|
|
23.12.2017 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin se menee, tietämyksen laajennus ja laajennuksen tietämys. Syvä kumarrus ja kiitos, Eljas! | ||||
|
|
23.12.2017 22:38 | Jaakko Pehkonen | ||
| Vertaa https://vaunut.org/kuva/107958?tag0=8%7CRk%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila PIENI ero tunnelmassa. (Rk:ssa on 26 paikkaa ruokailuosassa ja kahvilaosassa 14+20 Duetossa taas on 26 paikkaa alasalissa ja välitasolla 14+9 ja kioskin luona 4. = istumapaikkaluku on sama, mutta duetto on silti mielestäni ahtaampi. |
||||
|
|
23.12.2017 20:56 | Eljas Pölhö | ||
| Jokin aika sitten arkistooni lisäämässä vuoden 1933 vaunu- ja junien vaunustoluettelossa 22003 kotipaikka on Ylivieska (s. 7) ja kulki junaparissa 603/604 Yw-Ilm-Yw (s. 74-75). Vuoden 1935 vastaavaan luetteloon se on käsin korjattuna merkitty hylätyksi 1936 eikä myöskään enää esiinny vuoden 1936 luettelossa. | ||||
|
|
23.12.2017 20:33 | Tero Virta | ||
| Kovasti näyttää opastimen taustalta tuossa viidennen vaunun kohdalla. Kaksiaukkoinen opastin? | ||||
|
|
23.12.2017 20:21 | Eljas Pölhö | ||
| Pieni tarkennus. Linke-Hofmann-Werke vuoteen 1922, sitten firman virallinen nimi: Linke-Hofmann-Lauchhammer AG vuoteen 1928, jolloin Waggon- und Maschinenfabrik AG, vormals Busch fuusioitiin siihen. Tehtaita oli useita. 1928 lähtien virallinen nimi oli Linke-Hofmann-Busch Vuonna 1930 LHB:n veturituotanto jaettiin Henschelin ja Kruppin kesken. Kaikkiaan siihen mennessä oli valmistettu 3175 höyryveturia. Vaunujen ja raitiovaunujen valmistus jatkui. Käsittääkseni, ja Jorman kommentin mukaan myös JR:n käsityksen mukaan, valmistuslaatoissa luki LHW (Werke kuvaa tehdasta, ei firman rekisteröityä nimeä). Lännessä LHB jatkoi toimintaansa 1949, Puolassa 1945, kuten ketjusta ilmenee. |
||||
|
|
23.12.2017 19:42 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä kirja Sortavalasta on myös arkkitehti Martti I. Jaatisen kirjoittama Sortavalan rakentaminen (Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus A26, 1997). Siinä on myös rautatierakennuksista ja mm veturitallin pohjapiirros, johon merkitty eri osien valmistusvuodet. Laajimmillaan 11 raidetta pilttuisiin ja kaksi rakennuksen ulkopuolelle. 1899 neljä raidetta, 1900 tuli lisää kaksi ja kolmiraiteiset osuudet. | ||||
|
|
23.12.2017 19:02 | Pasi Utriainen | ||
| Varmaan tänä päivänä tuollainen matkustajien savustaminen olisi kielletty. | ||||
|
|
23.12.2017 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| Jep, Breslaussa ei ollut mukana Buschia, mikäli uskomme tilauskirjoja ja valmistajankilpiä sodan alkuvuodelta. | ||||
|
|
23.12.2017 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, siis vuoteen 1945 nimellä LHW, ja sitten lännessä jatkoi toimintaansa LHB, niinkö? Ainakin ymmärsin näin, korjaa jos sukelsi Pieliseen... | ||||
|
|
23.12.2017 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri! No, omaa myötäsyntyistä laiskuuttani en ole hankkinut/saanut/löytänyt muuta tietoa kuin Rh:n kirjastossa aikanaan olleista vaunuluetteloista 1959 ja 1963. Lisäksi, "mustat kirjat" on myös tuttuja. Noissa '59 ja '63 listoissa Fo 22504: sähkövalaistus, yksittäisjärjestelmä. Muuta historiaa minulla ei ole, lukuunottamatta virkatarvevaunutietoja. Pahoitteluni... (kirjoitusvirhe korjattu) |
||||
|
|
23.12.2017 13:29 | Jorma Rauhala | ||
| Breslaun tehdas toimi Saksan valtakunnan loppuun saakka nimellä LHW - Linke-Hofmann-Werke. | ||||
|
|
23.12.2017 13:10 | Jouni Hytönen | ||
| Jekaterinburg lienee aikatauluissa edelleen Sverdlovsk-Pass. :) | ||||
|
|
23.12.2017 13:05 | Ilari Kokko | ||
| Neuvostoliitto taidettiin kuitenkin virallisesti lakkauttaa vasta 21.12.1991 ja Neuvostoliiton Korkein Neuvosto lakkautti itsensä vasta 26.12.1991. Eli 26 vuotta tulee siis viimeisimmästä pesusta (huh huh) Onneksi on käynyt maalattavana muutamaan otteeseen ;) | ||||
|
|
23.12.2017 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäjälle tämä tieto levisi jo joskus vuoden 2010 paikkeilla. Vaihtoivat sitten aseman nimeksi Nizhnij Novgorod vanhan Gorkij:n sijaan. | ||||
