Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.12.2017 22:39 Esa J. Rintamäki  
  Näin se menee, tietämyksen laajennus ja laajennuksen tietämys. Syvä kumarrus ja kiitos, Eljas!
kuva 23.12.2017 22:38 Jaakko Pehkonen  
  Vertaa https://vaunut.org/kuva/107958?tag0=8%7CRk%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila PIENI ero tunnelmassa.

(Rk:ssa on 26 paikkaa ruokailuosassa ja kahvilaosassa 14+20 Duetossa taas on 26 paikkaa alasalissa ja välitasolla 14+9 ja kioskin luona 4. = istumapaikkaluku on sama, mutta duetto on silti mielestäni ahtaampi.
kuva 23.12.2017 20:56 Eljas Pölhö  
  Jokin aika sitten arkistooni lisäämässä vuoden 1933 vaunu- ja junien vaunustoluettelossa 22003 kotipaikka on Ylivieska (s. 7) ja kulki junaparissa 603/604 Yw-Ilm-Yw (s. 74-75). Vuoden 1935 vastaavaan luetteloon se on käsin korjattuna merkitty hylätyksi 1936 eikä myöskään enää esiinny vuoden 1936 luettelossa.
kuva 23.12.2017 20:33 Tero Virta  
  Kovasti näyttää opastimen taustalta tuossa viidennen vaunun kohdalla. Kaksiaukkoinen opastin?
kuva 23.12.2017 20:21 Eljas Pölhö  
  Pieni tarkennus.
Linke-Hofmann-Werke vuoteen 1922, sitten firman virallinen nimi:
Linke-Hofmann-Lauchhammer AG vuoteen 1928, jolloin Waggon- und Maschinenfabrik AG, vormals Busch fuusioitiin siihen. Tehtaita oli useita.
1928 lähtien virallinen nimi oli Linke-Hofmann-Busch
Vuonna 1930 LHB:n veturituotanto jaettiin Henschelin ja Kruppin kesken. Kaikkiaan siihen mennessä oli valmistettu 3175 höyryveturia. Vaunujen ja raitiovaunujen valmistus jatkui. Käsittääkseni, ja Jorman kommentin mukaan myös JR:n käsityksen mukaan, valmistuslaatoissa luki LHW (Werke kuvaa tehdasta, ei firman rekisteröityä nimeä).
Lännessä LHB jatkoi toimintaansa 1949, Puolassa 1945, kuten ketjusta ilmenee.
kuva 23.12.2017 19:42 Eljas Pölhö  
  Hyvä kirja Sortavalasta on myös arkkitehti Martti I. Jaatisen kirjoittama Sortavalan rakentaminen (Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus A26, 1997). Siinä on myös rautatierakennuksista ja mm veturitallin pohjapiirros, johon merkitty eri osien valmistusvuodet. Laajimmillaan 11 raidetta pilttuisiin ja kaksi rakennuksen ulkopuolelle. 1899 neljä raidetta, 1900 tuli lisää kaksi ja kolmiraiteiset osuudet.
kuva 23.12.2017 19:02 Pasi Utriainen  
  Varmaan tänä päivänä tuollainen matkustajien savustaminen olisi kielletty.
kuva 23.12.2017 16:58 Jorma Rauhala  
  Jep, Breslaussa ei ollut mukana Buschia, mikäli uskomme tilauskirjoja ja valmistajankilpiä sodan alkuvuodelta.
kuva 23.12.2017 14:07 Esa J. Rintamäki  
  Jorma, siis vuoteen 1945 nimellä LHW, ja sitten lännessä jatkoi toimintaansa LHB, niinkö? Ainakin ymmärsin näin, korjaa jos sukelsi Pieliseen...
kuva 23.12.2017 14:03 Esa J. Rintamäki  
  Hei Petri! No, omaa myötäsyntyistä laiskuuttani en ole hankkinut/saanut/löytänyt muuta tietoa kuin Rh:n kirjastossa aikanaan olleista vaunuluetteloista 1959 ja 1963. Lisäksi, "mustat kirjat" on myös tuttuja.

Noissa '59 ja '63 listoissa Fo 22504: sähkövalaistus, yksittäisjärjestelmä. Muuta historiaa minulla ei ole, lukuunottamatta virkatarvevaunutietoja. Pahoitteluni... (kirjoitusvirhe korjattu)
kuva 23.12.2017 13:29 Jorma Rauhala  
  Breslaun tehdas toimi Saksan valtakunnan loppuun saakka nimellä LHW - Linke-Hofmann-Werke.
kuva 23.12.2017 13:10 Jouni Hytönen  
  Jekaterinburg lienee aikatauluissa edelleen Sverdlovsk-Pass. :)
kuva 23.12.2017 13:05 Ilari Kokko  
  Neuvostoliitto taidettiin kuitenkin virallisesti lakkauttaa vasta 21.12.1991 ja Neuvostoliiton Korkein Neuvosto lakkautti itsensä vasta 26.12.1991. Eli 26 vuotta tulee siis viimeisimmästä pesusta (huh huh) Onneksi on käynyt maalattavana muutamaan otteeseen ;)
kuva 23.12.2017 13:03 Tuukka Ryyppö  
  Venäjälle tämä tieto levisi jo joskus vuoden 2010 paikkeilla. Vaihtoivat sitten aseman nimeksi Nizhnij Novgorod vanhan Gorkij:n sijaan.
