|
|
05.03.2018 11:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tässä kuvassa on jotain erityistä vetoa. Kiskoautojuna täysin "näkyy" kuvassa, samoin voi katsoja ilman teknillisiä erikoisnäkölaseja kokea sijaitsevansa tilanteessa. | ||||
|
|
05.03.2018 10:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Tälläkin pätkällä onneksi taas liikennettä. | ||||
|
|
05.03.2018 09:13 | Jouni Hytönen | ||
| Pieksämäelle siirrettiin Oulusta kolme vaunua (4199, 4200 ja 4203) joskus vuonna 1986. Ensinäkemältä ne vaikuttivat eksoottisilta muiden joukossa, kun matkustamossakin oli niskatuelliset penkit, ennenkuulumatonta! :) | ||||
|
|
05.03.2018 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko oikealle nostettu tallilta yhtenä pötkönä kahden junan kalusto, klo 16.00 jälkeen Haapamäelle ja Kuopioon lähteneet junat? Perjantaisin Jyväskylään pääsi lättäliikenteen loppuaikoina myös H 900:lla, joka lähti jo puoliltapäivin. Ennen H 900:n alkua H 904 oli pitkä torstaisin ja perjantaisin. Torstaina toimitettiin kalustoa Haapamäelle ainakin perjantaijunan H 516 käyttöön. Perjantain H 904:ssä tuli ylimääräinen veto-liite-veto Jyväskylään lauantain H 904:ää varten. Nuo vaunut tulivat siis loppuaikoina H 900:ssä. | ||||
|
|
05.03.2018 08:35 | Riku Outinen | ||
| Tässä tapauksessa lannoitetta. | ||||
|
|
05.03.2018 08:27 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mitähän noilla Vtad-vaunuilla kuljetetaan? | ||||
|
|
04.03.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johtuisikohan englannin kielen valta-asema raa'asta Viktorian aikaisesta kolonialismista? Viittaan ilmiöön nimeltä "jäykkä ylähuuli". | ||||
|
|
04.03.2018 23:36 | Valtteri Renfors | ||
| Sahatavaravaunut havaitsin Mäntyluodossa itsekin. | ||||
|
|
04.03.2018 23:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomihan se hankalampi on puutteellisella sanavarastollaan! | ||||
|
|
04.03.2018 20:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kyllä, tämän mentyä kävin syömässä ja sen jälken katsomaan paluujunaa ja perässä tulevaa iltatavaraa josssa oli tänä vuonna ekaa kertaa sahatavaravaunuja oikein kaksin kappalein. | ||||
|
|
04.03.2018 20:29 | Vesa Höijer | ||
| Englannin kielestä pitäisi kehittää yksinkertaistettu versio, jossa harvinaisempien synonyymien käyttö on kielletty. Miten tästä hankalasta ja vaikeaselkoisesta kielestä pääsikin tulemaan eräänlainen koko maailman virallinen kieli? | ||||
|
|
04.03.2018 19:33 | Valtteri Renfors | ||
| Joo, kaverin kanssa oltiin liikkeellä kuvaamassa. Mentiin sen jälkeen bussipysäkille odottamaan bussia ja kuvaamaan paluujuna kääntösillan viereen. Mahdoit ajaa autolla ohi? | ||||
|
|
04.03.2018 19:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvaaja taisi olla kaverin kanssa liikkeellä jalkaisin? Muutama minuutti myöhemmin läheisellä bussipysäkillä havaittu pari nuorempaa kaveria odottamassa paluukyytiä? T. nurkan takana ollut kuvaaja | ||||
|
|
04.03.2018 16:50 | Vesa Höijer | ||
| Ei minua ole koskaan heitetty ulos junasta. | ||||
|
|
04.03.2018 15:41 | Erkki Nuutio | ||
| Muistakaamme jälleen, että englanti on Shakespearen kieli: Kukin sana tarkoittaa (ainakin) kymmentä toisistaan poikkeavaa asiaa ja samaa asiaa tarkoittaa (yleensä) kymmenen eri sanaa + hongkongilaisten, intialaisten, kaukolännnen jenkkien, etelävaltiolaisten ja Ahti Karjalaisen englantien erityissanat. Collins English Gem Dictionary sanoo: pole and wheel by which tram-car collects power from wire, electric street car. Trolleybus n. bus deriving power from overhead electric wire, but not running on rails. Tietenkin trolley on mikä tahansa tarjoilukärry tai pyörällinen työnneltävä vehje Kiinnostukseni lausua asiasta on ilmeinen, koska kuljin säännöllisesti trolleybussilla, siis rollikalla vuodesta 1949-1961 ja 1970-1976. Pääseekö kukaan muu samaan tai parempaan? |
