|
|
26.12.2017 10:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Ollaan kaupungissa, vieläpä meikäläisittäin aika suuressa. | ||||
|
|
26.12.2017 09:30 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Vaasa oli virallisesti Nikolainkaupunki vv. 1855-1917. | ||||
|
|
26.12.2017 08:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä saattaisi olla DDR-tuotannon loppuajoilta 80-luvun lopusta tai 90-luvun alusta. Tuskin 70-luvun vaunua olisi enää vuonna 2010 konepajakorjattu (merkintä näkyy päädyssä oikealla). Noihin aikoihin Krasnaja Strelassa oli minusta jo melko modernia kalustoa, ei edes Tverin 2000-luvun vaunuja vaan sitä seuraavaa sukupolvea. Tämä lienee palvellut vara- tai lisävaununa. Kun vuonna 2002 matkustin Krasnaja Strelalla, kaikki vaunut olivat vielä näitä, tosin teksti Krasnaja Strela oli vaunujen kyljissä irtometallikirjaimin, ei tarroilla. | ||||
|
|
26.12.2017 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Jarmo puhuu kuin USA:n presidentti. Todellisuus on kuitenkin toinen: Suomen keskilämpötila on noussut erityisen nopeasti viimeiset 20 vuotta. Lämpötilan nousu näkyy Suomen luonnossa muun muassa jäidenlähdön aikaistumisena ja lintujen aikaistuneena kevätmuuttona sekä päiväperhosten leviämisenä aiempaa pohjoisemmaksi. Yksi maailman pisimmistä, suoriin havaintoihin perustuvista ilmastosarjoista, on Suomen Tornionjoelta. Tornionjoen jäidenlähtö on kirjattu ylös vuodesta 1693 lähtien. Tänä aikana joen jäidenlähtö on aikaistunut noin kahdella viikolla. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Suomen_keskilampotila_on_kohonnut_asteen(28550) |
||||
|
|
26.12.2017 01:15 | Jouko Järvinen | ||
| Tuokin nyt hiljattain korjattu. Pitkäänpä kesti uuden aitaelementin hankinta.. | ||||
|
|
26.12.2017 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Saksalaisten firmojen nimien muutokset (niin myös muissa maissa) ovat sellaisia ja niin nopeaan vaihtuvia, että, aina kun sanoo jotain lyhyesti, niin jotain jää sanomatta. Kun sanoo pitkästi, kun kukaan ei lue loppuun. Firmojen nimihistorian kommentointi on niin epäkiitollista, että ... 1934-36 muutokset sisälsivät paljon muutoksia ja Breslaun tehtaasta tuli Linke-Hofmann-Busch-Werke Aktiengesellschaft. |
||||
|
Kuvasarja: Venäjän rautatiemuseo, Pietari 20.12.2017 |
25.12.2017 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Venäjän Rautatiemuseosta (historiasta ja avaamisesta) on artikkeli Resiinan 4/2017 sivuilla 24–33. | ||||
|
|
25.12.2017 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Noin vuonna 1934-35 edellämainitut yhtiöt järjestäytyivät uusiksi ja Breslaun tehdas toimi sitten jälleen nimellä Linke-Hofmann-Werke AG. Paikallinen LHW oli nyt uudessa nousussa, henkilökuntaa oli 1935 1600 ja 1939 jo 3340. Sitten 1945 tuli seuraava nimenmuutos, PaFaWag. Kysymys on tietysti että mitä tehtaasta oli silloin jäljellä? Lisää tietoa löytyy puolaksi Puolasta. | ||||
|
|
25.12.2017 22:58 | Jarmo Puntanen | ||
| Höpöhöpö. Suomen lämpörilassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Pikemminkin maailma menee kylmempään suuntaan. |
||||
|
|
25.12.2017 22:53 | Marko Nyby | ||
| Oletteko nyt ihan varmoja? Kansallislaulukin kuulostaa samalta kuin ennen. | ||||
|
|
25.12.2017 21:50 | |||
| Minkälaisia tietoja tuosta vaunukontin "Meri"-tekstistä? (ihan i-pisteen kanssa). | ||||
|
|