kuva 23.12.2017 12:42 Jarmo Puntanen  
  Päivitys: SNTL loppui 27 vuotta sitten vuonna 1990.
kuva 23.12.2017 12:04 Perttu Karttunen  
  Yhtä komeat kulmakarvat kuin Brezhnevillä aikanaan!
kuva 23.12.2017 09:55 Jouni Hytönen  
  Manuaalisen liikenteenohjauksen aikaan Vaajakoskella ja Naarajärvellä oli opastimet vuosikausia vailla isompaa käyttöä. Paltasen opastimet purettiin pois melko pian perusparannuksen valmistuttua. Pieksämäen pään tulokaarteen loiventamisen myötä Paltasen kohtausraide lyheni noin 300-metriseksi eikä sellaiselle enää sitten työjunaliikenteen ulkopuolista käyttöä ollut.
kuva 23.12.2017 09:48 Jouni Hytönen  
  Tuolla junan perän takana ennen tunneliahan on puolestaan Raudanlahden entinen pohjoinen tulo-opastin. Säynätsaloon meneminen on varmaankin toiminut siten, että opastimessa on ollut keltavihreää, minkä jälkeen on jouduttu ajamaan koko Paasivuoren tunnelin läpi 35 km/h.
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
23.12.2017 09:37 Pasi Utriainen  
  Tällaiset hurukuvat ovat aina mielekästä katseltavaa, varsinkin kun kuvissa on mukana ääni ja haju.
kuva 23.12.2017 08:42 Jouni Hytönen  
  Luumäen ja Lappeenrannan välillä liikennepaikat ovat sen verran tiheässä, ettei jäljelle ole jäänyt kovin paljon suojastusopastimia. Lähinnä liikennepaikalta lähdön jälkeiset ensimmäiset.
kuva 23.12.2017 08:38 Jouni Hytönen  
  Ilmeisesti Luumäki-Lappeenranta-rataosuudella ollut myös alun perin vain suojastusopastimia liikennepaikkojen välillä ja viimeiset ennen liikennepaikkaa on samalla tavalla korvattu kaksivaloisilla pääopastimilla.
kuva 23.12.2017 00:58 Jorma Toivonen  
  Liekö veturi on viimeaikoina jonkinaikaa "pyörinyt" SNTL:n rajaliikenteessä, kun on saanut noin komean ehostuksen "silmäluomiinsa"?
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
22.12.2017 23:55 [Tunnus poistettu]  
  Tällä hetkellä Lukoilin nafta palaa paremmin, Nesteen sian ruhoista tehty paska nafta käryttää helvetillisellä kitkerällä katkulla, ainakin PT-pumpulla.
kuva 22.12.2017 22:21 Heikki Piirainen  
  Makasiinien paikalle on kovaa vauhtia kohoamassa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin kerrostalo. Kuvassa näkyvästä osasta tulee nelikerroksinen, tästä hieman vasemmalle tulee kuusikerroksinen osa aivan radan viereen.
Kaavaselostuksessa on pari havainnekuvaakin: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/20171248-3-1.PDF#page=208
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
22.12.2017 17:45 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja!
kuva 22.12.2017 17:35 Pasi Seppälä  
  Kaunis ja hyvin hoidettu rautatiemiljöö on ollut Selänpääkin ennen vanhaan. Asema on iskussa vieläkin, mutta muuten maisema on paljon ankeampi. Silmä lepää näissä vanhoissa ja hienoissa savonratakuvissa.
kuva 22.12.2017 17:06 Tuomo Ala-Keturi  
  Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ;)
kuva 22.12.2017 16:36 Osku Reinikka  
  Tunnen vauhtia!
kuva 22.12.2017 15:48 Jaakko Hakala  
  Kahta edellistä kompaten, mahtiotos jälleen kerran!
kuva 22.12.2017 15:13 Erno Pintinen  
  Kyllä. Muutenkin upeita kuvia Pasilta.
kuva 22.12.2017 15:11 Jorma Rauhala  
  1970-luvun alkuvuosina siellä oli vielä asemakahvila; kahvi ja sämpylä nautittu jatkojunaa odotellessa...
kuva 22.12.2017 15:09 Petri Sallinen  
  Erittäin hyvää dataa Esa on suoltanut vaunuista. Näkyykö lähteistäsi milloin ja miten kyseisen vaunusarjan valaistusjärjestelmä on kehittynyt. Omien dokumenttieni perusteella koko sarja olisi alkujaan ollut kaasuvalaistuksella varustettu, mutta myöhemmin kaikki olisi muutettu sähkövalaistukselle. En vain tiedä, milloin muutos sähkölle olisi toteutettu. Joissakin lähteissä kuitenkin todetaan, että pari vaunuista olisi ollut jo alkujaan sähkövalaistuja.
kuva 22.12.2017 15:00 Hannu Peltola  
  Nyt on kyllä Pasilta todellinen nappilaukaus!
kuva 22.12.2017 14:58 Kari Haapakangas  
  Pienempiä seisakkeita tuo loru ei luettele. Niinpä oma sukuhistoria tuntee Kaaran seisakkeen ,jolta suvun oli tapana nousta junaan tai jäädä pois. Tarinan mukaan liikkeissä oli syytä olla ripeä, sillä pysähdykset olivat todella nopeita...
