päiväyksen lisääjällä on ollut iso ja kallis kirjoituskone kun siinä on ollut ykköselle oma näppäin. | ||||
|
|
30.03.2018 16:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Roi, tosiaan! "Radan varrella"-kirjan sivulla 228 on vertailukuva. (Mainio teos). Kaskisten makasiinilta näyttävä varasto on asemarakennuksen puolella (I asema, kts Resiina 4/2001) siitä itään, eli raiteiden suunta on lähes koilinen. Suupohjan rata on samaa ikäluokkaa, makasiinit on tehty samoilla piirustuksilla. | ||||
|
|
30.03.2018 16:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ähtärin pandoihin liittyvä rahoituskuvio on todettu myös laittomaksi. Ilmaista se ei ole. Pandan vuosivuokra on miljoonan euron luokkaa. Tämä pandajuna on onneksi halvempi, eikä maksa Ähtärille mitään. | ||||
|
|
30.03.2018 15:59 | Tapio Nikula | ||
| Rovaniemellä on vielä jäljellä ns, asemapäällikön talo vanhan aseman ajoilta. Jos kuvassa on Roi, niin kyseinen talo on ylälaidan metsikössä. Mäntyjen keskellä se talo seisoo edelleenkin. Ja nykyisin tuossa raiteiden päällä on nelikaistainen valtatie, joka on kaivettu notkoon verrattuna ympäristöön. | ||||
|
|
30.03.2018 15:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pandajuna? Eikö paikallisten ihmisten junantarve merkitse mitään? Nuo söpöt pikku pandat ovat kylmää politiikkaa - saatte nämä, kunhan ette arvostele kiinalaista ihmisoikeuspolitiikkaa! Ähtärissä mentiin pahemman kerran lankaan...! | ||||
|
|
30.03.2018 12:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos paikka siis onkin Roi (ei ROI), eli Rovaniemi, niin olisiko kyse sotatalven 1916 rahdinajoista? Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakaiset_rahdinajot_sotatalvena_1916 "Sodan pitkittyminen syksyllä 1915 pakotti viranomaiset ja yrittäjät järjestämään tavarankuljetuksen hevospelillä talvikauden 1915–1916 aikana Jäämeren ja Vienanmeren satamista pohjoisten metsämaiden halki Suomen rautatieverkoston piiriin Rovaniemelle, Karunkiin ja Ouluun ja sitä kautta edelleen eteläiseen Suomeen tai kauemmas Venäjälle." |
||||
|
|
30.03.2018 12:48 | Tapio Nikula | ||
| Vasemmalla ylhäällä näkyy korkeahko vaara. Ei sellaisia Kaskisessa ole. Ylhäällä oikealla näkyy osittain kolmikerroksisia taloja. Onko Kaskisessa ollut noin korkeita? Jos tuo Petrin kertoma ROI viittaa Rovaniemeen, niin takana näkyvä vaara sopisi kuin nakki silmään. Oikeassa yläkulmassa häämöttää mielestäni myös vaaran rinnettä, se olisi siis Ounasvaara. | ||||
|
|
30.03.2018 11:41 | Petri Kiviniemi | ||
| ROI | ||||
|
|
30.03.2018 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Miehistö- ja hevoskuljetukseen tarkoitetut Ga-vaunut merkittiin vuodesta 1910 normaalimitoitus-merkinnällä 'N.M. H.P.'. Se korvasi aiemman '36 M 6 H. -merkinnän. Kaikissa miehistönkujetusvaunuissa ei välttämättä ollut kamiinaa; esim. toisena oikealta olevassa 'N.M. H.P.'-merkityssä vaunussa ei kamiinaa ole. | ||||
|
|
30.03.2018 10:35 | Erkki Nuutio | ||