||||
|
|
04.03.2018 14:48 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan keskustelua samasta off-topicista, johon osallistuin näköjään jo syyskuussa 2014. Virroitintyyppejä koskevaan näkökantaan minulla ei ole uutta kerrottavaa. Mutta kaiken kaikkiaan, tuolla tutulla sanalla on tosiaan vallan muitakin merkityksiä. Trolley tarkoittaa myös hyvin monennäköisiä esimerkiksi työnnettäviä kärryjä (ostos- tai matkalaukkukärryt) tai vaikkapa tarjoiluvaunuja. IC-juniemme tarjoilukärrytkin mainitaan (tai ainakin yhteen aikaan mainittiin) englanninkielisissä junakuulutuksissa trolley-termein. |
||||
|
|
04.03.2018 13:14 | Uwe Geuder | ||
| Jos on uskomista sivuun https://www.belrail.be/F/fiches/emu/index.php , malli on AM 73 (ranskaksi) tai MS 73 (hollanniksi). Se kuuluu perheeseen “klassiset moottorivaunut”, josta on rakennettu eri sarjoissa 497 kappaletta, jotka eivät kuitenkaan koskaan kaikki olleet yhtäaikaisesti liikenteessä. https://nl.wikipedia.org/wiki/Klassiek_motorstel . Toisin sanottu ensimmäiset olivat jo pois liikenteestä kun viimeiset on rakennettu. Ensimmäiset on rakennettu vuonna 1939 ja lähtivät liikenteestä 1977. Palvelivat siis 38 vuotta. Viimeiset on rakennettu vuonna 1979. Ulkonäkö ei ole muuttunut 40 vuoden aikana paljon mitään. Alussa ne olivat vihreitä, sitten vuosikymmeniä punaisia, nykyisin harmaita joillakin raidoilla. Jotkut palvelevat edelleenkin (siis yli 39 vuotta), en tiedä montako. https://www.youtube.com/watch?v=RhTt3zX17OE . En sanoisi, että vuonna 2005 se oli jo museokalusto. Eikö 40 vuotta ole aika hyvä elinodote raidekalustolle? Paitsi ehkä Pendolinolle https://www.blick.ch/news/schweiz/mittelland/letzter-halt-schrottplatz-ciao-ciao-pendolino-id4362171.html | ||||
|
|
04.03.2018 12:49 | Jonne Seppänen | ||
| Viimeksi öljyvalaistuja vaihdelyhtyjä olen nähnyt Bulgariassa. Oulussa viimeiset Suomessa käytössä olevat vaihdelyhdyt, toki sähkövalaistuja. | ||||
|
|
04.03.2018 12:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvanalisessa selostuksessa mainitsemani kantatie 41:n pientareen 60-lukua henkivien palakiskokaiteiden seuraajat eivät kaikilta osin olleetkaan sitten pitkäikäiset: http://www.tilannehuone.fi/images/infokuvat/6b5b4a03aa69390814223156a13315c2/sized_IMG_20180119_155812.jpg Eivät puolta vuotta ehtineet olla, kun taas TVH sai laittaa uutta kaidetta. Näin se yleensä menee. Jos vaikka restauroit jonkun veturin, niin kohta koko laitos palaa poroksi siten, ettei jäljelle jää kuin esim. yksi konehuoneen luukku. Se on Smurffin laki. Kuva on nähdäkseni otettu perjantaina 19/1-2018 lähes samasta kohtaa kuin edellä linkkaamani Mäpsikuva, jos kohta toki vastakkaiseen suuntaan. Paitsi että reunakaiteet ovat menneet uusiksi, tässä uudemmassa kuvassa myös pikitien itäpuolta seuraileva 20 kV:n ilmajohto loistaa poissaolollaan. | ||||
|
|
04.03.2018 11:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aivan varmasti me näemme vielä! | ||||
|
|
04.03.2018 11:25 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
