|
|
18.02.2018 13:22 | |||
| Kiitoksia tiedoista, tehdään muutos | ||||
|
|
18.02.2018 12:56 | Jorma Toivonen | ||
| Raide on tilapäisraide vain tätä kunnostusta varten, ei ole ollut yhteydessä muuhun rataverkkoon. SKS |
||||
|
|
18.02.2018 12:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuskin on mitään yhteyttä. Ovat sen verran jyrkässä kulmassa teollisuusraiteeseen nähden. | ||||
|
|
18.02.2018 12:21 | Ilkka Hovi | ||
| Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on. ... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ? |
||||
|
|
18.02.2018 12:08 | Heikki Kannosto | ||
| Minulta taas jäi huomaamatta että tämä oli osa pitkähköä kuvasarjaa. | ||||
|
|
18.02.2018 11:19 | Samuli Rosenberg | ||
| Tuo vectron kyllä välttelee mua jotenki. Meinasin tuollon aamulla että käyn kurkkaamassa Kajaanin ratapihalle matkalla kouluun mutta jätin välistä. Ja siellä ois ollu Vectronpari. | ||||
|
|
18.02.2018 10:38 | Jorma Toivonen | ||
| G9 nro 315 ei koskaan saanut sarjamerkintää Sk2, vaan pysyi G9:nä (lue Resiina 4/2015, s. 52–53). Pikku-Rusko se kylläkin on. SKS |
||||
|
|
18.02.2018 09:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuota veturia ei koskaan muutettu sarjaan Sk2 vaan oli aina G9. | ||||
|
|
18.02.2018 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Verrattuna Sirkka Valannon kirjan kuvaan on vasemmanpuoleisin kuvassa näkyvä ikkuna ollutkin ennen ovi. Edelleen päädyn ovi saanut katoksen. Odotushuoneen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikallaan. Laajennettu tämän näköiseksi vuonna 1908. | ||||
|
|
18.02.2018 09:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Patti pyöreänä kummallakin...! | ||||
|
|
18.02.2018 09:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli ja rauhallinen sisustuksen värimaailma! Ensimmäisen sarjan Rkt:t punaisuuksineen "tietenkin" piristivät silmää... | ||||
|
|
18.02.2018 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo on Sk2 315:n kunnostusprojekti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/104005 kommentin mukaan tuo siirrettin kunnostettavaksi 3.12.2015. ja ajaksi arvioitiin pari vuotta. Olikohan projektista myös maininta Resiina-lehdessä? | ||||
|
|
18.02.2018 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt vaan tuo Novotserkasskin tuote hyppää tuon nyppylän kohdalla...? | ||||
|
|
17.02.2018 23:03 | |||
| Osaako kukaan sanoa ovatko lumen alta pilkistävät raiteet joskus olleet millään tavalla yhteydessä Nekalan teollisuusraiteeseen? | ||||
|
|
17.02.2018 19:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lestadiolaisista: lapsia saivat kyllä tehdä selkä sen seitsemällä vekillä, mutta kaljanjuonti oli sitten suuri synti...? | ||||
|
|
17.02.2018 18:34 | Jari Hämäläinen | ||
| Jo tokkiinsa oli. Kannus, Haapajärvi, Reisjärvi, Haapavesi ym. lestadiolaiskylät siinä ympäristössä. | ||||
|
|
17.02.2018 18:24 | Pasi Seppälä | ||
| Kalamies sanoisi, että aikamoinen vonkale on tarttunut pyydykseen. Ja vielä harvinaisempaa lajiketta näillä vesillä. Hienoinen auringonpaiste sopivasti kruunaa komean lopputuloksen. | ||||
|
|
