Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.12.2017 17:56 Esa J. Rintamäki  
  Hei Erkki! Vai johtuiko Lokomon perustamisen ajoitus maailmansodan aiheuttamasta suuresta veturitarpeesta? (Pellavatehtaan kapasiteetti riittämätön?)
kuva 12.12.2017 17:43 Esa J. Rintamäki  
  Hei Hannu! Tuo kuvan veturi oli sarjaa 99 23 - 24, jota valmistettiin 17 kappaletta vuosina 1954 - 1956. Valmistajana oli VEB Lokomotivbau " Karl Marx" Babelsberg Berliinissä. Tuo "7" juoksevan numeron edessä otettiin käyttöön ATK-järjestelmään siirryttäessä 1970 ja se tarkoittaa raideleveyttä 1 000 mm. (1 000 mm raideleveyden kapsuvetureiden numeroiden eteen lisättiin 5 ... 7). Esimerkiksi 600 mm vetureiden numeroihin lisättiin vastaavasti 3. Tästäkin on poikkeus: kun DR otti käyttöön öljypolton, niin sen tunnukseksi tuli normaaliraiteisille vetureille 0 (nolla). Näitä kapsuja varustettiin myös öljylämmitteisiksi, ja niiden numeroinnissa tämä otettiin huomioon: 7 korvattiin 0:lla. Esimerkiksi veturista 99 7244 tuli 99 0244. Vuonna 1980 sarja oli kokonaan öljypolttoinen.

Kuvan veturityypin esikuvana oli Deutsche Reichsbahn Gesellschaftin 1930 käyttöön ottama sarja 99 22. Siitä huolimatta, että se muistuttaa Yhtenäisyys-periaatteiden mukaan valmistettuja vetureita, on tyypissä 99 23 - 24 paljonkin uusia piirteitä, joita noihin aikoihin sovellettiin. Aluskehys on hitsattu levykehys. Myös kattila on kokonaan hitsattu, ja lieriö vain yksi lieriöosainen. Kattilan suunnittelun pohjana oli tässäkin normaaliraiteisen sarjan 81 kattila. Kuvan veturissa on sekoitusesilämmitin syöttövedelle tyyppiä IfS/DR. Pyörästössä kaikilla vetureilla oli Bonjöö-vivut. Veturin kokonaispituus on 11 730 mm. Se on siis kaksisylinterinen kaksoiskoneistoinen tulistinveturi.

Joitakin lisätietoja: sylinterin halk. 500 mm, iskunpituus 500 mm, vetopyörän halkaisija 1 000 mm. Paino työkunnossa 64, 5 tonnia, kattilan työpaine 14 kg/cm2, suurin sallittu ajonopeus 40 km/t.
kuva 12.12.2017 17:14 Erkki Nuutio  
  Huipputyylikäs veturi taloudellisen ahdinkonsa pohjalla olleesta tehtaasta. 1922 tuli 9.6 Mmk tappio 10.8 Mmk:n liikevaihdolla, pääoma menetettiin ja toimitusjohtaja Ryselin sai lähteä.
Tappiosta 2/3 toki tuli ylimääräisistä ja tavanomaisista poistoista ja koroista.
Pääsyy oli VR:n tilausten puute, joka oli seurausta Suomen päätymisestä Saksan vasallivaltioksi 1918-1919.
Veturitkin ostettiin Saksasta Schwartzkoppfilta ja kärsittiin sitten näistä suuret valuuttakurssitappiot.
Konepajan perustaminen vuonna 1915 oli monessa suhteessa huonosti ajoitettu.

