Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.12.2017 23:58 Juhani Pirttilahti  
  VTG on hieno osoitus yrityksestä vailla erityisolosuhteiden rajoja. Kalustoa on voitu toimittaa asiakkaille Keski-Euroopen ohella myös Britanniaan ja Suomeen.
kuva 05.12.2017 22:43 Erkki Nuutio  
  " Mitähän rautatiehallitus hulluttelee. Menin Vaasaan uudessa I-II lk. vaunussa.
Mielettömyyksiin asti upea. Miksi meille tällaisia laitetaan? Sehän on järjettömyyttä!"
Santeri Alkion päiväkirjat 1919-1921 VALTIOMIES, päiväkirjamerkintä 15.1.1921.

Laihialainen Sanomalehti Ilkan perustaja ja johtaja, Maalaisliiton kansanedustaja ja ryhmänjohtaja, Eduskunnan varapuhemies, ministeri, raittiusmies, suomalaisuusmies ja itsenäisyysmies Santeri Alkio oli oppinut tavoiltaan säästäväiseksi, joten uusi Cm (luultavasti väliltä 2151-2158) löi tämän ällikällä. Kansanedustaja oli oikeutettu kotimatkoillaan Helsingistä II lk päivä- tai makuupaikkaan, varapuhemies ja ministeri oikeutettiin I lk paikkaan.

Suomen itsenäisyys julistettiin varmuuden vuoksi kolmesti. Alkiolla oli suurin ansio sillä ensimmäisellä kerralla 15.11.17.
Toinen kerta 4.12.17 aiheutui Senaatin pätemisen tarpeesta, julistettiin itse vaikka olisi kuulunut antaa Eduskunnalle lakiesitys itsenäistymisestä.
6.12.17 Eduskunta julistaessaan Suomen kolmannen kerran itsenäiseksi (tasavallaksi) siksi vähän näpäytti Senaattia. Senaatti ei ollut touhussaan ymmärtänyt, että Eduskunta oli sen nimittänyt toimeenpanovallan haltijaksi, mutta Eduskunta on lainsäätäjänä ylimmän vallan haltija. Valtion itsenäiseksi julistautuminen on lainsäädäntöasia.

Myöhemmin Eduskunnan rinnalle korkeimman vallan haltijana tuli Presidentti, kun oli välillä leikitty valtionhoitajilla ja kuninkaalla. Mutta siihen päästiin vasta vuonna 1919 kun tasavaltainen Valtiosääntö hyväksyttiin Eduskunnassa vastoin hillitöntä kuningasvehkeilyä.
Santeri Alkion ansiot Valtiosäännön läpisaamisessa olivat suuremmat kuin kenenkään muun.

Niin, päätös (127-68) 15.11.17 , että "eduskunta toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassaolevien säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle" syntyi Santeri Alkion aloitteesta.
Hän sai soviteltua päätöksen taakse Maalaisliiton edustajat, aktivistiporvariedustajat ja vielä kesän ns. Valtalain kaatamisesta näreissään olleet Sdp:n edustajat. Päätöksellä saatiin myös, kuten Alkio oli tavoitellut, päättymään rauhaton Marraskuun yleislakko.

Että päätös merkitsi Suomen itsenäistymistä ja ymmärrettiin sellaiseksi ilmeni seuraavasti:
- Esimerkiksi edustaja Vuorimaan puheenvuorosta, että "saadaan loppu tälle surkealle taistelulle eduskunnassa itsenäisyysasiassa ja päästään järjestämään asioita niin, että Suomen kansa tulee täydelliseen itsenäisyyteen ja astuu toisten vapaiden kansojen kanssa täyttämään sitä historiallista tehtävää, mikä sille kuuluu."
- Päätöksen jälkeen Eduskunta vahvisti julkaistaviksi edellisillä valtiopäivillä hyväksytyt kunnallilait ja lain 8 tunnin työajasta teollisuusalalla.
- Eduskunta nimitti Svinhufvudin senaatin toimimaan Eduskunnalle vastuullisena hallituksena.

