|
|
05.12.2017 23:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| VTG on hieno osoitus yrityksestä vailla erityisolosuhteiden rajoja. Kalustoa on voitu toimittaa asiakkaille Keski-Euroopen ohella myös Britanniaan ja Suomeen. | ||||
|
|
05.12.2017 22:43 | Erkki Nuutio | ||
| " Mitähän rautatiehallitus hulluttelee. Menin Vaasaan uudessa I-II lk. vaunussa. Mielettömyyksiin asti upea. Miksi meille tällaisia laitetaan? Sehän on järjettömyyttä!" Santeri Alkion päiväkirjat 1919-1921 VALTIOMIES, päiväkirjamerkintä 15.1.1921. Laihialainen Sanomalehti Ilkan perustaja ja johtaja, Maalaisliiton kansanedustaja ja ryhmänjohtaja, Eduskunnan varapuhemies, ministeri, raittiusmies, suomalaisuusmies ja itsenäisyysmies Santeri Alkio oli oppinut tavoiltaan säästäväiseksi, joten uusi Cm (luultavasti väliltä 2151-2158) löi tämän ällikällä. Kansanedustaja oli oikeutettu kotimatkoillaan Helsingistä II lk päivä- tai makuupaikkaan, varapuhemies ja ministeri oikeutettiin I lk paikkaan. Suomen itsenäisyys julistettiin varmuuden vuoksi kolmesti. Alkiolla oli suurin ansio sillä ensimmäisellä kerralla 15.11.17. Toinen kerta 4.12.17 aiheutui Senaatin pätemisen tarpeesta, julistettiin itse vaikka olisi kuulunut antaa Eduskunnalle lakiesitys itsenäistymisestä. 6.12.17 Eduskunta julistaessaan Suomen kolmannen kerran itsenäiseksi (tasavallaksi) siksi vähän näpäytti Senaattia. Senaatti ei ollut touhussaan ymmärtänyt, että Eduskunta oli sen nimittänyt toimeenpanovallan haltijaksi, mutta Eduskunta on lainsäätäjänä ylimmän vallan haltija. Valtion itsenäiseksi julistautuminen on lainsäädäntöasia. Myöhemmin Eduskunnan rinnalle korkeimman vallan haltijana tuli Presidentti, kun oli välillä leikitty valtionhoitajilla ja kuninkaalla. Mutta siihen päästiin vasta vuonna 1919 kun tasavaltainen Valtiosääntö hyväksyttiin Eduskunnassa vastoin hillitöntä kuningasvehkeilyä. Santeri Alkion ansiot Valtiosäännön läpisaamisessa olivat suuremmat kuin kenenkään muun. Niin, päätös (127-68) 15.11.17 , että "eduskunta toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassaolevien säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle" syntyi Santeri Alkion aloitteesta. Hän sai soviteltua päätöksen taakse Maalaisliiton edustajat, aktivistiporvariedustajat ja vielä kesän ns. Valtalain kaatamisesta näreissään olleet Sdp:n edustajat. Päätöksellä saatiin myös, kuten Alkio oli tavoitellut, päättymään rauhaton Marraskuun yleislakko. Että päätös merkitsi Suomen itsenäistymistä ja ymmärrettiin sellaiseksi ilmeni seuraavasti: - Esimerkiksi edustaja Vuorimaan puheenvuorosta, että "saadaan loppu tälle surkealle taistelulle eduskunnassa itsenäisyysasiassa ja päästään järjestämään asioita niin, että Suomen kansa tulee täydelliseen itsenäisyyteen ja astuu toisten vapaiden kansojen kanssa täyttämään sitä historiallista tehtävää, mikä sille kuuluu." - Päätöksen jälkeen Eduskunta vahvisti julkaistaviksi edellisillä valtiopäivillä hyväksytyt kunnallilait ja lain 8 tunnin työajasta teollisuusalalla. - Eduskunta nimitti Svinhufvudin senaatin toimimaan Eduskunnalle vastuullisena hallituksena. Paljosta saamme siis 100 vuotta myöhemmin kiittää makuuvaunua ihastellutta Santeri Alkiota ja muita ansiollisia! |
||||
|
|
05.12.2017 21:17 | Johannes Erra | ||
| Kyllä, jos siis viittaat siihen samaan onnettomuuteen jota koskeva artikkeli muutama vuosi sitten ilmestyi Resiina-lehdessä. | ||||
