|
|
11.12.2017 10:21 | |||
| Kisko-Kallet on siirretty Haapamäelle 10.12.2017. | ||||
|
|
11.12.2017 10:21 | |||
| Siirretty Haapamäelle 10.12.2017. | ||||
|
|
11.12.2017 10:16 | |||
| Kisko-Kallet pääsivät uuteen kotiinsa Haapamäelle 10.12.2017. Veto-Jussi jäi Turkuun. | ||||
|
|
11.12.2017 09:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Makedonian tasavalta on noin kolmannes muinaisen Makedonian maantieteellisestä alueesta. Loput alueesta kuuluu Kreikalle, Bulgarialle ja Albanialle. Makedonian tasavalta ei siis ole varsinaisesti varastanut Makedonia-nimeä keneltäkään. Kiistaa toki käydään siitä, onko tällä tynkä-Makedonialla oikeutta käyttää nimeä. Valtaosa muinaisen Makedonian alueesta kun on nykyään Kreikan Makedonia-niminen provinssi. Eivätkä helleenitkään varastaneet Makedonia-nimeä makedonialaisilta. Makedonialaisen Aleksanteri Suuren suurvaltahaaveen pyörteissä Makedonian alue oli Aleksanterin jälkeen milloin minkäkin valtaklikin hallinnassa. Makedonia sai ylivallan Hellaksesta ja lopulta laajat alueet, ml. Makedonia, liitettiin helleeniseen liittoon. Tämän jälkeen alkoivatkin sitten ongelmat Rooman kanssa jne. Ts. nimeä ei ole kukaan varsinaisesti varastanut keneltäkään, vaan Makedionian maantieteellinen alue ja/tai sen jokin osa on ollut milloin minkäkin vallanpitäjän hallinnassa. Ja nykyinen Makedonian tasavalta on todellakin osa vanhaa Makedonian maantietellistä aluetta. Mutta vain osa; Valtaosa Makedonian muinaisesta alueesta kuuluu nykyään Kreikkaan, joten ei ole ihme, että kreikkalaiset eivät hyväksy Makedonian tasavallan nimeä. |
||||
|
|
11.12.2017 08:47 | Raimo Harju | ||
| Pitäisköhän meidän syventyä historian tutkimiseen oikein perusteellisesti. | ||||
|
|
11.12.2017 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi näkyy jopa Google Mapsin satelliittikuvassa: https://www.google.com/maps/@52.136494,10.336119,60m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
11.12.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Jaa tänne se siis päätyi. Imatralla tätä piti madaltaa kuljetuksen mahdollistamiseksi. | ||||
|
|
11.12.2017 07:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Vestibuuli on eteinen. | ||||
|
|
11.12.2017 07:21 | Kari Haapakangas | ||
| 1. luokka: oma piha ja oma sisäänkäynti 2. luokka: oma sisäänkäynti TAI oma piha 3. luokka: - Mikäs se sellainen vestibulen on? |
||||
|
|
11.12.2017 07:17 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös se mene toisinpäin: helleenit ovat varastaneet Makedonian nimen. Aleksanteri Suurikin oli makedonialainen, ei kreikkalainen. | ||||
|
|
11.12.2017 06:41 | Jukka Voudinmäki | ||
| Joo, viskurin jalusta tai osa sitä siinä taitaa olla. En ole koskaan kiinnittänyt siihen huomiota, vaikka olen kävellyt joitakin kertoja "ratapihan" itäpäähän. Jälkimmäiseen kommenttiin: sama kaarre on. Muistelen tässä joskus, olisiko ollut vielä 1990-luvun alkua, nähneeni tavaramakasiinin tapaisen. Ei ollut ihan kuva-alalla, vaan tästä hitusen matkaa asemarakennuksen suuntaan. |
||||
|
|
10.12.2017 23:36 | Jyrki Talvi | ||
| Kaivokseen loppu sijoitetaan matala aktiivista ydinjätettä. | ||||
|
|
10.12.2017 23:06 | Jonne Seppänen | ||
| Tämä on kyllä erittäin tyylikästä ja mikä parasta vielä t a r k o i t u k s e n m u k a i s t a! | ||||
|
|
10.12.2017 22:52 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno Suomi 100 -tuotekuva! Mistä näitä voi ostaa? :) | ||||
|
|
10.12.2017 21:37 | Tommi K Hakala | ||
| Tässä taannoin Saksassa käydessä törmäsin viinipulloon, jossa valmistuspaikaksi ilmoitettiin "Maantieteellinen Makedonia"...eli lievää skismaa kreikkalaisilla aiheesta. | ||||
|
|
10.12.2017 21:18 | Ossi Rosten | ||