04.03.2018 11:23 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos korjauksesta! - Aika tuuri kävi tämän kanssa; tulin juuri Hämeenlinnasta ja satuin paikalle vain hetkeä ennen kuin IC 931 vapautti kulkutien. | ||||
|
|
04.03.2018 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Tässä Kurtin linkkaamassa sivustossahan sanotaan selkeästi, että trolley olisi tarkoittanut kiskoilla liikkuvaa kärryä ja sen jälkeen nimenomaan raitiovainujen virtapuomin päätä: "1823, in Suffolk dialect, "a cart," especially one with wheels flanged for running on a track (1858), probably from troll (v.) in the sense of "to roll." Sense transferred to "device used to transmit electric current to streetcars, consisting of a trolley wheel which makes contact with the overhead wires" (1888), then "streetcar drawing power by a trolley" (1891), which probably is short for trolley-car, attested from 1889." |
||||
|
|
04.03.2018 11:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä nuo valot näkyvät yleensä kaikista | ||||
|
|
04.03.2018 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tuore Aamulehti on kertonut lisätietoja aiheesta, oikeita ja vääriä. Itsekin olen kertonut oikeita ja vääriä tietoja. Oikaistaan siis vääryydet nyt kun olen lukenut Kilpeläisen kirjaa laajemmin kuin vain kohdittain. Tärkein korjaus on että patterin johtaja Arno Axel Almqvist ei ole sukunimeään vaihtanut. Hän oli ns. ryssänupseeri ja käynyt Haminan kadettikoulua, kunnes se lakkautettiin. Tämän jälkeen hän siirtyi luokkatoveriensa Nenosen ja Palinin kanssa Mihailowin tykkiopistoon ja palveli sittemmin kapteenina Kronstadtin linnoitustykistössä. Senaatinkin toimilla Suomeen pelastettuna bolsevikkien valtaantulon jälkeen hän 1918 osallistui ensiksi Nenosen alaisena Oulun valtaukseen. Sitten hän siirtyi perustettuun I raskas-tykistöpatteriin ja sittemmin sen johtoon. Sodan päätyttyä hän siirtyi Suomen linnoitustykistön vt. päälliköksi, mutta erosi ja toimi mm. vankilanjohtajana. 1939 hän oli vapaaehtoisena tykistöasiantuntijana ja kaatui Mikkelin pommituksissa 1940. Kunniaa siis hänelle. Hän ei kirjoittanut käsiteltävää kirjaa, vaan ystävänsä, patterin Asemestari A.S.Kilpeläinen. Virhetietoni aiheutui kirjan hätäisestä lukemisesta. Almqvistin omaa tekstiä on kirjassa pitkälti alussa, mm. siksi koska Kilpeläinen oli saapunut patteriin jäljestäpäin Almvistin henkilökohtaisesta kirjekutsusta. Sitten kanuunoista. Niitä oli KAKSI, ja ne oli saatu lähes käyttökunnossa Kaskisten (ei Pietarsaaren) edustan Lill-Benvikistä. Patteri muodostettiin näistä Kaskisissa, missä Nenonen sen lähtövalmiuden kävi tarkastamassa 9.3.18. Juna Kaskisista lähti 11.3. ja saapui Vilppulan asemalle aivan rintaman lähelle 12.3. Punaisten ja valkoisten tykkitaistelua, jossa jopa punaisten lentokone ilmapommitti, jatkui molemmin puolin aika harrastelijamaisesti kunnes noin 20.3. lähtien vaunuihin lastattuja tykkejä liikuteltiin vähän edestakaisinkin Lylyn, Oriveden ja Kangasalan välillä. Vasta 25.3. patteri pääsi valmistelemaan tuliasemiaan Vehmaisten aseman lähistölle ja ampumaan mm. Messukylää. Messukylän tultua valloitetuksi, saatiin sen kirkontornista tähystyspaikka ja tulitus ulotettiin eri puolilla kaupunkia oleviin tykkipattereihin ja tukiasemiin. Mm. 28.3. ammuttiin Attilan suuri kenkätehdas tuleen. Tulilinjat Vehmaisista näytetään kirjan kartassa. Kartta ja maininta siitä, että 3.4. ammuttiin nimenomaan Vehmaisista venäläisen kirkon luona ollutta tykkipatteria ja myöhemmin päivällä mainitut kaksi ammusta rautatievaihteelle, osoittavat mielestäni varmuudella, että ammukset