|
|
23.12.2017 12:42 | Jarmo Puntanen | ||
| Päivitys: SNTL loppui 27 vuotta sitten vuonna 1990. | ||||
|
|
23.12.2017 12:04 | Perttu Karttunen | ||
| Yhtä komeat kulmakarvat kuin Brezhnevillä aikanaan! | ||||
|
|
23.12.2017 09:55 | Jouni Hytönen | ||
| Manuaalisen liikenteenohjauksen aikaan Vaajakoskella ja Naarajärvellä oli opastimet vuosikausia vailla isompaa käyttöä. Paltasen opastimet purettiin pois melko pian perusparannuksen valmistuttua. Pieksämäen pään tulokaarteen loiventamisen myötä Paltasen kohtausraide lyheni noin 300-metriseksi eikä sellaiselle enää sitten työjunaliikenteen ulkopuolista käyttöä ollut. | ||||
|
|
23.12.2017 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla junan perän takana ennen tunneliahan on puolestaan Raudanlahden entinen pohjoinen tulo-opastin. Säynätsaloon meneminen on varmaankin toiminut siten, että opastimessa on ollut keltavihreää, minkä jälkeen on jouduttu ajamaan koko Paasivuoren tunnelin läpi 35 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
23.12.2017 09:37 | Pasi Utriainen | ||
| Tällaiset hurukuvat ovat aina mielekästä katseltavaa, varsinkin kun kuvissa on mukana ääni ja haju. | ||||
|
|
23.12.2017 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luumäen ja Lappeenrannan välillä liikennepaikat ovat sen verran tiheässä, ettei jäljelle ole jäänyt kovin paljon suojastusopastimia. Lähinnä liikennepaikalta lähdön jälkeiset ensimmäiset. | ||||
|
|
23.12.2017 08:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti Luumäki-Lappeenranta-rataosuudella ollut myös alun perin vain suojastusopastimia liikennepaikkojen välillä ja viimeiset ennen liikennepaikkaa on samalla tavalla korvattu kaksivaloisilla pääopastimilla. | ||||
|
|
23.12.2017 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö veturi on viimeaikoina jonkinaikaa "pyörinyt" SNTL:n rajaliikenteessä, kun on saanut noin komean ehostuksen "silmäluomiinsa"? | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
22.12.2017 23:55 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tällä hetkellä Lukoilin nafta palaa paremmin, Nesteen sian ruhoista tehty paska nafta käryttää helvetillisellä kitkerällä katkulla, ainakin PT-pumpulla. | ||||
|
|
22.12.2017 22:21 | Heikki Piirainen | ||
| Makasiinien paikalle on kovaa vauhtia kohoamassa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin kerrostalo. Kuvassa näkyvästä osasta tulee nelikerroksinen, tästä hieman vasemmalle tulee kuusikerroksinen osa aivan radan viereen. Kaavaselostuksessa on pari havainnekuvaakin: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/20171248-3-1.PDF#page=208 |
||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
22.12.2017 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
|
22.12.2017 17:35 | Pasi Seppälä | ||
| Kaunis ja hyvin hoidettu rautatiemiljöö on ollut Selänpääkin ennen vanhaan. Asema on iskussa vieläkin, mutta muuten maisema on paljon ankeampi. Silmä lepää näissä vanhoissa ja hienoissa savonratakuvissa. | ||||
|
|
22.12.2017 17:06 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ;) | ||||
|
|
22.12.2017 16:36 | Osku Reinikka | ||
| Tunnen vauhtia! | ||||
|
|
22.12.2017 15:48 | Jaakko Hakala | ||
| Kahta edellistä kompaten, mahtiotos jälleen kerran! | ||||
|
|
22.12.2017 15:13 | Erno Pintinen | ||
| Kyllä. Muutenkin upeita kuvia Pasilta. | ||||
|
|
22.12.2017 15:11 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvun alkuvuosina siellä oli vielä asemakahvila; kahvi ja sämpylä nautittu jatkojunaa odotellessa... | ||||
|
|
22.12.2017 15:09 | Petri Sallinen | ||
| Erittäin hyvää dataa Esa on suoltanut vaunuista. Näkyykö lähteistäsi milloin ja miten kyseisen vaunusarjan valaistusjärjestelmä on kehittynyt. Omien dokumenttieni perusteella koko sarja olisi alkujaan ollut kaasuvalaistuksella varustettu, mutta myöhemmin kaikki olisi muutettu sähkövalaistukselle. En vain tiedä, milloin muutos sähkölle olisi toteutettu. Joissakin lähteissä kuitenkin todetaan, että pari vaunuista olisi ollut jo alkujaan sähkövalaistuja. | ||||
|
|