Veturit tehtiin siis paljolti aiemmin tehtyjä osia käyttäen ja VR:n tilaus 671-674 saatiin 8.11.1922.
Ilmeistä on siksi, että kuva on koeajo/myyntimatkalta ja 671 on vielä Lokomon omaisuutta ja kulkutasolla kiillotetuissa vaatteissa olevat miehet lienevät lokomolaisia asentajia.
Lokomolainen voi olla myös vasemmanpuolinen laiturilla olijoista.
Lieneekö oikeanpuolinen Väinö Airas, joka tosin vasta 1923 alusta tuli VR:n koneosaston johtajaksi. Vaiko olisiko vallan päätirehtööri (1917-1922) Bernhard Wuolle. Vertailukuvia kaivataan, mutta naamakuvat eivät riitä.
Täytyy lisäksi tutkia Keravan ja Riihimäen asemakuvia 1922 vaiheilta. Mielestäni tausta ei kelpaa Riihimäeksi.
kuva 12.12.2017 16:42 Hannu Peltola  
  Vanhalla Deutsche Reichsbahnilla kaikki kapsuhöyryt olivat sarjaa Br 99. Eri tyypit eroteltiin alalitteroilla, jotka merkittiin tekstissä numeron 99 yläindekseillä ja veturin numeroissa 99:ää seuraavina 1-3 numerona. Tämän pitäisi siis olla tyyppi 99-72 tai 99-724, mutta Wikin mukaan tässä kohtaa saksalainen loogisuus olisi pettänyt ja tämä olisi alatyyppi 24:
https://de.wikipedia.org/wiki/Harzer_Schmalspurbahnen
kuva 12.12.2017 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Kysymys tekniikan miehille: suurimman sallitun nopeuden korotus, joka tehtiin mm. vastapainoja suurentamalla, niin muutettiinko luistinohjauksen elinten mittasuhteita myös? Kulissikaaren pidentäminen? Mitä sanovat Ilkka Hovi ja Iiro HIrvensalo?

Etenkin kun muut mittasuhteet ilmeisestikin pidettiin ennallaan: vetopuhaltimen ja savutorven mitat, vetopyörien halkaisija, kattilan työpaine, sylinterien ja luistikaappien virtausaukkojen muoto ja mitat? Kun kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen...
kuva 12.12.2017 16:10 Hannu Peltola  
  Tämän uuden sillan reunalla on tosiaan suosittu kävely- ja pyöräilyreitti, josta aukeaa myös hyvät näkymät vanhalle sillalle. Vanhan sillan vieressä ei ole kävelyreittiä.
kuva 12.12.2017 14:20 Kurt Ristniemi  
  Kyllä vaan: Viipurista Kouvolaan. Kuvan käyttäminen Keravan kaupungin sivulla johti minut kritiikittömästi harhaan, kun juuri olin löytänyt Riihimäen kirjaston sivuilta Riihimäellä otettuja kuvia. Mutta ehdottomastihan tämä oli sellainen oma moka, jota ei pidä tehdä. Eikä siinä sokeudessa edes Höyryveturit valtionrautateillä -kirjan 'Kv' soittanut mitään kelloja.

Mutta niinkuin olen ennenkin sanonut: kommentoijat korjaavat virheet ja täydentävät tiedot. Se on vorgin vahvuus. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kuvan lisääjä myös korjaa ja päivittää kuvaan ne uudet ja oikeat tiedot, jotka on kommenteissa esitetty.
kuva 12.12.2017 14:14 Jorma Toivonen  
  Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että Keravalla olisi ollut veturivarikko (tämän kokoisille vetureille). Eiköhän tämä yksilö siirretty aikoinaan Viipurista Kouvolan varikolle. Olettaisin, että kuva olisi otettu esim. vastaanottokoeajolta jossain Tampereen seudulla.
kuva 12.12.2017 12:58 Kurt Ristniemi  
  H9 674:n sarjamerkintä ja nopeusmerkintä näkyvät ainoastaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/123823
Esim. 28.8.1926 onnettomuuden kuvissa niitä ei näytä olevan: https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=H9&i2=674
kuva 12.12.2017 12:39 Hannu Peltola  
  Vielä tarkemmin kuvaa katsoessani huomasin koristeraidat hytissä ja tenderissä. Eiköhän kuvassa ole lähes tehdasuusi H9, voisiko kuva olla jopa koeajolta?
kuva 12.12.2017 12:36 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa kiinnitti huomiota sarjamerkinnän ja suurimman sallitun nopeuden puuttuminen hytistä. Minusta kuva näyttää siltä, että ne olisi jostain syystä retusoitu pois ja lisäksi retusointi olisi tehty aika hutiloiden - hytin alaosa on sumea, vaikka hytti muuten on ihan terävä.