eivät tullee läheltä Nekalasta tai Kissanmaalta. Näin järeitä tykkejä oli valkoisilla vain kaksi. Niitä oli hyvin työläs liikuttaa muuten kuin rautateitse ja Nekalaan olisi ollut mahdotonta päästä. Kissanmaakin oli vielä taistelualuetta. Ilmeisesti 4.4. toinen tykeistä siirrettiin Messukylän pysäkin luo, mutta sen ammunta alkoi aikaisintaan 5.4. ja Tampereen asema-alue vallotettiin myös 5.4. Tuliasemat purettiin 6.4. ja patteri saapui 7.4. Tampereen asemalle. Tampereella oli saatu punaisilta saaliiksi kolme samanlaista kanuunaa ilman lukkojaan. Näistä ilmeisesti kunnostettiin kaksi. Yhteensä Suomenlinnaan vietäviksi tuli ilmeisesti neljä näitä Hyppy-Heikkejä, joita viimeksi käytettiin 1944. Toinen Vehmaisten kanuunoista on Suomenlinnan museossa. Hämeenlinnan museossa on puolestaan punaisille kuulunut samanlainen kanuuna. Toivottavasti kaikki virheet on nyt korjattu, mutta asiasta kiinnostuneille suosittelen silti Kilpeläisen kirjaa. |
||||
|
|
04.03.2018 11:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Niin. Tuplahipaisu, - voi poistaa! | ||||
|
|
04.03.2018 11:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Niitä pätkiä. Kaukana oli Rantasalmikin , ennen televisiota. | ||||
|
|
04.03.2018 10:22 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ...rinssieversti Pekka Lipposen seikkailuja? | ||||
|
|
04.03.2018 08:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Trolleystä vielä: Alunperin tuntuu tarkoittaneen suurinpiirtein jotakin 'pyörijää' (ei kuitenkaan sitä virranjakasta tuttua) tai pyörällä/pyörillä varustettua vehjettä, jota voi rullata eteenpäin: https://www.etymonline.com/word/trolley |
||||
|
|
04.03.2018 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai mieluumminkin ULOS HEITTÄMISEEN! | ||||
|
|
04.03.2018 00:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Keulilla oli 2749, ei 2549. | ||||
|
|
04.03.2018 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa nähdä, että Virossa on panostettu ASIAKASPALVELIJOIDEN ammattitaitoon myös LIPUNMYYNTI matkustajien opastuksen lisäksi. Meillähän vastaavien ns. ASIAKASPALVELIJOIDEN ammattitaito riittää vain asiakkaiden opastamiseen ULOS junasta. | ||||
|
|
04.03.2018 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Raimo - kyllä voi https://vaunut.org/kuva/76350 | ||||
|
|
03.03.2018 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Viron FLIRT-junissa ei ole konduktöörejä, vaan ASIAKASPALVELIJOITA (klienditeenindaja). Toimenkuvana pääasiassa LIPUNMYYNTI ja opastus junissa. SKS |
||||
|
|
03.03.2018 23:01 | Matias Kauramäki | ||
| Upea näky! | ||||
|
|
03.03.2018 22:30 | Pasi Utriainen | ||
| Mennyttä maailmaa tällaiset pienet myös tavaraliikennettä palvelleet liikennepaikat. Muutama puutavaravaunu on tuotu sivuraiteelle odottamaan kuormaa, mutta onko letkan perällä myös joku umpivaunu? | ||||
|
|
03.03.2018 21:56 | Ossi Rosten | ||
| Kesä... *sigh* | ||||
|
|
03.03.2018 21:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieni ihme, että setukaiset selvisivät neuvostomiehityksen ajasta...? | ||||
|
|
03.03.2018 19:55 | Raimo Harju | ||
| Tarkoitan noita lupiineja. | ||||
|
|
03.03.2018 19:41 | Raimo Harju | ||
| Voiko tuos puskimien päällä olevalta räystäältä,tai siinä seisten pestä tuulilasit? | ||||
|
|
03.03.2018 19:05 | |||
| Helsinkiin saapuessaan kyseinen yksikkö lyöttäytyi yhteen 7004:n kanssa ja aloitti uuden matkan kohti Vaasaa osana junaa S 47. | ||||
|
|
03.03.2018 17:17 | Erkki Nuutio | ||