| Sattuipa silmään: "Suomen ensimmäinen kaivinkone, höyrykäyttöinen amerikkalainen Bucyrus C 70, kuormasi pistokauhallaan soraa Seinäjoki–Kaskinen -rautatietyömaalla vuodesta 1912. Junanvaunuun asennettua hirmua passasi 12 miestä. Lisäksi se tarvitsi kaksi käyttäjää sekä varsinaisen radan viereen oman sivuraiteen, jota rakennettiin ja purettiin käsipelissä työn edistyessä. Tämä 70-tonninen konemalli ja sen 95-tonninen isosisko olivat pääosassa, kun Panaman kanavaa kauhottiin auki viime vuosisadan alussa. Kone palveli sodissa kärsinyttä Suomea vielä 1940-luvulla." https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/suomen-ensimmainen-kaivinkone-tarvitsi-oman-sivuraiteen-junanvaunuun-asennettua-konehirmua-passasi-12-miesta-6691243 https://museot.finna.fi/Cover/Show?id=muistaja_nurmijarvi.M011-78222&index=0&size=large |
||||
|
|
10.12.2017 20:09 | Sakari Kestinen | ||
| Tässä kyltissä on kyllä oudointa kaksikielisyyttä hetkeen. Ja sääli, että upea rautatieasema ei saa pysyä julkisena tilana. | ||||
|
|
10.12.2017 19:59 | Tapani Laaksomies | ||
| Itseasiassa ovat muuttamassakin(jo parisen vuotta) Porvoon vanhaa alkoholiliikettä asunnoiksi, tosin ilman pulloja. Taitaa vaan olla niin ettei porvoossa ole kalliille omistusasunnoille niin suurta kysyntää edes keskustasta. Huomasin myös että vanhaa tallialuetta ollaan muuttamassa autojen parkkipaikoiksi. |
||||
|
|
10.12.2017 19:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Schleifkorb on tosiaan pelastuspulkka, eli pulkka, jossa jossa potilas vedetään eli raahataan (schleifen) kaivoksesta ihmisten ilmoille. Ihan niinkuin linkki kertoo: http://thwiki.org/t=Schleifkorb Mutta sanalla 'schleifen' on muitakin käännöksiä: mm. hioa, kiskoa, laahata, raahata, retuuttaa, simputtaa; ihan asiayhteydestä riippuen. Ajatellaanpa etymologiaa: raahaaminen ja laahaaminen aiheuttaa alustan hankautumista eli hioutumista. Siitäpä siten on saatu oiva sana hiomiselle. Ja kun ihmistä retuutetaan henkisesti, on kyse simputuksesta. Asiayhteys siis ratkaisee, mikä kulloinkin on oikea käännös. Ainahan konkreettiset fyysiset käsitteet ovat yleistyneet myös ei-konkreettisiin asiohin. Vrt. vaikkapa suomen kielen sanat 'tutkia', 'käsittää', 'pohtia'. Onhan noita. |
||||
|
|
10.12.2017 19:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä kuva https://vaunut.org/kuva/107021 ole myös tuolta jälkimmäisestä kaarteesta? | ||||
|
|
10.12.2017 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuossa aurausmerkkien välissä vesiviskurin jalusta? Ei kai siihen tosiaan enää mikään lumiaura ylety eli merkkejä itseään vain pitää enää varoa. | ||||
|
|
10.12.2017 19:39 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä, että pääsevät turvaan kun ovat näin pitkään ilkivallalta välttyneet. | ||||
|
|
10.12.2017 19:13 | Jaakko Tuominen | ||
| En tiedä saksan kielestä mitään mutta, kaivoksissa on käytössä murska ja liuotus menetelmiä, voisko näistä olla kysymys? | ||||
|
|
10.12.2017 19:08 | Uwe Geuder | ||
| Aseman nimi oli aikaisemmin Bochum-Graetz. Graetz oli tunnettu putkiradioiden valmistaja. Tehdas myytiin 1961 SEL:lle. SEL valmisti myös rautateiden valo-opastimia (ei välttämättä Bochumissa). En tunne Bochumin teollisuushistoria, mutta en olisi yllättynyt, jos Graetz-SEL-tehtaasta tuli sitten joskus Nokia-tehtaan osa. Rautatieaseman nimi ainakin muutettiin Bochum-Nokiaksi. Nokian tehtaalle kävi niin kuin putkiradioille ja nykyisin aseman nimi onkin Bochum-Riemke. Riemke on kaupunginosa. Ei taida olla enää tarvetta muuttaa nimeä jatkossa. | ||||
|
|
10.12.2017 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Enpä ole tiennyt, että uudella sillalla voi kävellä. Ei kai vanhalla voi. Pitääpäs muistaa, kun seuraava kerta on tarpeeksi aika Tukholmassa. | ||||
|
|
10.12.2017 18:47 | Matti Lehtonen | ||
