|
|
12.12.2017 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Erkki! Vai johtuiko Lokomon perustamisen ajoitus maailmansodan aiheuttamasta suuresta veturitarpeesta? (Pellavatehtaan kapasiteetti riittämätön?) | ||||
|
|
12.12.2017 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Hannu! Tuo kuvan veturi oli sarjaa 99 23 - 24, jota valmistettiin 17 kappaletta vuosina 1954 - 1956. Valmistajana oli VEB Lokomotivbau " Karl Marx" Babelsberg Berliinissä. Tuo "7" juoksevan numeron edessä otettiin käyttöön ATK-järjestelmään siirryttäessä 1970 ja se tarkoittaa raideleveyttä 1 000 mm. (1 000 mm raideleveyden kapsuvetureiden numeroiden eteen lisättiin 5 ... 7). Esimerkiksi 600 mm vetureiden numeroihin lisättiin vastaavasti 3. Tästäkin on poikkeus: kun DR otti käyttöön öljypolton, niin sen tunnukseksi tuli normaaliraiteisille vetureille 0 (nolla). Näitä kapsuja varustettiin myös öljylämmitteisiksi, ja niiden numeroinnissa tämä otettiin huomioon: 7 korvattiin 0:lla. Esimerkiksi veturista 99 7244 tuli 99 0244. Vuonna 1980 sarja oli kokonaan öljypolttoinen. Kuvan veturityypin esikuvana oli Deutsche Reichsbahn Gesellschaftin 1930 käyttöön ottama sarja 99 22. Siitä huolimatta, että se muistuttaa Yhtenäisyys-periaatteiden mukaan valmistettuja vetureita, on tyypissä 99 23 - 24 paljonkin uusia piirteitä, joita noihin aikoihin sovellettiin. Aluskehys on hitsattu levykehys. Myös kattila on kokonaan hitsattu, ja lieriö vain yksi lieriöosainen. Kattilan suunnittelun pohjana oli tässäkin normaaliraiteisen sarjan 81 kattila. Kuvan veturissa on sekoitusesilämmitin syöttövedelle tyyppiä IfS/DR. Pyörästössä kaikilla vetureilla oli Bonjöö-vivut. Veturin kokonaispituus on 11 730 mm. Se on siis kaksisylinterinen kaksoiskoneistoinen tulistinveturi. Joitakin lisätietoja: sylinterin halk. 500 mm, iskunpituus 500 mm, vetopyörän halkaisija 1 000 mm. Paino työkunnossa 64, 5 tonnia, kattilan työpaine 14 kg/cm2, suurin sallittu ajonopeus 40 km/t. |
||||
|
|
12.12.2017 17:14 | Erkki Nuutio | ||
| Huipputyylikäs veturi taloudellisen ahdinkonsa pohjalla olleesta tehtaasta. 1922 tuli 9.6 Mmk tappio 10.8 Mmk:n liikevaihdolla, pääoma menetettiin ja toimitusjohtaja Ryselin sai lähteä. Tappiosta 2/3 toki tuli ylimääräisistä ja tavanomaisista poistoista ja koroista. Pääsyy oli VR:n tilausten puute, joka oli seurausta Suomen päätymisestä Saksan vasallivaltioksi 1918-1919. Veturitkin ostettiin Saksasta Schwartzkoppfilta ja kärsittiin sitten näistä suuret valuuttakurssitappiot. Konepajan perustaminen vuonna 1915 oli monessa suhteessa huonosti ajoitettu. Veturit tehtiin siis paljolti aiemmin tehtyjä osia käyttäen ja VR:n tilaus 671-674 saatiin 8.11.1922. Ilmeistä on siksi, että kuva on koeajo/myyntimatkalta ja 671 on vielä Lokomon omaisuutta ja kulkutasolla kiillotetuissa vaatteissa olevat miehet lienevät lokomolaisia asentajia. Lokomolainen voi olla myös vasemmanpuolinen laiturilla olijoista. Lieneekö oikeanpuolinen Väinö Airas, joka tosin vasta 1923 alusta tuli VR:n koneosaston johtajaksi. Vaiko olisiko vallan päätirehtööri (1917-1922) Bernhard Wuolle. Vertailukuvia kaivataan, mutta naamakuvat eivät riitä. Täytyy lisäksi tutkia Keravan ja Riihimäen asemakuvia 1922 vaiheilta. Mielestäni tausta ei kelpaa Riihimäeksi. |