Paljosta saamme siis 100 vuotta myöhemmin kiittää makuuvaunua ihastellutta Santeri Alkiota ja muita ansiollisia!
kuva 05.12.2017 21:17 Johannes Erra  
  Kyllä, jos siis viittaat siihen samaan onnettomuuteen jota koskeva artikkeli muutama vuosi sitten ilmestyi Resiina-lehdessä.
kuva 05.12.2017 20:44 Rainer Silfverberg  
  Mun käsittääkseni oli Idän Pikajunassa vielä vuoteen 1978 CIWL:n vaunuja kun se kulki vanhaa reittiä Pariisi-Geneve-Milano-Belgrad-Istanbul. 1978 reittiä muutettiin Pariisi-München-Wien-Budapest-Bukarest:iksi. Rinnan kulki sellainen juna kuin "Arlberg-Express" Pariisi-Zûrich-Wien jolla saattoi olla kuvan vaunu tulla Wieniin. Siirtolaisjunat "Tauern-Orient"ja "Akropolis" taas kulkivat Saksan Ruhr-alueelta Münchenin kautta Istanbuliin ja Ateenaan mutta niistä oli turha etsiä ykkösluokan mukavuuksia.Uudemmat CIWL:n vaunut siirrettiin 1970-80 luvun taitteen molemmin puolin länsieurooppalaisten rautateiden muodostamaan TEN-makuuvaunupooliin ja vanhemmat myytiin köyhempiin maihin tai romutettiin. Vuosisadan alkupuoliskon "vintage" -vaunut pelastivat nostalgialiikennettä harjoittavat yhtiöt VSOE ja Intraflug.
kuva 05.12.2017 20:34 Reino Kalliomäki  
  Niinpä se kai olikin, puun kulutuksen suhteellinen väheneminen laukaisi toimenpiteen!
kuva 05.12.2017 20:34 Raimo Harju  
  Se tuhoisa junaonnettomuus tapahtui kaiketi pohjoissaarella kauan sitten. Uuden-Seelannin rautateiltä on jonkin verran videoita, mielenkiintoisia kattella.
kuva 05.12.2017 20:22 Reino Kalliomäki  
  Paljon on materiaalia! Vasemmassa laidassa HF 110C - Hyrynsalmi - Kuusamo kenttäradaltakin tuttu veturityyppi. Kuvia mm. sivuilla https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/
kuva 05.12.2017 19:22 Eljas Pölhö  
  Petrataanpas vähän, tuollahan on sähköistys. Siis juna tulee ulos Otira tunnelista ja alla on Bealey River. Ollaan siis Uuden Seelannin eteläsaarella; Arthur's Pass on suosittu matkailukohde ja sen vaikutuspiirissä ollaan. EDIT. Johannes ehti ennen.
kuva 05.12.2017 19:15 Johannes Erra  
  https://en.wikipedia.org/wiki/Otira_Tunnel#/media/File:TranzAlpine_and_Otira_Tunnel_from_Albert%27s_Pass_station..JPG Tässä sama tunnelinsuu hiukan eri kuvakulmasta, uudemmassa kuvassa.
kuva 05.12.2017 19:10 Johannes Erra  
  Ja juna olisi TranzAlpine, kuten Eljas jo ehdotti.
kuva 05.12.2017 19:09 Johannes Erra  
  Melkeinpä väitän, että osuus on Arthur's Pass - Otira, todellakin Uuden-Seelannin Eteläsaarella. Tämä rataosahan oli sähköistetty aina vuoteen 1997 saakka, jolloin radan EO-tyypin sähköveturit varastoitiin. Kuvassa näkyy pylväitä, jotka voisivat olla vanhoja sähköradan kannatinpylväitä orsin. Kaiken järjen mukaan mahdollista, että olisivat pystyssä kuusi vuotta sähköistyksen sulkemisen jälkeen.
kuva 05.12.2017 18:52 Eljas Pölhö  
  NZR väreissä, DC 4945 oli NZ South Island kalustoa. Siniset vaunut viittaavat Tranz Scenic-junaan. Joko TranzAlpine (Christchurch-Greymouth) tai Coastal Pacific (Christchurch-Picton). Tunneleita ja jokia liikaa arvaamiseen.
EDIT. 2002 DC 4830 oli South Island ja 4945 oli North Island, kumpikin varattu Tranz Scenic-juniin; mutta pidän arvauksen eteläsaarella.
kuva 05.12.2017 17:55 Juhani Pirttilahti  
  Hinaus näytti sujuneen hyvin. Koko matka on mennyt 40 - 50 km/h keskinopeudella ilman suurempia pysähdyksiä. Laakerit siis hyvässä kunnossa ja voideltu huolella.
kuva 05.12.2017 17:55 Hannu Peltola  
  Kuva on Uudesta Seelannista, mutta sen tarkemmin en osaa sitä sijoittaa...
kuva 05.12.2017 17:46 Pirkko Alanen  
  Taitaa olla Kwai-joelta
kuva 05.12.2017 17:14 Jarmo Puntanen  
  Jos julkisella paikalla on itsensä kanssa, ei mitään lupaa tarvitse kysyä.

