Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.02.2018 13:22  
  Kiitoksia tiedoista, tehdään muutos
kuva 18.02.2018 12:56 Jorma Toivonen  
  Raide on tilapäisraide vain tätä kunnostusta varten, ei ole ollut yhteydessä muuhun rataverkkoon.
SKS
kuva 18.02.2018 12:43 Juhani Pirttilahti  
  Tuskin on mitään yhteyttä. Ovat sen verran jyrkässä kulmassa teollisuusraiteeseen nähden.
kuva 18.02.2018 12:21 Ilkka Hovi  
  Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on.
... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ?
kuva 18.02.2018 12:08 Heikki Kannosto  
  Minulta taas jäi huomaamatta että tämä oli osa pitkähköä kuvasarjaa.
kuva 18.02.2018 11:19 Samuli Rosenberg  
  Tuo vectron kyllä välttelee mua jotenki. Meinasin tuollon aamulla että käyn kurkkaamassa Kajaanin ratapihalle matkalla kouluun mutta jätin välistä. Ja siellä ois ollu Vectronpari.
kuva 18.02.2018 10:38 Jorma Toivonen  
  G9 nro 315 ei koskaan saanut sarjamerkintää Sk2, vaan pysyi G9:nä (lue Resiina 4/2015, s. 52–53). Pikku-Rusko se kylläkin on.
SKS
kuva 18.02.2018 09:23 Jorma Rauhala  
  Tuota veturia ei koskaan muutettu sarjaan Sk2 vaan oli aina G9.
kuva 18.02.2018 09:11 Esa J. Rintamäki  
  Verrattuna Sirkka Valannon kirjan kuvaan on vasemmanpuoleisin kuvassa näkyvä ikkuna ollutkin ennen ovi. Edelleen päädyn ovi saanut katoksen. Odotushuoneen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikallaan. Laajennettu tämän näköiseksi vuonna 1908.
kuva 18.02.2018 09:04 Esa J. Rintamäki  
  Patti pyöreänä kummallakin...!
kuva 18.02.2018 09:01 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli ja rauhallinen sisustuksen värimaailma! Ensimmäisen sarjan Rkt:t punaisuuksineen "tietenkin" piristivät silmää...
kuva 18.02.2018 00:32 Jorma Toivonen  
  Kyllähän tuo on Sk2 315:n kunnostusprojekti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/104005 kommentin mukaan tuo siirrettin kunnostettavaksi 3.12.2015. ja ajaksi arvioitiin pari vuotta. Olikohan projektista myös maininta Resiina-lehdessä?
kuva 18.02.2018 00:02 Esa J. Rintamäki  
  Ettei nyt vaan tuo Novotserkasskin tuote hyppää tuon nyppylän kohdalla...?
kuva 17.02.2018 23:03  
  Osaako kukaan sanoa ovatko lumen alta pilkistävät raiteet joskus olleet millään tavalla yhteydessä Nekalan teollisuusraiteeseen?
kuva 17.02.2018 19:50 Esa J. Rintamäki  
  Lestadiolaisista: lapsia saivat kyllä tehdä selkä sen seitsemällä vekillä, mutta kaljanjuonti oli sitten suuri synti...?
kuva 17.02.2018 18:34 Jari Hämäläinen  
  Jo tokkiinsa oli. Kannus, Haapajärvi, Reisjärvi, Haapavesi ym. lestadiolaiskylät siinä ympäristössä.
kuva 17.02.2018 18:24 Pasi Seppälä  
  Kalamies sanoisi, että aikamoinen vonkale on tarttunut pyydykseen. Ja vielä harvinaisempaa lajiketta näillä vesillä. Hienoinen auringonpaiste sopivasti kruunaa komean lopputuloksen.
kuva 17.02.2018 18:16 Juhana Nordlund  
  Toisaalta 1960-luvulla pysäkillä olisi näkynyt vyöhykenumerot. Yksi asia, joka tekee pysäkkitaulusta vähän oudon, on se että pysäkin nimiliuskaa ei ole. Tuon standardin aikana nimiliuskassa ("päreessä") pohjaväri oli musta ja teksti valkoinen. Nimi oli kirjoitettu suuraakkosin. Uskoisin, että tämä on lavastettu juttu, varmaan kuvituskuvaksi.