17.02.2018 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta 1960-luvulla pysäkillä olisi näkynyt vyöhykenumerot. Yksi asia, joka tekee pysäkkitaulusta vähän oudon, on se että pysäkin nimiliuskaa ei ole. Tuon standardin aikana nimiliuskassa ("päreessä") pohjaväri oli musta ja teksti valkoinen. Nimi oli kirjoitettu suuraakkosin. Uskoisin, että tämä on lavastettu juttu, varmaan kuvituskuvaksi. Verrokkikuva vuodelta 1972, jolloin vyöhejako siltä erää veteli viimeisiään: http://dy.fi/771 |
||||
|
|
17.02.2018 18:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Muutin kuvatekstiä, näitä käytettiin JNS, ja vietiin takaisin https://vaunut.org/kuva/125064. | ||||
|
|
17.02.2018 17:12 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä paperiliuskat olivat vielä käytössä viime kesällä Eurocityssä Münchenistä Venetsiaan. Vaunut olivat kyllä itävaltalaisia, mutta ilmeisesti Münchenissä pystytään vielä tulostamaan liuskoja. Saksan vaunuissa en ole viime aikoina nähnyt muuta kuin elektronisia näytteitä samalla tarkoituksella. Mutta minulla ei ole kovin kattavia kokemuksia, voi olla että papereita käytetään vielä jossakin. | ||||
|
|
17.02.2018 17:04 | Uwe Geuder | ||
| Kyseinen juoma ei taida olla Reinheitsgebotin mukainen. Se sisältää nähtävästi hiivaa, mutta hiiva ei ollut vielä tunnettu (vaikka tietysti olemassa) vuonna 1516 eikä siksi myöskään sallittujen aineksien listalla. Löin vetoa asiasta joskus 1990-luvun alussa. Koska ei silloin voitu tarkistaa asiaa Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reinheitsgebot kirjoitin panimomestareiden liitolle. Ehkä vastauskirje on vielä tallessa jossakin, mutta vedon voitto (1 kori Erdinger, ei myöskään Reinheitsgebotin mukaista) ei enää ole. |
||||
|
|
17.02.2018 16:52 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Koordinaatit lisätty. Hopeakaivoksesta juttua: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=3524 - kuinka ollakaan, toimittaja mainitsee jutussa olevansa saarella jännittyneessä mielentilassa. | ||||
|
|
17.02.2018 16:26 | Kari Suominen | ||
| Tämä on kuvituskuva kertomaan joukkoliikenteeseen laajemmalti vaikuttaneesta muutoksesta ja sen mukanaan tuomasta lisätyöstä ilman aika- tai muutakaan sidonnaisuutta Martinlaakson rataan. Kuvasarjan ainoa kuva, joka on liitetty ryydittämään kevennyksenä asiatekstiä sisältämänsä tahattoman komiikan vuoksi. | ||||
|
|
17.02.2018 15:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Miksi vastata asialliseen kysymykseen töykeästi? | ||||
|
|
17.02.2018 15:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...eli isoameeba. | ||||
|
|
17.02.2018 15:30 | Olli Aalto | ||
| Miksi toistaa jo kaikkien tiedossa olevaa asiaa? | ||||
|
|
17.02.2018 15:29 | Olli Aalto | ||
| Itsestäänkö tyhjät vaunut sitten ilmestyvät kuormausalueelle? | ||||
|
|
17.02.2018 14:50 | Tommi K Hakala | ||
| Lisää Petri google mapsin sijanti tähän kuvaan? | ||||
|
|
17.02.2018 14:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Eljas ja Ossi ratkaisivat arvoituksen riittävällä tarkkuudella. Raiteet sijaitsevat Koskenkylän eteläpuolella Forsön saarella, joka kylläkin on nykyisin maayhteydellä. Saarella on tosiaan toiminut hopeakaivos, ja laivaliikenne on liittynyt mm. Koskenkylän ruukkiin. Rappiomaston voi nähdä vilaukselta 7-tien sillalta, joka ylittää vesistön Koskenkylän tasalla. Osa aluksista (proomuja?) on uponnut veteen, ja ne näkyvät myös karttojen ilmakuvissa. Edesmennyt Pernajan kunta yritti kaavoittaa Forsötä, mutta ympäristöministeriö esti hankkeen, joten hämyisyys saarella saa jatkua. | ||||
|