Huom! Tässä kuvassa Heikin tenderissä ei enää ole koristeraitoja, jotka näkyvät kuvassa: https://vaunut.org/kuva/123823
kuva 12.12.2017 12:23 Kurt Ristniemi  
  Jälleen kerran saan kiittää kommentoijia kuva tietojen korjaamisesta/täydentämisestä.
H9-sarjan suurin sallittu nopeus todellakin nostettiin vuonna 1934 ensin 90 km/t ja sitten 95 km/t vetopyörien vastapainoja suurentamalla. Näin kertoo Höyryveturit valtionrautateillä -kirja.
Juhlallisen kuvan ottamisen syy ei siis ole ainakaan veturin siirtyminen Viipurista Keravalle -30 ja -40-lukujen vaihteessa. Ja liekö sekään varmaa, että kuva on otettu Keravalla, vaikka Keravan kaupunki on kuvaa nettisivuillaan käyttänytkin. Taustan maisema tosin hyvinkin sopii Keravan aseman itäpuolen maisemaksi.
kuva 12.12.2017 11:51 Teppo Niemi  
  Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938.
kuva 12.12.2017 11:04 Tapani Laaksomies  
  Samaa mieltä ja kuva on 20-luvulta, veturikin kiilteleen kuin tehtaalta tulleena.
kuva 12.12.2017 11:01 Hannu Peltola  
  Veturista puuttuu messinkinen keulanumero, sen sijaan numero on maalattu puskinpalkkiin. Ylälyhty on myös vielä vanhanmallinen. Nopea tulkinta olisi, että kuva on otettu 1920-luvun puolivälin paikkeilla.
kuva 12.12.2017 10:51  
  Onpahan mahtava ajankuva - yksityiskohtia piisaa.
kuva 12.12.2017 10:46 Jorma Rauhala  
  Bucyruskin paikalla.
kuva 12.12.2017 10:46 Kurt Ristniemi  
  Höyryveturit valtionrautateillä -kirjassa kuvan arvellaan olevan 1930-luvun alkupuolelta.
H9 674 siirtyi Viipurista Keravalle joskus vuoden 1939 ja vuoden 1942 litterauudistuksen välillä.
kuva 12.12.2017 08:33 Kurt Ristniemi  
  Ehkäpä kansa ei odota juuri tätä junaa, vaan juhlajunaa. Juhlajunan veturina oli Hr1 1020 ja sen keulalla komeili Riihimäen vaakuna: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:3921
kuva 12.12.2017 07:43 Ari-Pekka Lanne  
  Komea kappale junankeulaa sekä terveiset konehuoneen puolelta. Se on eri hienoa, kun tällaisia menneitten aikojen reliikkejä ja konkreettisia muistoja on saatu siellä täällä talletettua ajan vuolasta virtaamaa vastaan ‒ siinä mielessä tietysti katkeransuloistakin, kun ei ole onnistuttu säilyttämään koko veturia tai edes koko sitä sen ajan (rautatie)maailmaa, jokaista ratanaulaa myöten. Kovasti toksia kuvasta!
kuva 12.12.2017 07:43 Ari-Pekka Lanne  
  Katos vaan, toivekuvahan tulikin. Ja tuli äkkinäisesti: https://www.vaunut.org/kuva/123811
kuva 12.12.2017 01:55 Jouni Halinen  
  Minusta alan miehet muodostavat junia vain keskenänsä. Voin olla tietenkin myös väärässä, kun en ole itse alalla. Voihan siinä olla mukana tietenkin keulilla myös vastakkaisen sukupuolen edustaja, silloin on ilmeisesti kyseessä sekajuna. Ja jos kaikilla on kauhea kiire, niin silloin on kyseessä pikajuna.
kuva 11.12.2017 23:29 Jorma Rauhala  
  On se hiukka muuttunu: https://vaunut.org/kuva/29561
kuva 11.12.2017 21:58 Reino Kalliomäki  
  Kauhtunut, ja oudon värinen. Vertaa kuvaan: https://vaunut.org/kuva/123817
kuva 11.12.2017 21:13 Erkki Nuutio  
  Ihmisten vaatetus oli toiveikasta, vaikka Yöpakkaset olivat puhkeamassa. Kuvauspäivänä Kekkonen oli keskustellut suurlähettiläs Lebedevin kanssa Suomen hallitusaikaista - Maalaisliitto Väinö Tannerin johtaman Sdp:n kanssa, ja aikomus jättää skogilaisten Tpsl ulkopuolelle.