|
|
05.12.2017 20:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsittääkseni oli Idän Pikajunassa vielä vuoteen 1978 CIWL:n vaunuja kun se kulki vanhaa reittiä Pariisi-Geneve-Milano-Belgrad-Istanbul. 1978 reittiä muutettiin Pariisi-München-Wien-Budapest-Bukarest:iksi. Rinnan kulki sellainen juna kuin "Arlberg-Express" Pariisi-Zûrich-Wien jolla saattoi olla kuvan vaunu tulla Wieniin. Siirtolaisjunat "Tauern-Orient"ja "Akropolis" taas kulkivat Saksan Ruhr-alueelta Münchenin kautta Istanbuliin ja Ateenaan mutta niistä oli turha etsiä ykkösluokan mukavuuksia.Uudemmat CIWL:n vaunut siirrettiin 1970-80 luvun taitteen molemmin puolin länsieurooppalaisten rautateiden muodostamaan TEN-makuuvaunupooliin ja vanhemmat myytiin köyhempiin maihin tai romutettiin. Vuosisadan alkupuoliskon "vintage" -vaunut pelastivat nostalgialiikennettä harjoittavat yhtiöt VSOE ja Intraflug. | ||||
|
|
05.12.2017 20:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Niinpä se kai olikin, puun kulutuksen suhteellinen väheneminen laukaisi toimenpiteen! | ||||
|
|
05.12.2017 20:34 | Raimo Harju | ||
| Se tuhoisa junaonnettomuus tapahtui kaiketi pohjoissaarella kauan sitten. Uuden-Seelannin rautateiltä on jonkin verran videoita, mielenkiintoisia kattella. | ||||
|
|
05.12.2017 20:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Paljon on materiaalia! Vasemmassa laidassa HF 110C - Hyrynsalmi - Kuusamo kenttäradaltakin tuttu veturityyppi. Kuvia mm. sivuilla https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/ | ||||
|
|
05.12.2017 19:22 | Eljas Pölhö | ||
| Petrataanpas vähän, tuollahan on sähköistys. Siis juna tulee ulos Otira tunnelista ja alla on Bealey River. Ollaan siis Uuden Seelannin eteläsaarella; Arthur's Pass on suosittu matkailukohde ja sen vaikutuspiirissä ollaan. EDIT. Johannes ehti ennen. | ||||
|
|
05.12.2017 19:15 | Johannes Erra | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/Otira_Tunnel#/media/File:TranzAlpine_and_Otira_Tunnel_from_Albert%27s_Pass_station..JPG Tässä sama tunnelinsuu hiukan eri kuvakulmasta, uudemmassa kuvassa. | ||||
|
|
05.12.2017 19:10 | Johannes Erra | ||
| Ja juna olisi TranzAlpine, kuten Eljas jo ehdotti. | ||||
|
|
05.12.2017 19:09 | Johannes Erra | ||
| Melkeinpä väitän, että osuus on Arthur's Pass - Otira, todellakin Uuden-Seelannin Eteläsaarella. Tämä rataosahan oli sähköistetty aina vuoteen 1997 saakka, jolloin radan EO-tyypin sähköveturit varastoitiin. Kuvassa näkyy pylväitä, jotka voisivat olla vanhoja sähköradan kannatinpylväitä orsin. Kaiken järjen mukaan mahdollista, että olisivat pystyssä kuusi vuotta sähköistyksen sulkemisen jälkeen. | ||||
|
|
05.12.2017 18:52 | Eljas Pölhö | ||
| NZR väreissä, DC 4945 oli NZ South Island kalustoa. Siniset vaunut viittaavat Tranz Scenic-junaan. Joko TranzAlpine (Christchurch-Greymouth) tai Coastal Pacific (Christchurch-Picton). Tunneleita ja jokia liikaa arvaamiseen. EDIT. 2002 DC 4830 oli South Island ja 4945 oli North Island, kumpikin varattu Tranz Scenic-juniin; mutta pidän arvauksen eteläsaarella. |
||||
|
|
05.12.2017 17:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hinaus näytti sujuneen hyvin. Koko matka on mennyt 40 - 50 km/h keskinopeudella ilman suurempia pysähdyksiä. Laakerit siis hyvässä kunnossa ja voideltu huolella. | ||||
|
|