Itsestään selväähän on muutenkin, että ko. tilanteessa kuvaan joutuu tai pääsee.
kuva 05.12.2017 16:49 Mauri Monto  
  Kyllä, vuonna 1973 siltojen välissä oli siipiopastin, jonka esiopastin oli tuossa Norvionväylän lyhyen sillan luona. Kun uusi maantiesilta valmistui pitkän sillan vierelle, poistui siltojen välinen siipiopastin. Seuraava siipi oli lännempänä vartioimassa idästä päin kolmioraidetta ja esiopastin siirrettiin "pitkän sillan" itäpähän eli paljon lännemmäksi. Tämä tapahtui 1981 jos oikein muistan. Tuonne vesilaitokselle oli tie ja tasoristeys kohta pikkusillan länsipuolella eli kuvasta vasemmalle. Se on poistettu vesilaitoksen purkamisen jälkeen ja tuolle penkereelle pääsee enää vain kävelemällä radan yli.
Nykyisin "pitkän sillan" itäpään esiopastimen paikalla on uusi yhdistelmäopastin. Se voi näyttää joko odota- aja, odota sn 35 tai odota seis-opasetta. Sähköistystekniikka on viime vuosina kehittynyt, kumpaakaan siltaa ei avarrettu vaan ne säilyttivät alkuperäisen muotonsa. Korkeudet olivat riittävät ajojohdinrakenteille.
kuva 05.12.2017 16:33 Eljas Pölhö  
  N&W Y-2 kärsi huonosta höyrystyksestä ja kun yhtiö sai USRA-mallisia (Y-3), niin Y-2:t parannettiin Y-2a:ksi muuttamalla kattilan ja tulipesän mittoja. Sarjan vetureista on heikosti nopeustietoja, kun kaikki viitteet kertovat kuinka painavia junia ne kykenivät vetämään. Virginian USRA n:o 711 teki aikansa ennätyksen, kun se 25.1.1921 yksinään vei 12400 tonnin junan (hiiltä lastina 9200 tonnia; tai metrisinä tonneina 11200 t ja 8300 t) Victoriasta Norfolkiin 200 km:n matkan. Aikaa kului neljän välipysähdyksen kanssa 9 h 50 min (pysähdykset lähinnä vesitäydennöksiä varten).
kuva 05.12.2017 16:26 Jaakko Pehkonen  
  Saan keskinopeudeksi tuolle välille 48km/h.
kuva 05.12.2017 15:47 Niila Heikkilä  
  Vuonna 1973 otettu kuva ei tosiaan sovi yhdistettyyn rautatie- ja maantiesiltaan, koska tuossa maantie menee selvästi sillan ohi omana reittinään.
kuva 05.12.2017 15:40 Timo Arolainen  
  Arpa heitti eteeni todella tunnelmallisen otoksen takavuosilta, on tyyliä.
kuva 05.12.2017 15:03 Mika Hakala  
  Meinasin aluksi vastata ensin, mutta säästinkin koska kaasuopastin ja tele-pylväs siltoineen oli itselleni liian tuttu näky vielä 2000-luvulta.

Toisaalta tämä olisi näemmä mennyt sitten väärin. Olisin sen linkittänyt Kemijoen pitempään siltaan.
https://vaunut.org/kuva/304?liikp1=554&liikp2=344

