|
|
28.12.2017 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eims 21510 vuodelta 1963 oli entinen Ci 2318 vuosimallia 1921. Valmistuessaan sen sarjamerkki oli Di. 1956 tuli sarjamuutos. Hylätty 1979. | ||||
|
|
28.12.2017 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan oikeassa reunassa näkyy hitunen Eim 21916:ta. Se oli vuodelta 1959, oltuaan sitä ennen Ci 2332 vuodesta 1956. Alun perin se valmistui vuonna 1915 vaunuksi Ci 2227. Hylkäys tuli sitten 1978. Tehnyt aika pitkän "virkaiän"...! | ||||
|
|
28.12.2017 00:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 vuodelta 1959 oli entinen 1. luokan hyttipäivävaunu Ci 2326 vuodelta 1956. Alunperin se valmistui vuonna 1922 Ci-sarjaan numeroksi 2241. Hylätty 1980. | ||||
|
|
28.12.2017 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22379 m/1954 valmistui alunperin 1947 vaunuksi Ei 22255. | ||||
|
|
28.12.2017 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 04820 vuodelta 1968, oli entinen 61P Ek 1108 vuodelta 1946. Hylätty 1987. | ||||
|
|
28.12.2017 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eims 21520 m/1986 oli entinen 100P Ei 22238 vuodelta 1947. | ||||
|
|
28.12.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eims 21523 m/1986 oli entinen Ei 22245 vuodelta 1947. | ||||
|
|
28.12.2017 00:00 | Markku Knuutti | ||
| Tyttö olis , vaa juna puuttuu... :) | ||||
|
|
27.12.2017 23:31 | Jyrki Talvi | ||
| Tve4 Antti. | ||||
|
|
27.12.2017 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22376 vuodelta 1954 oli entinen 100P Ei 22244 vuodelta 1947. | ||||
|
|
27.12.2017 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Nythän tämä museo vaikuttaa oikein hienolta! Kun kävin Varsovan aseman alueella olevassa museossa 2009, kalusto seisoi ulkona ja osa oli huonosti pakkeloitu. Vierailijat sen sijaan olivat oikein miellyttäviä... https://vaunut.org/kuva/89362?u=2938&d=09.01.2014&ns=1 | ||||
|
|
27.12.2017 22:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ei sittenkään, kartasta kun nyt yritän katsoa, tämä uusi museoalue taitaakin siis olla Baltian aseman raiteiden länsipuolella eikä enää ollenkaan vanhan Varsovan suunnan aseman tanhuvilla. Jo vuosia sitten olikin toki puhetta, että museo joutuu siirtymään entiseltä Varsovan aseman alueelta pois. | ||||
|
|
27.12.2017 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ihan kuin tuossa kauempana olisi entistä Varsovan aseman varikon (Tch-14) aluetta, jossa kymmenen vuotta sitten lepäili helposti 20 TEP70-veturia odottamassa seuraavia tehtäviä tai isompaa remonttia. Ei ihan vielä hahmota, miten tämä uusi museo sijoittuu vanhan museon alueelle. Ehdottomasti kyllä katsastettava tämä seuraavalla Pietarin-reissulla. | ||||
|
|
27.12.2017 22:40 | Jouni Hytönen | ||
| TEP70-protoveturit ovat valmistuneet vuosina 1973-77, tämä on Kolomna 1740/1977. Protosarjasta ei tiettävästi ole enää muita jäljellä kuin tämä 0007. | ||||
|
|
27.12.2017 22:22 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tietääkseni ohikukutien valmistuttua käytettiin akuksi oikealle kaartavaa ratalinjaa ja suora reitti valmistui myöhemmin. Saatan toki olka väärässäkin. | ||||