05.12.2017 17:55 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on Uudesta Seelannista, mutta sen tarkemmin en osaa sitä sijoittaa... | ||||
|
|
05.12.2017 17:46 | Pirkko Alanen | ||
| Taitaa olla Kwai-joelta | ||||
|
|
05.12.2017 17:14 | Jarmo Puntanen | ||
| Jos julkisella paikalla on itsensä kanssa, ei mitään lupaa tarvitse kysyä. Itsestään selväähän on muutenkin, että ko. tilanteessa kuvaan joutuu tai pääsee. |
||||
|
|
05.12.2017 16:49 | Mauri Monto | ||
| Kyllä, vuonna 1973 siltojen välissä oli siipiopastin, jonka esiopastin oli tuossa Norvionväylän lyhyen sillan luona. Kun uusi maantiesilta valmistui pitkän sillan vierelle, poistui siltojen välinen siipiopastin. Seuraava siipi oli lännempänä vartioimassa idästä päin kolmioraidetta ja esiopastin siirrettiin "pitkän sillan" itäpähän eli paljon lännemmäksi. Tämä tapahtui 1981 jos oikein muistan. Tuonne vesilaitokselle oli tie ja tasoristeys kohta pikkusillan länsipuolella eli kuvasta vasemmalle. Se on poistettu vesilaitoksen purkamisen jälkeen ja tuolle penkereelle pääsee enää vain kävelemällä radan yli. Nykyisin "pitkän sillan" itäpään esiopastimen paikalla on uusi yhdistelmäopastin. Se voi näyttää joko odota- aja, odota sn 35 tai odota seis-opasetta. Sähköistystekniikka on viime vuosina kehittynyt, kumpaakaan siltaa ei avarrettu vaan ne säilyttivät alkuperäisen muotonsa. Korkeudet olivat riittävät ajojohdinrakenteille. |
||||
|
|
05.12.2017 16:33 | Eljas Pölhö | ||
| N&W Y-2 kärsi huonosta höyrystyksestä ja kun yhtiö sai USRA-mallisia (Y-3), niin Y-2:t parannettiin Y-2a:ksi muuttamalla kattilan ja tulipesän mittoja. Sarjan vetureista on heikosti nopeustietoja, kun kaikki viitteet kertovat kuinka painavia junia ne kykenivät vetämään. Virginian USRA n:o 711 teki aikansa ennätyksen, kun se 25.1.1921 yksinään vei 12400 tonnin junan (hiiltä lastina 9200 tonnia; tai metrisinä tonneina 11200 t ja 8300 t) Victoriasta Norfolkiin 200 km:n matkan. Aikaa kului neljän välipysähdyksen kanssa 9 h 50 min (pysähdykset lähinnä vesitäydennöksiä varten). | ||||
|
|
05.12.2017 16:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Saan keskinopeudeksi tuolle välille 48km/h. | ||||
|
|
05.12.2017 15:47 | Niila Heikkilä | ||
| Vuonna 1973 otettu kuva ei tosiaan sovi yhdistettyyn rautatie- ja maantiesiltaan, koska tuossa maantie menee selvästi sillan ohi omana reittinään. | ||||
|
|
05.12.2017 15:40 | Timo Arolainen | ||
| Arpa heitti eteeni todella tunnelmallisen otoksen takavuosilta, on tyyliä. | ||||
|
|
05.12.2017 15:03 | Mika Hakala | ||
| Meinasin aluksi vastata ensin, mutta säästinkin koska kaasuopastin ja tele-pylväs siltoineen oli itselleni liian tuttu näky vielä 2000-luvulta. Toisaalta tämä olisi näemmä mennyt sitten väärin. Olisin sen linkittänyt Kemijoen pitempään siltaan. https://vaunut.org/kuva/304?liikp1=554&liikp2=344 Jaaha, vai on tuolla "kannaksella" ollut muukin merkitys, kuin näköalapaikka ja kalastus. |
||||
|
|
05.12.2017 14:51 | Alex Chudoba | ||
| Foek on ennen 1009:n käyttöön päätymistään ollut BT 01158, Eik-vaunut 22364-22366 taas ovat alkuperäisiltä numeroiltaan 22330, 22307 ja 22317. | ||||
|
|
05.12.2017 14:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| Harmi kun HMVY:n tiedoitus ei toimi edes HMVY:n sisällä. Terveisin autuaan tietämätön kaikesta. | ||||
|
|
05.12.2017 14:10 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, hieno peli. Puolikas "krokotiili" vaiko krokon poikanen... | ||||
