Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.12.2017 07:20  
  KALETON: Aina niin luotettavan Wikipedian mukaan kylä on saanut nimensä kalettamispaikan eli kaleverkon vetopaikan, kaletton, mukaan.
kuva 14.12.2017 06:56 Kari Haapakangas  
  Huh, tuo virnistys saa näyttämään kalmolta, ellei peräti KUOLEMAlta
kuva 14.12.2017 06:10  
  Pentti: Kuvaillessani asema-alueella paikka tuntui asumattomalta, mutta kävellessäni pois tuota kuvassa näkyvää pikkutietä paikalle ajoi naisihminen autollaan - iloisesti tervehtien. Tarkemmin en aseman tilannetta tiedä. Varsinaiselle piha-alueelle en poikennut (jalanjälkeni todisteina!).
Esa: Kiitos vaunujen tarkoista tiedoista - tyhjentävä tietopaketti.
kuva 14.12.2017 05:09 Raimo Harju  
  Hyvä kuvahan tämä on, en huomannu roskan roskaa. Mulla on kans 2005 v otettu diakuvasarja, värit muuttunu täysin sinivoittoisiksi, enkä ole kuvankäsittelyllä saanu korjattua.
kuva 14.12.2017 02:03 Esa J. Rintamäki  
  Eli entisen autokoulunopettajan sanomana: viulunkielet viidenkympin päällä.
kuva 13.12.2017 23:45 Johannes Erra  
  Muistan lukeneeni jostain, että vaunut kulkisivat päiväjunassa koko matkan Praha-Varsova molemmissa suunnissa. Ehkä niitäkin suunnitelmia on sitten jumpattu uusiksi tai sitten aikatauluhaussa on joku virhe - niin, tai sitten minä olen ymmärtänyt väärin. Hämmentäviä tietoja joka tapauksessa.
kuva 13.12.2017 23:16 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22638 oli vuodelta 1939, hylätty 1988, ollut osana Vaunu-Niklas-majataloa Haapamäellä. Ei 22651 oli vuodelta 1973, jolloin se muutettiin 94-paikkaiseksi lähiliikennevaunuksi Turun konepajassa. Sen entinen numero oli 22299 (satapaikkainen) vuodelta 1949. 22651 hylättiin 1988, ollut myös Vaunu-Niklaksessa. 72-paikkainen Ei 22788 oli valmistunut 1954.
kuva 13.12.2017 22:15 Otto Tuomainen  
  ČD:n aikatauluhakua tutkimalla näyttäisi siltä, että Moskovan vaunut ajettaisiin edelleen omana junanaan Bohumín:in asemalle saakka, jossa ne vasta liitetään Varsovasta tulevaan junaan 112. Ei kyllä heti tule mieleen mikä logiikka tuossa järjestelyssä on. Järkevältä tuntuisi niiden liittäminen jo Varsovassa.
kuva 13.12.2017 21:55 Heikki Kannosto  
  Vain höyryvetoinen postijuna puuttuu.
kuva 13.12.2017 21:49 Otto Tuomainen  
  Nyt aikataulukaudella 2017/2018 Moskovan makuuvaunut näyttäisivät saapuvan Prahaan tiistaisin illalla klo 21:36 junalla 112 "Porta Moravica".
kuva 13.12.2017 21:46 Timo Keski-Petäjä  
  Kuva näiltä kulmilta joulukuulta 2017: https://vaunut.org/kuva/123848
kuva 13.12.2017 21:40 Marko Anttila  
  Jaahah, taas rymistelivät tuonne koneellaan... toivottavasti saada pidettyä puskaraiteen ehjänä.
kuva 13.12.2017 21:18 Osku Reinikka  
  Milloin se ilta tulee jolloin voisit ne tänne lisäillä, kun joku niitä haluaa katsella?
kuva 13.12.2017 19:58 Pentti Yli-Karjanmaa  
  Onko asemarakennus autiona?
kuva 13.12.2017 19:33 Johannes Erra  
  Ja kiitos havainnollisesta kuvasta. Venäläisten henkilövaunujen ja EU-kaluston (muidenkin kuin veturin tai puolalaisen ravintolan) liikkuminen samassa junassa taitaa olla arkipäivää enää ainoastaan Prahan linjalla ja toisaalta Baltiassa.
kuva 13.12.2017 19:29 Johannes Erra  
  Välillä Praha-Moskova makuujunayhteys säilyy joistakin ennakkotiedoista poiketen niin, että vaunut siirtyvät junasta toiseen Varsovassa. Sisaryhteydet Praha-Pietari, Wien-Moskova ja Wien-Pietari on sen sijaan kaikki kolme nyt lakkautettu kokonaan.
kuva 13.12.2017 18:42 Erkki Nuutio  
  Itse asiassa 390 mk nykyrahakkeissa taitaa olla noin 60 €, eli aika pieni osa ny(l)kyhinnasta. Harjoittelijan palkka taisi olla silloin 195 mk/kk miinus pienet verot. Ammatti-ihminen sai tietysti paljon enemmän. Palkka tuli kuoressa käteen ja lauantaina työt loppuivat klo 12.00. Ja junaliput olivat köyhillekin ystävällisiä
kuva 13.12.2017 17:59 Esa J. Rintamäki  
  Liikenteelle avattaessa 1870 tunnettiin nimellä: "Ois".
kuva 13.12.2017 17:56 Esa J. Rintamäki  
  XT 01612 oli entinen BT 01324 vuodelta 1969. Alun perin se oli Ei 2913 vuodelta 1922. Uusi numero vuodelta 1931 oli 22068. Se oli entinen satapaikkainen päivävaunu. Nähtyäni tämän BT:n Haapamäellä 1970-luvun puolivälissä, siinä oli A7-telit.