|
|
27.12.2017 22:02 | Stanislav Voronin | ||
| Great set of photos! Thank you! | ||||
|
|
27.12.2017 21:44 | Jukka Suortanen | ||
| Tähän komeaan talviseen kuvaan tallentuu hyvin kohta päättymässä oleva aikakausi itäpuun liikenteestä. | ||||
|
|
27.12.2017 21:40 | Jukka Suortanen | ||
| Näinhän siinä kävi, kuten Pasi edellä toteaa, kuvaussuunta minullakin radanvarresta oli hankala ja lopputulos melkoista joulupuuroa, josta ei ollut arkistoivaksi. Hieno juttu, että onnistuit meitä paremmin ja sait taltioitua päivän ”tunnelman”. Ei muuta kuin uutta yritystä ensi lauantaille ja parempaa kuvauskeliä toivoen. | ||||
|
Kuvasarja: Kolin kiskohissi Tapaninpäivänä 2017 |
27.12.2017 21:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiva nähdä tämäkin! | ||||
|
|
27.12.2017 21:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Veikkaan Tapion olleen paikalla, siis korjaan kuvaajaksi Antsan! | ||||
|
|
27.12.2017 21:27 | Pasi Seppälä | ||
| Hankala oli lauantain kuvauskeli. Jukka S:n kanssa yritettiin kuvata tätä Miehon paikkeilla mutta kuvaussuunnasta tuli heti hiutaletta ikkunaan. Mulla ei ainakaan jäänyt mitään arkistoitavaa. Sen verran kaukana olin radasta, jotta pelkkää puuroa tuli. Aikani odottelin vielä Kymistä lähtenyttä 58852:sta, mutta hermo ei siihen tässä kelissä kauaa riittänyt. Aseman kautta sitten ajelin kotiin ja siellähän se vielä odotteli kuljettajaa. Vihreäsusinen tyhjä rapurunko, joten ei se olisi paljon kuvasta erottunutkaan. Mutta yritetty on ja sullahan on ihan onnistuminenkin alla. Ensi lauantaina uudestaan. |
||||
|
|
27.12.2017 21:01 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan kuvauspäiväksi 29.5.1979 | ||||
|
|
27.12.2017 17:43 | Tuomas Pätäri | ||
| Olisiko asia niin, että seislevy oli asetettu väliaikaisesti juurikin jumiutuneen vaihteen vuoksi. | ||||
|
|
27.12.2017 17:26 | Raimo Harju | ||
| Kurt, nyt kirjoitit niin monta riviä että taidamme olla jonkinverran samoilla linjoilla. Tätä lämpenemistä pitävät jotkut meidän ihmisten aiheuttamaksi, ja me Suomalaiset joudumme maksumiehiksi, ja se on huolestuttavaa. Nämä kaksi asiaa tai syytä sotketaan toisiinsa, eikä ymmärretä ettemme me ihmiset pysty juurikaan maailmankaikkeutta muuttamaan. | ||||
|
|
27.12.2017 16:14 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Nopealla vorgin kuvien ja Lieksan raideosuuksien kulkutietoviestien selauksella liikennettä näyttää edelleen olevan. | ||||
|
|
27.12.2017 14:23 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei kai Pankakoskenkin liikenne ole loppunut :( | ||||
|
|
27.12.2017 13:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Älähän nyt Raimo. Ilmaston muutos ei tarkoita sitä, että ilmasto muuttuisi tasapaksuksi ja vuodet veljeksiksi. Tottahan vaihtelua on aina ollut ja on vastakin. 