|
|
05.12.2017 13:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Alex! Tuo BT 01349 on vuodelta 1976, ja sitä ennen se oli Po 9925 vuodelta 1942. | ||||
|
|
05.12.2017 13:06 | |||
| Näillä näkymin Kisko-Kallet siirretään rekkaan lauantaina 9.12. noin klo 16. Sen vuoksi niiden siirto nostopaikkaan (Muhkuri) tapahtuu jonkin verran aikaisemmin. | ||||
|
|
05.12.2017 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Varmaankin perinteinen teema toteutunee 1051 osalta, eli "vi ska skrapa hela dagen lokomotiv"... Jospa tästä tulee uljas kone toisen rinnalle, toivon mukaan yhteystoimin molemmat hyvään iskuun edellisistä takaiskuista opittuna. | ||||
|
|
05.12.2017 11:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eihän se olisi sitten ollut arvoitus eikä mikään, jos vastauksia olisi ollut vain yksi. | ||||
|
|
05.12.2017 10:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Veikeä kuva-arvoitus, kun oikean vastauksen jälkeen piti vielä keksiä vääriä. | ||||
|
|
05.12.2017 09:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Esa ja Eljas täsmennyksistä. Huomasin. että olin merkinnyt kuvatekstiin sarjamerkinnän väärin, tämä on tosiaan NP:n Z-4, ei Z-3. Veturi on valmistunut vuonna 1923, mutta sen alkuperä on 1. maailmansodan ajalta. Tämä veturityyppi oli USRA:n, United States Railroad Administrationin ensimmäisen maailmansodan aikana suunnitteleman 2-8-8-2 mallet-veturin kopio. Alkuperäisiä USRA:n suunnitelmien mukaisia vetureita valmistui 106 kappaletta ja USRA-kopioita ainakin 114 kappaletta. Alkuperäisversion käyttäjiä olivat N&W, B&O, Clinchfield ja Virginian. Kopioita oli käytössä lisäksi NP:llä, D&RGW:llä ja Interstatella. Z-4 jäi NP:llä vähän täytesarjaksi, aikaisempia 2-8-8-2 malleteja oli vanhemmissa sarjoissa Z-2 ja Z-3 yhteensä 26 kappaletta. MUOKS vielä: Yritin etsiä tietoja tämän veturin nopeudesta, mutta ainoa tieto, minkä löysin, oli, että USRA-tyypin esikuva N&W:n Y-2 -sarja oli nopeampi, kuin "perinteinen" 2-8-8-2 -sarjan veturi. Perinteisten tyyppien nopeus jäi luokkaan 20 mph (32 km/h). Selvästikään tämä ei ollut mikään nopeusihme! |
||||
|
|
05.12.2017 08:40 | Juhani Suntioinen | ||
| Mitä veturille tapahtuu Kouvolassa. On jo yksi huonokuntoinen museoveturi, joka poistunee uuden matkakeskuksen tieltä. | ||||
|
|
05.12.2017 06:46 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Muisto entisajoilta: https://vaunut.org/sarja/3860# | ||||
|
Kuvasarja: Kansiareena tulee - hyvästi Susien R70 |
05.12.2017 06:45 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Santeri Taskisen kuvassa 4.12.2017 raidetta on jo purettu: https://vaunut.org/kuva/123688?u=3210&d=04.12.2017 | ||||
|
|
05.12.2017 03:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sarja Z-4, numerosarja 4500-4503, Alco/Richmond 1923, sylinterit 25&39x32 tuumaa (compound), fillarit 57 tuumaa (1448 mm), paino 246 t, josta vetopyörillä 219 t, vetovoima 48,7 t, lähdössä kaksoiskoneena 55 t, 4-aks tenderi, johon meni hiiliä 14,5/16 t (LeMassena ja Vilain antavat eri tiedot) ja vettä 12000 gallonaa (45 m3, mutta Vilain antaa 58 m3, joka olisi muunnos Imp. gallonasta). Nämä olivat lähinnä apuvetureina (Stampede Pass, Mullan pass, Homestake pass, Bozeman pass) ja siksi pieni tenderi riitti. Sarja Z3 oli numerot 4005-4025. | ||||
|
|
05.12.2017 01:38 | Alex Chudoba | ||