| Kymmenellä vaunulla ajettiin myös eiliset joulupukinjunat, 7 puuvaunua ja 3 teräsvaunua, joista yksi oli ravintola. Keulilla ahersi Dr13 2343. Ainakaan jälkimmäisessä vuorossa ei ollut kapasiteetin mukaista yleisöryntäystä, yhtenä tekijänä varmaan Varsinais-Suomessa vallinnut kurjahko sää. Mennen tullen sateli ajoittain reippaastikin ja Turkuun tultua laiturilla tuli niskaan voimakas raekuuro, josta kertyi joillain alueilla Turun seudulla teille kuuleman mukaan jokusen sentin loskakerros ..... | ||||
|
|
10.12.2017 18:34 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Jorma tiedosta! Tuossa Jessoilan rytinässä jäi suomalaisille muutakin kalustoa. | ||||
|
|
10.12.2017 18:23 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, mitä kielentutkijat sanovat. Minusta tuo Schleifer on enemmän hioja kuin vetäjä/raahaaja. Ei hioja positiivisessa mielessä, niin kuin jalokiveä hiotaan, mutta negatiivisessa, että rikotaan muotoa voimalla/väkivallalla. Simputtaja on varmaan hyvä suomennos. | ||||
|
|
10.12.2017 18:08 | Uwe Geuder | ||
| (olen siirtänyt tämän kommentin kuvalle https://vaunut.org/kuvasivu/35913 , johon se sopii paremmin) | ||||
|
|
10.12.2017 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolidiesel? Miten minulle tulee mieleen Hesselmann-moottori? (Sekin autoilijoiden murheenkryyni...) | ||||
|
|
10.12.2017 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin ja jättäneet täydet pullot hyllyihin rekvisiitaksi, heko heko! | ||||
|
|
10.12.2017 17:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samaa mieltä Mikon kanssa. Olisivat muuttaneet ensin Porvoon Wanhat Alkot asunnoiksi. |
||||
|
|
10.12.2017 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo hattupäinen vaalea-asuinen nainen kuulunee nuorempaan ikäluokkaan. Helman pituudesta sen verran, että tuo pituus on aina ollut muotia. Verrataanpa vaikka Christian Diorin 1947 lanseeraamaan New Look-muotiin. Samaa pituutta nähtiin 1970-luvulla. Nykyäänkin tuota joskus näkee. Täyspitkillä helmoilla koristautuneet naiset lienevät naimisissa olevia. | ||||
|
|
10.12.2017 17:57 | Jarno Korhonen | ||
| Jos näistä kahdesta on valittava, niin laittaisin rahani Mikkelille. Mikkelissä oli tuollainen kioski ennenmuinoin, mutta Mäntyharjulla en muista kyseistä rakennusta olleen. | ||||
|
|
10.12.2017 17:50 | Raimo Harju | ||
| Makedonian nimen ovat Kreikasta varastaneet. | ||||
|
|
10.12.2017 17:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös tuommoisen 'kuumapäämoottorin' nimitys nykyään ole kuulamoottori? Wikipedian mukaan synonyymejä ovat kuulamoottori, hehkukupumoottori, hehkukuulamoottori ja jopa puolidieselmoottori. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulamoottori |
||||
|
|
10.12.2017 17:16 | Mikko Herpman | ||
| Hyvä että rakennukselle tulee käyttöä mutta että asunnoiksi... Voihan sentään, kangaspuuseura vaikkapa olisi voinut olla rautateitä paremmin sietävä, tai vaikkapa Porvoon museolaitoksen museo rautatieteemalla höystettynä... | ||||
|
|
10.12.2017 17:13 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan tämä vastaavaa tekniikkaa kuin Toijala-Valkeakoski välillä käytössä oleva? | ||||
|
|
10.12.2017 16:57 | Raimo Harju | ||
| Alavuden naapurissa Kuortaneella, josta olen kotoisin, oli koulukaverini kotona Lanz merkkinen traktori, jossa oli edessä kupu ja sitä kuumennettiin puhalluslampulla, siihen aikaan käytettiin tällaista nimitystä. Kuumapäätraktori oli sielläkin ainoa nimi tälle koneelle. | ||||
|
|
10.12.2017 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Romaanissa "08/15" (kirj. Hans Hellmut Kirst) kerrotaan vääpelistä, jonka nimi oli Simputtaja-Platzek, alkukielellä: Schleifer-Platzek. Simputti niin että perse vettä keitti... ja herra korpraali Asch "kiitteli" jälkeenpäin. | ||||
|
|
10.12.2017 15:57 | Kai Krause | ||
| Joo, taitaa tosiaan olla kuitenkin T3947 kyseessä, menivät peräkkäin | ||||
|
|
10.12.2017 14:55 | Uwe Geuder | ||
