|
|
20.01.2018 01:07 | Hannu Peltola | ||
| Uups, olin näköjään merkinnyt epähuomiossa kuvan kuvausajan vuoteen 1953. Tämän kuvan täytyy olla vuodelta 1950, koska #4503 romutettiin jo 26.10.1951! Selasin erinomaista NP-teosta, jossa oli useita kuvia juuri tästä samasta veturista sekä paljon taustatietoja. NP osti nämä veturit ALCOlta vuonna 1923 kappalehintaan $95.025. Z-4 -sarjaa käytettiin tosiaan erityisesti vuoristosolien apuvetureina ja sarjan kotivarikko oli vuodesta 1923 Livingston, Montana. Vuonna 1946 Livingstoniin sijoitettiin apuvetureiksi EMD:n FT-sarjan dieselvetureita ja Z-4 siirrettiin Helenaan Montanaan, josta ne toimivat apuvetureina Helenan ja Butten välisellä vuoristoisella osuudella. NP:n käytäntönä oli putsauksen helpottamiseksi peittää lasilla veturin hytin numerot vuoristossa työskentelevissä höyryvetureissa ja tässäkin yksilössä hytin numerot ovat selvästi lasin takana. Muista NP:n höyryistä poiketen näissä ei ollut tenderissä Northern Pacific -tekstiä. Vuonna 1940 näihin asennettiin korkeampi savutorvi ja buusteri-yksikkö tenderin ensimmäiseen teliin. Buusteri poistettiin 1947, joten sitä ei enää näy tässä kuvassa. Jostain syystä kuvan veturi on eksynyt kotivarikoltaan kauas länteen GN:n Cascade Divisionille! | ||||
|
|
20.01.2018 00:15 | Heikki Kannosto | ||
| Näköharha johtunee veturin korkeudesta. Suurin sallittu nopeus näyttää olleen 80 km/t. https://de.wikipedia.org/wiki/S%C5%BDD-Baureihe_%D0%9B_(1945) |
||||
|
|
20.01.2018 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Tosi pienet pyörät vai onko se näköharha? Mikä sen huippunopeus on? | ||||
|
|
19.01.2018 22:12 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tuo kuva on väärinpäin, eli tuo ylhäätä leveä puhelin linja oli rautatien meren puolella eli eteläänpäin matkatessa oikealla puolella (ainakin Kannuksen kohdalla) Anteeksi, on se oikeinpäin..en aluksi hahmottanut paikkaa, eli juna on tulossa Oulun suunnasta kuvassa? | ||||
|
|
19.01.2018 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan se on, knoppi oli helppo! | ||||
|
|
19.01.2018 21:12 | Antti Havukainen | ||
| Mankissa. Seisake ja Mankinjoki ovat piilossa vasemmalla olevien puskien takana. | ||||
|
|
19.01.2018 20:49 | Hannu Peltola | ||
| Näköjään tänään on ollut vilkas päivä! | ||||
|
|
19.01.2018 16:12 | Jani Kontiokoski | ||
| Onkohan tarkempaa tietoa paljonko esimerkiksi tämä Sr1 3040 on ehtinyt taivaltaa kilometrejä elinkaarensa aikana rataverkollamme..?? Ja millähän sähköveturilla mahtaa olla eniten kilometrejä..?? | ||||
|
|
19.01.2018 15:41 | Heikki Kannosto | ||
| Puhallettu vähän liian täyteen kuin farmarifoordi-Sierra ikään: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a1/Ford_Sierra_Estate_in_profile.jpg | ||||
|
|
19.01.2018 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Taitaa näillä Bmx-vaunuilla olla vähän keskivartalolihavuutta... Muotoilussa on selvästi seurattu 854-sarjan moottorivaunun linjoja ja ovathan nämä ihan harmonisen näköinen kokonaisuus (varsinkin, jos väritys olisi sama moottorivaunussa ja liitevainuissa). | ||||
|
|
19.01.2018 11:54 | Ilari Kokko | ||
| Mielenkiintoisena huomiona, mutta ovatko nuo vaunut vähän pulskahkon näköisiä? Takaosan muotoilu on mielestäni jotenkin jännähkö, kun oven jälkeenkin vaunun molemmissa päissä on ikkuna. | ||||
|
|
