Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.02.2018 00:01 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva Porista. T. Julius
kuva 17.02.2018 00:01 Esa J. Rintamäki  
  Kuvasta löytyy zoomaamalla yksi puolienglantilainen vaihde. Eikös nuo kuvassa näkyvät vaihteenlyhdyt olekin mallivuotta 1922?
kuva 17.02.2018 00:00 Julius Ylitalo  
  Veturinnumero on 3238 eli 300 sarja on varattu sähkövetureille ja niistä 200 sarja Sr2 sarjalle ja kyseessä on sen Kolmaskymmeneskahdeksas edustaja.
kuva 16.02.2018 23:58 Esa J. Rintamäki  
  Juu vallan, Erkki, Finlandia-talon laatat muistuttavat arkkitehdistaan "aaltoilemalla"...!
kuva 16.02.2018 23:56 Julius Ylitalo  
  Veturinnumero on 3018.
kuva 16.02.2018 23:53 Julius Ylitalo  
  Tämä kuva on Laiturinkylän seisakkeelta.
kuva 16.02.2018 22:20 Petri P. Pentikäinen  
  Oikeaa vastausta ei vielä ole tullut, mutta oikeassa kunnassa on oltu jo kahdesti.
kuva 16.02.2018 20:38 Reino Kalliomäki  
  Oikeanpuoleiseksi veikkaan 779:ää. https://vaunut.org/kuva/125057
kuva 16.02.2018 20:27 Jimi Lappalainen  
  Kockumsin sivuilla Our products-sivulla mainitaan myös Hccmqqr: http://www.kockumsindustrier.se/en-us/our-products/productdetail/?categoryid=4&productid=19
kuva 16.02.2018 19:56 Tommi K Hakala  
  Tuo jyrkkyys ihmetyttää. Tuohan rata kulkee todella isoon mäkeen.
kuva 16.02.2018 19:32 Petri Sallinen  
  Sama havainto. Numeroa ei näy, mutta häiveet muista teksteistä näkyvät.
kuva 16.02.2018 19:01 Simo Toikkanen  
  Ainakin omiin silmiini vasemmanpuoleisessakin vaunussa on merkinnät, joskin varsin haalistuneina ja/tai pölyyntyneinä. Luokkamerkintä on reunimmaisten ikkunoiden alla, FSJ toiseksi vasemmanpuoleisen ikkunan alla ja SVR toiseksi oikeanpuoleisen ikkunan alla. Numerosta ei kyllä saa mitään selvää.
kuva 16.02.2018 18:16 Heikki Jalonen  
  Vaikea pähkinä se makoisin pähkinä on... Tulee pakostakin mieleen Loviisan Isnäs ja Tampellan entinen "kotitelakka". Mutta, olisiko siitä jäljellä enää tätäkään vähää - kovin hyväksi sekin seutu alkaa olla kaluttu. Bolinderia lukuunottamatta.
kuva 16.02.2018 17:50 Kurt Ristniemi  
  No mutta siinähän juuri on tieteellisen työskentelyn ydin ja idea. Kulloinkin on olemassa teoria tai käsitys (uskomus) asiasta (se pääsääntö). Mutta siihen ei hirttäydytä kiinni; kun uutta infoa kertyy, teoriaa korjataan.

Mutta oikea ongelma on se, että yksittäistapauksesta johdetaan yleistys (se pääsääntö). Sellaiset yleistykset tapaavat useimmiten osoittautua vääriksi.

Huomaan, että on tarpeen korostaa "käytäntö on hyvä pitää mielessä". Jottei sorru yksittäistapauksen lumoihin ja sitä yleistämään.

Logiikkaa, logiikkaa. Ei sen kummempaa.
kuva 16.02.2018 17:42 Petri Sallinen  
  Moni pääsäännöksi oletettu käytäntö on kuitenkin osoittautunut yksittäisten poikkeusten kautta monesti virheelliseksi.
kuva 16.02.2018 17:23 Kurt Ristniemi  
  Minua taas kiinnostaa erityisesti autonomian ajan vaunukalusto. Ja silloin kun kyse on ulkomailla valmistetuista vaunuista, minua kiinnostaa ulkomaisen valmistajan käytännöt. Varsinkin jos ei ole tiedossa, onko vaunut speksatu Suomessa yksityiskohtia myöten. Siten tieto siitä, että CIWL siirtyi maalattuihin teksteihin vasta sodan jälkeen, on minulle erittäin arvokas tieto, joka on hyvä muistaa Suomessa käytettyä kalustoa tutkailtaessa.
kuva 16.02.2018 16:25 Teemu Saukkonen  
  Näitä näyttää olevan Niiralan kelikamerassa, ja on fifty-sixty-mahdollisuus tulevatko ne T4749:ssa, vaiko toinen satsi Stora Enson kontteja.
kuva 16.02.2018 16:25 Petri Sallinen  
  Yhden kuvan perusteella ei todellakaan kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tässä tapauksessa ainakin minua kiinnostavat vain Suomessa käytössä olleet peltivuorattujen vaunujen sarja ja niihin liittyvät yksityiskohdat.
kuva 16.02.2018 16:04 Petri Sallinen  
  Helsingin asemalla kuvattua peltivuorattua vaunua koskevan kuvan lähdetiedoissa on maininta:
"No 692 à 697, construites par CGC, Bogies: type RR. Pour la Russie, puis en Finlande". Rakennusvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1900.

En tiedä pitääkö tämä paikkansa kuinka hyvin vaunujen (tai Suomessa käytettyjen vaunujen) fascia-tekstien osalta, mutta lähtökohtaistesti on väitetty vaunun toisella puolella olleiden fascia-listatekstien olleen aina (?) ranskankielisiä ja että toisella puolella olisi aina ollut kansallinen teksti-ilmaisu — Suomessa aluksi ruotsinkielinen, joka myöhemmin olisi vaihdettu suomenkieliseksi.
kuva 16.02.2018 15:24 Juhani Pirttilahti  
  Kuvan veturi on näemmä restauroitu vuosina 2015-2016 melkoisesta aihiosta... http://www.vulcantothesky.org/news/816/82/Restoring-Class-37-Locomotive.html
kuva 16.02.2018 13:54 Kurt Ristniemi  
  Yhden vaunun valokuvien perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä kokonaisen pitkäikäisen vaunutyypin suhteen.

Wagons-Lits Diffusionin mukaan tiikkivaunujen kirjaimet olivat messinkiä. Mutta niin olivat myös sinisten metallivaunujen kirjaimet aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Vasta sodan jälkeen merkinnät tehtiin maalaamalla. Kuulema heijastamaan siirtymistä vähemmän eksklusiivisen asiakaskunnan palvelukseen.
Kuvasarja:
Nuclear Flask Trains
 
16.02.2018 13:11 Kari Suominen  
  https://vaunut.org/sarja/2256
Kuvasarja:
Nuclear Flask Trains
 
16.02.2018 13:01 Simo Virtanen  
  Onko meidän omista ydinjätejunista kuvia? Muistan pikkukossina Lahdessa sellaista isän kanssa ihmetelleeni.

Kasarilla oli kaikki helpompaa. Ei ollut huolta eikä murhetta käytetystä polttoaineesta sen jälkeen kun itäystävän rajapuomin ali oli saatettu.
kuva 16.02.2018 12:29 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla niin, että myönnetystä määrärahasta, uutisoiduista aikomuksista ja jo louhitusta tilastakin huolimatta kolmatta raidetta Helsingistä Fredriksbergiin ei rakennettu. Nimittäin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Nähtävästi kolmas raide rakennettiin vasta Helsingin uuden asemarakennuksen yhteydessä tehtyjen järjestelyjen myötä, jolloin rata Helsingistä Fredriksbergiin suunniteltiin lavennettavaksi kaksiraiteisesta neliraiteiseksi.

Näin uutisoi esim. Uusi Suometar 16.11.1913:
"Fredriksbergiin johtamaan järjestetään asemalta nykyisten kahden kiskoparin asemesta neljät kiskoparit, joista kahdet on aiottu matkustaja-, kahdet tavarajunia varten. Uusien raiteiden laskeminen edellyttää m. m. verrattain laajoja kallionräjäyttämistöitä, joihin ryhdytään ensi keväänä."

Jos näin on, voin lakata ihmettelemästä miksi Signe Branderin valokuva kaksiraiteisesta Djurgårdenin tasoristeyksestä on ajoitettu vuodelle 1911.

Ja kartat vuodesta 1909 alkaen kuvaavat sitten nähtävästi vain suunnitelmia, niitä joita ei toteutettukaan. Tämä minua kyllä suuresti kummastuttaa, sillä vasta vuoden 1925 kartassa raiteita on neljä. Siihen asti - vuodesta 1909 vuoteen 1924 - niitä on kartoissa sinnikkäästi kolme. Vai kävikö näiden uusienkin uutisten kanssa niin, ettei maailma kehittynytkään suunnitellusti, vaan se kolmas raide sittenkin rakennettiin ensin? Mutta milloin sitten? Joskus v. 1914 paikkeilla?
kuva 16.02.2018 12:13 Juhani Pirttilahti  
  Veturi Vectron/Sr3 itsessään toiminee ihan hyvin. Ongelmia tulee ETCS:n ja JKV:n yhteensovituksesta, joka on toteutettu erillisellä sovittimella.
kuva 16.02.2018 11:43 Tapio Nikula  
  Näitä kulki vielä paikuissa vuonna 1952 Kouvolasta pohjoiseen. Itse olen matkustanut pari kertaa tällaisessa välin Vuohijärvi-Kirjokivi. Ensimmäisellä kerralla tietysti halusin matkustaa tuossa avosillalla, mutta äitimuori teki tenän ja jouduin sisälle. Muisto kuitenkin säilyy elävänä mielessä.
kuva 16.02.2018 11:39 Petri P. Pentikäinen  
  Näin on, ei siis Koverhar tahi Teijo tällä kertaa.
kuva 16.02.2018 11:23 Joonas Jokinen  
  Kuinka paljon Vectronilla ajeltiin koeajoja? Eikö sillä tullut esiin veturin ja JKV-järjestelmän mahdollisia kommunikaatio-ongelmia? Toisaalta, kuinka paljon eroavaisuuksia Vectronissa ja Sr3:ssa lopulta olikaan?
kuva 16.02.2018 11:14 Tapio Keränen  
  Peltiseinäiset vaunut on tiettävästi rakennettu vuonna 1900 ja toimitettu Venäjän liikenteeseen, mitä niitä ilmeisesti vuodesta 1912 alkaen on siirretty täyskorjauksen jälkeen Suomen liikenteeseen.
Vaunut 2011 - 2015 on rakennettu vuonna 1904 ja siirretty Suomeen 1928.
Vaunu 2019 on rakennettu Kölnissä 1906 Van der Zypen & Charlier -yhtiön tehtaalla ja siirretty Suomeen 1930-luvulla.
kuva 16.02.2018 11:08 Ossi Rosten  
  Jos ehdotetuista paikoista (ml Nuuksio) Pakaa on lähimpänä ja kuitenkin ollaan saman meren äärellä kuin Valko niin rajaa tuon alueen jonnenniin välille Helsinki - Venäjän raja (olettain että kuva on Suomen puolelta)
kuva 16.02.2018 10:50 Marko Vornanen  
  Sr3-veturien käyttö matkustajaliikenteessä on haastavaa. Turhia jarrutuksia jarrutusten perään ja vikailmoituksia aivan jatkuvasti. Tavaraliikenteessä nämä "ominaisuudet" eivät haittaa niin paljoa kuin matkustajajunien kovat jarrutukset korkeasta matkavauhdista. Eli haasteita koneen ja JKV-järjestelmän kommunikaatiossa.
kuva 16.02.2018 10:49 Timo Lähteenmäki  
  Teijo?
kuva 16.02.2018 08:48 Erkki Nuutio  
  Ilman dokumentteja tai muuta uutta tietoa, mielestäni Inhan kuva https://vaunut.org/kuva/98876?kv2=1911&paik=Helsinki+asema, jonka ajoitus on 5.1908 (josta ainakin 1908 voitaneen ottaa tosiasiana) ajoittaa kolmannen raiteen melko tarkasti.
Inhan ajoituksella on kallion suuritöinen louhinta tehty kesän-syksyn 1907 vaiheilla. Kuva osoittaa valmiuden ratatyön aloitukseen keväällä 1908. Tuskin näitä töitä on viivytelty lisäraiteen tarpeen ollessa suuri.
Siten kolmas raide oli ilmeisesti käytettävissä syksyllä 1908.
Asian varmistaa vain dokumenttitieto, joka toivottavasti joskus löydetään.
kuva 16.02.2018 08:32 Mikko Heino  
  Ompas kinkkinen pähkinä kun ei viikkoon ole ratkaistu, tosin Eljaksella taitaa olla hajua paikasta. Teollisuuden historia ei tarkoita Koverharia?
kuva 16.02.2018 08:04 Markku Knuutti  
  No Woi :D Eipä tietty lipputankoa vai valo / antennimastoa tonne laitettaessa , tangon tulevan antamaan vandaajalle " tukea / turvaa "
kuva 16.02.2018 07:58 Kurt Ristniemi  
  Karttojen avulla ajoittaminen on varsin epävarmaa. Kartat kun usein kuvaavat aikomuksia ja suunnitelmia eivätkä todella olevia oloja. Niinpä tuo mainitsemani vuoden 1909 kartta saattaa kuulua juuri näihin suunnitelmia kuvaaviin karttoihin. Kuitenkin juuri vuodesta 1909 lähtien kartoissa on kolme raidetta Eläintarhan kohdalla.

Vuoden 1909 karttojen ajanmukaisuutta panee epäilemaan Helsinginkadun sillan suunnitelmapiirros, joka on ajoitettu vuodelle 1910. Siinä silta on piirretty ilmeisesti neljän raiteen levyiseksi, mutta raiteita sille on piirretty vain kaksi.
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/Resource.action?uri=https://yksa.darchive.fi/resources/document/141269064559900/YAM100211&ref=results&prevSearch=1

Mutta onko siltapiirustus sitten ajoitettu oikein? Ja kuvaavatko vuoden 1909 kartat suunnitelmaa vai todellisuutta. - Yhä etsin tietoa siitä, milloin kolmas raide välille Helsinki-Fredriksberg todella valmistui.

VR historiikki 1862-1912 kertoo, että Karjaan radan rautatienrakennuksen suunnittelun ja rahoittamisen yhteydessä jätettiin valtionrautateiden tehtäväksi rakentaa raide Fredriksbergin ja Helsingin ratapihan välille, mihin tarkoitukseen varattiin määräraha. Mutta se ei kerro oliko tämä raide valmis, kun Karjaan rata avattiin vakinaiselle liikenteelle syyskuussa 1903. Ilmeisesti ei ollut? Eikä historiikki sen enempää tästä raiteesta sitten kerrokaan. En ainakaan minä ole löytänyt siitä muuta mainintaa.
kuva 16.02.2018 06:15 Markku Knuutti  
  Kah! Lamppujen takia on tehty " viritys " ovenkarmien yläpaarteisiin.
kuva 16.02.2018 01:26 Esa J. Rintamäki  
  1974 ja 1975 Saabia sai myös oranssina, väri oli nimeltään "Indian Gold". Hoh hoijaa, saisipas oranssin 1975 Saab 99 kolmiovisen Combi Coupen automaattivaihteistolla, ruiskulla ja ohjaustehostimella.... Sillä olisi kivaa päästellä ja tehdä kiusaa muille tielläliikkujille! Taitavat vaan nuo em. spekseillä varustetut ysiysit olla yhtä tiheässä kuin kanan hampaat... Toisena vaihtoehtona vuoden 1978 99 Turbo kolmiovisena. Pienoismalli löytyy kirjahyllystä.

Eikös tuo Volvon käyttämä tomaattiloota ollutkin Borg - Warner 35? Sellainen oli aikoinaan 99:eissä.
kuva 15.02.2018 21:21 Petri P. Pentikäinen  
  Ei Skallholmkaan. Teollisuuden historiaa on kyllä jonkin matkan päässä tässäkin.
Kuvasarja:
Heinolan radan komeaa puustoa
 
15.02.2018 20:14  
  Hieno kuvasarja! Nuo lättäajot olikin siis tasoristeyksien testausta, mietitytti vähän kun aikataulun mukaan Lahti-Vierumäki väli ajettaisiin kolmessa tunnissa.
kuva 15.02.2018 20:03 Kurt Ristniemi  
  Myös peltivuoratuissa vaunuissa on ollut - ainakin muualla Euroopassa - metallisia kirjaimia ja numeroita.
Ks. esim. http://www.wagons-lits-diffusion.com/en/album/photos-ciwl/ kuva WL pub au revoir.
kuva 15.02.2018 19:33 Kurt Ristniemi  
  Ymmärtääkseni Suomen CIWL-vaunuissa oli eri aikoina tai eri toimituserissä erikielisiä fasciatekstejä.

Mannerheimin junan vaunut näkyvät olleen puupaneloituja, ts. vanhempaa mallia kuin tämä sininen metallivuorattu ilm. 1920-luvun vaunu.

Vaunu 2014 oli puupaneloitu. Tekstien kielestä en tiedä:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES

Vaunu 2019 oli puupaneloitu ja siinä oli fascialistassa ranskankieliset ja seinässä suomenkieliset tekstit:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246b244364da3215130abed295&archive=&zoom=YES

Marsalkan junassa oli ainakin yksi puupaneloitu CIWL-ravintolavaunu, jossa oli fascialistassa suomenkieliset tekstit ja seinässä suomen?- ja ruotsinkieliset tekstit:
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d2246a224264aadf26f6d4d3a02d&archive=&zoom=YES

Ainakin minulle on epäselvää, oliko joissakin vaunuissa molemmilla puolilla samankielinen fasciateksti. Ainakin kotimaisilla kielillä teksti taisi ainakin joissakin vaunuissa toisella puolella olla suomeksi ja toisella ruotsiksi. Miten lie sitten ollut niissä, joissa toisella puolella oli ranskankielinen teksti.
kuva 15.02.2018 19:25 Petri Sallinen  
  Todennäköisesti teak-vuoratuisssa vaunuissa tekstit olivat messinkisiä kohokirjaimia. Sen sijaan peltivuoratuissa vaunuissa kirjaimet ovat selvästi maalattuja ja maalaten varjostettuja — myös yhtiön embleemi. Tämä näkyy vaunusta 2002 Helsingin asemalla otetussa kuvassa selvästi.
kuva 15.02.2018 19:24 Pasi Utriainen  
  Jospa näille on taas tarvetta, sillä tällä viikolla on tuotu muutama Zans-v asemalle.
kuva 15.02.2018 18:55 Petri Sallinen  
  SA-kuvista löytyy useampi kuva R-vaunuista nro 2019 ja 2014, jossa Hitler tapasi Mannerheimin. Vaunun 2019 fascialistassa on ranskankieliset tekstit.
kuva 15.02.2018 18:17 Jussi Tepponen  
  Noistahan GE 44-tonnisista on olemassa myös kapearaideversiot, joita on käytössä tällä hetkellä mm Cumbres & Toltec Railroad ja Georgtown Loop Railroad -radoilla (raideleveys 3 jalkaa / 914 mm).
kuva 15.02.2018 18:00 Juhani Pirttilahti  
  Aseman nimi on onneksi lyhyt. Junat pysähtyvät tarvittaessa, joten jouduin pyytämään konduktööriltä pysähdystä tuossa...
kuva 15.02.2018 17:52 Ossi Rosten  
  Helposti muistettava tuo kylännimi tuossa vieressä! :o Ei varmaan kauan kestä ulkopaikkakuntalaiselta muistaa miten kirjoitetaan: "Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch" :D
kuva 15.02.2018 17:47 Tapio Keränen  
  Hieno kuva! Vaunu on todennäköisesti kulkenut Suomessa numerolla 2015. Samanmallisia lienevät olleet myös vaunut 2011 - 2014.
kuva 15.02.2018 17:02 Juhani Pirttilahti  
  Noniin nyt on koordinaatteja kuviin. Ja en ainakaan nähnyt mitään turvallisuusihmisiä... ;-)
kuva 15.02.2018 16:22 Erkki Nuutio  
  Vaikutelma on tehokas.