25.12.2017 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minua hiukan ärsyttää tuo ainainen "säästömentaliteetti", etenkin kun tuo ravintolavaunujen muovituoppi on yhtä ryhdikäs kuin käytetty preservatiivi, anteeksi - korjaan: "ranskalainen hansikas", anteeksi - korjaan ja väännän rautalangasta: - kondomi. | ||||
|
|
25.12.2017 18:44 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan toki myös mahdollista, että joku on nähnyt etiäisen. Tuomioja on kuitenkin loogisesti ja maastollisestikin edullisin paikka rakentaa pisto Raaheen. | ||||
|
|
25.12.2017 17:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uskoakseni asemaravintoloita rakennettiin ennen kaikkea junien matkustawaisia silmällä pitäen. Vielä kun muistetaan esimerkiksi Oulun rautatien alkuvaiheissa junien kulkunopeuksien olleen kovin verkkaisia. Esimerkiksi Nikolainkaupungin radalla junien suurin sallittu nopeus oli 25 wirstaa per tiima, ainakin liikennettä aloitettaessa... | ||||
|
|
25.12.2017 15:07 | Yrjö Heikkinen | ||
| Minähän se ite 50 vuotta sitten mummolassa Berganssintiellä taas käymässä. Isona tulikin rekkakuski. Seuraan tätä sivustoa paljon. Rekolassa asuessa kirjattiin vihkoon poikien kanssa vetokaluston numerot ja päiväykset. Nimikko oli 1003 Pekka. | ||||
|
|
25.12.2017 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sain idean: koto-Suomessa Saabien valmistus aloitettiin Uudessakaupungissa marraskuussa 1969. Valtion autoina Saabeja käytettiin aika paljon, muun muassa poliisilla oli 99:iä ja 900:aa, samoin armeijalla. Onko tuo kuvan 95 VR:n logolla sitten mikään ihme? Etuvilkuista päätellen kuvan 95 olisi 1970-luvun alun mallia...? Saab 95 esiteltiin 1959, jolloin se perustui malliin 93. Saab 96 tuli markkinoille 1960. Mallit 95 ja 96 sisälsivät samoja perusosia ja tekniikkaa. 96 sai nelitahtimoottorin 1967 ("munankuoreen kätketty Taunus"). 95 oli tuotannossa aina vuoteen 1978 asti ja viimeinen 96 valmistui Ugissa tammikuussa 1980. (kertoi Wikipedia) Milloinkahan tuo "Rautatieasema"-kyltti ruuvattiin Mäntän asematalon seinään? Ainakin se poistettiin 1991 tienoilla, kun Mäntän rata alennettiin Vilppulan syrjäraiteeksi. Mitä sanoo JR? |
||||
|
|
25.12.2017 12:58 | Osku Reinikka | ||
| Tää muuten oli erittäin humoristinen mielleyhdyntä! | ||||
|
|
25.12.2017 12:07 | Hannu Peltola | ||
| VL22M-sarjasta on ollut jossain vaiheessa keskustelua. Tämän esi-isä löytyy uudelta mantereelta , General Electric toimitti Neuvostoliittoon 1932 8 kappaletta S-sarjan sähköverureita, jotka olivat hyvin läheistä sukua Great Northern Railwayn Y-1 -sarjan sähkövetureille (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Great_Northern_Y-1 ). Neuvostoliiton peruskeksijä Regus Patoff teki S-sarjasta venäläisen kopion metrimitoilla, jolloin syntyi sarja VL19 (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Russian_locomotive_class_VL19 ). Tämän jatkokehityksenä syntyi ensin VL22 ja vihdoin modernisoitu VL22M. | ||||
|
|
25.12.2017 11:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Pauli tiesi paikan! | ||||
|
|
25.12.2017 10:57 | Jarkko Korhonen | ||
| Ilmeisesti vielä käytössä entisissä neuvostotasavalloissa? Hienoja videoita, kiitos! | ||||
|
|
25.12.2017 10:51 | Pauli Ruonala | ||
| Otavan saha, Otavan satama-asema takavasemmalla. | ||||
|
|
25.12.2017 10:40 | Pave Saarinen | ||
| Maapallon lämpötila kasvaa ja sateet lisääntyvät myös Suomessa. Tällaisia kuvia ei kohta enää tulla saamaan. Voi olla jo myöhäistä yrittää. Analogisessa kuvassa on oma tunnelmansa. | ||||