Verrokkikuva vuodelta 1972, jolloin vyöhejako siltä erää veteli viimeisiään: http://dy.fi/771
kuva 17.02.2018 18:00 Teemu Saukkonen  
  Muutin kuvatekstiä, näitä käytettiin JNS, ja vietiin takaisin https://vaunut.org/kuva/125064.
kuva 17.02.2018 17:12 Uwe Geuder  
  Kyllä paperiliuskat olivat vielä käytössä viime kesällä Eurocityssä Münchenistä Venetsiaan. Vaunut olivat kyllä itävaltalaisia, mutta ilmeisesti Münchenissä pystytään vielä tulostamaan liuskoja. Saksan vaunuissa en ole viime aikoina nähnyt muuta kuin elektronisia näytteitä samalla tarkoituksella. Mutta minulla ei ole kovin kattavia kokemuksia, voi olla että papereita käytetään vielä jossakin.
kuva 17.02.2018 17:04 Uwe Geuder  
  Kyseinen juoma ei taida olla Reinheitsgebotin mukainen. Se sisältää nähtävästi hiivaa, mutta hiiva ei ollut vielä tunnettu (vaikka tietysti olemassa) vuonna 1516 eikä siksi myöskään sallittujen aineksien listalla.

Löin vetoa asiasta joskus 1990-luvun alussa. Koska ei silloin voitu tarkistaa asiaa Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reinheitsgebot kirjoitin panimomestareiden liitolle. Ehkä vastauskirje on vielä tallessa jossakin, mutta vedon voitto (1 kori Erdinger, ei myöskään Reinheitsgebotin mukaista) ei enää ole.
kuva 17.02.2018 16:52 Petri P. Pentikäinen  
  Koordinaatit lisätty. Hopeakaivoksesta juttua: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=3524 - kuinka ollakaan, toimittaja mainitsee jutussa olevansa saarella jännittyneessä mielentilassa.
kuva 17.02.2018 16:26 Kari Suominen  
  Tämä on kuvituskuva kertomaan joukkoliikenteeseen laajemmalti vaikuttaneesta muutoksesta ja sen mukanaan tuomasta lisätyöstä ilman aika- tai muutakaan sidonnaisuutta Martinlaakson rataan. Kuvasarjan ainoa kuva, joka on liitetty ryydittämään kevennyksenä asiatekstiä sisältämänsä tahattoman komiikan vuoksi.
kuva 17.02.2018 15:57 Petri P. Pentikäinen  
  Miksi vastata asialliseen kysymykseen töykeästi?
kuva 17.02.2018 15:46 Tuukka Ryyppö  
  ...eli isoameeba.
kuva 17.02.2018 15:30 Olli Aalto  
  Miksi toistaa jo kaikkien tiedossa olevaa asiaa?
kuva 17.02.2018 15:29 Olli Aalto  
  Itsestäänkö tyhjät vaunut sitten ilmestyvät kuormausalueelle?
kuva 17.02.2018 14:50 Tommi K Hakala  
  Lisää Petri google mapsin sijanti tähän kuvaan?
kuva 17.02.2018 14:04 Petri P. Pentikäinen  
  Eljas ja Ossi ratkaisivat arvoituksen riittävällä tarkkuudella. Raiteet sijaitsevat Koskenkylän eteläpuolella Forsön saarella, joka kylläkin on nykyisin maayhteydellä. Saarella on tosiaan toiminut hopeakaivos, ja laivaliikenne on liittynyt mm. Koskenkylän ruukkiin. Rappiomaston voi nähdä vilaukselta 7-tien sillalta, joka ylittää vesistön Koskenkylän tasalla. Osa aluksista (proomuja?) on uponnut veteen, ja ne näkyvät myös karttojen ilmakuvissa. Edesmennyt Pernajan kunta yritti kaavoittaa Forsötä, mutta ympäristöministeriö esti hankkeen, joten hämyisyys saarella saa jatkua.
kuva 17.02.2018 12:43 Heikki Kannosto  
  Tokko tällä kuvalla on tekemistä Martinlaakson radan kanssa. Lassilan linja 38 on vielä olemassa kun taas Konalan teollisuusalueen 39 V puuttuu. Ettei tässä olla jakamassa Kuusitien tai Ruskeasuon pysäkkialuetta kahtia Vihdintien ja tulevan Hämeenlinnanväylän suunnan busseille jolloin matkustajien poimiminen sujuvoituu? Onko ajankohta jopa 1960-luvun puolella?
kuva 17.02.2018 12:26 Heikki Kannosto  
  Kyseessä on erittäin harvinainen jakautumalla lisääntyvä mutanttimarsu.
kuva 17.02.2018 12:08 Ossi Rosten  
  Lahukan vai joen yli se purettu linja? Hopeakaivos lähstöllä olevaa teollisuuden historiaa?
kuva 17.02.2018 11:51 Heikki Kannosto  
  Jop! Katselin tätä tuohon aikaan itsekin sen seisoksiessa Pasilassa ja taisin ottaa pari kuvaakin. Minulle jäi mielikuva että tämä olisi ollut sukunsa ja lajinsa ainoa yksilö.