26.8.58 oli Tanner muistuttanut puheessaan, että "Suomea uhkaa satelliittimaiden kohtalo", johon Izvestija vastasi 29.8.58 omalla tavallaan. Suurlähettiläs lähti pian Moskovaan hyvästiä sanomatta ja Skp:n Ville Pessi ja Hertta Kuusinen aktivoituivat.
Pian syntynyt Fagerholmin hallitus kaatui hajoamalla sisäisesti Yöpakkasiin ja Kekkosen tuen puuttumiseen 11.-12.58.
Nämä tapahtumat olivat vasta aluillaan kuvauspäinä, joten juna ei ilmeisesti mitenkään liity niihin.
Riihimäen suunnan lehdet varmaan kertovat ketä oltiin vastassa tai minne oltiin lähdössä.
kuva 11.12.2017 21:04 Raimo Harju  
  No onhan se perinnerakentaja sama kuin tuon nokkaoven ja männän omistaja, mutta säilytyspaikka on kuitenkin kuiva ja puolilämmin tila, josta toin tähän kuvausta varten.
kuva 11.12.2017 20:02 Petri Nummijoki  
  Puhuttu kieli on eri asia. Silloin lienee pääsääntöisesti tiedossa, kenelle puhutaan, joten termit voi valita sen mukaan, miten toinen osapuoli on niistä kartalla. Mutta kirjoitetussa tekstissä lähes kaikki vetureiden lempinimet ovat sarjamerkkejä pidempiäkin tulkinnanvaraisuutensa lisäksi, joten vaikea nähdä lempinimien käytölle mitään muuta perustetta, kuin tekstin elävöittämisen asettaminen muiden asioiden edelle. Lättähattu ja Porkkana (Dm8-9) ovat tietysti tästä säännöstä poikkeus, koska useampaan veto- ja liitevaunusarjaan jakaantuneena virallisten sarjamerkkien käyttö voi niiden osalta olla monessa tilanteessa kohtuuttoman työlästä.
kuva 11.12.2017 19:59 Tuomas Pätäri  
  Tulee mieleen Kouvolan vanha virastotalo, joka tosin ei ole asema vaikka onkin ihan aseman vieressä :)
kuva 11.12.2017 19:41 Juhana Nordlund  
  On olemassa jopa maantiejunia (engl. road train). Ne liittyvät ylläolevaan kuvaan suunnilleen yhtä vähän kuin tämän kommentin edellä (19.36) kerrottu esimerkki junasta.
kuva 11.12.2017 19:41 Esa J. Rintamäki  
  Kunhan tuo säilytyspaikka saanee ikää ja harmaantuu, niin istuu maisemaan oikein upeasti! Kiitos Raimo kuvasta. Oliko perinnerakentaja tekemässä tuota "aittaa"?
kuva 11.12.2017 19:36 Esa J. Rintamäki  
  Sitten off-topic: alan miehet tuntenevat sanan "juna" toisenkin merkityksen? Tarvitaan vain yksi ilonainen ja monta maksukykyistä miestä, sekä lievä aikapula.
kuva 11.12.2017 19:29 Antti Tapani Häkkinen  
  Näin viisi vuotta myöhemmin: Eihän sitä Joensuussa tarvitsisi käydä, senkun Pieksämäeltä kääntyisi Tampereen suuntaan.
kuva 11.12.2017 19:04 Jukka Ahtiainen  
  Komea säilytyspaikka. No, nyt tiedän että ainakin kaksi ovea säästyi. Vankkaa rakennetta ovat.
kuva 11.12.2017 18:58 Timo Salminen  
  Kyllä kuvan pitäisi olla Riihimäen varikolta. Muistelen, että kuva tietoineen on Riihimäen kaupunginmuseon arkistossa.
kuva 11.12.2017 18:20 Kurt Ristniemi  
  Luulenpa kyllä, että Jormakin kummastelisi, jos kertoisin lähteväni junalla Helsingin rautatieasemalta Eteläsatamaan. Saattaisipa jopa säälitellen muistuttaa, että junanrata sinne purettiin pois jo vuosikausia sitten.
Sanaa 'juna' on Suomessa käytetty jo kauan ennen rautatiejunien keksimistä. Merkitys oli silloin tietenkin jotensakin toinen. Mikä oli joskus, ei ole nyt. Ja jos sanan merkitys on vaihtunut, sanan käyttö vanhassa merkityksessä johtaa luonnollisesti ongelmiin.