19.01.2018 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla, vierellä oleva virkatarvevaunu BG 04763 oli entinen Ge 30'239 vuodelta 1949. | ||||
|
|
19.01.2018 11:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän taustatietoa 1934 Fordeista: kalenterivuoden tuotantomäärä oli 563 921 kpl, eli Ford meni arkkikilpailijansa Chevroletin (551 191 kpl) edelle. Suurimmassa osassa autoja nokalla hyrräsi V-8 lättäpää, rivinelosmoottorin valmistus lopetettiin maaliskuussa 1934. Emalimaali korvasi tuona vuotena käsin kiillotetun lakkavärin. Huomatkaa "kaappariovet"! Vuoden 1935 Fordeissa olikin sitten edestä saranoidut ovet. 1934 moottorin uusi imusarja, johon oli asennettu kaksikurkkuinen Stromberg-kaasutin, puhkui 85 hevosvoimaa, 10 enemmän kuin edellisvuonna. Kuvan auton maskissa olevan merkin perusteella väitän siinä olevan V-8. Ford De Luxe Fordor Sedan oli malliston kallein (farmaria lukuunottamatta), tehtaalta perushinta 615 taalaa. (korj.kirj.vihre.) | ||||
|
|
19.01.2018 10:43 | Kari Haapakangas | ||
| Mikäs tähystyslava tuolla opastimen ja mökin välissä oikein on? | ||||
|
|
19.01.2018 09:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Totta tuo kyllä. Dv-parin saaminen päiväksi käyttöön johonkin lisäjunaan voi olla lähes mahdotonta. | ||||
|
|
19.01.2018 09:51 | Markku Knuutti | ||
| Nätti rullavaunu :) | ||||
|
|
19.01.2018 09:42 | Kari Huuva | ||
| Ottakaa huomioon myös, että kuljetusten piristyessä myös diesel vetureista on huutava pula. Esim Pori - Tahkoluoto välille ei ainakaan jossain välissä ollut vetureita, vaan viedään juuri yöllä, kun saadaan alueen päivystäjät nippuun. Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia miltä näyttävät. |
||||
|
|
19.01.2018 02:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Tasoristeys taas ei ollut vilkas, päättyvä tie, 4 - 5 taloutta. | ||||
|
|
19.01.2018 00:05 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole alkuperäinen tämän vaunun teli. :) Luonnollisesti ne ovat kiertäneet moneen kertaan eri vaunujen alla. | ||||
|
|
19.01.2018 00:01 | Jouni Hytönen | ||
| Muista maistahan TEP60:t ovat jääneet jo aikaisemmin eläkkeelle. Liettua oli toiseksi viimeinen, siellä taisivat jäädä pois ajosta 2011 ja Venäjän viimeiset jo 2008. Toukokuussa 2010 Vilnassa vielä näki TEP60-vetureita melko helposti. Pietari-Kaliningrad-juna Vitebskin ja Vilnan välillä oli säännöllinen käyttökohde, samoin Vilna-Pietari-juna Vilnan ja Daugavpilsin välillä. | ||||
|
|
18.01.2018 23:56 | Jouni Hytönen | ||
| Murheellista on sekin, onko millään toimijalla intressejä säästää yhtä toimintakuntoista yksilöä. TEP60:n ääni on todella jylhä ja yksi pitäisi kyllä säästyä liikkuvaksi museoveturiksi. :( | ||||
|
|
18.01.2018 21:35 | Tommi K Hakala | ||
| Mihin Savotta-moottorisahan teräketjuöljyä on tarvittu? Itsellä jemmassa yksi tuollainen kannu 70-luvulta, vihreä. | ||||
|
|
18.01.2018 21:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Minä ja Tero tarkoitimme Kouvolan ohittamista Kouvolassa, Antti Kouvolan ohittamista aivan muualta ;p | ||||
|
|
18.01.2018 21:32 | Joni Leskinen | ||
| Aika yllättävää, että Kytömaalle tuli varoituslaitos vasta -83 ja se oli Valo- ja äänivaroituslaitos. Kyseessä kuitenkin vilkkaasti liikennöity päärata | ||||
|
|
18.01.2018 20:15 | Timo Lähteenmäki | ||
| Ulkonäöstä päätellen ja lonkalta heittäen, ydintäytelangalla hitsattu. | ||||
