|
|
19.11.2017 20:39 | Olli Saari | ||
| Sähköbussien lataus tolpat | ||||
|
|
19.11.2017 19:42 | Uwe Geuder | ||
| Se on totta, tietoa on vähän vaikea löytää. Myös siitä, pääseekö enää junalla Puigcerdàsta La Tour de Carolin asemalle, joka olisi rautatieharriajastajille mielenkiintoinen matkustuskohde. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8866.0 | ||||
|
|
19.11.2017 19:10 | Anne Soini | ||
| Junan vieressä näkyy Birger Brunilan suunnittelema Rautakirjan kioski.Tilasin Rautakirjan arkistosta materiaalia Simolasta ja sen mukaan Lappeenrannan ensimmäinen"R-kioski"aloitti Simolassa 1919 vuoden viimeisellä neljänneksellä.Viimeiset myyntitilastolliset tiedot Simolan rautakirjakioskin toiminnasta päättyvät vuoteen 1928.Lappeenrannan asemalla toiminta alkoi kärrymyyntinä ja kioskiversio tuli vasta 1924.Huvittavaa että Simolassa on ollut Lappeenrannan ensimmäinen R-kioski. | ||||
|
|
19.11.2017 17:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos hake on märkää niin juna saattaa painaa yli 3000 tonnia vaikka vaunuluettelossa junanpainoksi ilmoitetaan 2086t. | ||||
|
|
19.11.2017 15:06 | Erkki Nuutio | ||
| Alkuperäinen asema (1871) oli ilmeisesti tämän näköinen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21602672 Oheisessa valokuva osoittaa että mm. etualan ravintolaosuus (kyltti I & II lk:n ravintola) on myöhempi lisäys ja muitakin muutoksia on tehty vuosien mittaan. Taustan rakennukset ovat myöhäisempiä ja kuvasta oikealle on ehkä tullut muualla mainittu Kuropatkinin paviljonki. Mikä on ollut etualan lasipalatsin tehtävä? Puuasemasta on venäläissivulla suomalaiskuva 20- tai 30-luvulta (siis uuden aseman aikana) kun rakennus oli muussa käytössä. Vanhaa rakennusta ei siis purettu uuden valmistuttua. |
||||
|
Kuvasarja: Jarrukokeet Ollissa |
19.11.2017 15:05 | Risto Sollo | ||
| Vähän offtopiccia,aikoinaan jouduin jarrutesteihin kulunvalvontaa varten Dr 13:lla.Utin suora oli varattu testeihin,ja laukaistiin Hurulla 140 tauluun ja hätäjarrutus päälle.Oli hyvä keli,ei tarvinnut polkea jarrua irti.1400 metriä meni ennenkuin pysähtyi.VR:n herrat olivat silmät suitsirenkaina,ei voi jarruttaa noin huonosti..Lämmittäjän kanssa tuumattiin että hyvin pysähtyi Huruksi.Sitten olivat sitä mieltä että veturin jarruissa on vikaa,ja luvat tallille.Asentajat syynäsivät aikansa ja sanoivat: ei näitä tän paremmaksi saa.Ja taas jarruttelemaan..Ja olihan se heidänkin uskottava: liukas peli! Vaan kun siihen laittoi muutaman vaunun perään niin pysähtyi paremmin... | ||||
|
|
19.11.2017 14:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkat koordinaatit: 64.149418, -21.938292 | ||||
|
|
19.11.2017 13:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Onhan niitä käyttäjiäkin sitten jonkin verran. Hienoa palvelua ulkoilijoille. | ||||
|
|
19.11.2017 13:07 | Kari Haapakangas | ||
| Juu, on siinä tosiaan alikulukua suunniteltu, jo silloin kun asustelin tuossa lähellä Lintupuistossa. Vähän outoa ettei sitä tässä rataremontin yhteydessä toteutettukin, mutta kaipa silloin keskityttiin taajaman eteläpuolisiin alikulkuihin (Rantatiellä). Perinteisesti Limingassa on ollut kaksi rautatien eritasoa, eli "Lakeuden suurin mäki" sekä Kauppakadun* monttu. Tuota 813-tien ylikulkua pidettiin aikaisemmin jopa maisemaan sopimattomana (sitähän se kyllä on), mutta kun takavuosina kunnanisiltä kysyttiin, että korvataanko se alikululla (koska remontti tarpeen muutenkin), niin nämä sanoivat ei. Onhan siltä sillalta näet hieno näköala yli kuntataajaman. https://www.google.fi/maps/@64.8061808,25.4140261,3a,75y,0.89h,89.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sm4oIpwn2UIgAbdYom1cOLg!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi (kuvassa mukana bonus) Limingassa on tasan kaksi katua: Kauppakatu sekä Asemakatu. Lyhyitä ja vaatimattomia, mutta katuja kuitenkin ;) |
||||
|
|
19.11.2017 13:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saa niille lähteä kävelemään. | ||||
|
|
19.11.2017 12:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on oikeastaan parempi puoli kuvata (minun mielestäni). Laivakin ihan vieressä. Yleensä julkaistut kuvat ovat vastakkaiselta puolelta, missä on esittelytauluja (?, laatikoita, joissa näyttää olevan valokuvia). | ||||
|
|
19.11.2017 12:36 | Eero Aro | ||
| Nimi korjattu. Saattaa olla, että myöskään koordinaatit eivät ole satavarmasti aivan metrilleen oikein. Voi olla, että veturi on todellisuudessa jopa 30 metrin päässä merkitsemästäni paikasta. En jaksa muistaa niin tarkasti kahdeksan vuoden taakse. | ||||
|
|
19.11.2017 12:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein komea kuva. | ||||
|
|
19.11.2017 11:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Lieneeköhän tapahtunut jotain toiminnanmuutoksia kun tätä kulkee. Tai sitten on voimalan seisokki. | ||||
|
|
19.11.2017 10:52 | Jaakko Pehkonen | ||
| En ole varma onko kyseessä meluvalli, koska paikalle on ajettu viimevuosina runsaasti maata mm. Limingan ja Tupoksen välisen pyörätien rakennustyömaalta. Tämä kuva on otettu jäähallin kohdalta. Alikulku voisi olla tarpeen. Sillä se voisi vähentää luvattomia radanylityksiä, jotka tahtovat olla enemmän tai vähemmän jokavuotinen ongelma, koska koulu sijaitsee radan toisella puolella ja sieltä kuljetaan jäähallille. Pari vuotta sitten eräs kaverini väitti, että näille maille tulee tasoristeys. No tasoristeystä ei ole tullut eikä tule, kun ne lopulta on saatu tältä väliltä pois. |
||||
|
Kuvasarja: Timiriasew |
19.11.2017 10:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Pystykuvan laajat , tyhjät katukiveys- ja taivaspinnat korostavat paikan aukeutta, autiutta. Ehkä Timiriasew oli monen ulkomaalaisen tavoin hiukan kummastunut siitä, miksi täällä ei asu ketään? | ||||
|
|
19.11.2017 10:38 | Henrik Hietala | ||
| Olihan tuossa jokunen koeajo merkattu myös sn 220 :) Mikähän lie syynä, kun ajot keskeytyi muutamaksi tunniksi iltapäivällä? Kari, käsittääkseni on laajenemassa, ja kunta suunnittelee myös uutta alikulkua näille main, Kuormatien kulmasta Tupoksentielle (merkattu ainakin kartta.ouka.fi -palveluun). | ||||
|
|
19.11.2017 09:45 | Pave Saarinen | ||
| Saako noille kukkuloille mennä vaeltamaan vai onko sekin vain maanomistajan oikeus? | ||||
|
|
19.11.2017 08:37 | Kari Haapakangas | ||
| Meluvallia nousemasa, peittää näkymät Tupoksentieltä. Mahtaakohan Kakarakujan asutus olla laajenemassa kohden Temmesjokea? | ||||
|
|
19.11.2017 02:15 | Lari Nylund | ||
| Olisiko jotain lisätietoja koeajoista? Näköjään Hirvineva-Oulu välillä sn200. Jokohan pian rikotaan eräs epävirallinen ennätys, kun elokuussa 2005 Pendolino S59 tykitti Helsingistä Ouluun tasan 5 tunnissa. Lähtö (18:30 ->) 19:30 ja perille saapui (00:20 ->) 00:30. | ||||
|
|
19.11.2017 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja ja harvinaisia kuvauskohteita on Juhani löytänyt, tämän lisäksi mm. https://vaunut.org/kuva/123309 ja https://vaunut.org/kuva/123314 . | ||||
|
|
18.11.2017 22:27 | Eljas Pölhö | ||
| Englanninkielinen Wiki tuntee vähän useampia ratatiesuunnitelmia alkaen 1900-luvun alkupuolelta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Iceland Industrial Railway Record julkaisi artikkeleita näistä radoista ja rautatiesuunnitelmista useammassakin lehdessä 1970-luvulla tai 1980-luvun alussa. Sittemmin niitä on ollut tanskalaisessa Tipvognen -lehdessä. |
||||
|
|
18.11.2017 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Islannin erikoiskirjaimet'-jutussa http://matkakuvat.teppovuori.fi/gronl/gronlt3.htm kerrotaan nimen merkitykseksi 'Kaivosmies': tanskalainen Øø voi tulla vastaan vaikkapa Tanskasta tuodun höyryveturin nimessä "Minør" eli "Kaivosmies". Ks. myös: https://en.bab.la/dictionary/english-danish/miner Wikipedia kertoo: Island har aldrig haft någon reguljär järnväg; dock har det funnits planer på att bygga en mellan Reykjavik och Keflavik. Lok har endast använts två gånger på Island. Dels under byggandet av Reykjaviks hamn, då ångloket Minør användes (loket finns idag utställt i hamnen) och dels när det nya kraftverket Kárahnjúkavirkjun på Islands östkust byggdes. |
||||
|
|
18.11.2017 20:42 | Heikki Jalonen | ||
| Joo, se rajanveto tässä juuri kiinnostaa. Karttapaikan mukaan Helsingin rautatieaseman tontin raja täällä r-torin puolella kulkee suurinpiirtein siten, että tuo aseman vierustan jalkakäytävä kuuluu aseman tonttiin. Siis nykyisin, jokin muutoshan on aina voinut tapahtua. Siten saattaisi olla luultavaa, että myös sen valaiseminen ja muu ylläpito kuuluivat alusta pitäen VR:n vastuulle. Ja tehtiin siten VR:n tyyliin, ei kaupungin. | ||||
|
|
18.11.2017 20:38 | Tauno Hermola | ||
| Kieli lienee tanskaa, koska Ø-kirjain esiintyy vain tanskan øøkkøsissä, ei saksan tai islannin, ja veturia oli siis kuvatekstin mukaan käytetty Tanskassa. Sanakirja antaa merkityksen miinanraivaaja tai miinoittaja, joka kieltämättä tuntuu oudolta. | ||||
|
|
18.11.2017 20:13 | Pave Saarinen | ||
| Tuollaisesta puhumastasi lyhdystä oli vorgissa kuva jokin aika sitten (kansallisteatteri kuvassa), mutta en millään löydä sitä nyt. Vaikea sanoa, kenenkä vastuualuetta. Mutta arvelen, että ne aseman lyhdyn kannattimet voisivat olla arkkitehdin piirtämiä. Joo, tarkoitan tässä Ristniemen lähettämässä kuvassa oleva lyhtyä https://vaunut.org/kuva/122114?a=1 |
||||
|
|
18.11.2017 20:08 | Joni Lahti | ||
| Mainari? | ||||
|
|
18.11.2017 19:47 | Raimo Harju | ||
| Pystyikös pukki kaikkien lasten toiveet toteuttamaan. | ||||
|
|
18.11.2017 19:36 | Raimo Harju | ||
| Olikos se nyt "vanha pukki" vaikka onhan se varmaan totta, mitä vanhempi pukki? | ||||
|
|
18.11.2017 19:27 | Heikki Jalonen | ||
| Myös katulyhtyjä on sopivasti osunut Ivanin kuviin. Kauppiaspariskunnan takana näkyy heponen kärryineen. Ja siinä vieressä selvä kaupunkikaasulla toimiva liekkivalolyhty. Toinen samanlainen on kuvan oikeassa reunassa. Mutta kauempana, noin parisenkymmentä metriä VIP-oven vasemmalla puolella, on hieman vinolta vaikuttava pylväs. Ja siinäpä onkin aivan erilainen lyhty. Näkyy melko huonosti, mutta muoto on tuttu Lux-öljykaasulyhdyn malli. Herää siten kysymys: olivatko nuo aseman edustan valaistukset siis VR:n vastuulla ja lyhdyn malli sen mukaan kuin VR halusi? Ja itse Rautatientorin valot taas kaupungin (tai Helsingin Kaasuvalaistus O/Y:n) vastuualuetta. Vai oliko kyseessä vain ajan ja kehityksen kulku, torilla nuo valaistukset ovat jo melko vanhaa vuosikertaa, Lux oli taas ajan huipputekniikkaa. Missä kulki rautatieaseman ja kaupungin katualueen raja? Asian olettaisi jostakin käyvän ilmi, isosta vastuuasiastahan oli kyse. |
||||
|
|
18.11.2017 19:22 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeaa on! | ||||
|
|
18.11.2017 19:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Paikka lienee yhä olemassa luonnossa liikkuvia ihmisiä varten. Tilaston mukaan asemaa käytti noin 11 000 matkustajaa vuonna 2016. Tuossa on myös kohtausraide, jota ehkä joskus käytetään. Tuolla alueella ei ole liikenteenohjaushenkilöstöä, joten junan henkilökunta kääntää vaihteet tarvittaessa. | ||||
|
|
18.11.2017 18:54 | Timo Salminen | ||
| Kuka sitä ruminta junaa täällä joskus haeskeli? Tässä olisi vahva ehdokas. | ||||
|
|
18.11.2017 18:51 | Timo Salminen | ||
| Nimi nækyy olevan Minør. | ||||
|
|
18.11.2017 18:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maastoajoneuvolla noita polkuja pitkin joku näytti liikkuvan. Niitä polkuja ei kuitenkaan pidetä yleisinä teinä. | ||||
|
|
18.11.2017 18:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Hmm, mielenkiinnosta seurailin Google Mapsissa näkyviä aseman kulmalta lähteviä teitä (ovatkohan oikeasti teitä vai polkuja) ja yksi niistä johti pariinkin risteykseen A86-tielle ( https://www.google.com/maps/@56.912012,-4.5765068,3a,90y,128.9h,83.46t/data=!3m6!1e1!3m4!1sqA-v_5Htp64tsaNkykIoVQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi ). Löysin myös tällaisen kuvan https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/56/Corrour_Station_-_geograph.org.uk_-_265306.jpg . Voihan toki olla että tieyhteys ei ole todellisuudessa kuljettava koko matkaltaan. Hyvin mielenkiintoinen paikka joka tapauksessa, ja vähän hämmentäväkin: Miksi tuo on nykyaikana yleensäkään olemassa? | ||||
|
|
18.11.2017 18:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pubi on paikalliseen tapaan yhdistetty majoitusliike ja ruokapaikka. Pari pöytää junanäkymällä tuonne viaduktin suuntaan. | ||||
|
|
18.11.2017 18:28 | Tuomas Pätäri | ||
| Aivan mahtavan näköinen paikka. Oliko pubi millainen? | ||||
|
Kuvasarja: Timiriasew |
18.11.2017 17:06 | Erkki Schoultz | ||
| Timiiristä ja vähän muustakin on olemassa kokonainen kirja "Aarni Krohn: Tsaarin Helsinki, Tammi Helsinki 1967" , 109s. ISBN-numeroa sillä ei ole. | ||||
|
|
18.11.2017 16:59 | Eero Aro | ||
| Wikipedia-artikkeliin minun hatarat tietoni perustuivat, en vain jaksanut tarpeeksi tarkkaan ja pitkälle sitä lukea. https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Iceland Mutta ei Islanti silti mikään rautatiemaa ole. Sen ymmärtää hyvin, kun näkee, millaisten laavakenttien läpi tiet on monin paikoin pitänyt rakentaa. Maaperä on myös liikkeessä monin paikoin jatkuvasti. Jostain syystä en tuota Raimo Sivosen aikaisempaa kuvaa löytänyt hakutoiminnolla. Mutta tässäpä nyt siis pari muuta kuvakulmaa Minoriin. |
||||
|
|
18.11.2017 15:52 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän kuvan kommenteissa on muutama rautatie lisää https://vaunut.org/kuva/99384 Tieto vain kahdesta veturista Reykjavikissa ja että se olisi ollut ainoa rata on niin sitkeään juurtunut, että se voittaa todellisen tilanteen mennen tullen. |
||||
|
|
18.11.2017 14:55 | Tapio Nikula | ||