Kysymys: kunkahan kauan nuo oikein säilyvät rikkomattomina?
kuva 13.12.2017 17:23 Raimo Harju  
  Noin suunnilleen samanlaisella Petterillä munkin ka- ajokorttini irtos 750 markalla 1969.
kuva 13.12.2017 17:23 Juhani Pirttilahti  
  Henkilöauton ajokortin hintaa on sittemmin kehitetty... Nyt jossain 1500 euron kieppeillä. Vuoden 1966 vastaava on nykyrahassa n. 450 euroa.
kuva 13.12.2017 14:37 Erkki Nuutio  
  Tuollaisella Petterillä irtosi oma ka-ajokorttini 390 markalla 1966 (ha-ajokortti 260 mk). Kortti päivittyi ABCE-kortiksi 1976 ilman muuta. Vasta kohta täytyy konsultoida Trafia kortista loppuelämää varten, tosin nyt tipottain - kuten lääkkeitä.
Juuri tuota Petteriä tehtiin niin voitollisesti, että ahne ja tyhmä GM:n johto sivuutti tuotekehityksen. Vasta kun oli ihan pakko tehdä jotakin uutta, tehtiin onneton, aiempia isompi TM. Epäonnistuminen varmistettiin 2-tahtisella Detroit Diesel murisijalla.
Näin aikanaan suuri valmistaja saatiin nopeasti hengiltä, kiitos kelvottoman yritysjohdon.
Lähes yhtä nopeasti kaatui Leyland, kelvottoman yritysjohdon ja lakkoilun tappamana.
Aikanaan maailman suurimpia, Bedford ja Leyland. Leylandin diesellisensseillä nousi vähäinen Scania-Vabis sodan jälkeen.
kuva 13.12.2017 14:06 Erkki Nuutio  
  Edeltävä veturitilaus Lokomolta, H8 648-655 luovutettiin noin kuukauden välein, 655 viimeisimpänä 6.1921.
671-674 tehtiin varastoon. Epäilemättä hitaampaan ne tehtiin, väkeä oli vähemmän ja muiden tuoteryhmien valmistus (murskaimet, turpeennostokoneet, potkurit, kirkonkellot jne) oli alkanut.
Likimäärin voi arvioida valmistumiset : 671 10.21, 672 1.22, 673 4.22 ja 674 8.22. Ennen kuin varsin saksanhenkinen VR saatiin 8.11.22 ostamaan nämä, oli myyntiponnisteluja tehty toistuvasti kuukausien ajan.

Kuvan taustalla esiintyy paikoitellen lunta ja päähenkilöparilla on selkeät talvipompat ja lyhyemmällä karvalakkikin.
Myös veturinkuljettaja on talvivaatteissa.
Kyse on tyypillisestä marraskuun maisemasta ja vuosi ei varmaan ole muu kuin 1922.

