|
|
17.02.2018 00:01 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva Porista. T. Julius | ||||
|
|
17.02.2018 00:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta löytyy zoomaamalla yksi puolienglantilainen vaihde. Eikös nuo kuvassa näkyvät vaihteenlyhdyt olekin mallivuotta 1922? | ||||
|
|
17.02.2018 00:00 | Julius Ylitalo | ||
| Veturinnumero on 3238 eli 300 sarja on varattu sähkövetureille ja niistä 200 sarja Sr2 sarjalle ja kyseessä on sen Kolmaskymmeneskahdeksas edustaja. | ||||
|
|
16.02.2018 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juu vallan, Erkki, Finlandia-talon laatat muistuttavat arkkitehdistaan "aaltoilemalla"...! | ||||
|
|
16.02.2018 23:56 | Julius Ylitalo | ||
| Veturinnumero on 3018. | ||||
|
|
16.02.2018 23:53 | Julius Ylitalo | ||
| Tämä kuva on Laiturinkylän seisakkeelta. | ||||
|
|
16.02.2018 22:20 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Oikeaa vastausta ei vielä ole tullut, mutta oikeassa kunnassa on oltu jo kahdesti. | ||||
|
|
16.02.2018 20:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikeanpuoleiseksi veikkaan 779:ää. https://vaunut.org/kuva/125057 | ||||
|
|
16.02.2018 20:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kockumsin sivuilla Our products-sivulla mainitaan myös Hccmqqr: http://www.kockumsindustrier.se/en-us/our-products/productdetail/?categoryid=4&productid=19 | ||||
|
|
16.02.2018 19:56 | Tommi K Hakala | ||
| Tuo jyrkkyys ihmetyttää. Tuohan rata kulkee todella isoon mäkeen. | ||||
|
|
16.02.2018 19:32 | Petri Sallinen | ||
| Sama havainto. Numeroa ei näy, mutta häiveet muista teksteistä näkyvät. | ||||
|
|
16.02.2018 19:01 | Simo Toikkanen | ||
| Ainakin omiin silmiini vasemmanpuoleisessakin vaunussa on merkinnät, joskin varsin haalistuneina ja/tai pölyyntyneinä. Luokkamerkintä on reunimmaisten ikkunoiden alla, FSJ toiseksi vasemmanpuoleisen ikkunan alla ja SVR toiseksi oikeanpuoleisen ikkunan alla. Numerosta ei kyllä saa mitään selvää. | ||||
|
|
16.02.2018 18:16 | Heikki Jalonen | ||
| Vaikea pähkinä se makoisin pähkinä on... Tulee pakostakin mieleen Loviisan Isnäs ja Tampellan entinen "kotitelakka". Mutta, olisiko siitä jäljellä enää tätäkään vähää - kovin hyväksi sekin seutu alkaa olla kaluttu. Bolinderia lukuunottamatta. | ||||
|
|
16.02.2018 17:50 | Kurt Ristniemi | ||
| No mutta siinähän juuri on tieteellisen työskentelyn ydin ja idea. Kulloinkin on olemassa teoria tai käsitys (uskomus) asiasta (se pääsääntö). Mutta siihen ei hirttäydytä kiinni; kun uutta infoa kertyy, teoriaa korjataan. Mutta oikea ongelma on se, että yksittäistapauksesta johdetaan yleistys (se pääsääntö). Sellaiset yleistykset tapaavat useimmiten osoittautua vääriksi. Huomaan, että on tarpeen korostaa "käytäntö on hyvä pitää mielessä". Jottei sorru yksittäistapauksen lumoihin ja sitä yleistämään. Logiikkaa, logiikkaa. Ei sen kummempaa. |
||||
|
|
16.02.2018 17:42 | Petri Sallinen | ||
| Moni pääsäännöksi oletettu käytäntö on kuitenkin osoittautunut yksittäisten poikkeusten kautta monesti virheelliseksi. | ||||
|
|
16.02.2018 17:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Minua taas kiinnostaa erityisesti autonomian ajan vaunukalusto. Ja silloin kun kyse on ulkomailla valmistetuista vaunuista, minua kiinnostaa ulkomaisen valmistajan käytännöt. Varsinkin jos ei ole tiedossa, onko vaunut speksatu Suomessa yksityiskohtia myöten. Siten tieto siitä, että CIWL siirtyi maalattuihin teksteihin vasta sodan jälkeen, on minulle erittäin arvokas tieto, joka on hyvä muistaa Suomessa käytettyä kalustoa tutkailtaessa. | ||||
