|
|
18.11.2017 10:12 | Miro Salo | ||
| Sanoisin että tämä on 99% varmuudella IMCX 204, Kinder Morganin entinen vaihtoveturi Port Suttonin tehtailta Floridasta. Mikäli näin, niin ei tämä montaa vuotta ole ollut museoituna. Alunperin tämä on ollut Santa Fe:n F7A 238L vuodelta 1950, ja siitä on sittemmin rakennettu tällainen CF7 joka saanut numeron 2472. Santa Fe luopui CF7-vetureistaan suhteellisen nopeasti, ja niitä päätyi paljon teollisuusvetureiksi ja short line-yhtiöiden käyttöön. 80-luvulta lähtien näitä on romutettu, mutta paljon löytyy vielä liikenteestä. Tämä päätyi 1985 Pennsylvaniaan Blue Mountain & Reading Railroad-yhtiölle, ja on sen jälkeen jossain vaiheessa päätynyt IMC Fertilizer-lannoiteyhtiölle, joka on ilmeisesti tätä nykyä Kinder Morganin omistuksessa. | ||||
|
|
18.11.2017 10:10 | Teemu Sirkiä | ||
| PAI (päivystäjä) on lähtökohtaisesti tavaraliikenteen vaihtotyötä, SAA (saatto) on alun perin ollut nimensä mukaisesti esim. Ilmalasta Helsinkiin työnnettäville junarungoille. | ||||
|
|
18.11.2017 10:08 | Ilkka Hovi | ||
| Yleensä kaikissa höyryvetureissa. | ||||
|
|
18.11.2017 09:56 | Pasi Utriainen | ||
| Mitä eroa on PAI:lla ja SAA:lla ja mistä ne ovat lyhenteitä? Eivätkös molemmat ole kuitenkin vaihtotyötä. | ||||
|
|
18.11.2017 09:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Jorma: Elin siinä harhaisessa käsityksessä että Pasila alapihaa ei enää olisi olemassa, ei ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Mutta silmäys alueen maankäyttösuunnitelmiin osoitti, että nimenomaan tämä veturitallien länsipuolinen osa tulee jatkossakin säilymään. Niinpä vaihdoin liikennepaikaksi Pasila alapihan. Vaikka kuvanottoaikaanhan sellaista ei ollut olemassakaan, vaan paikka oli Fredriksberg. Muuten, ei tämä ole ensimmäinen kuva, jonka kuvauspaikaksi on merkitty Fredriksberg. |
||||
|
|
18.11.2017 09:17 | |||
| Onko Tr2:sessa kattilan kannatuksen pitkittäinen jousto takapäässä? | ||||
|
|
18.11.2017 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, jos vasemmanpuolimmaisella vaunulla tarkoitat 'toisella' raiteella olevaa 8-tolppaista vaunua, niin se on tulkintani mukaan K-vaunu. | ||||
|
|
18.11.2017 08:09 | Tommi K Hakala | ||
| Voisivatkohan IK-vaunujen puutavarat olla matkalla telakalle, puulaivojen valmistukseen? Muu ei oikein selittäisi noin pitkien lankkujen tarvetta. | ||||
|
|
18.11.2017 06:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan ajankohta voi periaatteessa olla lähellä myös Helsingin kaupungin metrotoimiston tuottaman esittelyfilmin tekoaikaa, mutta on tuolla ihan varmasti käyty kuvaamassa muutenkin. HKL HST on julkaissut tarkoittamani filmin youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=WBlPuog7fJ0 . Lyhytelokuvassa näkyy kohdassa 4:24 - 4:25 tuo sama metrokaavio vanhoilla aseman nimillä kuitenkin niin, että Hiihtäjäntie oli jo korvattu Herttoniemellä (Hiihtäjäntie ei siis näy enää yllä näkyvässä kuvassa eikä videollakaan, vaikka alun perin aseman nimeksi oli tarkoitettu sitä). Videofilmillä näkyy M100-sarjan sarjajunia, joten ainakin suurin osa materiaalista on 1980-luvun puolelta, mutta ehdottomasti ennen metron luovuttamista liikennelaitokselle. Junissahan näkyy vielä metrotoimiston logo liikennelaitoksen tunnusten asemesta. Usea muukin seikka osoittaa, että kuvaukset on suoritettu selkeästi ennen kaupallisen liikenteen alkamista. Ja koko filmin idea on tietenkin kertoa kansaisille tulevasta metrosta - ei käytössä olevasta. |
||||
|
|