Sanoisin että kyse on kaupan sinetöimisreissusta. 8.11.1922 tai muutama päivä ennen sitä.
Ei neljää veturia osteta näkemättä.
Koneosaston johtaja A.Th. Örnhjelm siirrettiin lakkautuspalkalle vasta vuoden 1923 loppupuolella, mutta hän ei esiinny kuvassa. Väinö Airas ei myöskään esiinny kuvassa, koska hän oli vielä Tampellassa.
Sanoisin siksi, että lyhyempi mies on päätirehtööri Bernhard Wuolle. Hän oli juuri tuollainen lyhyehkö tukeva viiksimies, jonka jykevän kallonmuodon Svenska Rasforskningsinstitut (Uppsala) luokitteli "itäbalttilaiseksi".
Ja nämähän olivat juuri silloin maailman huippuja kallonmittaustieteessä.

Oikea vastaus lienee siten Kerava 11.1922 , laiturilla mahdollisesti Lokomon edustaja, VR:n henkilö ja päätirehtööri Bernhard Wuolle. VR:n veturimiehet ja käyntisillalla Lokomon veturiasentajia työnjohtajansa kanssa.
kuva 13.12.2017 13:48 Raimo Harju  
  Pienen pieneltä näyttää Bedford kuorma-auto Hurun vierellä.
kuva 13.12.2017 13:44  
  Päivän kaunein kuva - marrasjoulukuiseen aikaan säväyttää kummasti.
kuva 13.12.2017 13:42  
  Yksi suosikkiasemistani - edustavasti kuvattu.
kuva 13.12.2017 13:41  
  Tässä on ajan henkeä - upea tallenne.
kuva 13.12.2017 13:40  
  Tällaisia kuvia ei väsy katselemaan.
kuva 13.12.2017 13:03 Kurt Ristniemi  
  Jo vuonna 1910 annettiin ohje olla maalaamatta koristeraitoja veturien uudelleenmaalauksessa. Eikä niitä raitoja tässä veturissa ollut enää vuonna 1926 asemahalliin ajettaessakaan. Veturi koristeraitoineen on tässä siis mitä ilmeisimmin Lokomon alkuperäisvärityksessään.
Ja tuskinpa korjauksenjälkeisestä koeajosta olisi otettu valokuvaa isojen pamppujen kanssa.
kuva 13.12.2017 12:58 Jorma Toivonen  
  Voisiko olla mahdollista, että veturi on koeajolla Keravalla konepajakorjauksen jälkeen (asemahalliin ajo v.1926)?
kuva 13.12.2017 12:55 Kurt Ristniemi  
  Milloinkahan C-sarjojen vetureista poistetiin käyntisillan kaiteet?
Alunperinhän niissä kaiteet oli (niinkuin tässäkin), mutta myöhempien aikojen kuvissa niitä ei enää ole.
kuva 13.12.2017 10:35 Kurt Ristniemi  
  Keravan museo kertoi, että kuvan lähteeksi kirjassa 'Savikylästä viherkaupungiksi' mainittu 'LOV' = Lauri Osvald Viitanen.
Lauri (Lasse) Osvald Viitanen muutti Keravalle vuonna 1917 nuorena rautatievirkamiehenä. (Lähde: Keravan Urheilijat 30 v. 1918-1948)
Keravan asemapällikkönä hän oli ainakin vuonna 1940: https://www.finna.fi/Record/muistaja_kerava.M011-1015
Mutta onko kuva hänen ottamansa ja Keravalla otettu, on toistaiseksi vain aihetodisteisiin perustuva olettamus. Mutta maisema kyllä näyttää Keravalta.
kuva 13.12.2017 07:48 Kurt Ristniemi  
  Off topic ja pimeän vuodenajan piristykseksi: Geni on mukava sovellus, joka kaivaa esiin sukulaisuussuhteen aika moneen maailman ihmiseen. Edellytyksenä on tietenkin, että on laatinut Geniin sukupuunsa ja että muiden laatimat sukupuut ovat uskottavia (mitä ne suinkaan eivät aina ole). Mutta kuitenkin: Genin mukaan
- Kustaa Bernhard * Wuolle / Wennerblom is your first cousin thrice removed's wife's second cousin once removed's wife's father, eli sukua ollaan kahden väärän koivun takaa (kahden avioliiton kautta).
- Gustaf Verner Ryselin is your fourth great aunt's sister's husband's niece's husband's daughter's husband, eli sukua neljän väärän koivun takaa.
kuva 13.12.2017 00:01 Esa J. Rintamäki  
  Petri, jostain muistan lukeneeni, että itsenäisyysjulistusta käsiteltäessä porvaripuolueet vastustivat ajatusta, sillä siinä hötäkässä loppuisivat Venäjän rahakkaat tilaukset. Antaa hyvän kuvan ko. puolen isänmaallisuudesta...?
kuva 12.12.2017 23:54 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vihreä veturi muistuttaa jonkin verran BR 99 51 - 60-sarjaa (ent. sä IV K), etummaiset sylinterit vain eivät täsmää. Toinen mielleyhtymä olisi BR 99 63 (wuerttemberg Tssd), jossa tosin oli ollut tasoluistit.

