Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.03.2018 11:33 Mikko Nyman  
  Mä en usko, että toi on menossa Ilmalaan, sillä kuten kuvasta näet, tuo on rantaradan menevä raide ja vasta rungon oikealla puolella näkyy Ilmalan huoltoraide; Ilmalan huoltoraiteet näkyvät selvästi jo vuoden 1976 Helsingin kaupungin karttapalvelun ilmakuvasta:
http://kartta.hel.fi/link/42A5C1
kuva 03.03.2018 11:10 Erkki Nuutio  
  Aamulehden tänäinen uuutinen tarkentaa kranaatin olleen 152 K 04 -tykin sirpalekranaatti joka on lienee ammuttu keväällä 1918.
Näin varmaan on. Ampujaporukka tunnustaa asian. Evl. A.Almqvist, joka lienee suomalaistanut nimensä Kilpeläiseksi eräistä vapaaehtoisista ruotsalaisupseereista saamiensa ja kertomiensa kokemusten herättämänä, kirjoitti mm. näistä ammunnoista muistelmakirjan A.S.Kilpeläinen : I:n raskas-tykistöpatterin mukana wapaussodassa (Ahjo , 1919, 180 s. + kuvasivut)
Sen mukaan Ev. Nenosen valvonnassa muodostettiin Pietarsaaressa kyseinen patteri 9.3.18 kun se sai kaupungin lähistöltä Lill-Benvikin patterin kaksi 152 mm:n piiritystykkiä hyväkuntoisina ja näihin kranaatteja. Tykkimalli oli Venäjän maa-armeijan parhaita.

Tampereen piirityksessä kanuunat olivat radan varrella vähän Vehmaisten asemasta koilliseen ja myöhemmin toinen niistä myös Messukylän pysäkin luona. Vehmaisista ammuttaessa oli 3.4. yhtenä maalina patteri venäläisen kirkon luona. 4.4. ammuttiin kaksi kranaattia venäläisen kirkon vierellä olevaan rautatievaihteeseen. Kranaateissa oli runsaasti viallisia, jotka eivät räjähtäneet.
Ilmeisesti nyt löydettiin toinen mainituista kahdesta rautatievaihteeseen tarkoitetuista kranaateista. Se meni runsaat 10 m pitkäksi, eikä savimaassa räjähtänyt.
Ei taideta uskaltaa tyhjentää ja lähettää kuorta Vapriikkiin.

Kilpeläisen kirja on ansiokas ja rehellinen, mutta asiat olivat tuoreita ja kaatuneet vielä lämpimiä.
kuva 03.03.2018 10:11 Esa J. Rintamäki  
  Ensin oli vettä ja sitten oli leipää, ja sitten oli vettä ja leipää! Leuhkat on pojilla eväät!
kuva 03.03.2018 10:09 Esa J. Rintamäki  
  Ja "Epä-Keskon" merkki kahvia mainostavassa julisteessa...!
kuva 03.03.2018 02:08 Reino Kalliomäki  
  Vaikuttava. Hieno!
kuva 02.03.2018 23:47 Heikki Jalonen  
  Totta. Myös saatavilla olevan veden laatu saattoi vaikuttaa valintoihin. Amerikan radoilla veden laatu ilmeisesti vaihteli paljon. Arvelen, että esilämmitin mekaanisine pumppuineen ei ollut aivan niin nuuka tuloveden laadulle. Varsinkin veden kuohumistaipumus (humus, alkalit) oli hyvin paha haitta kaiken sortin imureille, pumpuille ei niinkään paha. Ehkäpä siksi Amerikan radoilla arkaainen konepumppukin säilyi niin pitkään käytössä - kaikista haitoistaan huolimatta?
kuva 02.03.2018 21:24 Raimo Harju  
  Jorma, hyvä huomio.
kuva 02.03.2018 20:59 Antti Tapani Häkkinen  
  Eilen lähtikin peräti kaksi tavarajunaa, pohjoisesta tullut raakapuuletka Kouvola tavaraan sekä kyseinen hiililetka Poriin.
kuva 02.03.2018 20:53 Eljas Pölhö  
  Minulla ei ole mitään pätevyyttä arvioimaan esilämmittimien ja tuore- tai poistohöyryimurien paremmuutta, joten voin vain toistaa mitä olen lukenut (ymmärtämisestäkään en ole ihan varma). Amerikkalaiset kirjoittivat jossain, että poistohöyryimuri on köyhän miehen esilämmitin. Saattaa olla epäreilua, koska verrataan vieraaseen (eurooppalaiseen) suunnittelufilosifiaan. Esimerkiksi Englannissa esilämmittimet olivat harvinainen poikkeus ja usein hetkellinen koe.