||||
|
|
12.12.2017 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Vanhalla Deutsche Reichsbahnilla kaikki kapsuhöyryt olivat sarjaa Br 99. Eri tyypit eroteltiin alalitteroilla, jotka merkittiin tekstissä numeron 99 yläindekseillä ja veturin numeroissa 99:ää seuraavina 1-3 numerona. Tämän pitäisi siis olla tyyppi 99-72 tai 99-724, mutta Wikin mukaan tässä kohtaa saksalainen loogisuus olisi pettänyt ja tämä olisi alatyyppi 24: https://de.wikipedia.org/wiki/Harzer_Schmalspurbahnen |
||||
|
|
12.12.2017 16:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kysymys tekniikan miehille: suurimman sallitun nopeuden korotus, joka tehtiin mm. vastapainoja suurentamalla, niin muutettiinko luistinohjauksen elinten mittasuhteita myös? Kulissikaaren pidentäminen? Mitä sanovat Ilkka Hovi ja Iiro HIrvensalo? Etenkin kun muut mittasuhteet ilmeisestikin pidettiin ennallaan: vetopuhaltimen ja savutorven mitat, vetopyörien halkaisija, kattilan työpaine, sylinterien ja luistikaappien virtausaukkojen muoto ja mitat? Kun kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen... |
||||
|
|
12.12.2017 16:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämän uuden sillan reunalla on tosiaan suosittu kävely- ja pyöräilyreitti, josta aukeaa myös hyvät näkymät vanhalle sillalle. Vanhan sillan vieressä ei ole kävelyreittiä. | ||||
|
|
12.12.2017 14:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan: Viipurista Kouvolaan. Kuvan käyttäminen Keravan kaupungin sivulla johti minut kritiikittömästi harhaan, kun juuri olin löytänyt Riihimäen kirjaston sivuilta Riihimäellä otettuja kuvia. Mutta ehdottomastihan tämä oli sellainen oma moka, jota ei pidä tehdä. Eikä siinä sokeudessa edes Höyryveturit valtionrautateillä -kirjan 'Kv' soittanut mitään kelloja. Mutta niinkuin olen ennenkin sanonut: kommentoijat korjaavat virheet ja täydentävät tiedot. Se on vorgin vahvuus. Tietenkin sillä edellytyksellä, että kuvan lisääjä myös korjaa ja päivittää kuvaan ne uudet ja oikeat tiedot, jotka on kommenteissa esitetty. |
||||
|
|
12.12.2017 14:14 | Jorma Toivonen | ||
| Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että Keravalla olisi ollut veturivarikko (tämän kokoisille vetureille). Eiköhän tämä yksilö siirretty aikoinaan Viipurista Kouvolan varikolle. Olettaisin, että kuva olisi otettu esim. vastaanottokoeajolta jossain Tampereen seudulla. | ||||
|
|
12.12.2017 12:58 | Kurt Ristniemi | ||
| H9 674:n sarjamerkintä ja nopeusmerkintä näkyvät ainoastaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/123823 Esim. 28.8.1926 onnettomuuden kuvissa niitä ei näytä olevan: https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=H9&i2=674 |
||||
|
|
12.12.2017 12:39 | Hannu Peltola | ||
| Vielä tarkemmin kuvaa katsoessani huomasin koristeraidat hytissä ja tenderissä. Eiköhän kuvassa ole lähes tehdasuusi H9, voisiko kuva olla jopa koeajolta? | ||||
|
|
12.12.2017 12:36 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa kiinnitti huomiota sarjamerkinnän ja suurimman sallitun nopeuden puuttuminen hytistä. Minusta kuva näyttää siltä, että ne olisi jostain syystä retusoitu pois ja lisäksi retusointi olisi tehty aika hutiloiden - hytin alaosa on sumea, vaikka hytti muuten on ihan terävä. Huom! Tässä kuvassa Heikin tenderissä ei enää ole koristeraitoja, jotka näkyvät kuvassa: https://vaunut.org/kuva/123823 |