Mitä valmistajanlaatassa luki? Varmaa on ainakin veturin numero: 99 5902 - 4.

Kuka tietää? Eljas, Appuuva!
kuva 12.12.2017 23:38 Petri Sallinen  
  Mukulakivilaiturit olivat pitkään normitapa rakentaa laitureita. Rakennuspiirustusten ohessa tästä on mainintoja ja moniin piirustuksiin mukulakivipinnoite on myös piirretty. Vielä 1980-luvulla saattoi vähän syrjäisemmiltä asemilta löytää mukulakivipinnoitteita, joita aikanaan kuvasin.
kuva 12.12.2017 23:31 Petri Sallinen  
  Lokomo 70 vuotta -kirja on todellakin hyvin toimitettu lähde analysoimaan syitä Lokomon perustamiselle. Kirja mainitsee mm. seuraavat syyt.

Ensimmäinen maailmansota esti Valtionrautateitä käyttämästä saksalaisia konepajoja rakentamaan Valtionrautateiden tarvitsemia vetureita. Tampella oli käytännössä ainoa vaihtoehto. Sotaa käyvän Venäjän metallituotteiden tarve kasvoi kuitenkin voimakkaasti. Siksi Venäjän asiamiehet ilmestyivät myös kaikkialle suomalaisiin metallitehtaisiin taskuissaan valtavat tilaukset. Venäläiset eivät kuitenkaan esittäneet ainoastaan tiedusteluja, vaan vaatimuksia siitä, että tilaukset on otettava vastaan. Tämä johti siihen, että suomalaisten yritysten oli laajennettava voimakkaasti laitoksiaan ja perustettava myös uusia. Tilaa uusille konepajoille siis syntyi myös tällä tavalla.

Samalla Suomen rautatielaitos oli ylikuormitettu venäläisen sotaväen kuljetusten ja kauttakulkuliikenteen vuoksi. Liikkuvaa kalustoa oli liian vähän ja samallla uusia ratoja oli suunnitteilla. Näytti siltä, että Suomessa olisi tilaa kahdellekin veturitehtaalle. Toinen Lokomon perustamisen syy liittyi kielikysymyksiin. Suurin osa suomalaisesta teollisuudesta oli nimittäin ruotsinkielisten hallussa — esim. Tampella. Tampellan veturiosaston päällikkö Rysel oli saanyt toimia melko vapaasti, mutta vuonna 1913 hänen esimiehekseen tuli Robert Lavonius, jota mieluusti puuttui Rysellin toimintaan. Tästä suivantuneena Rysell päätti lähteä Tampellasta — tosin hän ehti saada potkut, kun kävi ilmi, että oli perustamassa uutta veturitehdas.

Lokomon perustamisesta oli keskusteltu jo vuonna 1914. Perustamisvuodeksi määräytyi vuosi 1915 siksi, koska rautatiehallitus teki jo 13.3.1915 Rysellin kanssa sopimuksen 25 veturin toimittamisesta. Rautatiehallituksen luotto Rysellin osaamiseen oli siis melkoinen.
kuva 12.12.2017 23:30 Esa J. Rintamäki  
  Joo, ei näy veri allejääntitapausten jälkeen!
kuva 12.12.2017 23:04 Hannu Peltola  
  Prahan joulutorimatkan myötä en päässyt heti jatkamaan keskustelua...

GN:llä oli tosiaan 13 kappaletta E7A-vetureita, muistin ulkomuistista lukumääräksi 10, joka oli ensimmäisen vuonna 1945 tilatun erän lukumäärä. Loput 3 valmistuivat 1947. Nämä kaikki olivat numeroinnista huolimatta A-yksikköjä (eli yhdellä ohjaamolla varustettuja vetureita). GN kokeili vuonna 1950 komboa, jossa oli E7A-F7B-E7A, mutta kokeilu osoittautui epäonnistuneeksi. Tämän kokeilun jälkeen E7:t hajasijoitettiin vähempiarvoisiin mm. Minneapolisin ympäristöstä lähteviin henkilöjuniin.