| Kilpeläisen kirjassa on aukeaman kokoisessa kartassa näytetty ampumalinjat Vehmaisista. Näistä yhtenä oli venäläisen kirkon suunta. 3.4. ammuttiin siellä ollutta tykkipatteria ja 4.4. Wetzerin erityisestä käskystä kyseiset kaksi kranaattia rautatievaihteelle. Olettaisin että tarkoitettiin Vaasan radan haarautumispistettä. Sinnehän se meni vähän pitkänä. Arvelen tarkoituksena olleen estää punaisten panssarijunaa tulemasta Järvensivun tienoille hyökkääjien tuhoksi. Muita tulituskohteita 2-3.4. olivat mm. Pyynikin torni (punaisten tykistön tulenohjaus), Pispalan patteri, Näsinlinna ja Tammelan kansakoulu sekä panssarijuna. Jo aikaisemmin oli ammuttu Attilan kenkätehdas tuleen Telefoonijohdon päässä olevia tähystäjiä patterilla oli mm. Messukylän kirkon tornissa ja lopullisen valloituksen aikana Hippoksen raviradalla, Kalevankankaan länsirinteessä ja Hatanpään niemen kärjessä. Sodan päätyttyä tykit sijoitettiin niille tehtyihin asemiin Suomenlinnaan. |
||||
|
|
03.03.2018 16:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Valmet Rocks. | ||||
|
|
03.03.2018 16:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuomaksen reitin pituus olisi 2625 kilometriä ja rapiat. | ||||
|
|
03.03.2018 16:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeita nuo lyhdyt, joita oli ennen asemilla. Jos joku alkaisi valmistaa tuollaisia, niin taitaisi mennä kaupaksi. | ||||
|
|
03.03.2018 16:35 | Niila Heikkilä | ||
| Aloin miettimään että epäsuoralla tulella ammuttaessa jos tarkoituksena ampua useiden kilometrien päästä vain kaksi kranaattia, alkaa täysosumatodennäköisyys olla rautatievaihteen kokoluokkaan olevaan maaliin aika pieni. Tarina ei ilmeisesti kerro osuiko toinen kranaatti, ja millainen oli tulenjohdon toteamus siitä, (oliko tulenjohtoa laisinkaan, vai ammuttiinko vain ns. sokkona sinnepäin kartta-ammuntana) vai voisiko olla että ne olisi ammuttu suorasuuntauksella Kalevankankaalta? Etenkin jos ampumispäivämäärä on vuorokautta myöhäisempi ja tykkejä olisi siirretty Vehmaisista jo lähemmäksi Tamperetta. Tämä siis spekulaatiota ilman alkuperäisen dokumentin kyseenalaistamista. Lentopommeja saattaa kaivauksissa löytyä ratapihan/kaupungin alueelta vielä joskus. Mikään mahdottomuus se ei ole, koska ratapiha oli useitakin kertoja talvisodassa pommitusmaalina. mm. Aseman eteen tullut 250-500kg pommi humautti katuun 9m syvän montun. Hotelli Emmauksen (nyk. Skandic) ja aseman kaikki ikkunat olivat säpäleinä. | ||||
|
|
03.03.2018 13:47 | Tommi K Hakala | ||
| Kranaatti vietiin Ylöjärven Lakialaan armeijan varikolle hävitettäväksi. | ||||
|
|
03.03.2018 12:19 | Teemu Tuomisto | ||
| Kyllä tunnistit ja niinhän ne tekivät. Kuitenkaan aivan lähtöä jäänyt odottelemaan :D | ||||
|
|
03.03.2018 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Arvelisin, että kyseessä on Helsingin asemalta klo 16.27 lähtenyt M-juna Martinlaaksoon. Pasilan aika oli 16.32, Ilmalan 16.34 ja Huopalahden 16.36. | ||||
|
|
03.03.2018 11:34 | Santeri Taskinen | ||
| Mielenkiintoisen tarkkoja tietoa, kiitos niistä. Voisi olla mahdollista, että kranaatteja löytyy tuosta maasta vielä lisääkin näiden tietojen valossa. | ||||
|
|
03.03.2018 11:33 | Mikko Nyman | ||
| Mä en usko, että toi on menossa Ilmalaan, sillä kuten kuvasta näet, tuo on rantaradan menevä raide ja vasta rungon oikealla puolella näkyy Ilmalan huoltoraide; Ilmalan huoltoraiteet näkyvät selvästi jo vuoden 1976 Helsingin kaupungin karttapalvelun ilmakuvasta: http://kartta.hel.fi/link/42A5C1 |
||||