| Noin 1.5 km päässä Kaskisten asemasta sisämaahan päin ja ilmeisesti lähellä rataa Lill-Benvikissä oli venäläisten patteri, jossa oli kaksi 152 mm:n ns. piiritystykkiä torjumassa maihinnousuyrityksiä. Patteri oli siten täysin piilossa merellepäin, mutta kun tykkien ulottuma oli ainakin 20 km, ne pystyivät tehokkaasti suojaamaan rannikkoa jopa 40 km leveydeltä. Kaskisen luona oli ilmeisesti alle 100 sotilasta. Nämä antautuivat valkoisille 30.1.18 . Saaliiksi tuli yhteensä 7 tykkiä, 225 kivääriä ja ammuksia. Valkoisten I raskastykkipatteria alettiin muodostaa Kaskisissa 27.2.18 mainittujen kahden 152 mm tykin ympärille. 9.3.18 patteri sai ev. Nenosen hyväksynnän ja lähti kohti Vilppulan rintamaa. Toinen tykeistä ampui Vehmaisista sen suutariksi jääneen ammuksen, joka äskettin kaivettiin esiin Sorin sillan juuresta. Etualalla olevissa puulaatikoissa on luultavasti tykkien ammuksia. Suuri umpivaunumäärä asemalla viittaisi siihen, että Kaskisiin on melko äskettäin tuotu sen miehistö ja varustus. Kaikissa Ga-vaunuissa taitaa olla kamiina, eli ne on varustettu miehistö- ja hevoskuljetusta varten. Gd-vaunuissa kuljetettiin rehua, ammuksia ja muuta. Kuva on ostettu 1916, mutta se voi olla otettu jo vuonna 1915 |
||||
|
|
30.03.2018 10:08 | Roope Prusila | ||
| Lähti yhdellä yksiköllä. Mainittakoot, että tämä oli samalla myös ensimmäinen ns pandajuna, sekä samalla ensimmäinen suora yhteys Seinäjoelle via Haapamäki 12 vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
|
30.03.2018 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| H-linjan reitti Kauppatori-Haaga. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linjah.htm | ||||
|
|
30.03.2018 07:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Neljäs vaunu oikealta valkeine kolmioineen on kalkkivaunu, litt Gt. Tarkkaan ottaen vaunun nimike on 'kalkinkuljetukseen siirretty katettu tavaravaunu'. Se ei ole 'likaavan tavaran vaunu', sillä sellaista termiä ei tunnettu vielä vuonna 1916. Kalkkivaunun jälkeen on muutama vaunu, joiden muoto ja maalaustapa (ikkunoiden ulkoreunojen kohdalla vaaleat pystypalkit) muistuttaa tuolloin vielä melko uusien yhdysliikenne-Gb-vaunujen ulkoasua. Seuraavan raiteen jarrukopillinen katettu vaunu, jonka numero on 7226, voi olla litteraltaan miltei mitä hyvänsä G:n alasarjaa G, Ga, Gc tai Gd. Niillä kun oli yhteinen numeroavaruus 4001-9600. - Jälleen kerran törmäsin tietovarastoni puutteellisuuteen: En nimittäin löydä tietoa, milloin katettujen tavaravaunujen numeroinnissa siirryttiin 4-numeroisista 5-numeroisiin. Esim. vuoden 1916 käsikirjassa Gt-vaunujen numerot ovat 31,201-31,600, mutta kutakuinkin saman ajan valokuvissa vaunut ovatkin sarjassa 4000. Niinkuin tässäkin kuvassa. |
||||
|
|
30.03.2018 02:26 | Kari Kuusela | ||
| Samanlaisen ristin voisi lisätä kuvan jokaisen henkilön yläpuolelle. Ristillä merkitty henkilö on kuollut. | ||||
|
|
30.03.2018 01:55 | Jani Tuominen | ||
| Mitähän mahtaa merkitä tuo jälkikäteen lisätty risti tuon erään henkilön pään päällä? Onko jonkinlainen pappi kyseessä tai jokin sellainen henkilö? | ||||
|
|
29.03.2018 23:31 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Viimeinen vuosikymmen + Yleis-Suomi = ei kiirettä. | ||||
|
|
29.03.2018 21:54 | Jarmo Puntanen | ||
| "Miliisikurjuudella" viitataan Suomen suurimmissa kaupungeissa vuoden 1917 aikana olleisiin miliiseiden eli järjestysvallan pääasiassa poliittisiin lakkoiluihin. Ilmeisesti kuvatekstissä haetaan vinoilun kautta jotain tiettyä vaikutelmaa asiaan. | ||||
|
|
29.03.2018 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Paikaksi arvaisin Kirraa eli Kirurgista sairaalaa Kasarmikadulla. Rakennus on valmistunut ennen vuotta 1917 eli siltä osin voisi toimia... | ||||
|
|
29.03.2018 21:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Voiko kuva todella olla vuodelta 1917? Rakennus taustalla näyttää liian "modernilta". Haagan vaunu näyttäisi joka tapauksessa olevan kyseessä. | ||||
|
|
29.03.2018 19:48 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvauspaikka on? | ||||
|
|
29.03.2018 15:55 | Petri Soronen | ||
| Edelleen tuo vaihteenkääntörauta kuuluu ratikan perusvarustukseen. | ||||
|
|
29.03.2018 14:38 | Joni Jurmu | ||
| Kyllähän se on innokas menijä, aina olisi menossa 8-) | ||||
|
|
29.03.2018 14:00 | Joni Lahti | ||
| Linkissä https://tinyurl.com/y9ev644j vetää ruotsalainen Yd 330 perässään kaksiakselista matkatavaravaunua. Kyljellä näkyvät tikkaat katolle ja kenties suksitelineet? Näyttää silta, että tikkaat oli käännetty ikkunakorkeuden tasolla alaspäin ja ne voitiin tarvittaeessa kääntää ylös, jotta syntyi yhtenäinen kulku katolle. | ||||
|
|
29.03.2018 13:44 | Hannu Peltola | ||
| Mukava nähdä Spårhund tyytyväisenä tutustumassa lopputalven rautatiemaisemaan! | ||||
|
|
29.03.2018 12:05 | Mikko Herpman | ||
| Mitenkähän pitkä on Pendon kiito, alkaa olla jo ikää silläkin. No Resiinassahan oli maininta että Pendojenkin ravintolaa päivitetään uuteen konseptiin, joten ihan vielä ei taida olla viimeiset mailit menossa. | ||||
|
|
29.03.2018 11:44 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinasta 1/2018 s. 4–37 löytyy kattavasti tietoa rautatien kuormauspaikoista. SKS |
||||
|
|
29.03.2018 10:54 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi laituripolku olla siinä mielessä haitallinen, että pitkät Hyvinkäällä pysähtyvät Riihimäen suuntaan matkaavat pikajunat piti ottaa kolmannelle raiteelle, etteivät sulje laituripolkua ja tästä aiheutui junalle ylimääräistä viivettä, kun Hyvinkäällä oli melko pitkä ratapiha ja sn35-vaihteet. Myöhempinä aikoina merkitys saattoi olla vähäisempi, kun Hyvinkäällä pysähtyi pelkkiä paikallisjunia. | ||||
|
|
29.03.2018 09:53 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan oikein. Nivelet on helppo saattaa joko Z- tai W-asennelman mukaisiin kulmiin, vaikka kolmen asteen suuruusluokkaan. Onkohan näin mahdettu aikanaan toimia? Ilmeisesti kyse on kardaaninivelistä, koska vakionopeusnivelet ovat varsinkin tuolloin olleet kalliita, eivätkä ongelmattomiakaan. |
||||
|
|
29.03.2018 09:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kuva on eräässä Laaksosen kustantamassa kirjassa. Siinä on tarkat tiedot kuvan tapahtumasta ja ratikan linjasta. | ||||
|
|
29.03.2018 08:32 | Esa Alestalo | ||
| Autot ovat henkilökunnan sekä terminaalin asiakkaiden. On yhä laaja toiminnassa oleva rautatierahtiterminaali. Kulikovon makasiinit olivat tavaramääriltään Suomen suurin. Eivät päästäneet portilta sisään ja suhtautuivat valokuvaukseenkin nihkeästi. Oli hieman yllätys joten en ollut valmistautunut kuvausluvan hankintaan ja kiertokäyntiin. Paikalta saattaisi löytyä mielenkiintoisia suomalaisia rakennuksia. | ||||
|
|
29.03.2018 07:43 | Teppo Niemi | ||
| On kolkutellut.... | ||||
|
|
29.03.2018 07:22 | Markku Knuutti | ||
| Onko enää missään kappaletavara - terminaalia ? | ||||
|
|
29.03.2018 07:17 | Markku Knuutti | ||
| Vasuri tupakoitsijalle :) | ||||
|
|
29.03.2018 07:09 | Markku Knuutti | ||
| Jos tää juna lähtee Ykspihlajasta Kokkolan kuskilla , nii onko vaihto Iisalmessa ? | ||||
|
|
29.03.2018 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Eivät kiitäneet kiskoilla kauan seuraavankaan sukupolven kiitojunat. Dm8-sarjan elinikä taisi myöskin olla tuo parikymmentä vuotta. | ||||
|
|
29.03.2018 00:07 | Pietu Tuovinen | ||
| Eräs, lähinnä kosmeettinen, ongelma oli myös käytetyn WC paperin kiertyminen kardaanin ympärille | ||||
|
|
28.03.2018 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkoitin, että öljylämmitys vedenkierron lämmittämiseksi ennen kuin laittoivat lähiliikenteen vaunuksi 1500 V johtoineen. Höyrylämmitys oli ilman muuta. Tavallisesti puuvaunuissa oli puupolttoinen kamina vedenkiertoineen yksittäislämmittämistä varten, ainakin höyryveturikauden jälkeen. (Korj.kirj.vihre.) | ||||
|
|
28.03.2018 22:39 | Heikki Jalonen | ||
| Kannattaa huomata, että kuvan teli on kuormittamaton. Kuormitettuna jouset painuvat ja vaihdekoteloiden asento muuttuu, huomatkaa vaihdekoteloiden momenttitukien suuntaus. Toisaalta, juuri kuormassa lähestytään sitten Erkin mainitsemaa nollakulman ongelmaa. Mutta, tämä siis olettaen, että nivelet ovat tavallisia ristikkoniveliä. Olivatko? Nollakulmaongelma olisi sinänsä ollut melko helposti korjattavissa: momenttitukien tukivarsien pituuksia muuttamalla jolloin vaihdekotelo kääntyy suuntaan tai toiseen. Rohkenen olettaa, että Valmetilla tämä asia varmasti tiedettiin. Tuo akselin oikean pään lieriöpötkylä voi olla myös ZF-räikkä; akseleiden nopeuseron sallimiseksi muuten kuin pyörän luistoon perustuen. Onko kellään tarkempaa muistikuvaa? |
||||
|
|
28.03.2018 21:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Petri, maininta koskee nimenomaan Dm4 liitevaunuja, lähinnä jousitusta. Minulla ei ole huonoja muistoja, ihailin "uutta" kalustoa. | ||||
|
|
28.03.2018 20:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturin tunnistus meni vaikeaksi, etenkin kun numerolaatasta en saa selvää. Trans-Kaukasian rata Poti- Tiflis- Baku avattiin läpi jo 1873. Wladikavkas-rautatien jatko mainitun nimisestä kaupungista vuorten yli Tiflisiin on vuoden 1892 kartan mukaan "suunnitteilla". Ehkä Carl Simberg oli työssä täällä? Kumpaan rataan osuus kuului? Wladikavkas oli yksityinen rautatie vuoteen 1918. Baku- Poti kuului valtiolle. Kun yksityisratoja hankittiin, syntyi litterointisotku, jota korjattiin uudella numeroinnilla (n.1912), ja taas 1925. Rautatiemuseolla on hienoja "juhlakirjoja" rautateiden valmistumisten kunniaksi Venäjällä 1800-luvulla. Kuvat ovat noin A3-kokoisissa kirjoissa, ja ovat suurenmoisia. Osa kärsivällisesti väritettyjä, ei mitään postikorttityyliä. Kuvia lienee muistaakseni n.100. Ennen pahimman paikan tunnelia (Suram-sola,1890) suurin nousu Baku- Tiflis välillä oli 40‰. Rautatiemuseon kuvissakin esiintyy käytetty ratkaisu: Aito Fairlie, C'+C' n4. Mielenkiintoiseen, mutta valtavaan Venäjän rautatiehistoriaan hukkuu helposti. |
||||
|
|
28.03.2018 20:48 | Perttu Karttunen | ||
| Jahas, tuollapas pitäs käydäki joskus itse myös kunhan kesä koittaa. | ||||
|
|
28.03.2018 20:38 | Jaakko Tuominen | ||
| Höyrylämmitys oli tässä vaunussa vielä ennen mueokorjausta. TOPPAROIKKA testasi toiminnan 1033:sen perässä Ilmalasta Lahteen yön paluujunassa -90 luvulla. Lämmönvaihdin löytyy vielä kamiinan vierestä. | ||||
|
|
28.03.2018 20:38 | Ari Palin | ||
| Avojohtolinjan linjauksen osalta helpoin ratkaisu ratalinjan siirron kohdalla on varmaankin ollut siirtää se uuden ratalinjan varteen, kuten Ossi perusteli. Olettaen siis, että kyseinen jäljellä oleva pätkä on alkuperäistä avojohtolinjaa eikä museoradan varteen uudelleen pystytettyä linjaa. Porvoossa sitä ei mahdollisesti olisi voinut jättää myöskään vanhalle linjalle, jos tilalle tuli muuta rakentamista, ja myös ohikulkutie olisi katkaissut linjan kulun, ellei sille olisi tehty tien läheisyyteen korotettuja pylväitä. Mielenkiintoisia historiatietoja niin avojohtolinjojen linjaustavoista kuin Porvoon ohikulkutiestäkin. Kiitos niistä. |
||||
|
|
28.03.2018 20:27 | Ari Palin | ||
| Toinen riski Porvoon radalle oli tosiaan Niilan mainitsema ohikulkutien täydentäminen moottoritieksi. En tullutkaan ajatelleeksi. | ||||
|
|
28.03.2018 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu lienee kaksiakselinen, siitä kertoo kolme ikkunaa per sivuseinä. Telivaunuissa oli sitten viisi fönsteriä puolellaan. | ||||
|
|
28.03.2018 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin muistiinpanojani, koskien Botnia Expressin vaunustoja: - härifrån tvättas! -Tiistaina, 24.10.1985 juna EXP 35, veturina Sr1 3008, perässään Chft 2360 - Cht 2366 - Rt 23702 - Eit 23234 ja 23231. -Perjantaina 5.6.1987 juna EXP 36, veturi Sr1 3009, vaunut Eit 23271 ja 23233 - Rt 23702 - Cht 2377 - Chft 2362. Imatra Expressissä 4 vaunua. -Lauantaina 13.2.1988, juna EXP 36, veturi Sr1 3010, vaunut Eit 23213, 23248, 23232 ja 23233 - Rt 23706 - Chft 2366 ja Cht 2377, eli 7 vaunua. -Maanantaina 25.7.1988 olikin sitten IC-kalustoa: juna EXP 36, veturi Sr1 3065, Cx 26101 - Rtx 23701 - Ex 26201, 26202 ja 26208. (täydennetty hiukan.) |
||||