Enkä osaa olla Petrinkään kanssa samaa mieltä. Vanhaan hyvään aikaan vetureista todellakin käytettiin kutsumanimiä. Siinä ei ollut kysymys hauskuuden hakemisesta, vaan ammattilaistenkin käyttämästä tavallisesta arkikielen puheenparresta; Se oli maan tapa. Silloin olisi tuntunut hölmöltä ja virkaintoiselta puhua sarjamerkeillä silloin kun siihen ei ollut tarvetta. Eri alueilla nimet saattoivat olla erilaisia, mutta alueen sisällä nimi ymmärrettiin oikein. Ja mikäpä siinäkään on vikana jos Hr-vetureita kutsuttiin Huruiksi, Hr:iähän ne kaikki olivat. Mutta nimeä 'Punainen Porkkana' millään alueella tuskin olisi tunnistettu.

- Mutta kuten sanoin: kutsukoon kukin miksi haluaa, mutta älköön hämmästykö, jos muut eivät ole juonessa mukana. Vaikka nyt näkyykin kyllä olevan 'Punainen Porkkana' -nimen kannattajia jo ainakin kaksin kappalein.
kuva 11.12.2017 18:00 Jorma Rauhala  
  No mutta Kurt. Raitiovaunujuniahan on maassammekin ollut. Kun on moottori- ja perävaunuyhdistelmä, niin ne ovat aina junia. Ihan virallisestikin on ollut näin. Yksittäisestä moottorivaunusta voi myös käyttää nimitystä "juna", eli se ei ole lainkaan väärin. "Juna" on myös "vuoron" rinnakkaisnimitys. Siis vuoronumero tarkoittaa samaa kuin junanumero. Ruotsissa on edelleenkin niin, että raitiotiellä "vuoro" on "tåg".
kuva 11.12.2017 17:39 Tuukka Ryyppö  
  http://www.czloko.com/sales-and-marketing.htm
kuva 11.12.2017 17:38 Tuukka Ryyppö  
  Ja toki parasta tässä on se, että Aleksanteri Suuri oli illyyri. Ja heidän lähin nykyinen sukulaiskansa on... Albaanit. Eli jos jollakulla olisi oikeutta kutsua itseään Makedoniaksi muutenkin kuin perusteella "satutaan sijaitsemaan samassa paikassa", niin Albanialla.
kuva 11.12.2017 17:36 Petri Nummijoki  
  Toisaalta yleisin lempinimi kuvan veturilla on Huru mutta eipä sekään kerro oikeasti mitään, kun samaa nimeä käytettiin myös Hr13-sarjasta ja käytetään nykyään jopa Hr11-sarjastakin. Sen vuoksi vetureihin ja moottorivaunuihin kannattaakin viitata vain virallisella sarjamerkillä, jos tarkoitus on edes yrittää välttää väärinkäsitykset. Lempinimiin siirryttäessä mennään jo lähtökohtaisesti linjalle, jossa ilmaisun hauskuus asetetaan täsmällisyyden edelle, joten silloin on jo melkein sama, käytetäänkö yleisiä vai vähemmän yleisiä lempinimiä.
kuva 11.12.2017 16:38 Mikko Herpman  
  Kaivinkoneen merkki lienee Doosan, N-kirjain jää pylvään taakse..
kuva 11.12.2017 16:01 Kurt Ristniemi  
  Mistähän Vesa tuon kummallisen "Punainen Porkkana"-nimensä on keksinyt?