David Wardale kirjoittaa, ettei mitään nykyaikaista höyryveturia olisi pitänyt suunnitella ilman esilämmitintä. Elescon sanottiin (W:n siteeraama arvio) säästävän polttoainetta 15% ja Worthingtonin 17%. Niiden hankintahinta oli suurempi kuin poistohöyryimurin, mutta kun esilämmittimen paino oli vain 1-2 tonnia, niin sillä ei ollut mitään merkitystä amerikkalaisten vetureiden painossa. Haittana oli, että valmistajat möivät vain laitteen ja putkitus jäi tilaajalle/valmistajalle. Siinä saattoi tulla huonojakin ratkaisuja.

Poistohöyryimurien kannattajakunta (edelleen W:n mukaan) vetosi laitteen yksinkertaisuuteen ja hinta/laatu-suhteeseen. W. luettelee miinuksina pitkä putkitus ja esilämmitintä alhaisempi syöttöveden lämpötila.

Joku toinen kirjoittaja on maininnut, että amerikkalaiset firmat laskivat paljon polttoainesäästöön höyrynkehityksen määrään nähden (koska suurten vetureiden kulutus oli muutoinkin järkyttävällä tasolla) ja vetureiden maksimaaliseen suorituskykyyn heti lähdöstä alkaen. Euroopassa taasen ostajat (yleensä valtio-omisteiset rautatiet) laskivat ennen kaikkea hankintahinnan perään. En tiedä onko tämä laajemmin hyväksytty ero erilaiselle käytännölle Atlantin eri puolilla vai syiden hakuammuntaa eri käytännöille.
kuva 02.03.2018 20:25 Tuukka Ryyppö  
  Voisiko toi olla kuitenkin menossa Ilmalaan ja kilpi vaan jäänyt sotkematta?
kuva 02.03.2018 20:12 Jorma Toivonen  
  Tänään on jonkinasteinen Trumannien muistopäivä. Tr2 1307 toi 50-vuotta sitten junan Karjaalta Riihimäelle viimeisenä sarjansa edustajana 02.03.1968. - siihen päättyi Trumannien ajelut Suomen rataverkolla. Veturi oli vielä lämpimänä Ri:n varikolla 05.03.1968., mutta kylmeni senjälkeen. Menetti tenderinsä 19.03.1968. ja siitä muokattiin ratapenkereen kasvullisuuden torjuntaa varten ruiskutusvaunu - toinen samaan tarkoitukseen tenderinsä menetti Tr2 1302. (Nuohan taisivat olla maalatut valkoisiksi ?). Itse veturi koki viimeisen kohtalonsa Hyvinkäällä marraskuussa 1971.
kuva 02.03.2018 19:32 Heikki Jalonen  
  Ahaa. Ilmeisesti vastaavasti sitten poistohöyryimurit (Friedman-Metcalfe ym) jäivät Amerikassa harvinaisemmiksi? Tuskin kuitenkaan olisi ollut erikoisen järkevää käyttää molempia (rinnakkaisia etuja tarjoavia) eri teknologioita samoissa vetureissa? Ehkäpä tässä saattoivat vaikuttaa myös jotkin patentti- ja tuoteoikeudelliset asiat?
kuva 02.03.2018 19:17 Juhani Pirttilahti  
  Täältä maailmanparantaja-ihmiset halusivat purkaa tarpeettomia raiteita pois. ;-)
kuva 02.03.2018 19:11 Hannu Peltola  
  Tunnistinkohan paikan oikein, onko tässä Rc-pari nostamassa Tukholman vaunuja Luulajan aseman länsipuolella olevilta asetteluraiteilta? Jos näin, niin sitten Rc:llä on vielä edessään rungon ympäriajo ennen lähtöä kohti Tukholmaa.
kuva 02.03.2018 19:03 Markus Räsänen  
  Ainakin #102 ja #103 viettävät hyvinkin paljon aikaansa Kouvolan seudulla. Tietävästi Dr18 asemapaikkaa ei ole määritelty. Paremmin tietävät korjatkoon.
kuva 02.03.2018 18:40 Hannu Peltola  
  Onpa mielenkiintoinen kuva! Aika harvoin näkee kuvia höyryvetureiden työntämistä laatikkoauroista ja en muista nähneeni yhtään kuvaa suomalaisilta kapearaideradoilta!!!
kuva 02.03.2018 16:43 Ossi Rosten  
  Oho! Komppaan Esaa kyllä!
kuva 02.03.2018 16:29 Erkki Nuutio  
  Vauhdin tuntu ja kuvan yksilöllisyys korvaavat yötyön tekniikkahaitat.
Ovatko toisesta veturista näkyvä vihreä ja punainen valo todellisuutta vai epätodellista heijastumaa?
kuva 02.03.2018 16:03 Jari Välimaa  
  taitaa olla välillä käynyt hommissa muualla, eli pitää majapaikkaa Joensuussa.
kuva 02.03.2018 16:01 Esa J. Rintamäki  
  Todella upea kuva! Täydet pisteet!
kuva 02.03.2018 16:00 Esa J. Rintamäki  
  Tuo sitikka on sitten vekkulin näköinen pyydys! Sitikasta sanottiin, että jos jotain voi toteuttaa vaikeimmalla tavalla, niin sitikka oli juuri tällainen!
kuva 02.03.2018 15:43 Esa J. Rintamäki  
  Hieno kuvasarja, Jorma. Kiitän ja kumarran maahan ja tomuun saakka...!
kuva 02.03.2018 15:41 Esa J. Rintamäki  
  Y6 1055 valmistanut ASJ Linköping vuonna 1955. SJ hylkäsi 1055:n vuonna 1975. SSJF = Skåne - Smålands Jernvägsmuseiförening. Syksyllä 2008 SSJF:llä oli 8 vaunua, mm. X16 965 ja Y7 1176, joitakin mainitakseni. Qgz-yä:ksi 1055 valmistui 1976.
kuva 02.03.2018 14:59 Heikki Kannosto  
  Novan myymättä jääminen on myytti mutta Honda Fitta onkin toinen juttu.