||||
|
|
12.12.2017 12:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Jälleen kerran saan kiittää kommentoijia kuva tietojen korjaamisesta/täydentämisestä. H9-sarjan suurin sallittu nopeus todellakin nostettiin vuonna 1934 ensin 90 km/t ja sitten 95 km/t vetopyörien vastapainoja suurentamalla. Näin kertoo Höyryveturit valtionrautateillä -kirja. Juhlallisen kuvan ottamisen syy ei siis ole ainakaan veturin siirtyminen Viipurista Keravalle -30 ja -40-lukujen vaihteessa. Ja liekö sekään varmaa, että kuva on otettu Keravalla, vaikka Keravan kaupunki on kuvaa nettisivuillaan käyttänytkin. Taustan maisema tosin hyvinkin sopii Keravan aseman itäpuolen maisemaksi. |
||||
|
|
12.12.2017 11:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938. | ||||
|
|
12.12.2017 11:04 | Tapani Laaksomies | ||
| Samaa mieltä ja kuva on 20-luvulta, veturikin kiilteleen kuin tehtaalta tulleena. | ||||
|
|
12.12.2017 11:01 | Hannu Peltola | ||
| Veturista puuttuu messinkinen keulanumero, sen sijaan numero on maalattu puskinpalkkiin. Ylälyhty on myös vielä vanhanmallinen. Nopea tulkinta olisi, että kuva on otettu 1920-luvun puolivälin paikkeilla. | ||||
|
|
12.12.2017 10:51 | |||
| Onpahan mahtava ajankuva - yksityiskohtia piisaa. | ||||
|
|
12.12.2017 10:46 | Jorma Rauhala | ||
| Bucyruskin paikalla. | ||||
|
|
12.12.2017 10:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Höyryveturit valtionrautateillä -kirjassa kuvan arvellaan olevan 1930-luvun alkupuolelta. H9 674 siirtyi Viipurista Keravalle joskus vuoden 1939 ja vuoden 1942 litterauudistuksen välillä. |
||||
|
|
12.12.2017 08:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Ehkäpä kansa ei odota juuri tätä junaa, vaan juhlajunaa. Juhlajunan veturina oli Hr1 1020 ja sen keulalla komeili Riihimäen vaakuna: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:3921 | ||||
|
|
12.12.2017 07:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Komea kappale junankeulaa sekä terveiset konehuoneen puolelta. Se on eri hienoa, kun tällaisia menneitten aikojen reliikkejä ja konkreettisia muistoja on saatu siellä täällä talletettua ajan vuolasta virtaamaa vastaan ‒ siinä mielessä tietysti katkeransuloistakin, kun ei ole onnistuttu säilyttämään koko veturia tai edes koko sitä sen ajan (rautatie)maailmaa, jokaista ratanaulaa myöten. Kovasti toksia kuvasta! | ||||
|
|
12.12.2017 07:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katos vaan, toivekuvahan tulikin. Ja tuli äkkinäisesti: https://www.vaunut.org/kuva/123811 | ||||
|
|
12.12.2017 01:55 | Jouni Halinen | ||
| Minusta alan miehet muodostavat junia vain keskenänsä. Voin olla tietenkin myös väärässä, kun en ole itse alalla. Voihan siinä olla mukana tietenkin keulilla myös vastakkaisen sukupuolen edustaja, silloin on ilmeisesti kyseessä sekajuna. Ja jos kaikilla on kauhea kiire, niin silloin on kyseessä pikajuna. | ||||
|
|
11.12.2017 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| On se hiukka muuttunu: https://vaunut.org/kuva/29561 | ||||