|
|
18.01.2018 18:02 | Perttu Karttunen | ||
| Juu ei kulje ei, laitoin kerran itselleni tuohon tien toisella puolella olevaan postilaatikkoon postikortin, ja kun lyhyin toimtusmatka olisi ollut se vähän alle 50 metriä niin postikortti kiersi muistaakseni jopa kouvolan lajittelukeskuksen kautta :D | ||||
|
|
18.01.2018 18:01 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Jos menee Tampereen kautta (kuten aiemmin mainittin), ei Kouvola jää matkan varrelle. | ||||
|
|
18.01.2018 17:03 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Eikö ole logistiikassa tavallista, että aina ei mennä suorinta reittiä. Oletettavasti ei postikorttikaan kulje Kokkolasta siten, että Posti- ja lennätinlaitoksen virkapukuinen kuljettaja ajaa sen Leyland Sherpalla suoraan Joensuuhun. | ||||
|
|
18.01.2018 13:42 | Raimo Harju | ||
| Varsinkin tuo yläpiena. | ||||
|
|
18.01.2018 12:28 | Perttu Karttunen | ||
| Jahas. No sitten lie ero vaunut tulleet Vuonokseen. | ||||
|
|
18.01.2018 12:02 | Pave Saarinen | ||
| Erittäin kiva kuva, mutta filmille. Pakkaspäivinä vähemmän kannetaan digiä mukana. Tosin -81 niitä ei ollutkaan. Vertailu samasta talvimaisemasta digille per filmi olisi mielenkiintoinen. Kuka sellaista nyt enää tekisi. | ||||
|
|
18.01.2018 11:47 | Markku Kari | ||
| Uudelle sukupolvelle kuitenkin myös totuus esille: "Tulevan Oy Veho Ab:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939. Nimi Veho löytyi latinan kielestä, ja tarkoittaa "minä kuljetan"." https://www.veho.fi/autoliikkeet/veho-yrityksena/historia/ |
||||
|
|
18.01.2018 10:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Eilen iltapäivällä olivat vielä Sulkulahdessa. | ||||
|
|
18.01.2018 00:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Näkyykö kolmioraiteen vaihde, vai ei? Pitäisi näkyä. Larin lataamassa kuvassa https://vaunut.org/kuva/46504?liikp1=2516 näkyy laitureiden pidennystyö aina tasoristeyksen jälkeen. Varoituslaitoskin on asennettu. Vasta kuvasta muistin tuon penkin! | ||||
|
|
18.01.2018 00:29 | Jari Kuusinen | ||
| No, saapuivatko nämä Vuonokseen...? :) Jos ryhdytään katsomaan tätä vaihtoehtoista reittivalintaa, huomataan että juna olisi ollut Joensuussa vielä saman vuorokauden puolella, 10 tuntia sähköjunaa aiemmin lähtien oletuksesta, että junan lähtöaika Kokkolasta olisi ollut sama. Ainoastaan Iisalmessa pidempi tauko noin 18:45-19:35 mutta muutoin olisi saatu painaa suoraan Pyhäsalmen, Lapinlahden ja Alapitkän sivuun menoja lukuun ottamatta. Tämä olisi toteutunut kahdella kuljettajalla, kokkolalaine olisi saanut näppärän paluukyydin vaikka heti saavuttuaan Iisalmeen T4055:n mukana, tai reilua tuntia myöhemmin T4059:n mukana, tai juna olisi tietenkin voitu ajaa iisalmelaisenkin voimin. Joensuulaisen lähettäminen Iisalmeen tai iisalmelaisen palauttaminen Joensuusta olisi ollut sitten hankalempaa... Dieselveturipuutekaan ei voi olla selitys, koska aikautaulu on laadittu kuitenkin jo perjantaina. |
||||
|
|
18.01.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo matalampi rakennus moskeida? Eli miestenhuone? | ||||
|
|
17.01.2018 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siistin näköistä hitsisaumaa! | ||||
|
|
17.01.2018 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inka-henkselit pojille, olivat käytössä 1960-luvulla. | ||||
|
|