| Ilmeisestikin Gbl 48114-3, Hkb 134078-5, Foek 22561, Eik (jokin vaunuista 22364, 22365, 22366) ja BT 01349. | ||||
|
|
05.12.2017 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo vaunut kiinnostaisivat minua. Numerot? Litterat? | ||||
|
|
05.12.2017 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin tarkasti tätä kuvaa, ja minun mielestäni Z-3:n tenderi näyttäisi hieman "niukalta"? Käytettiinkö tätä sarjaa vuoristosolarataosilla? Kumma sinänsä, minun viisas kirjani ei mainitse NP:n Z-3:a, mutta tietoja löytyisi Z-5:stä. Kuvan veturi näyttäisi olevan sitä Mallet-sukupolvea, jossa oli kompoundikoneisto. Tulistimen käyttöön oton myötä sitten Malletit rakennettiin tuplakaksoiskoneistoisiksi (= nelisylinterinen yksipaisuntainen). Erittäin sopiva veturikonstruktio Pohjois-Amerikkalaisiin oloihin! Kuvan veturissa on ainakin valtava arina! Malletit eivät olleet niinkään nopeita "juoksijoita", ennemminkin väkivahvoja vetojuhtia. Seikka joka korostui sitten Big Boyssa, jonka vetovoima oli 61,4 tonnia, suurin epävirallisesti saavutettu ajonopeus 129 km/h, mutta erityisen taloudellisesti Big Boy työskenteli nopeudella 48 km/h. Suurin vetovoima oli nopeudella 110 km/h, joten sillä pärjäsi myös raskaissa henkilöjunissa. Tehoa riitti: ilmoitettiin 7 500 hv. Alco rakensi kokeeksi 1936 yhden Garratt-veturin. Se oli virhe. Syy: vetoteho riippui siitä, kuinka täysi lasti sen tendereissä oli. Toisin sanoen tendereiden vajuessa akselipaino (lue: kitkapaino) keveni, ja siten vetoteho aleni matkan kestäessä. |
||||
|
|
05.12.2017 00:53 | Robert Sand | ||
| Aikaikkunassa pääsi kuitenkin lähtemään. | ||||
|
|
05.12.2017 00:52 | Robert Sand | ||
| Tämä kuva en muista että olisin nähnyt ennen. Tosi kiva kuva! Pidän varsin paljon siitä että halkokauppias on päässyt mukaan siihen. | ||||
|
|
04.12.2017 23:32 | Jyrki Talvi | ||
| Silta oli vuoteen 1982 saakka yhdistetty rautatie-maantiesilta. | ||||
|
|
04.12.2017 22:06 | Niklas Savinsaari | ||
| Ai. Sillä nimittäin "kautta aikain", kuten tänäkin päivänä, Kemijärven esiopastin sijaitsee ja on sijainnut nimenomaan "pitkän sillan" kupeessa. Mutta olikos se silta ollut joskus yhdistetty rautatie-maantiesilta? Silloin tämä kaasuesiopastin voisi olla vaikka kyseisen sillan junaliikennettä turvanneen semafoorin esiopastin? Niin ja itse kuva on erittäin huumaava kaikkiaan! | ||||
|
|
04.12.2017 21:44 | Erkki Nuutio | ||
| Täydennystä vielä: Helsingin veturinkorjauspajan rakennukset ja raiteisto on kuvattu ja valmistumisvuodet 1912-37 valmistuneille rakennuksille on esitetty VR 1912/37 II s. 535-536. VR 1937/62 kertoo vain suppeasti, että viimeinen uudisrakennus oli rautavalimo v.1945. Työntekijöitä oli enimmillään 1940-luvun lopussa 1200 henkeä. Höyryveturien korjaukset loppuivat 1954 ja täyslopusta valimon purkamisen myötä oli päätös vuodeksi 1962. Halleluja. Mainittakoon, että mahdollisesti vanhin yleiskuva konepajasta varsin yksityiskohtaisena piirroksena on ansiokkaassa Sven-Erik Åströmin kirjassa Samhällsplanering och ragionsbildning i kejsartidens Helsingfors (Hfors 1957, 375 s. + karttaliite. Kirjassa on paljon muutakin, mm. kartta Sörnäsin satamasta 1862/65, valokuvia Sörnäsin satamaradasta, rillirataverkostot näyttävät kartat Stenbergin sekä Osberg & Baden konepaja-alueista ja Hakaniemeen vieneen radan alkuvuosilta. Kuvat ja kartat lienevät