22.12.2017 15:00 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä Pasilta todellinen nappilaukaus! | ||||
|
|
22.12.2017 14:58 | Kari Haapakangas | ||
| Pienempiä seisakkeita tuo loru ei luettele. Niinpä oma sukuhistoria tuntee Kaaran seisakkeen ,jolta suvun oli tapana nousta junaan tai jäädä pois. Tarinan mukaan liikkeissä oli syytä olla ripeä, sillä pysähdykset olivat todella nopeita... | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
22.12.2017 14:17 | Erkki Nuutio | ||
| Nykyisten moottoripolttoöljyjen rikkipitoisuus on joka tapauksessa jalostettu murto-osaan aikaisemmasta. Esimerkiksi nykyisestä MPÖ:stä : http://www.st1.fi/files/17485/St1_MPO%3Fplus_kesa%3F.pdf Rikkipitoisuus on määrittelyn kakkossivulla. Valitettavasti en löydä pikaiseen vanhoja pitoisuuksia. Lisäksi ajan tasalla olevissa moottoreissa (ei MGO) on pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmiä ja kunnonseuranta. |
||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
22.12.2017 14:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuka sanoi, että ei pukkaa? :-) | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
22.12.2017 14:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten Dv12 ei pukkaa samanlaista käryä vaikka nyt koneet ovat jo paljon vanhempia? Onhan niissä toki se vanhan ajan diesel-käry nykyajan epoksiliima-odöörin sijaan. | ||||
|
|
22.12.2017 13:59 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Tuomiojalla oli aikanaan kaiketi asemaravintolakin. | ||||
|
|
22.12.2017 13:57 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^Eikös Pattijoellakin ollut pysäkki? | ||||
|
|
22.12.2017 13:27 | Hannu Peltola | ||
| Mihin saakka tämä vaunu oli käytössä? | ||||
|
|
22.12.2017 13:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 2940 oli entinen Guntzburgin systeemin mukainen III luokan makuuvaunu, numerosarjasta 2701 - 2709 (paikkaluku 56), sarja valmistui vuonna 1900. Kolmannen luokan päivävaunuksi lienee muutettu siinä vuoden 1924 tienoilla? | ||||
|
|
22.12.2017 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22269, vuodelta 1948. Siitä tuli Hy knp koeajojunan vaunu BEi 03301 vuonna 1984, muutettu edelleen sotilasvaunuksi Eims 21529 vuonna 1987. | ||||
|
|
22.12.2017 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22206 hylätty 1972. | ||||
|
|
22.12.2017 12:17 | Perttu Karttunen | ||
| Jaa juu tuo paikalle noussut talo hämäsi | ||||
|
|
22.12.2017 11:51 | Kari Haapakangas | ||
| Onnikkayhteys Raaheen Vihannin asemalta, mutta lättäyhteys Tuomiojalta. Mikäs viisaus tuossa? Raahen henkilöliikenne taisi lakata 1966, eli kymmenen vuotta ennen tätä aikataulua. | ||||
|
|
22.12.2017 11:48 | |||
| No kato perhana, tekstillisen maininnan lisäksi allekirjoittanut on tainnut päästä jopa kuvaan itsessään! Niin ja kiitos kuvani linkkaamisesta. :D | ||||
|
|
22.12.2017 11:45 | Jorma Toivonen | ||
| Sama kuva löytyy myös kirjan " Höyryveturit Valtionrautateillä" sivulta 276. | ||||
|
|
22.12.2017 11:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Onhan tämä aina ollut tässä. Heti kuvasta oikealle on Sm-parkki. | ||||
|
|
22.12.2017 10:59 | Matti Lehtonen | ||
| Tuossa vaiheessa kolmesta Ouluun päivittäin menevästä yöjunasta, P63, P61 ja P51, viimeksimainittu näkyy kulkeneen edelleen Haapamäen kautta. Sillä on kulunut matkaan Tampereelta Seinäjoelle yli 4 tuntia, kun suoraan menneet on selvinneet tunnissa ja neljässäkymmenessä minuutissa. Vuonna 1976 Jyväskylän liikennekin kulki vielä Haapamäen kautta. | ||||
|
|
22.12.2017 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Noin 7 pilttuuta kertoo, että molemmat vanhemmat (lyhyemmät) osuudet tallista ovat valmiina. Radan varrella kirjan mukaan tallin vanhin osa valmistui 1900. Luulisin kuitenkin, että ratapihan suuntainen osa (2 tai 3 pilttuuta) olisi valmistunut 1895 vaiheilla ja kohtisuoraan ratapihaan oleva osa (noin 4 pilttuuta) vuonna 1900. | ||||
|
|
22.12.2017 10:28 | Seppo Rahja | ||
| Ja pysäkit Raahen radalla olivat Lappi, Toppi, Relletti ja Raahe. Lappi ol. katosi kartalta ja muuttui Tuomiojaksi. Lappi tl. sai pitää nimensä. | ||||