17.01.2018 23:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Laskelmassa ei ole henkilöstökuluja eikä kunnossapitokuluja. Niillä voi tulos olla tasaväkisempi. Toisaalta Dr16 lyhintä reittiä saattaisi olla halvin vaihtoehto, jos yhdellä voi vetää koko junan. | ||||
|
|
17.01.2018 23:16 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tästä tulee mieleen se, kun sinisetvaunut lopettivat liikennöinnin Jyväskylän ja Vaasan välillä. Runko lähti Jyväskylästä samana (sunnunstai) iltana Tampereen kautta Ouluun. | ||||
|
|
17.01.2018 22:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommenteista, Tapio! Korjaan. Tämmöinen kommentti tarkoittaa minun sotkeneen kuvaajan, Antsa oli samalla reissulla, ja Tapiolla on selvät päivämäärät. Negat ovat samoissa kansioissa sekaisin, samoilla kameroilla otettuja. Nuorempana myös luuli, että muistaa! Ryhdyin hiljan tekemään tiedostoa vanhoista matkalipuista, missä minä päivänä, ja muistan (!) järjestelyvaiheessa makuuvaunulipun Ruukista! Poikkesin siellä pari kertaa, ja Antsakin siis. | ||||
|
|
17.01.2018 21:36 | Tapio Keränen | ||
| Kuvauspäivä: 1.6.1979 | ||||
|
|
17.01.2018 21:35 | Tapio Keränen | ||
| Kuvauspäivä: 1.6.1979 | ||||
|
|
17.01.2018 21:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Peruste on selkeästi kustannussäästö. Esimerkkilaskelma noudattaen LiVin julkaisussa 15-2013 esitettyjä kustannusmalleja: Kokkola - Sij kolmio - Joensuu = 436,0 km 2 x Dv12 + 29 vaunua = 10,48 €/km energia, ratamaksu ja verot = 4569,28 € Kokkola - Ri kolmio - Joensuu = 841,7 km Sr1 + 29 vaunua = 5,10 €/km energia, ratamaksu ja verot = 4292,67 € |
||||
|
|
17.01.2018 21:04 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei hätää kyllä notkeampi FeR on valmiina ottamaan koukkuun vaunuja ja viemään ne suoremmin perille. Vieläkun Laitaatsillat saataisiin.. kaikin keinoin se punikkien VR OY vielä koittaa vääristää kilpailua! |
||||
|
|
17.01.2018 20:50 | Perttu Karttunen | ||
| Aika jännä kierto mutta tokihan tuo järkevä lie, paljon lie kustannukset ajaessa DIeselvedolla Kokkola-Ylivieska-Siilinjärvi-Joensuu errattuna sähkövetoon tuolla mainitulla kouvolan kautta kiertämisellä | ||||
|
|
17.01.2018 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla juuri tämä Teräsmies JT12 : http://www.koneviesti.fi/artikkelit/ter%C3%A4smiehet-1.134885 | ||||
|
|
17.01.2018 20:25 | Pasi Utriainen | ||
| Kokkola-Tampere-Riihimäki-Kouvola-Joensuu. Varmaankin dieselvetoa ei käytetä kuin pakon edessä. | ||||
|
|
17.01.2018 19:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Taas sarjassamme "ei saatana", jos tää oikeasti Kokkolasta tulee etelän kautta. Nyt olis jo tavaraliikennettäkin koko matkalla Kokkola-Ylivieska-Siilinjärvi-Joensuu, mut silti kierretään. Onko tässä mitään järkeä. | ||||
|
|
17.01.2018 19:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs tuo venäläisvaunu on? | ||||
|
|
17.01.2018 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään vanhan veturimiehen kertoman mukaan Kuurilan Pekan kattila ei räjähtänyt, kun kaatuessa sen varoventtiili osui kiveen ja katkesi. Ilmakuvasta sitten näki, kuinka purkautuva höyry oli sulattanut lunta. Kuvasta näkyy selvästi kuinka Dm4:n pellit olivat iskeneet kovalla voimalla savupesän etuosaan. Kuulemma alumiinia jouduttiin konepajalla hakkaamaan vasaralla ja taltalla pois. | ||||