|
|
16.02.2018 16:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Näitä näyttää olevan Niiralan kelikamerassa, ja on fifty-sixty-mahdollisuus tulevatko ne T4749:ssa, vaiko toinen satsi Stora Enson kontteja. | ||||
|
|
16.02.2018 16:25 | Petri Sallinen | ||
| Yhden kuvan perusteella ei todellakaan kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tässä tapauksessa ainakin minua kiinnostavat vain Suomessa käytössä olleet peltivuorattujen vaunujen sarja ja niihin liittyvät yksityiskohdat. | ||||
|
|
16.02.2018 16:04 | Petri Sallinen | ||
| Helsingin asemalla kuvattua peltivuorattua vaunua koskevan kuvan lähdetiedoissa on maininta: "No 692 à 697, construites par CGC, Bogies: type RR. Pour la Russie, puis en Finlande". Rakennusvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1900. En tiedä pitääkö tämä paikkansa kuinka hyvin vaunujen (tai Suomessa käytettyjen vaunujen) fascia-tekstien osalta, mutta lähtökohtaistesti on väitetty vaunun toisella puolella olleiden fascia-listatekstien olleen aina (?) ranskankielisiä ja että toisella puolella olisi aina ollut kansallinen teksti-ilmaisu — Suomessa aluksi ruotsinkielinen, joka myöhemmin olisi vaihdettu suomenkieliseksi. |
||||
|
|
16.02.2018 15:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvan veturi on näemmä restauroitu vuosina 2015-2016 melkoisesta aihiosta... http://www.vulcantothesky.org/news/816/82/Restoring-Class-37-Locomotive.html | ||||
|
|
16.02.2018 13:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhden vaunun valokuvien perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä kokonaisen pitkäikäisen vaunutyypin suhteen. Wagons-Lits Diffusionin mukaan tiikkivaunujen kirjaimet olivat messinkiä. Mutta niin olivat myös sinisten metallivaunujen kirjaimet aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Vasta sodan jälkeen merkinnät tehtiin maalaamalla. Kuulema heijastamaan siirtymistä vähemmän eksklusiivisen asiakaskunnan palvelukseen. |
||||
|
Kuvasarja: Nuclear Flask Trains |
16.02.2018 13:11 | Kari Suominen | ||
| https://vaunut.org/sarja/2256 | ||||
|
Kuvasarja: Nuclear Flask Trains |
16.02.2018 13:01 | Simo Virtanen | ||
| Onko meidän omista ydinjätejunista kuvia? Muistan pikkukossina Lahdessa sellaista isän kanssa ihmetelleeni. Kasarilla oli kaikki helpompaa. Ei ollut huolta eikä murhetta käytetystä polttoaineesta sen jälkeen kun itäystävän rajapuomin ali oli saatettu. |
||||
|
|
16.02.2018 12:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Taitaa olla niin, että myönnetystä määrärahasta, uutisoiduista aikomuksista ja jo louhitusta tilastakin huolimatta kolmatta raidetta Helsingistä Fredriksbergiin ei rakennettu. Nimittäin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nähtävästi kolmas raide rakennettiin vasta Helsingin uuden asemarakennuksen yhteydessä tehtyjen järjestelyjen myötä, jolloin rata Helsingistä Fredriksbergiin suunniteltiin lavennettavaksi kaksiraiteisesta neliraiteiseksi. Näin uutisoi esim. Uusi Suometar 16.11.1913: "Fredriksbergiin johtamaan järjestetään asemalta nykyisten kahden kiskoparin asemesta neljät kiskoparit, joista kahdet on aiottu matkustaja-, kahdet tavarajunia varten. Uusien raiteiden laskeminen edellyttää m. m. verrattain laajoja kallionräjäyttämistöitä, joihin ryhdytään ensi keväänä." Jos näin on, voin lakata ihmettelemästä miksi Signe Branderin valokuva kaksiraiteisesta Djurgårdenin tasoristeyksestä on ajoitettu vuodelle 1911. Ja kartat vuodesta 1909 alkaen kuvaavat sitten nähtävästi vain suunnitelmia, niitä joita ei toteutettukaan. Tämä minua kyllä suuresti kummastuttaa, sillä vasta vuoden 1925 kartassa raiteita on neljä. Siihen asti - vuodesta 1909 vuoteen 1924 - niitä on kartoissa sinnikkäästi kolme. Vai kävikö näiden uusienkin uutisten kanssa niin, ettei maailma kehittynytkään suunnitellusti, vaan se kolmas raide sittenkin rakennettiin ensin? Mutta milloin sitten? Joskus v. 1914 paikkeilla? |
||||
|
|
16.02.2018 12:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Veturi Vectron/Sr3 itsessään toiminee ihan hyvin. Ongelmia tulee ETCS:n ja JKV:n yhteensovituksesta, joka on toteutettu erillisellä sovittimella. | ||||
|
|
16.02.2018 11:43 | Tapio Nikula | ||
| Näitä kulki vielä paikuissa vuonna 1952 Kouvolasta pohjoiseen. Itse olen matkustanut pari kertaa tällaisessa välin Vuohijärvi-Kirjokivi. Ensimmäisellä kerralla tietysti halusin matkustaa tuossa avosillalla, mutta äitimuori teki tenän ja jouduin sisälle. Muisto kuitenkin säilyy elävänä mielessä. | ||||
|
|
16.02.2018 11:39 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Näin on, ei siis Koverhar tahi Teijo tällä kertaa. | ||||
|
|
16.02.2018 11:23 | Joonas Jokinen | ||
| Kuinka paljon Vectronilla ajeltiin koeajoja? Eikö sillä tullut esiin veturin ja JKV-järjestelmän mahdollisia kommunikaatio-ongelmia? Toisaalta, kuinka paljon eroavaisuuksia Vectronissa ja Sr3:ssa lopulta olikaan? | ||||
|
|
16.02.2018 11:14 | Tapio Keränen | ||
| Peltiseinäiset vaunut on tiettävästi rakennettu vuonna 1900 ja toimitettu Venäjän liikenteeseen, mitä niitä ilmeisesti vuodesta 1912 alkaen on siirretty täyskorjauksen jälkeen Suomen liikenteeseen. Vaunut 2011 - 2015 on rakennettu vuonna 1904 ja siirretty Suomeen 1928. Vaunu 2019 on rakennettu Kölnissä 1906 Van der Zypen & Charlier -yhtiön tehtaalla ja siirretty Suomeen 1930-luvulla. |
||||
|
|
16.02.2018 11:08 | Ossi Rosten | ||
| Jos ehdotetuista paikoista (ml Nuuksio) Pakaa on lähimpänä ja kuitenkin ollaan saman meren äärellä kuin Valko niin rajaa tuon alueen jonnenniin välille Helsinki - Venäjän raja (olettain että kuva on Suomen puolelta) | ||||
|
|
16.02.2018 10:50 | Marko Vornanen | ||
| Sr3-veturien käyttö matkustajaliikenteessä on haastavaa. Turhia jarrutuksia jarrutusten perään ja vikailmoituksia aivan jatkuvasti. Tavaraliikenteessä nämä "ominaisuudet" eivät haittaa niin paljoa kuin matkustajajunien kovat jarrutukset korkeasta matkavauhdista. Eli haasteita koneen ja JKV-järjestelmän kommunikaatiossa. | ||||
|
|
16.02.2018 10:49 | Timo Lähteenmäki | ||
| Teijo? | ||||
|
|
16.02.2018 08:48 | Erkki Nuutio | ||
| Ilman dokumentteja tai muuta uutta tietoa, mielestäni Inhan kuva https://vaunut.org/kuva/98876?kv2=1911&paik=Helsinki+asema, jonka ajoitus on 5.1908 (josta ainakin 1908 voitaneen ottaa tosiasiana) ajoittaa kolmannen raiteen melko tarkasti. Inhan ajoituksella on kallion suuritöinen louhinta tehty kesän-syksyn 1907 vaiheilla. Kuva osoittaa valmiuden ratatyön aloitukseen keväällä 1908. Tuskin näitä töitä on viivytelty lisäraiteen tarpeen ollessa suuri. Siten kolmas raide oli ilmeisesti käytettävissä syksyllä 1908. Asian varmistaa vain dokumenttitieto, joka toivottavasti joskus löydetään. |
||||
|
|
16.02.2018 08:32 | Mikko Heino | ||
| Ompas kinkkinen pähkinä kun ei viikkoon ole ratkaistu, tosin Eljaksella taitaa olla hajua paikasta. Teollisuuden historia ei tarkoita Koverharia? | ||||
|
|
16.02.2018 08:04 | Markku Knuutti | ||
| No Woi :D Eipä tietty lipputankoa vai valo / antennimastoa tonne laitettaessa , tangon tulevan antamaan vandaajalle " tukea / turvaa " | ||||
|
|
16.02.2018 07:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Karttojen avulla ajoittaminen on varsin epävarmaa. Kartat kun usein kuvaavat aikomuksia ja suunnitelmia eivätkä todella olevia oloja. Niinpä tuo mainitsemani vuoden 1909 kartta saattaa kuulua juuri näihin suunnitelmia kuvaaviin karttoihin. Kuitenkin juuri vuodesta 1909 lähtien kartoissa on kolme raidetta Eläintarhan kohdalla. Vuoden 1909 karttojen ajanmukaisuutta panee epäilemaan Helsinginkadun sillan suunnitelmapiirros, joka on ajoitettu vuodelle 1910. Siinä silta on piirretty ilmeisesti neljän raiteen levyiseksi, mutta raiteita sille on piirretty vain kaksi. https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Resource.action?uri=https://yksa.darchive.fi/resources/document/141269064559900/YAM100211&ref=results&prevSearch=1 Mutta onko siltapiirustus sitten ajoitettu oikein? Ja kuvaavatko vuoden 1909 kartat suunnitelmaa vai todellisuutta. - Yhä etsin tietoa siitä, milloin kolmas raide välille Helsinki-Fredriksberg todella valmistui. VR historiikki 1862-1912 kertoo, että Karjaan radan rautatienrakennuksen suunnittelun ja rahoittamisen yhteydessä jätettiin valtionrautateiden tehtäväksi rakentaa raide Fredriksbergin ja Helsingin ratapihan välille, mihin tarkoitukseen varattiin määräraha. Mutta se ei kerro oliko tämä raide valmis, kun Karjaan rata avattiin vakinaiselle liikenteelle syyskuussa 1903. Ilmeisesti ei ollut? Eikä historiikki sen enempää tästä raiteesta sitten kerrokaan. En ainakaan minä ole löytänyt siitä muuta mainintaa. |
||||
|
|
16.02.2018 06:15 | Markku Knuutti | ||
| Kah! Lamppujen takia on tehty " viritys " ovenkarmien yläpaarteisiin. | ||||
|
|
16.02.2018 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1974 ja 1975 Saabia sai myös oranssina, väri oli nimeltään "Indian Gold". Hoh hoijaa, saisipas oranssin 1975 Saab 99 kolmiovisen Combi Coupen automaattivaihteistolla, ruiskulla ja ohjaustehostimella.... Sillä olisi kivaa päästellä ja tehdä kiusaa muille tielläliikkujille! Taitavat vaan nuo em. spekseillä varustetut ysiysit olla yhtä tiheässä kuin kanan hampaat... Toisena vaihtoehtona vuoden 1978 99 Turbo kolmiovisena. Pienoismalli löytyy kirjahyllystä. Eikös tuo Volvon käyttämä tomaattiloota ollutkin Borg - Warner 35? Sellainen oli aikoinaan 99:eissä. |
||||
|
|
15.02.2018 21:21 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ei Skallholmkaan. Teollisuuden historiaa on kyllä jonkin matkan päässä tässäkin. | ||||
|
Kuvasarja: Heinolan radan komeaa puustoa |
15.02.2018 20:14 | |||
| Hieno kuvasarja! Nuo lättäajot olikin siis tasoristeyksien testausta, mietitytti vähän kun aikataulun mukaan Lahti-Vierumäki väli ajettaisiin kolmessa tunnissa. | ||||
|
|
15.02.2018 20:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Myös peltivuoratuissa vaunuissa on ollut - ainakin muualla Euroopassa - metallisia kirjaimia ja numeroita. Ks. esim. http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/album/photos-ciwl/ kuva WL pub au revoir. |
||||
|
|
15.02.2018 19:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Ymmärtääkseni Suomen CIWL-vaunuissa oli eri aikoina tai eri toimituserissä erikielisiä fasciatekstejä. Mannerheimin junan vaunut näkyvät olleen puupaneloituja, ts. vanhempaa mallia kuin tämä sininen metallivuorattu ilm. 1920-luvun vaunu. Vaunu 2014 oli puupaneloitu. Tekstien kielestä en tiedä: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES Vaunu 2019 oli puupaneloitu ja siinä oli fascialistassa ranskankieliset ja seinässä suomenkieliset tekstit: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246b244364da3215130abed295&archive=&zoom=YES Marsalkan junassa oli ainakin yksi puupaneloitu CIWL-ravintolavaunu, jossa oli fascialistassa suomenkieliset tekstit ja seinässä suomen?- ja ruotsinkieliset tekstit: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES Ainakin minulle on epäselvää, oliko joissakin vaunuissa molemmilla puolilla samankielinen fasciateksti. Ainakin kotimaisilla kielillä teksti taisi ainakin joissakin vaunuissa toisella puolella olla suomeksi ja toisella ruotsiksi. Miten lie sitten ollut niissä, joissa toisella puolella oli ranskankielinen teksti. |
||||
|
|
15.02.2018 19:25 | Petri Sallinen | ||
| Todennäköisesti teak-vuoratuisssa vaunuissa tekstit olivat messinkisiä kohokirjaimia. Sen sijaan peltivuoratuissa vaunuissa kirjaimet ovat selvästi maalattuja ja maalaten varjostettuja — myös yhtiön embleemi. Tämä näkyy vaunusta 2002 Helsingin asemalla otetussa kuvassa selvästi. | ||||
|
|
15.02.2018 19:24 | Pasi Utriainen | ||
| Jospa näille on taas tarvetta, sillä tällä viikolla on tuotu muutama Zans-v asemalle. | ||||
|
|
15.02.2018 18:55 | Petri Sallinen | ||
| SA-kuvista löytyy useampi kuva R-vaunuista nro 2019 ja 2014, jossa Hitler tapasi Mannerheimin. Vaunun 2019 fascialistassa on ranskankieliset tekstit. | ||||
|
|
15.02.2018 18:17 | Jussi Tepponen | ||
| Noistahan GE 44-tonnisista on olemassa myös kapearaideversiot, joita on käytössä tällä hetkellä mm Cumbres & Toltec Railroad ja Georgtown Loop Railroad -radoilla (raideleveys 3 jalkaa / 914 mm). | ||||
|
|
15.02.2018 18:00 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aseman nimi on onneksi lyhyt. Junat pysähtyvät tarvittaessa, joten jouduin pyytämään konduktööriltä pysähdystä tuossa... | ||||
|
|
15.02.2018 17:52 | Ossi Rosten | ||
| Helposti muistettava tuo kylännimi tuossa vieressä! :o Ei varmaan kauan kestä ulkopaikkakuntalaiselta muistaa miten kirjoitetaan: "Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch" :D | ||||
|
|
15.02.2018 17:47 | Tapio Keränen | ||
| Hieno kuva! Vaunu on todennäköisesti kulkenut Suomessa numerolla 2015. Samanmallisia lienevät olleet myös vaunut 2011 - 2014. | ||||
|
|
15.02.2018 17:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noniin nyt on koordinaatteja kuviin. Ja en ainakaan nähnyt mitään turvallisuusihmisiä... ;-) | ||||
|
|
15.02.2018 16:22 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikutelma on tehokas. | ||||