1930- ja 40-lukujen poikkeama näkyy selvästi tuossa aiemmin linkittämäni jutun graafissa. Se jälkeen oli jopa vuosikymmeniä kestänyt lämpötilan laskun kausi. Mutta viimeisten 40 vuoden aikana on lämpötilan pitkäaikainen nousu ollut ennennäkemättömän nopeaa ja yhtäjaksoista. Ja viimevuosina on Suomessa miltei vuosi vuodelta rikottu keskilämpötilaennätyksiä. Lämpötilan muutoksen trendi onkin nyt ennennäkemättömän jyrkkä, ja mitattu keskilämpötila on nyt korkeampi kuin milloinkaan ennen. Ja vaikka Helsingin Kaisanimen lämpötilaa onkin saattanut nostaa kaupungistumisen lisääntyminen, niin Tornionjoen jäidenlähdön aikaistumiseen sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Eikä siihen, että maailman jäätiköt hupenevat hämmästyttävää vauhtia. Niinkuin ei siihenkään, että Siperian ikirouta sulaa. Minkä taas sanotaan entisestään vahvistavan lämpötilan nousua. Enkä minä ole suinkaan väittänyt, että tämä uusi lämpenemistrendi olsi lineaarisesti ikuisesti jatkuva. Saattaahan lämpötila syystä tai toisesta kääntyä jälleen laskuunkin. Mutta näillä näkymin lämpötila on nousussa ja tulee vastakin nousemaan. Koko maapallolla. Yhtenä meille ikävänä vaihtoehtona on esitetty, että globaalin lämpenemisen seurauksena Suomen kesät kylmenevät. Sitten varmaan ilmastoskeptikot jälleen todistelevat USA:n presidentin tapaan, että ilmastohan on kylmennyt. Ja mitä taas tulee pitkäjaksoisiin vaihteluihin, niin jääkausiahan on tavannut tulla aina tuolloin tällöin. Mutta tässä taidamme tarkoittaa pikemminkin nykyisen interglasiaalisen kauden aikana aivan viime vuosikymmeninä tapahtunutta selvää muutosta. |
||||
|
|
27.12.2017 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Postikorttikelpoinen maisema kuitenkin! Siitä ilmastonmuutoksesta, jonka suuntaa ei kuitenkaan tiedetä. Vielä vähemmän tiedetään minkäluontoiset ihmisperäiset syyt ovat sen mahdollisia suuria tai pieniä osatekijöitä. Postikorttiin voi tulla nietosta lisääkin. Mittauspisteitä oli koko Suomen alueella vain kaksi vielä satakunta vuotta sitten. Niistäkään kahdesta ei saa nykypäivään nähden kovin vertailukelpoisia arvoja: Kaupunkilämpeneminen (=aivan erillinen paikallinen muutos) heikentää esimerkiksi ratkaisevasti sen vanhimman mittauspisteen (Kaisaniemi) vertailtavuutta. Tuoreempienkaan muutoksien syitä eivät suuriäänisimmätkään maailmanlopun ennustajat suostu toistuvista pyynnöistä huolimatta selittämään (koska syitä ei juurikaan vielä tunneta). Tarkoitan esimerkiksi 1930-luvun jälkipuoliskon voimakasta ilmaston lämpenemistä, jonka mahdollisesti katkaisi maailmansodassa ilmaan levitetty valtava hiukkasmäärä - ruutia, pölyä, öljynokea, suolenkappaleita jne. Toistaiseksi kun emme tiedä, voisimme keskittyä lähinnä säästäväisyyteen energian käytössä ja päästösaasteiden vähentämiseen. Lisäksi voisimme toivoa, että mahdollinen ilmastonmuutos ei vie kohti pikkujääkautta, koska se olisi Suomelle huono juttu. |
||||
|
|
27.12.2017 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös se ennen ollut osa JNS asemaa? Nythän tätä ei enää ole, paitsi toisella puolella rataa oleva raide (junan takana). Numerohan oli T55885. | ||||
|
|
27.12.2017 09:58 | Erkki Nuutio | ||