| Höyryvetureissa poltettiin puolen metrin mittaisia halkoja. Polttoainevarastolle halot tulivat metrisinä. Halkoja varastoitiin aumoissa useita vuosia, ainakin kaksi vuotta. Kun aumaa purettiin, niin halot sahattiin kahtia. Niitä ei pilkottu pienemmäksi, joten voidaan kai todeta, että vetureissa ei käytetty klapeja. Pieksämäellä oli valtavat laanit halkoja ja kivihiilikasoja. Hiilikasojen päältä oli hyvät pers- ja suksimäet pikkuskideille. Halkopinojen uumenissa taas puristeltiin tyttöjä. Koko polttoainelaani oli varustettu kapearaiteisilla radoilla (lienee 600 mm). Sahatut halot kuljetettiin rullavaunuilla vyörytyslaitokseen. Halkovaunuja veti traktori, 60-luvun alussa Fordson Major. Viikonloppuisin, polttoainevarastolla olivat duunissa vain vyörytyslaitoksen väki, niin me penskat tietysti ajelimme niillä rullavaunuilla. Ja omat halot kotiin saatiin siis polttoainevarastolta kohtuullisella maksulla. Halkoja yleensä ostettiin kaksi mottia kerrallaan. Halot kuskasi hevosmies pientä korvausta vastaan. Ne voi myös kuljettaa itse isoilla halkokottikärryillä tai halkoreellä. Kyseiset pelit lainasi polttoainevarasto. Uusia halkoja laanille tuli rautateitse ja lähistön toimittajilta kuorma-autoilla. Taisi jo 60-luvulla suurin osa tulla autoilla. Me penskat tietysti liftasimme autoihin. Samoin tehtiin myös vetureille ja monia monia kertoja on päästy kyytiin vyörytyslaitokselta talleille. 50-luvulla uudella tallilla (nyt jo purettu) ei ollut vielä sähkökäyttöistä venkiä ja taisi joka päivä olla lauma kakaroita vengin aisoissa työntöapuna. |
||||
|
|
18.11.2017 14:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Hakkeelta näyttää. Ompas kukkuraiseksi kuormattu. | ||||
|
Kuvasarja: Signe Branderin rautatievaunut |
18.11.2017 13:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Varmasti löytyykin. Tämä kuvasarja on kuitenkin rautatievaunuista Signe Branderin ottamissa valokuvissa. Sellaisissa kuvissa, joista osasuurennosten avulla näkee vaunut niin selvästi, että niiden avulla saa käsityksen, minkänäköisiä 1900-luvun alun rautatievaunut yksityiskohtineen olivat. - Aihe 'rautatiet' on kokonaan toinen aihe. | ||||
|
Kuvasarja: Signe Branderin rautatievaunut |
18.11.2017 13:11 | Mika Koukkari | ||
| Helsinkikuvia.fi -sivustolta löytyy kyllä mittava määrä rautatieaiheisia kuvia, pikahaulla 1835 kpl! | ||||
|
|
18.11.2017 13:10 | Johannes Sankari | ||
| Tulevaisuus näyttää ainakin valoisammalta kuin vielä vuosi sitten. :) | ||||
|
|
18.11.2017 13:07 | |||
| Kuvasta voi vielä löytää "ashjalliset" kolmivaloiset valo-opastimet siltakannen reunasta ja tukipilarista. | ||||
|
|
18.11.2017 10:30 | Miro Salo | ||
| Tropicanan mehujunat tosiaan kulkevat vielä kokojunina, ja ovat korkean prioriteetin junia CSX:llä. | ||||
|
|
18.11.2017 10:27 | Miro Salo | ||
| Illinois Centralin valmistama, vanhasta Union Pacificin B-mallin GP9:stä, mikä selittänee tuon modernin kulmikkaan hytin. GP10:ssä on pääosin pyöreäkattoisia yksilöitä. Myöhemmässä IC:n GP11-sarjassa hytit vaihdettiin kaikkiin. | ||||
|
|
18.11.2017 10:21 | Miro Salo | ||
| Sen verran korjaan että Great Western Railway on nykyään nimellä Great Western Railway of Colorado ja on toiminnassa edelleen. | ||||
|
|
18.11.2017 10:12 | Miro Salo | ||
| Sanoisin että tämä on 99% varmuudella IMCX 204, Kinder Morganin entinen vaihtoveturi Port Suttonin tehtailta Floridasta. Mikäli näin, niin ei tämä montaa vuotta ole ollut museoituna. Alunperin tämä on ollut Santa Fe:n F7A 238L vuodelta 1950, ja siitä on sittemmin rakennettu tällainen CF7 joka saanut numeron 2472. Santa Fe luopui CF7-vetureistaan suhteellisen nopeasti, ja niitä päätyi paljon teollisuusvetureiksi ja short line-yhtiöiden käyttöön. 80-luvulta lähtien näitä on romutettu, mutta paljon löytyy vielä liikenteestä. Tämä päätyi 1985 Pennsylvaniaan Blue Mountain & Reading Railroad-yhtiölle, ja on sen jälkeen jossain vaiheessa päätynyt IMC Fertilizer-lannoiteyhtiölle, joka on ilmeisesti tätä nykyä Kinder Morganin omistuksessa. | ||||