|
|
11.12.2017 21:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Kauhtunut, ja oudon värinen. Vertaa kuvaan: https://vaunut.org/kuva/123817 | ||||
|
|
11.12.2017 21:13 | Erkki Nuutio | ||
| Ihmisten vaatetus oli toiveikasta, vaikka Yöpakkaset olivat puhkeamassa. Kuvauspäivänä Kekkonen oli keskustellut suurlähettiläs Lebedevin kanssa Suomen hallitusaikaista - Maalaisliitto Väinö Tannerin johtaman Sdp:n kanssa, ja aikomus jättää skogilaisten Tpsl ulkopuolelle. 26.8.58 oli Tanner muistuttanut puheessaan, että "Suomea uhkaa satelliittimaiden kohtalo", johon Izvestija vastasi 29.8.58 omalla tavallaan. Suurlähettiläs lähti pian Moskovaan hyvästiä sanomatta ja Skp:n Ville Pessi ja Hertta Kuusinen aktivoituivat. Pian syntynyt Fagerholmin hallitus kaatui hajoamalla sisäisesti Yöpakkasiin ja Kekkosen tuen puuttumiseen 11.-12.58. Nämä tapahtumat olivat vasta aluillaan kuvauspäinä, joten juna ei ilmeisesti mitenkään liity niihin. Riihimäen suunnan lehdet varmaan kertovat ketä oltiin vastassa tai minne oltiin lähdössä. |
||||
|
|
11.12.2017 21:04 | Raimo Harju | ||
| No onhan se perinnerakentaja sama kuin tuon nokkaoven ja männän omistaja, mutta säilytyspaikka on kuitenkin kuiva ja puolilämmin tila, josta toin tähän kuvausta varten. | ||||
|
|
11.12.2017 20:02 | Petri Nummijoki | ||
| Puhuttu kieli on eri asia. Silloin lienee pääsääntöisesti tiedossa, kenelle puhutaan, joten termit voi valita sen mukaan, miten toinen osapuoli on niistä kartalla. Mutta kirjoitetussa tekstissä lähes kaikki vetureiden lempinimet ovat sarjamerkkejä pidempiäkin tulkinnanvaraisuutensa lisäksi, joten vaikea nähdä lempinimien käytölle mitään muuta perustetta, kuin tekstin elävöittämisen asettaminen muiden asioiden edelle. Lättähattu ja Porkkana (Dm8-9) ovat tietysti tästä säännöstä poikkeus, koska useampaan veto- ja liitevaunusarjaan jakaantuneena virallisten sarjamerkkien käyttö voi niiden osalta olla monessa tilanteessa kohtuuttoman työlästä. | ||||
|
|
11.12.2017 19:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Tulee mieleen Kouvolan vanha virastotalo, joka tosin ei ole asema vaikka onkin ihan aseman vieressä :) | ||||
|
|
11.12.2017 19:41 | Juhana Nordlund | ||
| On olemassa jopa maantiejunia (engl. road train). Ne liittyvät ylläolevaan kuvaan suunnilleen yhtä vähän kuin tämän kommentin edellä (19.36) kerrottu esimerkki junasta. | ||||
|
|
11.12.2017 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunhan tuo säilytyspaikka saanee ikää ja harmaantuu, niin istuu maisemaan oikein upeasti! Kiitos Raimo kuvasta. Oliko perinnerakentaja tekemässä tuota "aittaa"? | ||||
|
|
11.12.2017 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten off-topic: alan miehet tuntenevat sanan "juna" toisenkin merkityksen? Tarvitaan vain yksi ilonainen ja monta maksukykyistä miestä, sekä lievä aikapula. | ||||
|
|
11.12.2017 19:29 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Näin viisi vuotta myöhemmin: Eihän sitä Joensuussa tarvitsisi käydä, senkun Pieksämäeltä kääntyisi Tampereen suuntaan. | ||||
|
|
11.12.2017 19:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea säilytyspaikka. No, nyt tiedän että ainakin kaksi ovea säästyi. Vankkaa rakennetta ovat. | ||||