Jaaha, vai on tuolla "kannaksella" ollut muukin merkitys, kuin näköalapaikka ja kalastus.
kuva 05.12.2017 14:51 Alex Chudoba  
  Foek on ennen 1009:n käyttöön päätymistään ollut BT 01158, Eik-vaunut 22364-22366 taas ovat alkuperäisiltä numeroiltaan 22330, 22307 ja 22317.
kuva 05.12.2017 14:32 Juhani Pirttilahti  
  Harmi kun HMVY:n tiedoitus ei toimi edes HMVY:n sisällä. Terveisin autuaan tietämätön kaikesta.
kuva 05.12.2017 14:10 Mikko Herpman  
  Sattumakuvana pollahti, hieno peli. Puolikas "krokotiili" vaiko krokon poikanen...
kuva 05.12.2017 13:57 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos, Alex! Tuo BT 01349 on vuodelta 1976, ja sitä ennen se oli Po 9925 vuodelta 1942.
kuva 05.12.2017 13:06  
  Näillä näkymin Kisko-Kallet siirretään rekkaan lauantaina 9.12. noin klo 16. Sen vuoksi niiden siirto nostopaikkaan (Muhkuri) tapahtuu jonkin verran aikaisemmin.
kuva 05.12.2017 12:30 Mikko Herpman  
  Varmaankin perinteinen teema toteutunee 1051 osalta, eli "vi ska skrapa hela dagen lokomotiv"... Jospa tästä tulee uljas kone toisen rinnalle, toivon mukaan yhteystoimin molemmat hyvään iskuun edellisistä takaiskuista opittuna.
kuva 05.12.2017 11:05 Juhani Pirttilahti  
  Eihän se olisi sitten ollut arvoitus eikä mikään, jos vastauksia olisi ollut vain yksi.
kuva 05.12.2017 10:56 Petri P. Pentikäinen  
  Veikeä kuva-arvoitus, kun oikean vastauksen jälkeen piti vielä keksiä vääriä.
kuva 05.12.2017 09:39 Hannu Peltola  
  Kiitokset Esa ja Eljas täsmennyksistä. Huomasin. että olin merkinnyt kuvatekstiin sarjamerkinnän väärin, tämä on tosiaan NP:n Z-4, ei Z-3. Veturi on valmistunut vuonna 1923, mutta sen alkuperä on 1. maailmansodan ajalta. Tämä veturityyppi oli USRA:n, United States Railroad Administrationin ensimmäisen maailmansodan aikana suunnitteleman 2-8-8-2 mallet-veturin kopio. Alkuperäisiä USRA:n suunnitelmien mukaisia vetureita valmistui 106 kappaletta ja USRA-kopioita ainakin 114 kappaletta. Alkuperäisversion käyttäjiä olivat N&W, B&O, Clinchfield ja Virginian. Kopioita oli käytössä lisäksi NP:llä, D&RGW:llä ja Interstatella. Z-4 jäi NP:llä vähän täytesarjaksi, aikaisempia 2-8-8-2 malleteja oli vanhemmissa sarjoissa Z-2 ja Z-3 yhteensä 26 kappaletta.

MUOKS vielä: Yritin etsiä tietoja tämän veturin nopeudesta, mutta ainoa tieto, minkä löysin, oli, että USRA-tyypin esikuva N&W:n Y-2 -sarja oli nopeampi, kuin "perinteinen" 2-8-8-2 -sarjan veturi. Perinteisten tyyppien nopeus jäi luokkaan 20 mph (32 km/h). Selvästikään tämä ei ollut mikään nopeusihme!
kuva 05.12.2017 08:40 Juhani Suntioinen  
  Mitä veturille tapahtuu Kouvolassa. On jo yksi huonokuntoinen museoveturi, joka poistunee uuden matkakeskuksen tieltä.
kuva 05.12.2017 06:46 Timo Keski-Petäjä  
  Muisto entisajoilta: https://vaunut.org/sarja/3860#
Kuvasarja:
Kansiareena tulee - hyvästi Susien R70
 