tallella Helsingin kaupunginarkistossa. Mainittakoon että oma kirjakappaleeni alkuperäishaltija Bror Hästö halusi kertoa Teillekin, että kirjoittaja oli KTR 8:n tulenjohtajana Aunuksen Karjalassa 1943 alkaen ja Karjalan kannaksella 21.6.1943 alkaen, ja että Sven- Erik Åström oli hyvä tulenjohtaja. Todettakoon myös, että lis.työni metallurgisen osuuden tarkastaja (1985), metalliopin prof. Pentti Kettunen (TTKK) teki diplomityönsä Valuraudan liekkikarkaisu koeosuuden Helsingin konepajan valimossa vuonna 1957. Eivätkä helsinkiläiset ole saaneet aikaiseksi edes vaivaisempaa historiakirjaa Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä 100 vuotta toimineesta konepajasta ja sen ehkä 50.000 mies+naistyövuodesta!!! Huhhei millaista saamattomuutta! |
||||
|
|
04.12.2017 21:10 | Mauri Monto | ||
| Noniin, aika sitten päättää kisa. Hyviä arvioita. Kuvan horisontissa ovat Outitunturi ja Varriovaara, vesi on Kemijokea pohjoiseen, on lähes yötön yö. Kuvan silta on Norvionväylän lyhyt silta, vasemmalle kauemmas jää Koivuväylän silta, "Kemijärven pitkä silta". 1962 siltojen välistä purettiin toinen lyhyt silta, joka kuljetettiin Laukaaseen. Sillan kokoamisesta on kuvia vorgissa. Laitos oikealla oli Kemijärvi Oy:n, sittemmin Veitsiluoto Oy:n massatehtaan käyttövesipumppaamo. Se on purettu vuosia sitten. Arvelinkin, että tullaan ehdottamaan Kallan siltoja, siellä oli 1973 aivan samanlainen rautatiesilta. Mutta myös Uimaharju... Roope Brusila arvasi heti oikein. Kiitos kaikille! |
||||
|
|
04.12.2017 20:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Kovasti Uimaharjulta näyttäisi, itselläni on lähes metrilleen samasta paikasta otettu kuva. Voimala on kylläkin poissa. | ||||
|
|
04.12.2017 20:46 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla talon seinässä Sauna Bad Sauna, eli oltaisiin jo tasavallassa. Ehkä ensimmäinen Sauna oli alkuaan kyrillinen. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei olla 20-luvun loppu-, vaan alkupuolella. Kuvan ja kortin tyyli ei mielestäni ole 20-luvun loppua, vaan mieluummin sen alkua. VR 1912/37 II s.733 taulukossa on esitetään vuosikulutukset haloille ja hiilelle. Kulutusten keskinäinen suhde oli melko vakio 1928 asti, mutta 1929/30 hiilen suhteellinen osuus kasvoi. Päätöksiä on hallitus hyvinkin tehnyt halkojen hyväksi, mutta VR on mieluummin lisäillyt hiilen käyttöä etelän pääradoilla. |
||||
|
|
04.12.2017 20:17 | Pasi Seppälä | ||
| Mainio talvinen tunnelmakuva. Tyylikäs tuo vanhanmallinen opastin. | ||||
|
|
04.12.2017 19:55 | Simo Toikkanen | ||
| Sama kuva on Resiinassa 2/1994, jossa mainitaan veturiksi L1 534. Artikkelin veturiluettelossa kerrotaan, että 534 oli "varustettu aluksi tenderillä". Ajankohta ei artikkelista tai luettelosta ilmene. Tenderivarustuksesta ei ole mainintaa tuoreessa Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjassa. | ||||
|
|
04.12.2017 19:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samannimiset kadut löytyvät Mäntästäkin. Lienee katujen nimeämisestä vastannut "runoilija" ollut kovasti luovalla päällä...? | ||||
|
|
04.12.2017 19:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisiko Uimaharju, taustalla Enson voimalaitos? | ||||
|
|
04.12.2017 19:07 | Mauri Monto | ||
| Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:) Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista. |
||||