https://en.wikipedia.org/wiki/Brand_blunder
kuva 02.03.2018 14:54 Jimi Lappalainen  
  Ohhoh!
kuva 02.03.2018 13:41 Juhana Nordlund  
  Oxygenol-mainos on edelleen tuolla paikalla: http://dy.fi/8gw
kuva 02.03.2018 12:31 Antti Vanne  
  Mestoilla aikanaan asuneena: Arenan talon kulmassa nykyisen Hesen paikalla oli Helsingin Pankki (oikeasti Helsingin Osakepankki), joka päätyi SYP:lle 1980-luvun puolivälissä. Taustalla näkyvässä Toisen Linjan kulmatalossa oli Helsingfors Sparbank, josta tuli 1990-luvulla osa nykyistä Aktiaa. Kuvaajan takana Metaliitalossa oli "skogilaisten" silloisen Helsingin Työväen Säästöpankin kilpailijaksi 1960-luvulla perustama Osuuspankki Yhteistuki, joka päätyi 1990-luvulla osaksi Suur-Helsingin Osuuspankkia. Ja jossain lähistöllä taisi olla vielä Helsingin Suomalainen Säästöpankkikin, joka joutui 1990-luvulla Suomen Säästöpankin syövereihin.
kuva 02.03.2018 12:11 Pasi Seljas  
  Tampereen Jalkine, tuotakaan ei enää ole edes Tampereella. Onko joku ostanut aikoinaan pois, vai kuollut iha iteksee?
kuva 02.03.2018 10:38 Kari Haapakangas  
  Eikös se ole huhua, että pommien puutteessa "Stalinin kotkat" pudottelivat tykistön kranaattejakin? Eivät kranaatit kovin tehokkaita pommeja ole.