05.12.2017 06:45 Timo Keski-Petäjä  
  Santeri Taskisen kuvassa 4.12.2017 raidetta on jo purettu: https://vaunut.org/kuva/123688?u=3210&d=04.12.2017
kuva 05.12.2017 03:59 Eljas Pölhö  
  Sarja Z-4, numerosarja 4500-4503, Alco/Richmond 1923, sylinterit 25&39x32 tuumaa (compound), fillarit 57 tuumaa (1448 mm), paino 246 t, josta vetopyörillä 219 t, vetovoima 48,7 t, lähdössä kaksoiskoneena 55 t, 4-aks tenderi, johon meni hiiliä 14,5/16 t (LeMassena ja Vilain antavat eri tiedot) ja vettä 12000 gallonaa (45 m3, mutta Vilain antaa 58 m3, joka olisi muunnos Imp. gallonasta). Nämä olivat lähinnä apuvetureina (Stampede Pass, Mullan pass, Homestake pass, Bozeman pass) ja siksi pieni tenderi riitti. Sarja Z3 oli numerot 4005-4025.
kuva 05.12.2017 01:38 Alex Chudoba  
  Ilmeisestikin Gbl 48114-3, Hkb 134078-5, Foek 22561, Eik (jokin vaunuista 22364, 22365, 22366) ja BT 01349.
kuva 05.12.2017 01:22 Esa J. Rintamäki  
  Nuo vaunut kiinnostaisivat minua. Numerot? Litterat?
kuva 05.12.2017 01:17 Esa J. Rintamäki  
  Katsoin tarkasti tätä kuvaa, ja minun mielestäni Z-3:n tenderi näyttäisi hieman "niukalta"? Käytettiinkö tätä sarjaa vuoristosolarataosilla? Kumma sinänsä, minun viisas kirjani ei mainitse NP:n Z-3:a, mutta tietoja löytyisi Z-5:stä. Kuvan veturi näyttäisi olevan sitä Mallet-sukupolvea, jossa oli kompoundikoneisto. Tulistimen käyttöön oton myötä sitten Malletit rakennettiin tuplakaksoiskoneistoisiksi (= nelisylinterinen yksipaisuntainen). Erittäin sopiva veturikonstruktio Pohjois-Amerikkalaisiin oloihin! Kuvan veturissa on ainakin valtava arina!

Malletit eivät olleet niinkään nopeita "juoksijoita", ennemminkin väkivahvoja vetojuhtia. Seikka joka korostui sitten Big Boyssa, jonka vetovoima oli 61,4 tonnia, suurin epävirallisesti saavutettu ajonopeus 129 km/h, mutta erityisen taloudellisesti Big Boy työskenteli nopeudella 48 km/h. Suurin vetovoima oli nopeudella 110 km/h, joten sillä pärjäsi myös raskaissa henkilöjunissa. Tehoa riitti: ilmoitettiin 7 500 hv.

Alco rakensi kokeeksi 1936 yhden Garratt-veturin. Se oli virhe. Syy: vetoteho riippui siitä, kuinka täysi lasti sen tendereissä oli. Toisin sanoen tendereiden vajuessa akselipaino (lue: kitkapaino) keveni, ja siten vetoteho aleni matkan kestäessä.
kuva 05.12.2017 00:53 Robert Sand  
  Aikaikkunassa pääsi kuitenkin lähtemään.
kuva 05.12.2017 00:52 Robert Sand  
  Tämä kuva en muista että olisin nähnyt ennen. Tosi kiva kuva! Pidän varsin paljon siitä että halkokauppias on päässyt mukaan siihen.
kuva 04.12.2017 23:32 Jyrki Talvi  
  Silta oli vuoteen 1982 saakka yhdistetty rautatie-maantiesilta.
kuva 04.12.2017 22:06 Niklas Savinsaari  
  Ai. Sillä nimittäin "kautta aikain", kuten tänäkin päivänä, Kemijärven esiopastin sijaitsee ja on sijainnut nimenomaan "pitkän sillan" kupeessa. Mutta olikos se silta ollut joskus yhdistetty rautatie-maantiesilta? Silloin tämä kaasuesiopastin voisi olla vaikka kyseisen sillan junaliikennettä turvanneen semafoorin esiopastin? Niin ja itse kuva on erittäin huumaava kaikkiaan!
kuva 04.12.2017 21:44 Erkki Nuutio  
  Täydennystä vielä: Helsingin veturinkorjauspajan rakennukset ja raiteisto on kuvattu ja valmistumisvuodet 1912-37 valmistuneille rakennuksille on esitetty VR 1912/37 II s. 535-536. VR 1937/62 kertoo vain suppeasti, että viimeinen uudisrakennus oli rautavalimo v.1945. Työntekijöitä oli enimmillään 1940-luvun lopussa 1200 henkeä. Höyryveturien korjaukset loppuivat 1954 ja täyslopusta valimon purkamisen myötä oli päätös vuodeksi 1962. Halleluja.