|
17.02.2018 12:43 | Heikki Kannosto | ||
| Tokko tällä kuvalla on tekemistä Martinlaakson radan kanssa. Lassilan linja 38 on vielä olemassa kun taas Konalan teollisuusalueen 39 V puuttuu. Ettei tässä olla jakamassa Kuusitien tai Ruskeasuon pysäkkialuetta kahtia Vihdintien ja tulevan Hämeenlinnanväylän suunnan busseille jolloin matkustajien poimiminen sujuvoituu? Onko ajankohta jopa 1960-luvun puolella? | ||||
|
|
17.02.2018 12:26 | Heikki Kannosto | ||
| Kyseessä on erittäin harvinainen jakautumalla lisääntyvä mutanttimarsu. | ||||
|
|
17.02.2018 12:08 | Ossi Rosten | ||
| Lahukan vai joen yli se purettu linja? Hopeakaivos lähstöllä olevaa teollisuuden historiaa? | ||||
|
|
17.02.2018 11:51 | Heikki Kannosto | ||
| Jop! Katselin tätä tuohon aikaan itsekin sen seisoksiessa Pasilassa ja taisin ottaa pari kuvaakin. Minulle jäi mielikuva että tämä olisi ollut sukunsa ja lajinsa ainoa yksilö. Pienoismalli on yhä vain ja edelleen ja iankaikkisesta iankaikkiseen tekemättä vaikkei tämä olisi neliakseliseksi pöntöksi edes erityisen vaikea. |
||||
|
|
17.02.2018 09:48 | Tommi K Hakala | ||
| Sundholmen, ydinvoimalan lähellä? | ||||
|
|
17.02.2018 09:01 | Petri Sallinen | ||
| Kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunun korin malli ja numero 779 stemmaavat. Vuoden 1939 vaunulistauksen mukaan nro 779 on E-sarjan vaunu, joka kuului sarjaan 668-803. Tuolloin vaunun kaasuhehkuvalaistus oli Elrich & Graetz -järjestelmän mukainen. Vuonna 1926 vaunussa oli jo höyrylämmitys (kuvan vaunussa näkyy kuitenkin vielä kamiinanpiippu) sekä ilmajarrujärjestelmä. | ||||
|
|
17.02.2018 08:41 | Kari Haapakangas | ||
| Nykyään kansa taisteli -lehdet voi lukea netissä, paperiversiona olenkin lukenut vain kaksi yksittäistä numeroa. http://kansataisteli.sshs.fi/ |
||||
|
|
17.02.2018 03:18 | Eljas Pölhö | ||
| Voi sentään, minä olisin veikannut Skallholmen (Tolkkinen) kuten Reino, mutta pitää keksiä uusi paikka Loviisasta (Valko ja Isnäs mainittu). Menee kyllä hakuammunnaksi. Uusi yritys: Koskenkylän entisen sataman talvehtimispaikka (lisää kalustoa sahan alueella?). Hyvin on paikka kätkeytynyt ja mitä vaan yritän keksiä, niin aina joku vihje ei stemmaa. | ||||
|
|
17.02.2018 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli pyörä tuon Moren liitevaunussa! | ||||
|
|
17.02.2018 02:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se komeilee, Ojk platformskjul...! | ||||
|
|
17.02.2018 02:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi on tappajaveturi! 28.3.1956 se törmäsi vetäessään paikallistavarajunaa 8524 rälsbussijunaan 1041 (YCo6 839) Akkavaaressa. Rälsbussin kuljettajan piti järjestää kohtaus tavarajunan kanssa Arvidsjaurissa, joka tuolloin oli miehittämätön liikennepaikka. Rälsbussin kuljettaja (nimeltään Holmström) kuitenkin unohti koko junakohtauksen. Törmäys sattui noin kolme kilometriä Arvidsjaurista etelään. 839 tuhoutui täysin, 16 ihmistä kuoli. | ||||
|
|
17.02.2018 02:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistelen tuloksettomaksi. Olavi junaili jutun, harmitellen jälkeenpäin "Myllyojaa". Taubilan hovin metsärata lähti Myllypellon asemalta... Kohteita taisi olla liikaa, menivät solmuun. | ||||
|
|