| Heikki Wariksen väitöskirja vuodelta 1932 Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle ja sen jatko-osa vuodelta 1934 on poikkeuksellinen. Se sisältää konkreettista historiatietoa perusteellisten arkistotutkimusten (viitteet ilmaistuina) ja hyvin lukuisten aikalaishaastattelujen muodossa. Siten se on perusteellisin kuvaus pohjoisen Helsingin muodostumisesta erityisesti 1840-1900 välillä. Koko tietopaketti on uudelleenjulkaistu (Into, 2016, 671s.) pehmeäkantisena (www.intokustannus.fi), ja on siten helposti saatavilla. Kirja vastaa täsmällisesti Kurtin kysymykseen: "Kaikki kaupungin omistamat alueet päätettiin kartoittaa sekä jakaa sopivan kokoisiksi vuokra-alueiksi. Tämä työ saatiin kuitenkin vasta 1840-luvun puolivälissä loppuunsuoritetuksi, jolloin Pitkästäsillasta ja Töölönlahdesta aina Vanhaankaupunkiin ja Vantaanjokeen asti ulottuva alue jaettiin kaikkiaan 42 erikokoiseen vuokra-alueeseen. Toiset niistä olivat maanviljelys-, ja toiset huvila-alueita. Ennenkuin nämä mittaukset ja vuokrasuunnitelmat oli kuitenkin saatu valmiiksi vuonna 1845, oli jo kymmentä vuotta aikaisemmin suuri osa kaupungin omistamasta alueesta vuokrattu yhdelle miehelle. Kaupunginvanhimpiin kuuluva varakas teurastaja Salomon Jansson sai viideksikymmeneksi vuodeksi (1836-1886) laajan suoperäisen alueen kallioitten pohjoispuolelta aivan vuokrattomasti, kunhan vain huolehti noitten vesiperäisten ja raivaamattomien alueitten kuivattamisesta ja muokkaamisesta viljelysmaiksi. Näin sntyivät ns. Janssonin viljelykset." Vasta vuokra-ajan päätyttyä kaupunki pystyi kaavottamaan näille alueille kipeästi tarvittuja asuintontteja, Harjun alueella 1883- ja muilla osilla (Kallio, Sörnäinen, Vallila) 1886-. Sörnäisten satamaradan ja sataman alue oli tietysti pakkolunastettu jo 1858 vaiheilla. |
||||
|
|
27.12.2017 09:47 | Jaakko Pehkonen | ||
| Vai onko syy kuvassa näkyvä seislevy? Kuvassa näkyvä vaihde 301 näkyy olevan junat.dy.fi:n-kartan mukaaan Pankakosken ratapihan länsipäässä (ns. tulovaihde). | ||||
|
|
27.12.2017 07:54 | Petri Sallinen | ||
| Ilmasto muuttuu ja on muuttunut. Nykytiede osaa kuitenkin erottaa luonnollisesta muuttumisesta ihmisen aiheuttaman muutoksen, joka mitä ilmeisimmin aiheuttaa myös ongelmia. | ||||
|
|
27.12.2017 01:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein, Jarmo! Kunnas on vähän matkaa kuvaajan takana. Edessä näkyvä tasoristeys on Kulmala. En ollut tuo hiihtäjä, joka on tehnyt kiskojen väliin ladun, vaikka tulin tällekin paikalle suksilla. | ||||
|
|
26.12.2017 23:21 | Teemu Tuomisto | ||
| Kyllä. Muistaakseni ratapihan loppupäässä sijaitseva vaihde ei suostunut kääntymään, jonka vuoksi juna jouduttiin peruuttamaan takaisin Lieksan asemalle. | ||||
|
|
26.12.2017 23:13 | Jarmo Tomperi | ||
| Lahti - Heinola -rata Kunnaksen paikkeilla Lahteen päin katsottuna. | ||||
|
|
26.12.2017 22:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| Siis työnnettiinkö juna/vaihtotyö Pankakoskelta Lieksaan? Miksi veturia ei ajettu ympäri? Ainakin 2016 se näkyi onnistuvan: https://www.youtube.com/watch?v=7KoIYipZwcM (4:43) samoin 2015 https://www.youtube.com/watch?v=eSsuXSrGhuk (3:41). | ||||
|
|
26.12.2017 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lukeekohan tuon polkupyörän satulan takaosassa "Lepper"? Oikein upea kuva! Miltei haistaa kivihiilen savun...! |