Hr12 ja Dm8/Dm9 ovat tyystin erityyppiset kulkupelit, ja vielä aivan erinäköisetkin. Toinen on raskas dieselveturi ja toinen kiitojunan moottorivaunu. Kuten edellä jo on sanottu, vertaus on yhtä omituinen kuin Sr2:n nimittäminen Pendolinoksi.

Saahan jokainen toki kutsua mitä hyvänsä millä nimellä ikinä haluaakaan, mutta silloin ei pidä hämmästyä, jos muut protestoivat. - Mitäpä jos alkaisinkin kutsua raitiovaunua junaksi. Nehän ovat niin samanlaisia ja samannäköisiä. Voi tosin olla, etteivät muut lainkaan tajuaisi mistä puhun....
kuva 11.12.2017 15:16 Kurt Ristniemi  
  Tämä veturi taitaa olla sekasikiö: A3, A5 tai A7, joka on saanut A6:n kattilan nokikaappeineen ja lankkihattuineen. A6:lta se ei nimittäin vaikuta: Tässä veturissa on kulkusillan kaiteessa A3:n, A5:n ja A7:n tapaan sivulla vain neljä pystytankoa, kun niitä A6:ssa oli viisi.
Vai olisko A6:een vaihdettu A3:n, A5:n tai A7:n kaiteet? Kukapa näistä loppujen lopuksi niin tarkkaan tietää.
kuva 11.12.2017 14:44 Kari Haapakangas  
  Tandem-malli, polkimet tosin vain yhdelle.
kuva 11.12.2017 14:33 Kurt Ristniemi  
  Näin ne kuvan tiedot vähitellen täsmentyvät. Ja samalla myös kuvan tunnisteet. Toivoinkin, että tietävämmät kertoisivat lisätietoja - varsinaisten korjausten lisäksi.
Junatoimistokin menee näköjään 'muu rakennus' -kategoriaan.
kuva 11.12.2017 14:28 Kurt Ristniemi  
  Veturi ei ole litteraltaan A3, vaan A6. A6 on tämän tyypin ainoa malli, jossa kulkusillan kaiteessa on sivulla viisi pystytankoa. Kaikissa muissa niitä on vain neljä. Lisäksi lankkihattu oli vasta A6:n tuoma uutuus. Tosinhan niitä myöhemmin oli korjausten jäljiltä muissakin A-sarjojen vetureissa, mutta tuskinpa kulkusillan kaiteita oli samalla tarvetta vaihtaa.

Kuvassa on myös Ge-matkatavaravaunu.

Pahoin pelkään, ettei Pave tunnisteita jälkikäteen muuta, mutta olkoon tämä tiedoksi muille.
kuva 11.12.2017 14:22 Jorma Toivonen  
  Tuo keskellä kuvaa oleva vaalea rakennus ei ole asetinlaitetorni vaan junatoimisto. Asetinlaite häämöttää heikosti harmaana lähellä vasenta yläkulmaa.
kuva 11.12.2017 12:58 Teppo Niemi  
  Itse tarjoaisin pikajunaa, koska E. pölhön rautatiearkistosivulta löytyvässä vuoden 1956 aikataulussa junalaji oli P eli pikajuna.
kuva 11.12.2017 11:21 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Deutzissa on vahvasti Move51:mäisiä piirteitä. Vai onko historia toisinpäin eli Valmet sai innoituksensa Deutzista?
kuva 11.12.2017 10:51 Kari Siimes  
  Vr1 670 on Hanomagin valmistama v.1923. Siksi se on ilmeisesti haluttu saksaan muistomerkiksi.
kuva 11.12.2017 10:51 Juhani Pirttilahti  
  Minkä kokoisena? :)
kuva 11.12.2017 10:21  
  Kisko-Kallet on siirretty Haapamäelle 10.12.2017.