|
|
11.12.2017 18:58 | Timo Salminen | ||
| Kyllä kuvan pitäisi olla Riihimäen varikolta. Muistelen, että kuva tietoineen on Riihimäen kaupunginmuseon arkistossa. | ||||
|
|
11.12.2017 18:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa kyllä, että Jormakin kummastelisi, jos kertoisin lähteväni junalla Helsingin rautatieasemalta Eteläsatamaan. Saattaisipa jopa säälitellen muistuttaa, että junanrata sinne purettiin pois jo vuosikausia sitten. Sanaa 'juna' on Suomessa käytetty jo kauan ennen rautatiejunien keksimistä. Merkitys oli silloin tietenkin jotensakin toinen. Mikä oli joskus, ei ole nyt. Ja jos sanan merkitys on vaihtunut, sanan käyttö vanhassa merkityksessä johtaa luonnollisesti ongelmiin. Enkä osaa olla Petrinkään kanssa samaa mieltä. Vanhaan hyvään aikaan vetureista todellakin käytettiin kutsumanimiä. Siinä ei ollut kysymys hauskuuden hakemisesta, vaan ammattilaistenkin käyttämästä tavallisesta arkikielen puheenparresta; Se oli maan tapa. Silloin olisi tuntunut hölmöltä ja virkaintoiselta puhua sarjamerkeillä silloin kun siihen ei ollut tarvetta. Eri alueilla nimet saattoivat olla erilaisia, mutta alueen sisällä nimi ymmärrettiin oikein. Ja mikäpä siinäkään on vikana jos Hr-vetureita kutsuttiin Huruiksi, Hr:iähän ne kaikki olivat. Mutta nimeä 'Punainen Porkkana' millään alueella tuskin olisi tunnistettu. - Mutta kuten sanoin: kutsukoon kukin miksi haluaa, mutta älköön hämmästykö, jos muut eivät ole juonessa mukana. Vaikka nyt näkyykin kyllä olevan 'Punainen Porkkana' -nimen kannattajia jo ainakin kaksin kappalein. |
||||
|
|
11.12.2017 18:00 | Jorma Rauhala | ||
| No mutta Kurt. Raitiovaunujuniahan on maassammekin ollut. Kun on moottori- ja perävaunuyhdistelmä, niin ne ovat aina junia. Ihan virallisestikin on ollut näin. Yksittäisestä moottorivaunusta voi myös käyttää nimitystä "juna", eli se ei ole lainkaan väärin. "Juna" on myös "vuoron" rinnakkaisnimitys. Siis vuoronumero tarkoittaa samaa kuin junanumero. Ruotsissa on edelleenkin niin, että raitiotiellä "vuoro" on "tåg". | ||||
|
|
11.12.2017 17:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| http://www.czloko.com/sales-and-marketing.htm | ||||
|
|
11.12.2017 17:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja toki parasta tässä on se, että Aleksanteri Suuri oli illyyri. Ja heidän lähin nykyinen sukulaiskansa on... Albaanit. Eli jos jollakulla olisi oikeutta kutsua itseään Makedoniaksi muutenkin kuin perusteella "satutaan sijaitsemaan samassa paikassa", niin Albanialla. | ||||
|
|
11.12.2017 17:36 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta yleisin lempinimi kuvan veturilla on Huru mutta eipä sekään kerro oikeasti mitään, kun samaa nimeä käytettiin myös Hr13-sarjasta ja käytetään nykyään jopa Hr11-sarjastakin. Sen vuoksi vetureihin ja moottorivaunuihin kannattaakin viitata vain virallisella sarjamerkillä, jos tarkoitus on edes yrittää välttää väärinkäsitykset. Lempinimiin siirryttäessä mennään jo lähtökohtaisesti linjalle, jossa ilmaisun hauskuus asetetaan täsmällisyyden edelle, joten silloin on jo melkein sama, käytetäänkö yleisiä vai vähemmän yleisiä lempinimiä. | ||||