Pienoismalli on yhä vain ja edelleen ja iankaikkisesta iankaikkiseen tekemättä vaikkei tämä olisi neliakseliseksi pöntöksi edes erityisen vaikea.
kuva 17.02.2018 09:48 Tommi K Hakala  
  Sundholmen, ydinvoimalan lähellä?
kuva 17.02.2018 09:01 Petri Sallinen  
  Kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunun korin malli ja numero 779 stemmaavat. Vuoden 1939 vaunulistauksen mukaan nro 779 on E-sarjan vaunu, joka kuului sarjaan 668-803. Tuolloin vaunun kaasuhehkuvalaistus oli Elrich & Graetz -järjestelmän mukainen. Vuonna 1926 vaunussa oli jo höyrylämmitys (kuvan vaunussa näkyy kuitenkin vielä kamiinanpiippu) sekä ilmajarrujärjestelmä.
kuva 17.02.2018 08:41 Kari Haapakangas  
  Nykyään kansa taisteli -lehdet voi lukea netissä, paperiversiona olenkin lukenut vain kaksi yksittäistä numeroa.

http://kansataisteli.sshs.fi/
kuva 17.02.2018 03:18 Eljas Pölhö  
  Voi sentään, minä olisin veikannut Skallholmen (Tolkkinen) kuten Reino, mutta pitää keksiä uusi paikka Loviisasta (Valko ja Isnäs mainittu). Menee kyllä hakuammunnaksi. Uusi yritys: Koskenkylän entisen sataman talvehtimispaikka (lisää kalustoa sahan alueella?). Hyvin on paikka kätkeytynyt ja mitä vaan yritän keksiä, niin aina joku vihje ei stemmaa.
kuva 17.02.2018 02:34 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli pyörä tuon Moren liitevaunussa!
kuva 17.02.2018 02:33 Esa J. Rintamäki  
  Siinä se komeilee, Ojk platformskjul...!
kuva 17.02.2018 02:31 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi on tappajaveturi! 28.3.1956 se törmäsi vetäessään paikallistavarajunaa 8524 rälsbussijunaan 1041 (YCo6 839) Akkavaaressa. Rälsbussin kuljettajan piti järjestää kohtaus tavarajunan kanssa Arvidsjaurissa, joka tuolloin oli miehittämätön liikennepaikka. Rälsbussin kuljettaja (nimeltään Holmström) kuitenkin unohti koko junakohtauksen. Törmäys sattui noin kolme kilometriä Arvidsjaurista etelään. 839 tuhoutui täysin, 16 ihmistä kuoli.
kuva 17.02.2018 02:25 Reino Kalliomäki  
  Muistelen tuloksettomaksi. Olavi junaili jutun, harmitellen jälkeenpäin "Myllyojaa". Taubilan hovin metsärata lähti Myllypellon asemalta... Kohteita taisi olla liikaa, menivät solmuun.
kuva 17.02.2018 02:09 Esa J. Rintamäki  
  Asemapäällikön vasemmanpuoleinen kunniamerkki on keisarillisen Venäjän Pyhän Stanislauksen III asteen kunniamerkki.

Christer Karnilan kirja "Kunniamerkit" (1994) kerrotaan Pyhän Stanislauksen ritarikunnasta seuraavaa:

Ritarikunta oli alkuaan puolalainen ja sen oli perustanut Puolan kuningas Stanislaus August Poniatowski toukokuun 7. päivänä 1765 Puolan pääpyhimyksen kunniaksi. Aluksi ritarikuntaan kuuluin kolme luokkaa, mutta vuonna 1815 siihen liitettiin neljäs luokka. Vuonna 1839 ritarikunta muuttui jälleen kolmiluokkaiseksi.

Puolan jouduttua Venäjän vallan alaiseksi keisari Aleksanteri I jatkoi ritarikunnan merkkien myöntämistä puolalaisille. Puolan kapinan jälkeen vuonna 1831, keisari Nikolai I liitti ritarikunnan Venäjän ritarikuntiin, ja vuoteen 1917 saakka sen suurmestarina toimi Venäjän keisari. Myös Pyhän Stanislauksen niin kuin Pyhän Annankin merkit toivat mukanaan aatelisarvon vuoteen 1845 saakka. Vuodesta 1845 lähtien aatelisarvo myönnettiin ainoastaan 1. luokan ritareille.

Aina niin luotettavasta Wikipediasta löytyi lisää tietoja: Pyhän Stanislauksen kunniamerkkiä myönnettiin virkamiesansioista. Se oli Venäjän keisarikunnan yleisin kunniamerkki. Kaikkiaan III asteen Stanislausta myönnettiin yli 752 000: lle. Carl Gustaf Mannerheim sai Pyhän Stanislauksen II luokan merkin miekkojen kera 1905.
kuva 17.02.2018 01:49 Esa J. Rintamäki  
  Nykyään julkaistaan lehteä "Kansa luisteli, sivarit kertovat", heko heko!
kuva 17.02.2018 01:47 Esa J. Rintamäki  
  Aikamoista harrastaneisuutta on vaatinut ruo julkisivun kivilaattojen muotoilunmukainen "asentaminen" paikoilleen seinään/seiniin...?
kuva 17.02.2018 01:40 Esa J. Rintamäki  
  Kirja "Valtion rautatiet 1912 - 1937" osa II kertoo sivulla 292: uusi kolminivelinen, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918.

Samasta lähteestä on peräisin tieto, että vanha läntinen jänne korjattiin, lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. (= Ylihärmän rataan, ylittämään Lapuanjokea.)
kuva 17.02.2018 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Herr Generaloberst von Falkenhorst kärsii näköjään kurkkukivusta, rautaristin ritariristi pilkistää manttelinkauluksesta...
kuva 17.02.2018 00:35 Esa J. Rintamäki  
  Nuo massapaalit lienevät Mäntän tehtaalta peräisin...?
kuva 17.02.2018 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Ja zoomaamalla tuon "Ge-korvikkeen" (?) päädyssä ei näy päätyovea, jollaista mielestäni saatettiin harrastaa, ollakseen matkatavaravaunukäytössä?
kuva 17.02.2018 00:11 Esa J. Rintamäki  
  Sakusoltaatin univormu on m/1910 ja päässään on lipaton kenttälakki. Ammustaskut ovat m/1909. Solttu ei ole kaartinyksiköstä, ns. Litzenit puuttuvat hihoista ja kauluksista.
kuva 17.02.2018 00:03 Rainer Silfverberg  
  Saksalaisessa kirjassani "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" on tämä sama kuva tarkempana.
Ruotsiksi siinä lukee "Restaurationsvagn".

Sitä muuten ihmettelen, miten suosittuja matkustajien joukossa nämä R-litteran ravintolavaunut olivat 1920-luvun ja 30-luvun alun itsenäisessä Suomessa? Kieltolaki varmaan koski myös junia?
kuva 17.02.2018 00:01 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva Porista. T. Julius