Kuvan F3A:lla oli alkujaan numero 376C, kuten Eljas totesikin. Tämä vuonna 1948 valmistunut yksikkö numeroitiin uudelleen vuonna 1950 362C:ksi ja veturi liitettiin osaksi 3-osaista henkilöjunaveturiyksikköä 362A-B-C. Tämä yksikkö oli hivenen eriskummallinen, veturit 362A ja 362B olivat vuonna 1941 valmistunut FT A+B -pari. Tuokaan kokeilu ei tainnut olla kovin onnistunut, koska aika pian vanhemmat FT:t alkoivat pyöriä omissa kierroissaan.

GN henkilövetureiksi varustetuissa F-sarjan vetureissa oli tyypillisesti höyrygeneraattori vaunujen lämmitykseen, heilahteleva toinen ajovalo (hmm. "oscillating", mikähän olisi paras suomennos...) ja hopean väriseksi maalatut telit. Jos kuvassa esiintyy GN:n F-yksikkö mustilla teleillä, se on tavarayksikkö.

GN:llä oli selvästi vaikeuksia hahmottaa diesel-vetureiden parasta käyttötapaa ensimmäisinä käyttövuosina. Veturit jaettiin vielä perinteisesti tavara- ja henkilövetureihin, vaikkei esim. välityksissä välttämättä ollut eroa. Veturit myös numeroitiin kiinteisiin 2, 3 tai 4 veturin yksiköihin ja näitä ajateltiin käytettävän vakiokokoonpanoissa. Vasta 1950-luvun puoliväliä lähestyttäessä käyttö monipuolistui ja yksiköitä kytkettiin varsin vapaasti käyttöön tarvittava määrä.
kuva 12.12.2017 22:19 Erkki Nuutio  
  Arvelen uudelleen, että kuva olisi otettu syksyllä 1922 ennen kuin kaupat (671-674) oli VR:n kanssa tehtiin ja että kyseessä olisi ollut nimenomaisesti markkinointia palvellut koeajo. Veturi 674 luovutettiin kylläkin VR:lle viimeisenä näistä neljästä veturista vuoden 1923 alussa.

Luulisin että oleellisia tekijöitä, jotka aiheuttivat Lokomon perustamisvuodeksi 1915 olivat:
- Tampellan veturiosaston päällikön Werner Ryselinin esimieheksi tuli ruotsalaishenkinen kopea Robert Lavonius.
Ryselin päätti siksi perustaa suomenkielisen veturitehtaan suomalaishenkisten tohtoriystäviensä Jalmar Castrenin (VR:n pääjohtaja 1922-) ja Juho Karvosen kanssa.
- Hatanpään kartanoon kuulunut suuri tehdasalue tuli saataville juuri tällöin Tampereen kaupungin ostettua kartanon ja Emil Aaltosen myötävaikuttaessa.
- Veturien tarve oli suuri yksistään Suomeen maailmansodan Suomeen aiheuttamassa huippusuhdanteessa ja näkymät Venäjälle olivat hyvin kiinnostavat (vrt. Turun rautateollisuus ja Kullervo-traktori).
- Terästehdas, -valimo ja takomo antoivat kilpailukykyä verrattuna Tampellaan.

Toisin kävi: Jenkkityöstökoneet torpedoitiin merenpohjaan, tuli Venäjän romahdus ja sekasorto ja inflaatio Suomeenkin 1917, tuli kansalaissota, tuli kuningaskunta ja Saksan hännystely ja 20-luvun alkuvuosien lama.
Lokomon alkuvuodet on kuvattu eloisasti kirjassa T.A.Könönen Lokomo 70 vuotta (1985, 200 s.)
kuva 12.12.2017 20:27 Timo Keski-Petäjä  
  Tilannekuva n. 2 kk myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/123838?u=3246&d=12.12.2017 .
kuva 12.12.2017 20:02 Paul T. J. Koskinen  
  Hieno kuvasarja, nimim. paikalla ollut..ptj.
kuva 12.12.2017 20:00 Paul T. J. Koskinen  
  Niinpä niin..Penikkana tuli karkailtua Hämeentieltä Lintulahdenkatua alas, täällä kun vekslasi Kalkkuna..ptj.
kuva 12.12.2017 19:47 Mikko Herpman  
  Pressuttaminen on hyvä ja myös voi olla huono. Huonoa ainakin että miten sen saa vaikka höyryveturin päällä pysymään niin ettei repeä taikka muuta hajoa lumikuorman painaessa ja tuulen repiessä teräviin kulmiin. Eli vaatisi melkein telttarakenteen kannattamaan pressua. Samaten miten on jos pressu pääsee makaamaan peltiä vasten tuulettumatta, voi korroosio saada hyvää paikkaa missä muhia.
kuva 12.12.2017 19:31 Kurt Ristniemi  
  Joudun muuttamaan ja korjaamaan kuvatekstiä ja muita tunnisteita yhtä mittaa. Mutta ei se mitään; tarkoitushan on, että ne olisivat oikein.