Raskaansorttinen kranaatti on kyllä ollut kyseessä.
kuva 02.03.2018 10:33 Erkki Nuutio  
  Päivittäin käytön Oxygenol Sensitive - hammastahnaa ja hammasvettä. Ovat kotimaisia ja edullisia ja hammastahnassa ei ole mikromuovia.
kuva 02.03.2018 10:33 Tuomo Ala-Keturi  
  Ei ilmeisesti ole 2542, koska siinä ei ole ollut ainakaan tähän mennessä radio-ohjauslaitteita. Olisiko kenties 2522,2552tai 2562.
kuva 02.03.2018 09:39 Hannu Peltola  
  Olen ollut myös siinä uskossa, että Pajero kääntyy slangi-espanjassa nimenomaan r###kariksi. Ei kannata sanoa ääneen Espanjassa! Onhan näitä muitakin nimeämiskämmejä ollut: Ford Fuego ei mennyt latinalaisissa maissa myöskään kaupaksi, kun ainakin joidenkin maiden slangissa Fuego kääntyy niinikään ilolinnuksi. Ja eihän tästä ole kuin hetki, kun Alko toi Suomeen erän italialaista Docata & Runcata -viiniä...
kuva 02.03.2018 09:13 Esa J. Rintamäki  
  Nythän Arena-talossa on paremmin tyyliin sopivat ikkunat.
kuva 02.03.2018 09:06 Tapio Keränen  
  Valintatalokin on kadonnut ja Hakaniemen halli on remontissa.
kuva 02.03.2018 09:05 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos, Erno! Katsoin nettisanakirjasta tuon, ja niille tiedoksi, joilla ei lontoo skulaa, niin pajero = itsetyydyttäjä eli run##@ri. Onpa historiassa tapahtunut autojen nimeämisessä muitakin mokia:

Chevrolet Nova, meksikon slangissa no-va = ei kulje. Mercury Caliente, caliente = kuuma. Jossain päin latinomaailmaa caliente tarkoittaa myös ilonaista. (Mercury Caliente = autonhuora, heko heko!)
kuva 02.03.2018 08:53 Pave Saarinen  
  Alppimajassa oli myös majoitushuoneita. Olen itse käynyt palon jälkeen katsomassa raunioita. Mustan, että hiiltyneistä raunioista löytyi ( tai itsekin näin ) palamaton nailonsukka. Tuli kiire lähteä. Nailonsukka oli sodan jälkeen tuiki harvinainen ylellisyystavara. Se lienee keksitty laskuvarjokankaan tekniikasta. Maja paloi 1951 aamuyöstä, joten olin tosi snadi.
kuva 02.03.2018 08:42 Pave Saarinen  
  Saako Oxygenolia vielä kaupasta? Niin no, onhan tuossa kuvassa neljä pankkiakin, joita ei enää ole.
kuva 02.03.2018 08:37 Jukka Pitkänen  
  Tänä aamuna ohi ajaessani huomasin että nyt on viimeinenkin Vokkiletka kadonnut. Ratapiha näyttää taas niin autiolta.
kuva 02.03.2018 08:28 Erkki Nuutio  
  Aika outoa, että Pääesikunnan viestintä arveli Aamulehdessä, että muualla olleen kranaatin olisi maansiirto(yritys) tuonut hävitystarkoituksessa tänne asuintalon juurelle, ja vieläpä aika vaikeaan paikkaan kranaatin upottanut.
Olisiko unohtunut, että Stalinin pommikoneet kylvivät sirpalekranaatteja ja palopommeja 1939-1940 nimenomaan tänne, missä asui ja oleskeli ihmisiä.
Stalin ei kylvänyt pommejaan Tampereelle enää 1941-1944. Kanssasotijamme toimet estivät sen.
kuva 02.03.2018 07:54 Teppo Niemi  
  Valtionrautatiet Liikennejaosto 17.1.1980:VR:n rekistöröimät henkilövaunut 01.01.1980 kertoo, että vaunujen 2776 - 2186, 2456 - 2485 sekä 2750 - 2767 sarja on Em.