Mainittakoon, että mahdollisesti vanhin yleiskuva konepajasta varsin yksityiskohtaisena piirroksena on ansiokkaassa Sven-Erik Åströmin kirjassa Samhällsplanering och ragionsbildning i kejsartidens Helsingfors (Hfors 1957, 375 s. + karttaliite. Kirjassa on paljon muutakin, mm. kartta Sörnäsin satamasta 1862/65, valokuvia Sörnäsin satamaradasta, rillirataverkostot näyttävät kartat Stenbergin sekä Osberg & Baden konepaja-alueista ja Hakaniemeen vieneen radan alkuvuosilta.
Kuvat ja kartat lienevät tallella Helsingin kaupunginarkistossa.
Mainittakoon että oma kirjakappaleeni alkuperäishaltija Bror Hästö halusi kertoa Teillekin, että kirjoittaja oli KTR 8:n tulenjohtajana Aunuksen Karjalassa 1943 alkaen ja Karjalan kannaksella 21.6.1943 alkaen, ja että Sven- Erik Åström oli hyvä tulenjohtaja.
Todettakoon myös, että lis.työni metallurgisen osuuden tarkastaja (1985), metalliopin prof. Pentti Kettunen (TTKK) teki diplomityönsä Valuraudan liekkikarkaisu koeosuuden Helsingin konepajan valimossa vuonna 1957.

Eivätkä helsinkiläiset ole saaneet aikaiseksi edes vaivaisempaa historiakirjaa Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä 100 vuotta toimineesta konepajasta ja sen ehkä 50.000 mies+naistyövuodesta!!! Huhhei millaista saamattomuutta!
kuva 04.12.2017 21:10 Mauri Monto  
  Noniin, aika sitten päättää kisa. Hyviä arvioita.
Kuvan horisontissa ovat Outitunturi ja Varriovaara, vesi on Kemijokea pohjoiseen, on lähes yötön yö. Kuvan silta on Norvionväylän lyhyt silta, vasemmalle kauemmas jää Koivuväylän silta, "Kemijärven pitkä silta". 1962 siltojen välistä purettiin toinen lyhyt silta, joka kuljetettiin Laukaaseen. Sillan kokoamisesta on kuvia vorgissa.
Laitos oikealla oli Kemijärvi Oy:n, sittemmin Veitsiluoto Oy:n massatehtaan käyttövesipumppaamo. Se on purettu vuosia sitten.
Arvelinkin, että tullaan ehdottamaan Kallan siltoja, siellä oli 1973 aivan samanlainen rautatiesilta. Mutta myös Uimaharju...
Roope Brusila arvasi heti oikein.
Kiitos kaikille!
kuva 04.12.2017 20:46 Teemu Saukkonen  
  Kovasti Uimaharjulta näyttäisi, itselläni on lähes metrilleen samasta paikasta otettu kuva. Voimala on kylläkin poissa.
kuva 04.12.2017 20:46 Erkki Nuutio  
  Taitaa olla talon seinässä Sauna Bad Sauna, eli oltaisiin jo tasavallassa. Ehkä ensimmäinen Sauna oli alkuaan kyrillinen.
Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei olla 20-luvun loppu-, vaan alkupuolella. Kuvan ja kortin tyyli ei mielestäni ole 20-luvun loppua, vaan mieluummin sen alkua.
VR 1912/37 II s.733 taulukossa on esitetään vuosikulutukset haloille ja hiilelle. Kulutusten keskinäinen suhde oli melko vakio 1928 asti, mutta 1929/30 hiilen suhteellinen osuus kasvoi. Päätöksiä on hallitus hyvinkin tehnyt halkojen hyväksi, mutta VR on mieluummin lisäillyt hiilen käyttöä etelän pääradoilla.
kuva 04.12.2017 20:17 Pasi Seppälä  
  Mainio talvinen tunnelmakuva. Tyylikäs tuo vanhanmallinen opastin.
kuva 04.12.2017 19:55 Simo Toikkanen  
  Sama kuva on Resiinassa 2/1994, jossa mainitaan veturiksi L1 534. Artikkelin veturiluettelossa kerrotaan, että 534 oli "varustettu aluksi tenderillä". Ajankohta ei artikkelista tai luettelosta ilmene. Tenderivarustuksesta ei ole mainintaa tuoreessa Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjassa.
kuva 04.12.2017 19:43 Esa J. Rintamäki  
  Samannimiset kadut löytyvät Mäntästäkin. Lienee katujen nimeämisestä vastannut "runoilija" ollut kovasti luovalla päällä...?
kuva 04.12.2017 19:30 Reino Kalliomäki  
  Olisiko Uimaharju, taustalla Enson voimalaitos?
kuva 04.12.2017 19:07 Mauri Monto  
  Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:)
Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista.