Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10.2024 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Tuossa kuvanottopaikalla on 2 vanhaa ratalinjaa ristikkäin, vasemmalla tuontiautojen kentän paikalla oli neukkujen 180 mm rautatietykkien tuliasemat. Toisen pään linjavaihde oli motocrossradan kohdalla. Penkat näkyvät rinnevarjosteessa. | ||||
|
20.10.2024 19:23 | Reijo Salminen | ||
| V. Peltonen ajoi Heinolaan saakka Mäkelän kautta. Peltosen tallit olivat aivan Lahden ja entisen Nastolan rajalla. Vuoroja oli paitsi Lahti-Hiekkanummi jossa kääntöpaikka em. tallin pihalla, myös Pärnämäkeen, lääninrajalle eli johonkin sinne Haikulantien paikkeille - en osaa tarkemmin sanoa, ja sitten mainittu heinolalainen. http://www.slamu.fi/aikataulut.php?Publisher=Vi4gUEVMVE9ORU4gT1k= |
||||
|
20.10.2024 19:21 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Eikö niiden huutomerkkikylttien pitäisi kertoa kuskille, että niitä ei voi kytkeä Sm4:siin, joissa ei ole vielä uusittu infojärjestelmää, jos en väärin muista? | ||||
|
20.10.2024 19:21 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Rintamäki-san. Ajattelin joskus etteivät ne ole rautatierakennuksia, ne sijaitsevat tästä vahtituvasta jokunen 10 m. Hangon suuntaan. | ||||
|
20.10.2024 19:19 | Petri Sallinen | ||
| Tina-lyijy- ja valkometallivaluja on jo vuosikymmenet valmistettu silikonikumimuoteilla. Muottikumeja on kymmenittäin erilaisia. On kuitenkin olemassa kaksi erilaista päämetelemää: valmistetaan muotti kaksikomponenttikumista kaatovalutekniikalla tai käytetään kumilaattaa, jos kuumennettu metalliosa (master) painetaan prässillä. Valkometallivalumenetelmä taas perustuu kaksipuoleiseen kumimuottiin, eli "kakkuun", joka pultataan kahden metallikiekon väliin ja jota pyöritetaään sentrifugissa — sula valkometalli kaadetaan kauhalla pyörivän muotin keskipisteestä. Emalikirjaimen voi todenäköisesti valaa silikonista valmistettuun avomuottiin tina-lyijystä, kunhan muotin lämmittään ja käsitellään juoksutteella. Kaikkein yksinkertaisinta saattaisi olla käyttää valuhartsia, joka maalataan korkeakiiltoisella valkoisella maalilla. Valmistajalaattoja on valmistettu taällä tavalla. CNC:llä työstäminen voi olla myös sopiva tapa. Kipsimuotin käyttö on tarkkuutta vaativaa. Jos kipsimuotissa on vähänkin kosteuttaa, räjähtää sula lyijy silmille. |
||||
|
20.10.2024 19:17 | Jarno Piltti | ||
| Radan kunnossapito käyttää, ratatyökoneita seisoo toisinaan ja olisiko jopa sepelin lastausta? Raiteen numero muuttui tässä olleen vaihteen kohdalla, mitenköhän on nyt. | ||||
|
|
20.10.2024 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Vertailun vuoksi vuoden 1947 rautatiehakemiston luvut: lähteviä rahtikirjoja 100, saapuvia 150 ja myytyjä matkalippuja noin 1400 kpl keskimäärin kuukaudessa. Henkilökuntaa silloinkin tasan saman verran eli asemamestari ja asemamies. Eli melkoinen romahdus, jos luvut on oikein (rautatiehakemiston numerotiedoissa nimittäin on eräitä epäuskottavuuksia ja selviä virheitä). Liikennöikö V. Peltosen bussit Mäkelään asti? |
||||
|
|
20.10.2024 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä ne vahtituparustinkiin kuuluvat, herra Isoo- vaiko Keskikokoinen Antti. Vasemmanpuoleisin vaikuttaa pesutupa/saunalta. Miksikään paapan- tai mummantuvaksi sitä ei alunperin tarkoitettu. Ellei sitten jossain sellaisena olisi käytetty. Aikanaan vahtituvat olivat täysvarusteltuja, vaikkakin vuonna 1873 ei telkkarista "alastomine Suomineen" ollut hajuakaan. Asiaan kuului omaa karjaa (ei siis Karis!), siipikarjaa, lampaitakin, ja vielä luupää hevoonenkin, jos ratavartija sellaisen rahallaan sai hankituksi. Luontaisetuihin kuului myös ratavarren ojien reunoilta heinien niittäminen elikoiden atriaksi. Vahtitupien tontit olivat - yllätys yllätys - melko mittavia pituussunnassa, ilmeisesti kotitarveviljelyitä (pirttiviljelystä ei lueta!) varten. Näin ainakin Pihlajaveden Kömin vahtituvalla (valm. v.1913). Navettakissa oli "pakollinen viranhoitaja" myös! |