| Kurt on tietysti oikeassa. Tulipas arvattu väärän verbin infinitiivimuoto... | ||||
|
|
10.12.2017 14:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei schleifen nyt sentään tarkoita 'hiota' eli 'hikoilla', vaan 'hioa'. Mutta tässä kuitenkin 'laahata', 'raahata', 'retuuttaa', 'kiskoa' jne... | ||||
|
|
10.12.2017 14:26 | Heikki Kannosto | ||
| Raitiotien päätepysäkin kojdalta länteen lähtevä Karjakartanontie / Ladugårdsvägen muutettiin Vespertieksi / Vespervägen 1952. Entisen Haagan kauppalan kadunnimistö myllättiin tuolloin todella perusteellisesti. | ||||
|
|
10.12.2017 14:16 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä, näyttely on oikein. Schleifkorb on jo vaikeampi tapaus. En itsekään ole koskaan kuullut sanaa enkä ollut osannut arvata, mitä se voisi olla. Google auttoi siinäkin pulassa. Schleifen tarkoittaakin yleisesti hiota. Raitiovaunuilla voi olla Schleifwagen https://farm1.staticflickr.com/727/22810247305_fa557d8e53_b.jpg . Mutta on vielä toinen harvinaisempi ja/tai arkikielisempi tarkoitus: vetää perässä suurella vaivalla, kiskoa, kiskottaa, laahata (ehkä on sopivampia suomenkielisiä verbejä, joita en tunne) Korb on tosiaan kori. Yhdyssana Schleifkorb on kori, jolla laahataan loukkaantuneita perässä ahtaassa paikassa, jossa paarien käyttö ei ole mahdollista. Pitää kai kysyä kaivostyöntekijältä tai pelastusalan ihmiseltä, mikä se on suomeksi, en usko, että löydy mistään sanakirjasta (paitsi, jos olisi jossakin pelastusalan erityssanasto) Tuossa on 2 kuvaa: http://thwiki.org/t=Schleifkorb Jäänpelastuksessa käytetty apuväline kutsutaan ainakin saksan kielessä samalla nimellä. En olisi yllättynyt, että suomen kielessä olisi jäälle ja kaivoksiin eri sanoja. |
||||
|
|
10.12.2017 11:55 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kulvertti. | ||||
|
|
10.12.2017 11:42 | |||
| Helsinki ennen http://helsinkiennen.fi/ sivuilta löytyy karttakuva H-raitiovaunun kääntöpaikasta. Tästä 40-luvun kartasta kohdasta näkee Huopalahden H-raitiovaunun kääntöpaikan. H-raitiovaunun päättäri (Huopalahti) Etelä-Haaga 1940-luku http://karttalehtinen.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/helsinki1940/16/37301/46582.png Kuva linkki on pienessä koossa mutta kun aukaisee 40-luvun linkin ja menee kohteeseen niin näkee ympäristön. |
||||
|
|
10.12.2017 09:59 | Jorma Toivonen | ||
| SRHS:n tänä vuonna kustantama "Höyryveturit Valtionrautateillä" -kirja tietää tästä veturista ЭМ 725-40, että se tosiaan saatiin vuonna 1941 ja otettiin käyttöön VR:llä heinäkuussa 1942. Yläindeksi M kertoo valmistajatehtaaksi "Krasnyj Profintern" (vuodesta 1943 Brjanskin veturitehdas) Brjanskin kaupungissa Venäjällä. Veturin valmistui vuonna 1932 valmistenumerolla 3449. Sarjamerkiksi sille annettiin VR:llä A1, joka tosin jo lokakuun 1942 uudistuksessa muutettiin Tr2:ksi, ja numeroksi 2007. Se luovutettiin Neuvostoliittoon marraskuussa 1944. Tätä kirjaa on vielä jonkin verran saatavilla mm. Kustantaja Laaksoselta. Kaikkien sotasaalisvetureiden lisäksi siinä kerrotaan kaikista muistakin Valtionrautateiden käyttämistä vetureista. Tieto veturista löytyy kirjan sivuilta 402-408, mistä löytyy kaikki vastaukset kysymyksiin. SKS |
||||
|
|
10.12.2017 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iskän ollessa aikoinaan Alavudella autokoulun opettajana, hehkukupumoottori tunnettiin kansan keskuudessa nimellä "kuumapää". Eräskin talonjussi kertoi kuulemma suullisessa kokeessa moottorilajeiksi: bensamoottori, diisseli ja kuumapää. |
||||
|
|
10.12.2017 00:08 | |||
| Minä vähän ihmettelinkin lauantaina että minkä ihmeen takia Tve1 hääräsi näiden kanssa Turun asemalla. Nyt on vastaus tähänkin valjennut. | ||||
|
|
09.12.2017 18:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komea ”varokaa junaa” -vihellys. | ||||