18.11.2017 05:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaikea on kuvasta kaikkien puiden pituutta varsin nähdä. Mutta eivätkö nuo liene halkoja eivätkä klapeja; kertaalleen tai kahdestikin halastuja pöllejä, niinkuin halot ovat. Vaikka kuka sen tarkaa sanonee, minkä mittaista puuta noihin vasemman reunan vaunuihin on lastattu. Tosin minun silmääni näin äkkiä katsoen näyttävätkin haloilta. Ja tottahan halkoja vaikkapa leivinuunien, saunojen ym. lämmittämiseen käytettiin. SVR myönsi rautatieläisille tietyn määrän polttopuuta vuosittain. Kaupunkiin vietävän polttopuun varastointi tapahtui ymmärtääkseni muualla kuin Fredriksbergin veturitallin pihassa. Klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Tämän kertoo Wikipedia. |
||||
|
|
18.11.2017 03:11 | Jouni Halinen | ||
| Mihinkä tämä klapikokoinen polttopuu sitten on menossa?, tätä kokoa käytettiin juurikin uunilämmitys taloissa myös wanhaan aikaan. | ||||
|
|
18.11.2017 02:15 | Tauno Hermola | ||
| Kas kun kokonaisena siirrettiin; perinteisestihän hirsikehikoita on siirretty niin, että ne on purettu, kuljetettu hirret uuteen paikkaa ja sitten pystytetty siellä uudestaan. Minne tuo päätyi? | ||||
|
|
18.11.2017 01:21 | Jorma Rauhala | ||
| Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana. Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä). Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä. |
||||
|
|
17.11.2017 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä onkin ensimäinen valo kuva joka on otettu Fedriksberg´n kuvaus paikalta. Voisko tämän kuitenki kirjottaa Pasila tavara Alapiha. tms? | ||||
|
|
17.11.2017 22:44 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös vasemmanpuolimmaisin H vaunu ole juuri tuollainen missä pylväät olivat "sisäpuolella". Kts myös Kapeat Kiskot kuva 253. | ||||
|
|
17.11.2017 22:43 | Tuomas Pätäri | ||
| Asian hahmottamisen helpottamiseksi (tai vaikeuttamiseksi) voi tutkiskella runkoverkoston vuoden 2050 tavoitetilan teemakarttaa, joka on laadittu Helsingin uuden yleiskaavan yhteydessä: https://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf | ||||
|
|
17.11.2017 22:39 | Ilkka Hovi | ||
| jees, menin harhaan. Voisivatko olla sivuluukun nostamista varten? Jos tuollaisessa vaunussa on irtotavaraa voi sivulaidan hallitseminen olla vaikeaa sillä ensin pitää ottaa pylväät pois. Tätä ennen olen nähnyt lenksuja sivulaidoissa niissä vaunuissa, joissa sivupylväät ovat olleet vaunun lattian läpi ja sivulaidat pylväiden ulkopuolella. Näissä kuvissa löytyy sellainenkin vaunutyyppi. Tuossa vaaleassa rakennuksessa ollee kipinöitä heittelevä lokomobiili. |
||||
|
|
17.11.2017 22:08 | Eljas Pölhö | ||
| Suoralla savutorvella varustettu veturi on sarjaa I3 (mahdollisuus 7/9) tai I2 (mahdollisuus 2/9). Kaikki olivat hiilipolttoisia ja kaikissa oli kuvassa näkyvä ulkoneva ikkunalokero tähystyksen helpottamiseksi. | ||||
|
|
17.11.2017 21:38 | Vesa Höijer | ||
| Miksei sitä ole maalattu vihreäksi? | ||||
|
|
17.11.2017 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Koko Suomessa höyryvetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 656'034 m3. | ||||
|
|
17.11.2017 20:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo linkkaamasi kolmashan on hyvin pitkälti sen 562:n korvaaja. Mitkä ne muut ovat? Jokeri 1 ja Jokeri 2? Jokeri 1 tulee ainakin Oulunkylän kohdalta kiinni kantakaupunginverkkoon ainakin hyvin pian jos ei heti. Jokeri 2 taas yhdistyy viimeistään Malmin ratikkaan, josta taas on jo aika lyhyt matka tuon 562:n reitille. | ||||
|
|
17.11.2017 20:23 | Eljas Pölhö | ||
| Pasilan varikolle sijoitettujen vetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 35'000 m3. | ||||