||||
|
|
20.10.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan syynä linja-autoliikenteen riittävä laajuus? Heinolan Liikenne tai Linja, eli -> V. Vesanen eli -> Itä-Hämeen Liikenne ja nytkin V. Vesanen palvelutarjonnallaan. Mutta hauskaa nähdä muinainen K - kaupan logo. En olekaan aikoihin sellaista nähnyt. Kiitokset, herra Jarno, kiva oivallus! |
||||
|
20.10.2024 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista, "Volgo" 240 vielä ilmeisen "elävänä"? | ||||
|
20.10.2024 18:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei se laituri nyt hirvesti maksa. Vain liikenteen aloittaminen maksaa. Onko Torniossa tai Haaparannassa edes kunnollista konttinosturia? | ||||
|
|
20.10.2024 18:34 | Antti Grönroos | ||
| Huomasin tuon äsken, en tiiä onko se info vai mikä. | ||||
|
20.10.2024 18:30 | John Lindroth | ||
| Tässä on vaikuttavuutta ja tunnelmaa! | ||||
|
|
20.10.2024 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tuulilasin takana näkyy jokin lappu tai muu merkki. Viittaako se uusittuun info-/kilpijärjestelmään? Vastaavia lappuja olen nähnyt jossain määrin Sm4-kalustossa viime kuukausina. | ||||
|
20.10.2024 18:23 | Mikko Mäntymäki | ||
| VR osti Sr1 3000 eli sarjan niin sanotun 3000 veturin myöhemmin eli nyk 3112:nen. | ||||
|
20.10.2024 16:51 | Ilari Inkiläinen | ||
| On mielenkiintoinen kuva! Tosiaan paljon on ratapiha muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa. | ||||
|
|
20.10.2024 16:45 | Antti Grönroos | ||
| Mitään hirvittävyyttä ei tapahtunut. | ||||
|
20.10.2024 16:43 | Jari Välimaa | ||
| Ei tuota rakennelmaa välttämättä poisteta jos uusi puomilaitos tarvitsee laitetilan. | ||||
|
|
20.10.2024 16:13 | Ville Mäki-Tuuri | ||
| Paskahuussilaitokselle on siis lähtö tulossa. Kauankos tää nyt on vilkutellut, jostain 60-luvulta asti ja onko peräti vanhin käytössä oleva, kun Punkaharjulla tapahtui dehiivatisointi joitain vuosia sitten? | ||||
|
|
20.10.2024 16:09 | Rasmus Viirre | ||
| Maksimaalinen joulun odotuksen tunnelma käynnistyi kuvaa katsoessa. | ||||
|
20.10.2024 16:05 | Lasse Holopainen | ||
| Hyvä kun meillä Suomessa junat pääsee ties mistä mäistä ylös, jos laittaa Deeverin asialle. Tässähän se rata on ihan pystyssä. | ||||
|
20.10.2024 16:05 | Jarno Piltti | ||
| Tässäpä onkin kuvasarja jota voi ihmetellä näin syksyllä 2024. Ei näy tilausjunaa eikä adressia. Eikä kyllä toisaalta Rautatiehallitustakaan sen puoleen. | ||||
|
20.10.2024 16:04 | Lasse Holopainen | ||
| Toi siilo oli klassikko. Ei ole vaan hetkeen ollut paikallaan. | ||||
|
20.10.2024 16:03 | Lasse Holopainen | ||
| On se ehkä vähän muuttunut. | ||||
|
20.10.2024 16:02 | Lasse Holopainen | ||
| Ai täällä on ollut tämänkin näköistä joskus? Hyvä kuva. | ||||
|
20.10.2024 16:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Noiden standardimallisten betonikatosten jäljellä olevia sijainteja on listattu muutamankin kuvan yhteydessä, mutta Kajaania niissä ei ole mainittu. Mainitaan siis tässä: Kajaani. | ||||
|
20.10.2024 16:00 | Jarno Piltti | ||
| Onpas muuten aika hulppean näköinen kuorma. Onko hakejunat jotenkin lisääntyneet viime aikoina vai miten se vaikuttaa siltä? | ||||
|
|