17.02.2018 02:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asemapäällikön vasemmanpuoleinen kunniamerkki on keisarillisen Venäjän Pyhän Stanislauksen III asteen kunniamerkki. Christer Karnilan kirja "Kunniamerkit" (1994) kerrotaan Pyhän Stanislauksen ritarikunnasta seuraavaa: Ritarikunta oli alkuaan puolalainen ja sen oli perustanut Puolan kuningas Stanislaus August Poniatowski toukokuun 7. päivänä 1765 Puolan pääpyhimyksen kunniaksi. Aluksi ritarikuntaan kuuluin kolme luokkaa, mutta vuonna 1815 siihen liitettiin neljäs luokka. Vuonna 1839 ritarikunta muuttui jälleen kolmiluokkaiseksi. Puolan jouduttua Venäjän vallan alaiseksi keisari Aleksanteri I jatkoi ritarikunnan merkkien myöntämistä puolalaisille. Puolan kapinan jälkeen vuonna 1831, keisari Nikolai I liitti ritarikunnan Venäjän ritarikuntiin, ja vuoteen 1917 saakka sen suurmestarina toimi Venäjän keisari. Myös Pyhän Stanislauksen niin kuin Pyhän Annankin merkit toivat mukanaan aatelisarvon vuoteen 1845 saakka. Vuodesta 1845 lähtien aatelisarvo myönnettiin ainoastaan 1. luokan ritareille. Aina niin luotettavasta Wikipediasta löytyi lisää tietoja: Pyhän Stanislauksen kunniamerkkiä myönnettiin virkamiesansioista. Se oli Venäjän keisarikunnan yleisin kunniamerkki. Kaikkiaan III asteen Stanislausta myönnettiin yli 752 000: lle. Carl Gustaf Mannerheim sai Pyhän Stanislauksen II luokan merkin miekkojen kera 1905. |
||||
|
|
17.02.2018 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyään julkaistaan lehteä "Kansa luisteli, sivarit kertovat", heko heko! | ||||
|
|
17.02.2018 01:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista harrastaneisuutta on vaatinut ruo julkisivun kivilaattojen muotoilunmukainen "asentaminen" paikoilleen seinään/seiniin...? | ||||
|
|
17.02.2018 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirja "Valtion rautatiet 1912 - 1937" osa II kertoo sivulla 292: uusi kolminivelinen, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918. Samasta lähteestä on peräisin tieto, että vanha läntinen jänne korjattiin, lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. (= Ylihärmän rataan, ylittämään Lapuanjokea.) |
||||
|
|
17.02.2018 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herr Generaloberst von Falkenhorst kärsii näköjään kurkkukivusta, rautaristin ritariristi pilkistää manttelinkauluksesta... | ||||
|
|
17.02.2018 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo massapaalit lienevät Mäntän tehtaalta peräisin...? | ||||
|
|
17.02.2018 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja zoomaamalla tuon "Ge-korvikkeen" (?) päädyssä ei näy päätyovea, jollaista mielestäni saatettiin harrastaa, ollakseen matkatavaravaunukäytössä? | ||||
|
|
17.02.2018 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sakusoltaatin univormu on m/1910 ja päässään on lipaton kenttälakki. Ammustaskut ovat m/1909. Solttu ei ole kaartinyksiköstä, ns. Litzenit puuttuvat hihoista ja kauluksista. | ||||
|
|
17.02.2018 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksalaisessa kirjassani "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" on tämä sama kuva tarkempana. Ruotsiksi siinä lukee "Restaurationsvagn". Sitä muuten ihmettelen, miten suosittuja matkustajien joukossa nämä R-litteran ravintolavaunut olivat 1920-luvun ja 30-luvun alun itsenäisessä Suomessa? Kieltolaki varmaan koski myös junia? |
||||
|
|
17.02.2018 00:01 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva Porista. T. Julius | ||||