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
22.12.2017 14:17 Erkki Nuutio  
  Nykyisten moottoripolttoöljyjen rikkipitoisuus on joka tapauksessa jalostettu murto-osaan aikaisemmasta.
Esimerkiksi nykyisestä MPÖ:stä : http://www.st1.fi/files/17485/St1_MPO%3Fplus_kesa%3F.pdf
Rikkipitoisuus on määrittelyn kakkossivulla. Valitettavasti en löydä pikaiseen vanhoja pitoisuuksia.
Lisäksi ajan tasalla olevissa moottoreissa (ei MGO) on pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmiä ja kunnonseuranta.
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
22.12.2017 14:15 Juhani Pirttilahti  
  Kuka sanoi, että ei pukkaa? :-)
Kuvasarja:
Kymen Huruja Etelä-Suomessa
 
22.12.2017 14:03 Teemu Saukkonen  
  Miten Dv12 ei pukkaa samanlaista käryä vaikka nyt koneet ovat jo paljon vanhempia? Onhan niissä toki se vanhan ajan diesel-käry nykyajan epoksiliima-odöörin sijaan.
kuva 22.12.2017 13:59 Tuomo Kärkkäinen  
  Tuomiojalla oli aikanaan kaiketi asemaravintolakin.
kuva 22.12.2017 13:57 Tuomo Kärkkäinen  
  ^Eikös Pattijoellakin ollut pysäkki?
kuva 22.12.2017 13:27 Hannu Peltola  
  Mihin saakka tämä vaunu oli käytössä?
kuva 22.12.2017 13:02 Esa J. Rintamäki  
  Ei 2940 oli entinen Guntzburgin systeemin mukainen III luokan makuuvaunu, numerosarjasta 2701 - 2709 (paikkaluku 56), sarja valmistui vuonna 1900. Kolmannen luokan päivävaunuksi lienee muutettu siinä vuoden 1924 tienoilla?
kuva 22.12.2017 12:54 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu 22269, vuodelta 1948. Siitä tuli Hy knp koeajojunan vaunu BEi 03301 vuonna 1984, muutettu edelleen sotilasvaunuksi Eims 21529 vuonna 1987.
kuva 22.12.2017 12:51 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu 22206 hylätty 1972.
kuva 22.12.2017 12:17 Perttu Karttunen  
  Jaa juu tuo paikalle noussut talo hämäsi
kuva 22.12.2017 11:51 Kari Haapakangas  
  Onnikkayhteys Raaheen Vihannin asemalta, mutta lättäyhteys Tuomiojalta. Mikäs viisaus tuossa? Raahen henkilöliikenne taisi lakata 1966, eli kymmenen vuotta ennen tätä aikataulua.
kuva 22.12.2017 11:48  
  No kato perhana, tekstillisen maininnan lisäksi allekirjoittanut on tainnut päästä jopa kuvaan itsessään! Niin ja kiitos kuvani linkkaamisesta. :D
kuva 22.12.2017 11:45 Jorma Toivonen  
  Sama kuva löytyy myös kirjan " Höyryveturit Valtionrautateillä" sivulta 276.
kuva 22.12.2017 11:18 Teemu Saukkonen  
  Onhan tämä aina ollut tässä. Heti kuvasta oikealle on Sm-parkki.
kuva 22.12.2017 10:59 Matti Lehtonen  
  Tuossa vaiheessa kolmesta Ouluun päivittäin menevästä yöjunasta, P63, P61 ja P51, viimeksimainittu näkyy kulkeneen edelleen Haapamäen kautta. Sillä on kulunut matkaan Tampereelta Seinäjoelle yli 4 tuntia, kun suoraan menneet on selvinneet tunnissa ja neljässäkymmenessä minuutissa. Vuonna 1976 Jyväskylän liikennekin kulki vielä Haapamäen kautta.
kuva 22.12.2017 10:56 Erkki Nuutio  
  Noin 7 pilttuuta kertoo, että molemmat vanhemmat (lyhyemmät) osuudet tallista ovat valmiina. Radan varrella kirjan mukaan tallin vanhin osa valmistui 1900. Luulisin kuitenkin, että ratapihan suuntainen osa (2 tai 3 pilttuuta) olisi valmistunut 1895 vaiheilla ja kohtisuoraan ratapihaan oleva osa (noin 4 pilttuuta) vuonna 1900.
kuva 22.12.2017 10:28 Seppo Rahja  
  Ja pysäkit Raahen radalla olivat Lappi, Toppi, Relletti ja Raahe. Lappi ol. katosi kartalta ja muuttui Tuomiojaksi. Lappi tl. sai pitää nimensä.