20.10.2024 15:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienoa jos hake alkaisi taas kulkemaan säännölisesti tuoltakin. | ||||
|
|
20.10.2024 15:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Samanlaista muutosta on muuallakin, mutta Lahdessa tämä liikenteen kuihtuminen on ollut aivan valtavaa. | ||||
|
20.10.2024 15:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpahan hieno otos museojunasta, kun on sopivasti kaarrettakin. Ja on hyvä taltiointi myös uudehkosta sillasta. Ympäristö tuossa on ihan nättiä kun ei ole päässyt viidakoitumaan. | ||||
|
20.10.2024 15:32 | Tuomas Pätäri | ||
| On kyllä harmi tuon rataosan liikenteen täydellinen kuihtuminen. | ||||
|
20.10.2024 15:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Upean kirjavaa. | ||||
|
|
20.10.2024 15:13 | Lasse Holopainen | ||
| Hirvittävyys | ||||
|
|
20.10.2024 15:12 | Lasse Holopainen | ||
| Teppo, kyllä, Suomen ensimmäinen Sr1 on taas 3001. Siitä ne alkaa. Se rähjääntynyt ja paikattu proto-Susi on 3112. Se oli tossa joitakin viikkoja sitten Riihim e ä llä. | ||||
|
|
20.10.2024 15:10 | Lasse Holopainen | ||
| Edelleen tämänpäiväisen Eilisyyden jalkaanmenevyys! | ||||
|
20.10.2024 15:08 | Jari Isolauri | ||
| On se totta. Oikoradalla olen ollut kyydissä kun mentiin 222km/h ja vielä 7001 rungolla. | ||||
|
|
20.10.2024 14:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö laituri olisi kannattanut rakentaa vasta, kun on päätetty liikenteestä? Mitä jos suomalaista matkustajaliikennettä Haaparantaan ei tulekaan? Käy Hillosensalmet. | ||||
|
20.10.2024 14:42 | Reijo Salminen | ||
| Kiitos tästä kuvasta Eljakselle. Nyt jo edesmenneitä sukulaisia on ollut tuolla hätäaputöissä sodan jälkeen (ja ehkä jopa aikana) ja he kertoivat tuosta kapsuradasta ja ko toiminnasta muutenkin. Muuta tietoa ei sitten olekaan ollut niin helppoa löytää mistään. Siellä oli ollut työnjohtajana pyylevähkö mieshenkilö, ei paikkakuntalainen, jota kutsuttiin tuttavallisesti päärynäksi, ties minkä takia ;) Olikohan tuo suorata rillirata? Turvetta on kerätty Lakeassuolta, karttalinkki https://tinyurl.com/yc4r6d93 |
||||
|
|
20.10.2024 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 3005 ole viides. Venäinen protoveturi taas viimeisi. | ||||
|
|
20.10.2024 14:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Missä liikenteessä tämä raide on? Näyttää kyllä käytetyltä. | ||||
|
20.10.2024 13:53 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukaisuus | ||||
|
|
20.10.2024 13:53 | Lasse Holopainen | ||
| Jalkaanmenevyys | ||||
|
20.10.2024 13:52 | Lasse Holopainen | ||
| Tyylekkyys | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 vuotta |
20.10.2024 12:54 | Jarno Piltti | ||
| Todella herkullinen kuvasarja, ihan joka kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
20.10.2024 12:53 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin näkemyksellinen kuvasarja, lisää kiitos! | ||||
|
20.10.2024 12:36 | Markku Naskali | ||
| Tka sopiikin Topparoikka-nimisen porukan veturiksi. | ||||
|
20.10.2024 10:13 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^O.t. Lausahdus on peräisin saksalaisen näytelmäkirjailijan Hanns Johstin näytelmästä Schlageter vuodelta 1933. Riikka Purra puolestaan totesi v. 2023: "Kulttuuri on luksuspalvelu". | ||||
|
20.10.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Jonne. | ||||
|
|
20.10.2024 01:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mitään kaupallisia junia toistaiseksi. | ||||
|
20.10.2024 00:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei voi muuta sanoa! | ||||
|
|
20.10.2024 00:46 | Jonne Seppänen | ||
| Kyllä, Topparoikan puuvaunut 22547 ja 22319 | ||||