|
|
17.11.2017 18:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Jouni, ymmärtääksen halkoaumoissa on nimenomaan SVR:n halkoja. Siis metrisiä halkaistuja pöllejä. SVR:llä oli olemassa oikein amausohje sekä ohje siitä mihin ja miten halkoaumoja sai radanvarteen rakentaa. Fredriksbergin asemalla höyryvetureiden puuntarve on varmasti ollut suunnaton. Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, kuinka suunnaton? Minusta näyttää, että taka-alan IK-vaunupareista vasemmanpuoleisessa voisi olla runkoja/hirsiä tai vaikkapa lennätin-/puhelinpylväitä ja oikeanpuoleisessa voisi mahdollisesti olla lankkuja; näyttävät hirsiä ohuemmilta ja jonkinverran taipuneilta. Mutta oleellista on, että vaunuissa on pitkää puutavaraa, minkä kuljetus onkin vaunujen tarkoitus: IK = Avonaisia tavaravaunuja hirsiä (I/J) ja lankkuja (K) varten. |
||||
|
|
17.11.2017 18:15 | Timo Salminen | ||
| Tämä tuli vastaan satunnaiskuvana ja tuli väkisin mieleen, että sivuston tunnisteissa olisi pitänyt alkuaan olla vielä yksi rastitettava ruutu tarjolla: juna maisemassa. Olisi helpottanut näiden hienojen otosten löytämistä. Tämä vain jälkikäteisharmitteluna ilman minkäänlaisia vaatimuksia ylläpidon suuntaan. | ||||
|
|
17.11.2017 18:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, jos 'päädyillä' tarkoitat tekstini 'toisessa päässä olevaa laitaa', niin tekstini on johtanut harhaan. 'Laidoilla' tarkoitan vaunujen pitkän sivun rakenteita, joita vanhimmissa teksteissä kutsutaan myös sivuluukuiksi. Esim. kahdessa lähimmässä vaunussa on reunan vasemmassa päässä korkea sivuluukku ja oikeassa päässä matala. Mutta mitä ovat nuo tötsät sivuluukuissa? |
||||
|
|
17.11.2017 18:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, 'häkkivaunu' on kuvatekstissä mainittu HL. | ||||
|
|
17.11.2017 17:41 | Jouni Halinen | ||
| Jumalattoman pitkää puutavaraa noissa taka-alalla olevissa vaunuissa, nipun alla kaksi vaunua, voisivatko olla sähkö/puhelin pylväitä. Kuvassa näkyy myös suuri määrä höyryhepojen apetta, onko se tässä siinä pituudessa jossa se tenderiin lastattiin?. Voihan kyseessä olla myös kaupunki käyttöön tarkoitettua ”koivuklapia”. Jossain kuvassa ainakin Hakaniemen torilla on ollut ko. tavaraa massiivisissa aumoissa. | ||||
|
|
17.11.2017 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta isopäätyiset ovat eri raiteella ja koska vaunujen päädyt eivät ole kohdakkain tulee vaikutelma vaunuista joilla on eri korkeat päädyt. | ||||
|
|
17.11.2017 17:39 | Ilkka Hovi | ||
| Tuossa keskellä myös vaunujen keskellä näkyy olevan vanhanmallinen halkojenkuljetusvaunu. ("häkkivaunu") Mikä sen littera oli ? |
||||
|
|
17.11.2017 17:08 | Tauno Hermola | ||
| Laitetaan nyt tähän vielä linkki toiseen kuvaan, jossa oli keskustelua Höyryveturimatkat1009:n kesän 2016 vaunuista: https://vaunut.org/kuva/111746 | ||||
|
|
17.11.2017 17:07 | Erkki Nuutio | ||
| Maanviljelyhallituksen tiedonantoja N:o LXXXI 1913 K.J.M. Collan "Pietarin maitokauppaolot - Matkakertomus" (Hki 1913, 106 s. + liitekartta Pietarin maitoalue = Etelä-Suomea ja Baltia) kuvaa perusteellisesti maitokaupan hinta- ja rahtipolitiikkaa ja maitokaupan käytännöllistä toteutusta Pietarista. Kuvissa mm. umpi- ja avoreki ja -kärry jakelua varten pullotettuna / ämpäreissä ja venäjän rautateiden maitovaunu. Kuva myös Suomen aseman maitosillasta, jonka sivulla 2 sivuovellista maitovaunua ja yksi umpivaunu. Ehdotetaan myös erästä sopivampaa paikkaa tälle. SVR:n maitovaunuista seuraavaa: ........ "Vaunuja on useampaa eri mallia, joista G.g.h. ja G.g.k. mallit ovat varustetut suljettavalla eteisellä. Mallissa G.k. on kapea avoin silta, se on verrattain vaarallinen ja epäkäytännöllinen. Sen kapea avoin silta tekee astioiden kantamisen vaikeaksi, jopa vaaralliseksikin. Kuten on yllä jo mainittu ovat vaunut tarkoitetut voin kuletukseen. Sentähden olisi niihin tehtävä pienempiä lisäyksiä, että ne täydellisesti vastaisivat tarkoitustaan maidonkuletuksessa. Niihin olisi sovitettava lavoja, joille voisi asettaa maitoastioita, joten tilaa vaunuissa voitettaisiin. " ........ Epäkohtia-kappaleessa mainittiin mm. "Yksi tavallisin ja silmiinpistävin epäkohta on maidonkuletusastioiden varomaton, jopa usein huolimaton käsittely rautateillä." ...... "Pysäkillä ei edes aina seisauteta junaa,vaan astiat heitetäänulos junasta sen vähän hiljennyttyä vauhtiaan." ...... "En tiedä löytyykö meillä missään erityistä katosta, joka suojelisi astioita auringolta." jne. Vaunujen pintamateriaaleja, jäähdytyksen epätasaisuutta ja hygieniaa tarkasteltiin sanallisesti ja viitattiin siinä julkaisuun V.Hirvensalo "Vientivoimme säilytys ja kuletus kesällä v.1909" . Lopuksi Pietarinmatkaanne varten tarpeellinen tieto: 1 (maito)ämpäri (vedro) 12.999 litraa = 10 tuoppia (stof) =100 pikaria (tsharka). "Maitopullon pitäisi vanhan tavan mukaan olla 1/16 ämpäriä." |
||||
|
|
17.11.2017 16:16 | Tommi K Hakala | ||
| Osa-vaunu oli laivankuljetusvarustuksella kuin tämän turvonnut isoveli. https://vaunut.org/kuva/76840 | ||||
|
|
17.11.2017 13:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Sehän sen käyttötarkoitus oikeastaan on; toimia hirsinipun toisen pään telinä. Littera näyttää olevan J, vaikka ollaankin 1900-luvun puolella. Littera J vaihdettiin I:ksi jossakin vaiheessa ed. vuosisadan puolella. |
||||
|
|
17.11.2017 13:23 | Tommi K Hakala | ||
| 11.11 aamulla seurailin Tampereen asemalla, miten raskas oli kahdelle Sudellekin kokonainen hiilivaunujen letka. Hiekka pölisi ilmassa koko aseman matkan, vaikka letka oli lasketellut jo ensin Perkiöstä hieman alamäkeen. | ||||
|
|
17.11.2017 13:20 | Tommi K Hakala | ||
| Tuo I on kuin pelkkä teli. | ||||
|
|
17.11.2017 11:56 | Jaakko Hakala | ||
| Näköjään pienissä pätkissä hiiltä kuskataan Porista eteenpäin. 2524 oli eilen 2624:n kanssa T 3812:ssa. | ||||
|
|
17.11.2017 10:25 | Jaakko Pehkonen | ||
| Joo onhan noiden vaunujen väritys kyllä vaihdellut aikojen saatossa. Kuvien perusteella olen nähnyt niitä punaisina, vihreinä, sinisinä ja nyt tummansinisinä. Linkatussa kuvassa on yksi "sirkusvaunu" ja puuvaunu muut ovat näitä tummansinisia Höyryveturimatkojen omia matkustajavaunuja. Tämä ns. "sirkusvaunu" toimii tiettävästi junan huoltovaununa. | ||||
|
|
17.11.2017 07:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä nuo hirsi/lankku-vaunut ovat todella litteraltaan IK. J/I:n pituus on n. 3 tolpanmittaa ja JK/IK:n n. 4. Lisäsin vertailukohdaksi kuvan https://vaunut.org/kuva/123287 jossa on peräkkäin sekä J- että IK-vaunu. Siitä selvittelin nuo ylläolevat mittatiedot. Hoksasin juuri, että vasemmanpuoleimmassa vaunussa, jonka matala laita on käännetty alas, on 8 tolppaa. Muissa vaunuissa tolppia on 7. 8-tolppainen on arvatenkin litteraltaan K, ja 7-tolppaiset H. |
||||
|
|
16.11.2017 23:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Pitäähän sitä noin nyppyläisessä maastossa kaasutella :) No, tosiasiassahan aika suoraan sekä y että z akseleilla tuolla pääsee. Junan takankin taitaa olla jopa kymmenkilometrinen suora. Lumi tekee maisemasta komean. | ||||
|
|
16.11.2017 23:36 | Tuomas Pätäri | ||