||||
|
|
26.12.2017 20:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei kai se ole siitä mihinkään muuttunut. Nykypäivä on ihan yhtä raadollista. | ||||
|
|
26.12.2017 19:52 | Uwe Geuder | ||
| Wikipediassa on pitkä artikkeli https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Frankfurt_(Oder) Sen mukaan rakennus on 1920-luvulta. |
||||
|
|
26.12.2017 19:43 | Raimo Harju | ||
| Ja se on ollutkin kannattavaa, koska mitään ei ole saanu helposti, eikä ilmaiseksi. | ||||
|
|
26.12.2017 19:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ihmiskunta ei vain tajua säätilan olevan osa jatkuvaa maailmankaikkeuden muutosta eikä siinä näin ollen ole mitään pysyvää. | ||||
|
|
26.12.2017 19:36 | Raimo Harju | ||
| Älähän nyt Kurt, onhan Euroopas ja näinollen myös Suomes ollu niin kylmiä ja lämpimiä jaksoja ajanlaskun ajoista alkaen, ja ihan 1930 luvulla. Eräs naapurini kertoi 1930-1940 lukujen välis tehdyn tammikuus peltotöitä ja kylvetyn viljaa. | ||||
|
|
26.12.2017 19:17 | Pasi Utriainen | ||
| Kulkemattomista junista en tiedä, mutta Mikkelin ohiajotien itäinen osuus valmistui 1982, jolloin myös tämä silta lienee valmistunut. Grahn Ltd teki konkurssin 1986. | ||||
|
|
26.12.2017 18:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole Porin-, eikä Rantaratakaan. Kaupunki taitaa olla kolmisen kertaa Nokiaa suurempi asukasluvultaan. | ||||
|
|
26.12.2017 17:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voisiko olla raakapuujuna Hankasalmelta? Eli T 4327. | ||||
|
|
26.12.2017 16:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli ruotsiksi Nikolaistad, lennätinhuuto: Nkl. | ||||
|
|
26.12.2017 15:59 | Uwe Geuder | ||
| Ei ollut kysytty, mutta tietoa liikenteen tilaajasta: http://www.nah.sh/nah-sh-english/ Tuo ei ainakaan ole Nordbahnin kalusto. Nordbahnin internetsivujen mukaan heillä on 2 junatyyppiä, jotka näyttävätkin keskenään hyvin erilaisia, mutta ei kumpikaan niin kuin kuvassa. http://www.nordbahn.de/magazin/bildergalerie.html Jos satunaiseen Internetsivuun voi luotaa, veturi on Deutsche Bahnin omistama. https://mark5812.smugmug.com/keyword/245/ Sininen ulkoasu taitaa olla tilaajaväritys. Vaunussa näkyykin punainen läiskä, joka vähän mielikuvituksella voisi olla DB:n logo. |
||||
|
|
26.12.2017 15:29 | Juhana Nordlund | ||
| Reino on varmasti kuvannut paljon Nokian suunnalla, mutta viestilinjojen pylväät eivät oikein puhu Porin radan puolesta. Tolpat sopisivat paremmin vaikkapa Rantaradalle. Tässä vaiheessa en keksi hyvää vastausta siihen, missä kohtaa Rantarataa on joskus maisemat näyttäneet tällaiselta. Mutta jos Rantaradalla ollaan, aloittaisin veikkailut Karjaan ja Turun väliltä. | ||||
|
|
26.12.2017 13:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ollaanko Leukaluiden tienoolla? Nokiahan on varsin kohtuukokoinen kaupunki. | ||||
|
|
26.12.2017 11:38 | Mikko Heino | ||
| Mahtavaa nähdä vanhoja kuvia Verlasta! Ylivientilaitos lienee myös osuva nimi nipunsiirtoradalle. | ||||
|
|
26.12.2017 10:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Ollaan kaupungissa, vieläpä meikäläisittäin aika suuressa. | ||||