|
|
25.12.2017 09:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Jukat ovat oikeassa! | ||||
|
|
25.12.2017 08:32 | Jukka Suortanen | ||
| Paikka on Verla. Odotan mielenkiinnolla lisäkuvia. | ||||
|
|
25.12.2017 08:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kauttua tuli ensinnä mieleeni, joten vastaan sen. | ||||
|
|
25.12.2017 07:21 | Kari Haapakangas | ||
| Nokialla? | ||||
|
|
25.12.2017 07:18 | Kari Haapakangas | ||
| Miksi ravintola jo vuonna 1884 (1886)? Pohjanmaan radan valmistuessa Ouluun Lappi ei ollut mitenkään merkittävä, ei edes risteysasema. Yksityinen Raahen rata rakennettiin yli vuosikymmen myöhemmin ja vasta silloin Lapin merkitys kasvoi. | ||||
|
|
24.12.2017 23:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joulukuussa 1979, ollessani matkalla Vilppulasta Ylihärmään matkustin Seinäjoelta lätällä Kauhavalle. Kysyin sitten junasuorittajalta, että mistähän Ylihärmään menevä bussi lähtisi? Muistan suorittajan virkalakissa olleen veturimiesten siipipyörälaatan vastapuntteineen (punainen päällinen kuului asiaan, ilman muuta). Seuraavan kerran kävin Kauhavalla kesäkuussa 1986, Helsingin Hanasaaren voimalaitoksen tulipaloa seuranneena päivänä (lauantaina) valitsemassa itselleni berninpaimenkoiran pentua yksityiseltä kasvattajalta Ruotsalan kylässä. Kasvattajalla oli hirmuisen ruosteinen Fiat 127, jonka takapenkin oli vallannut em. pennun emo. Pentu eli sitten 9,5-vuotiaaksi minun hoteissani. En unohda häntä koskaan... | ||||
|
|
24.12.2017 22:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ins. Regus Patoff oli Neuvostoliiton kaikkien aikojen parhain keksijä! | ||||
|
|
24.12.2017 22:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sirkka Valannon mukaan Tuomioja rakennettiin nimellä "Lappi" (vuodesta 1953 alkaen Tuomioja) IV luokan ravintolalla varustetun aseman piirustuksia noudattaen. Ulkoasussa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia. Sisäänkäyntiovi ei ole alkuperäisen mallin mukainen. Kauhavan asematalo rakennettiin samanlaiseksi. Sitä tosin laajennettiin hiukan 1903. |
||||
|
|
24.12.2017 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3244 oli vuodelta 1901. Virkatarvekäyttöön se siirrettiin 1955. Hylätty 1957. | ||||
|
|
24.12.2017 22:24 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Komea kuvauspaikka ja hieno väriharmonia auringon valaistessa - mikä on ollut varsin harvinaista tänä alkutalvena. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
24.12.2017 22:22 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kyllähän kaksiohjaamoisten raskaiden dieselvetureiden ystävä tällaista mahtavaa kuvasarjaa katselee mielellään. | ||||
|
|
24.12.2017 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Alex, juuri se! Helmikuussa 1980 MRY järjesti retken Hyvinkään konepajalle, olin mukana ja kävin silloin tuon vaunun sisällä. Teppo N. muistanee tuon myös? | ||||
|
|
24.12.2017 21:28 | Heikki Piirainen | ||
| Tuntemattomaksi jäänyt lienee TE5: https://fotki.yandex.ru/next/users/ag-ma/album/174595/view/730027 | ||||
|
|
24.12.2017 19:14 | Alex Chudoba | ||
| Olisiko samainen vaunu sitten kuvassa https://vaunut.org/kuva/81630 ? | ||||
|
|
24.12.2017 17:41 | Jarmo Puntanen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=RdchFFRgPoI https://www.youtube.com/watch?v=iU_4vD2KFUs |
||||
|
|