| On. | ||||
|
|
16.11.2017 23:23 | Tauno Hermola | ||
| Taidat olla oikeassa; ainakin kuvan kirkkautta lisäämällä kolmas vaunu todella näyttää vihreältä. Aikaisemmin "sirkusvaunujen" väritys on kyllä ollut toisenlainen https://vaunut.org/kuva/13562 | ||||
|
|
16.11.2017 23:14 | Petri Sallinen | ||
| Vaikuttavat IK-vaunuilta mittasuhteiden perusteella — aluskehys on itse asiassa aika pitkä. | ||||
|
|
16.11.2017 23:12 | Jaakko Pehkonen | ||
| Nämä "normaalit museovaunut" on kuvattu mitä varmimmin vuonna 2015 Heinolan-radalla, jolloin tonni ysi veti Haapamäen vaunuja tuolla radalla. Olen samaa mieltä olen tuosta, että museojuniin kuuluu museojuna-kuulutus. Toinen vaihtoehto olisi kuuluttaa lättähattu tai höyryjuna, mutta silloin diesel vetoiset junat muodostuisivat eräänlaiseksi ongelmaksi. Ehkäpä museojuna temi on paras, sillä kuulutetaanhan nykyisinkin ruotsiksi museojuna. |
||||
|
|
16.11.2017 23:06 | Jussi Tepponen | ||
| HB:ssa 27.8.1911 kirjoitetaan, että ensimmäinen juna Karkkilan asemalle olisi mennyt eilen (gårdagen), eli 26.8. 1911. Olisikohan, että 25.8. sinne meni työjuna ja kuvassa ollut "hienompi" juna tuli vasta 26.8? https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1173870?page=6&term=H%C3%B6gfors Myös Västra Nyland kirjoittaa 29.08.1911, että "I lördags gick det första tåget..", eli juuri tuona 26.8. 1911: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1345088?page=1&term=H%C3%B6gfors |
||||
|
|
16.11.2017 23:05 | Jaakko Pehkonen | ||
| Pieksämäen höyryveturiyhdistystä mietin kyllä itsekkin. Tuossa Taunon linkkaamassa kuvassa näen kylläkin vain yhden ruskean vaunun, muut ovat ns. sirkusvaunuja. | ||||
|
|
16.11.2017 22:56 | Tauno Hermola | ||
| Ainakin Heinolassa 11.06.2016 noita ruskeita vaunuja näyttäisi olleen useampiakin, kuten tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/111469 kommenteissa on hämmästelty. Mistähän ne loput ovat tulleet? | ||||
|
|
16.11.2017 22:41 | Tommi K Hakala | ||
| On muuten ensimmäinen kuva täällä, missä on I/IK -vaunut käytössä kuormattuna. | ||||
|
|
16.11.2017 22:18 | Tero Laakso | ||
| Matkustin kyseisessä ruskeassa puuvaunussa 8.5.2016 Helsinki-Orimattila-Lahti, ja sen numero oli 22792. Kuvahaun perusteella voisi päätellä, että kyseessä on Pieksämäen höyryveturiyhdistyksen vaunu. https://vaunut.org/kuvat/?tag0=9%7CEi%7C22792 Julian syövereistä voi kaivaa, että 1009 kävi Pieksämäellä 27.4. ja 17.6., jolloin jäätiin Pieksämäellä myöhäänkin syyllä Vaunujen otto tai jättö. Eli varmaankin tuon ajan oli ruskea vaunu mukana. https://julia.dy.fi/timetables?s=1946&d=27.4.2016 https://julia.dy.fi/timetables?s=1946&d=17.6.2016 |
||||
|
|
16.11.2017 21:58 | Jouni Halinen | ||
| https://goo.gl/maps/iFvEdkRnf7v | ||||
|
|
16.11.2017 21:51 | Mikko Heino | ||
| Kommentti tulee vain vähän rapiat kymmenen vuotta myöhässä. Miäkin muistan sen lähteen 80- luvulta hyvin. En kuitenkaan niin hyvin, että olisin sitä enää 90- luvulla tai sen jälkeen löytänyt. Jossain noilla main sen muistelen olleen: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6749918.530594383&e=483234.47759501234&title=L%C3%A4hde%20%2B-%20150m&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
|
16.11.2017 21:11 | Eljas Pölhö | ||
| Nohab toimitti VR:lle 1928 K3 (Tv1)-veturit 900-909. Ne oli jo uutena maalattu tumman vihreiksi, kuten VR:n toimittamasta maalausohjeen (n:o 325/1928) käännöksestä ilmenee. Laitan ohjeen (5 sivua) ja muita VR:n ohjeita Nohabille arkistosivulleni (heti kun juuri nyt vaivaava tiedostojen latausongelma poistuu). | ||||