Tämä kuva on myös kirjassa Juha Mäkinen: Savikylästä viherkaupungiksi, Keravan rakentumisen historiaa 1924-1999, sivulla 76. Kuvatekstissä tosin taidetaan erehtyä kuvan ottamisen ajankohdasta: "Kuvan veturi ajoi Helsingin aseman seinään v. 1926-1927. Tässä se on kunnostettu ja kuvattu Keravan asemalla. LOV." - Kuva tuskin on onnettomuuden jälkeiseltä ajalta, sillä jo vuonna 1910 kehotettiin välttämään kaikenlaisia koristuksia ja viiruja veturien uudelleenmaalauksessa. Mutta kenties paikka kuitenkin on kuvatekstissä oikein.
Valitettavasti kirjasta ei löydy selitystä sille, mitä lähdettä LOV tarkoittaa.

Mukulakivipäällysteiset laiturit sopivat kyllä keravalaisiksi. Mutta varmaan samaa rakennetta oli käytetty muuallakin.
kuva 12.12.2017 19:06 Reino Kalliomäki  
  Kerava-kytkentä ei ole ihan perätön. En ole nähnyt kuvaa aikaisemmin. Kapea laituri on tehty kiskojen väliin laitettuja betonilevyjä käyttäen. Kiskon kanta ulospäin. Näitä näki vielä 1970-luvulla ainakin. Samanlainen laituri näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/109052?u=3399&ros=3 Laiturijärjjestys on oikea. Veturin takana on parin raiteen jälkeen siirtokuormauslaituri. Toomien välistä näkyy valaisin. 1960-luvun kuvassa on pylväs samalla kohdalla https://vaunut.org/kuva/109055?u=3399&ros=3 Kirjassa "Minun Keravani" (ISBN 952-91-2779-0 Taisto Saarentaus) on sivulla 116 kuva melko tavalla samanoloisesta talosta (Visakannon talo), juuri oikealla paikalla. Talo on tehty 1920, ja radan puolella on lautatarha-alue. Kuvassa on eroja, mutta kuvien välissä on 30 vuottakin.
Mielestäni oikeanpuoleinen karvalakkinen herra voisi olla myös Airas, mutta varma tunnistaminen lienee vaikeaa. Veturi luovutettiin Lokomon listan mukaan 23.1.1923. Kuvaa ei ole otettu sydäntalvella. Ehkä huhtikuussa, 1920-luvulla. Menossa on joku kokeilu, onhan paikalla ensilinjan miehiä.
kuva 12.12.2017 19:02  
  Päivän löytö tämä kuva - niin paljon saatu mahtumaan yhteen kuvaan.
kuva 12.12.2017 18:42  
  Punamusta väritys on noissa vetureissa vallan vaikuttava.
kuva 12.12.2017 18:21 Kurt Ristniemi  
  Oikeanpuoleisessa herrassa on kyllä äkkiä katsoen paljon Wuolteen näköä ja olemusta: tukeva rakenne, runsas pää, ohuet viikset ja mieltymys kissanrusettiin. Vrt https://www.tek.fi/fi/uutishuone/tek-120-vuotta/historia/1930/1936
Wuolle oli Rautatiehallituksen ja Valtionrautateiden pääjohtaja vuosina 1917–1922.
Olisikohan kuvassa myös Lokomon toimitusjohtajana vuosina 1915–1923 toiminut Werner Ryselin?
kuva 12.12.2017 18:04  
  Veturien suojaamisesta pressuilla ei sitten taida olla mitään hyötyä Suomen keleissä?
kuva 12.12.2017 17:56 Esa J. Rintamäki  
  Hei Erkki! Vai johtuiko Lokomon perustamisen ajoitus maailmansodan aiheuttamasta suuresta veturitarpeesta? (Pellavatehtaan kapasiteetti riittämätön?)