24.12.2017 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, kerrotaanpa 22003:sta vielä lisää: vuonna 1937 sen aluskehykselle valmistettiin uusi kori, 90-paikkainen Ei 22161. Edelleen, vuonna 1969 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040070. Hylkäys tuli 1986. Ellen pahasti pieleen muista, tämän BG:n näki Hyvinkään konepajalla, sivuraiteella seisoskelemassa muutamien muiden vaunujen kanssa. Jonossa olivat olleet myös Tv2 618 ja Hv1 555, ainakin helmikuussa 1980... Hyvää joulua 2017 kaikille vorgilaisille! |
||||
|
|
24.12.2017 13:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä vaunu on muuten yhä edelleen Trafin kalustorekisterissä, vaikka todellisuudessa onkin jo romutettu. | ||||
|
|
24.12.2017 12:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näitä vetureitahan on kaksi. Sen Hyvinkään 1951:n lisäksi tämä toinen 1951 on ollut nyt 36 vuotta tuolla Turussa veturitallissa ja lähtee käyntiin vain virta-avaimen kääntämällä. | ||||
|
|
24.12.2017 12:52 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Hyvä nosto Raimolta. Ihana viettää joulua, kun tietää, että tämä veturi on arvoisessaan hyvässä hoivassa. | ||||
|
|
24.12.2017 11:21 | Raimo Harju | ||
| Otetaanpas tällainen kuva Jouluaaton kunniaksi. | ||||
|
|
24.12.2017 06:05 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tämä oli vähän ennen kuvaushetkeä saapunut Toijalaan (kuva otettu klo 14.53) ja lienee valmistautumassa junaan TYO 71859, kun kuljettaja oli jo siirtynyt viettämään lepotaukoa pohjoisen puoleiseen ohjaamoon. Onneksi ei pyytänyt kuvaajalta, että käydään kääntämässä kone samantien veturitallilla :) | ||||
|
|
24.12.2017 01:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoinen kuva tuolta kannen alta! | ||||
|
|
24.12.2017 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, mielleyhtymä (- joko taas!?): kevytsavukkeet versus Gauloises-savukkeet, kevytlevite (raskaslevite tukkii verisuonet, kuulemma), kevyt-CocaCola ja kilpailijansa kevyt-Pepsi. Puhumattakaan kevytkaljasta...? Konstruktioehdotus: raitiovaunu, jota katolla olevien tukirakenteiden avulla kiinnitetty Hindenburg-luokan ilmalaiva kannattelisi/keventäisi... |
||||
|
|
24.12.2017 00:21 | Jorma Rauhala | ||
| Paljonko kevytmetro painaa, ja paljonko sen vastakohta? Onko se raskasratikka vai raskasjuna vai peräti ukkopekkajuna? | ||||
|
|
23.12.2017 23:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Sähköratapylväiden statiivit suorastaan varastavat kaiken huomion. Tuohon aikaan niiden rakentamista ei edes pidetty kaukonäköisenä, koska radan sähköistämisen ajateltiin tapahtuvan muutama vuosi käyttöönotosta. Toisin sitten kävi. Herrojen olemuksesta paistaa, että tarkastus alkaa olla tehty, ja autonkuljettajakin odottelee jo, milloin saa käynnistää pystylamppumersunsa. Illalla sitten koko virkamieskunta Jyväshoviin tanssimaan. | ||||
|
|
23.12.2017 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset kommenttini korjauksesta, valtiohan nykyään Venäjä eikä SNTL. | ||||
|
|
23.12.2017 23:15 | Marko Anttila | ||
| Tämä kone (TYO 70859) jarrutteli junien kulkua seisoskelemassa Vanattarassa läntisellä raiteella alkuiltapäivällä. Esimerkiksi 174 juna kiemurteli 3-raiteelle Lempäälässä matkustajia ottamaan ja jättämään. | ||||
|
|
23.12.2017 23:04 | Erno Pintinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
23.12.2017 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin se menee, tietämyksen laajennus ja laajennuksen tietämys. Syvä kumarrus ja kiitos, Eljas! | ||||