|
|
11.12.2017 16:38 | Mikko Herpman | ||
| Kaivinkoneen merkki lienee Doosan, N-kirjain jää pylvään taakse.. | ||||
|
|
11.12.2017 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mistähän Vesa tuon kummallisen "Punainen Porkkana"-nimensä on keksinyt? Hr12 ja Dm8/Dm9 ovat tyystin erityyppiset kulkupelit, ja vielä aivan erinäköisetkin. Toinen on raskas dieselveturi ja toinen kiitojunan moottorivaunu. Kuten edellä jo on sanottu, vertaus on yhtä omituinen kuin Sr2:n nimittäminen Pendolinoksi. Saahan jokainen toki kutsua mitä hyvänsä millä nimellä ikinä haluaakaan, mutta silloin ei pidä hämmästyä, jos muut protestoivat. - Mitäpä jos alkaisinkin kutsua raitiovaunua junaksi. Nehän ovat niin samanlaisia ja samannäköisiä. Voi tosin olla, etteivät muut lainkaan tajuaisi mistä puhun.... |
||||
|
|
11.12.2017 15:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä veturi taitaa olla sekasikiö: A3, A5 tai A7, joka on saanut A6:n kattilan nokikaappeineen ja lankkihattuineen. A6:lta se ei nimittäin vaikuta: Tässä veturissa on kulkusillan kaiteessa A3:n, A5:n ja A7:n tapaan sivulla vain neljä pystytankoa, kun niitä A6:ssa oli viisi. Vai olisko A6:een vaihdettu A3:n, A5:n tai A7:n kaiteet? Kukapa näistä loppujen lopuksi niin tarkkaan tietää. |
||||
|
|
11.12.2017 14:44 | Kari Haapakangas | ||
| Tandem-malli, polkimet tosin vain yhdelle. | ||||
|
|
11.12.2017 14:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Näin ne kuvan tiedot vähitellen täsmentyvät. Ja samalla myös kuvan tunnisteet. Toivoinkin, että tietävämmät kertoisivat lisätietoja - varsinaisten korjausten lisäksi. Junatoimistokin menee näköjään 'muu rakennus' -kategoriaan. |
||||
|
|
11.12.2017 14:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi ei ole litteraltaan A3, vaan A6. A6 on tämän tyypin ainoa malli, jossa kulkusillan kaiteessa on sivulla viisi pystytankoa. Kaikissa muissa niitä on vain neljä. Lisäksi lankkihattu oli vasta A6:n tuoma uutuus. Tosinhan niitä myöhemmin oli korjausten jäljiltä muissakin A-sarjojen vetureissa, mutta tuskinpa kulkusillan kaiteita oli samalla tarvetta vaihtaa. Kuvassa on myös Ge-matkatavaravaunu. Pahoin pelkään, ettei Pave tunnisteita jälkikäteen muuta, mutta olkoon tämä tiedoksi muille. |
||||
|
|
11.12.2017 14:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo keskellä kuvaa oleva vaalea rakennus ei ole asetinlaitetorni vaan junatoimisto. Asetinlaite häämöttää heikosti harmaana lähellä vasenta yläkulmaa. | ||||
|
|
11.12.2017 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoaisin pikajunaa, koska E. pölhön rautatiearkistosivulta löytyvässä vuoden 1956 aikataulussa junalaji oli P eli pikajuna. | ||||
|
|
11.12.2017 11:21 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Deutzissa on vahvasti Move51:mäisiä piirteitä. Vai onko historia toisinpäin eli Valmet sai innoituksensa Deutzista? | ||||
|
|
11.12.2017 10:51 | Kari Siimes | ||
| Vr1 670 on Hanomagin valmistama v.1923. Siksi se on ilmeisesti haluttu saksaan muistomerkiksi. | ||||
|
|
11.12.2017 10:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minkä kokoisena? :) | ||||
|
|
11.12.2017 10:21 | |||
| Kisko-Kallet on siirretty Haapamäelle 10.12.2017. | ||||