Sen sijaan ERIKOISYHDISTELMÄ VAUNUISTA 1.1.1972 Moottorivaunut ja henkilövaunut kertoo seuraavaa:
Cm 1 lk makuuvaunuja numerosarja 2171 - 2186 vaunujen lkm 15
CEm 1ja 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2454 - 2485 vaunujen lkm 31
Em 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2746 - 2767 vaunujen lkm 21
kuva 02.03.2018 07:18 Erno Palonheimo  
  Kyllä se on espanjaa. Ei nykymerkityksensä takia löydy ihan joka sanakirjasta. https://www.collinsdictionary.com/dictionary/spanish-english/pajero
kuva 02.03.2018 03:15 Eljas Pölhö  
  Päinvastoin. Jenkit käyttivät esilämmittimiä höyrykauden loppuun saakka. Uusissa vetureissa laite vain oli sijoitettu kattilan suojakuoren sisään siten, että se oli ulospäin ihan huomaamaton. 20-30-luvun jenkeissä näkee usein Elescon pöntön poikittain piipun edessä. New York Centralin 4-6-4 -vetureissa Elesco oli jo ihan huomaamaton. 1930-luvulla kuitenkin Worthington tuli suosituimmaksi esilämmittimeksi ja sellainen oli esimerkiksi kuuluisissa New York Centralin Niagara-tyypissä ja C&O:n Allegheny Malleteissa. Nämä kaksi edustavat jenkkien uusinta höyryveturitekniikkaa, joten ei se esilämmitin varmaan mitenkään turha ollut.
kuva 02.03.2018 01:07 Mika T. Polamo  
  Löysihän Mikko oivat sanat, vaikka unikeon päivänä ne loihti ja kuvaili oivasti *XF6:n pyöreät identtiset kaksoset Danny DeViton, ja Simo Salmisen. (*Olkoon sitten UFO6)
kuva 02.03.2018 00:36 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Esalle tarkkaivuudesta. Liitevaunu 2051 kuului sarjaan UF6 http://www.smok.nu/ ja tosiaan myöhemmin litteraltaan UFV. Korjataan...
kuva 01.03.2018 23:50 Esa J. Rintamäki  
  Katsoin pilan päiten espanjan sanakirjasta, pajeroa ei ollut, mutta el pajaro = lintu, el paje = hovipoika, paashi ja el pajar = heinäsuova. Lopuksi: el pajarero = lintukauppias. Tarkoittaako sitten "pajero" jotain, joka ei olisi espanjaa?
kuva 01.03.2018 23:38 Mikko Nyman  
  Nelirunkoinen juna Pyhään Martinlaaksoon! Kuva lienee otettu ehkä joskus neljän kantturoissa iltapäivällä?
kuva 01.03.2018 23:31 Esa J. Rintamäki  
  Kuten jo tekussa aikoinaan sanottiin konstruktiotekniikan tunneilla: paras työvaihe on pois jäänyt työvaihe.

Tuo on sitten vekkuli, tuo veturin #124 perinteitä kunnioittava maalaus... (edit: kirj.vihre.)
kuva 01.03.2018 23:23 Esa J. Rintamäki  
  Ei taida radan kunto kestää mitään oravaa isompaa...?
kuva 01.03.2018 22:12 Kimmo Säteri  
  Autonnimistä vielä: Sillekin on tietysti oma syynsä, miksei Mitsubishin maastoautomallia kannattanut myydä Espanjassa nimellä Pajero...
kuva 01.03.2018 21:48 Heikki Jalonen  
  Ei niillä suoraa riippuvuutta olekaan. Tulistin vain yksinään paransi kattilan lämpötaloutta niin paljon, että monimutkaisesta (kalliista, hoitoa vaativasta ja jäätymiselle alttiista) esilämmittimestä voitiin luopua vähäisellä hyödyn menetyksellä. Poistohöyryimuri teki tietenkin viimeistään esilämmittimen lopullisesti vanhentuneeksi. Eivätkös Jenkit ajaneet aivan pelkillä Nathan-imureilla ja tulistimilla jo vuosisadan vaihteesta. Ilman esilämmityksiä.

Monimutkaisen rakenteen ohella esilämmittimen suosion hiipumiseen saattoi myös vaikuttaa se, että sillä oli mahdollista syöttää täysin kylmää vettä kattilaan jos pumppu pakkokäynnistettiin valtaventtiilin ollessa kiinni. Rankat lämpötilaerot rasittivat kattilaa. Oletan, että erikoisesti tulistinkattilat (joissa oli suuriläpimittaiset tulistimen lieskaputket) olivat tässä suhteessa erikoisen herkkiä. Vuotoja ja muita vaurioita ilmeni.

Osasyynä vaihtimella toimineen esilämmittimen suosiolle ovat aikoinaan saattaneet olla epämääräiset ja huonolaatuiset sylinteriöljyt: ne eivät siinä haittaa, pakoöljy kun ei sekoitu syöttöveteen. Tulistinkoneissa puolestaan myös öljyille tuli aivan uusia vaatimuksia. Ehkäpä samalla poistohöyryimurille välttämätön öljynerotin saatiin paremmin toimivaksi eikä kattilaan mahdollisesti joutunut öljy kuohannut niin helposti?
kuva 01.03.2018 21:48 Timo Keski-Petäjä  
  Jep. Ja mikä spookeinta, otin kuvan alle tunnin ennen kuin räjähde löytyi ja pääsin vielä livahtamaan 5 minuuttia ennen liikenteen katkaisua etelään myöhässä lähteneellä IC 922:lla.