|
|
16.11.2017 21:51 | Mikko Heino | ||
| Kommentti tulee vain vähän rapiat kymmenen vuotta myöhässä. Miäkin muistan sen lähteen 80- luvulta hyvin. En kuitenkaan niin hyvin, että olisin sitä enää 90- luvulla tai sen jälkeen löytänyt. Jossain noilla main sen muistelen olleen: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6749918.530594383&e=483234.47759501234&title=L%C3%A4hde%20%2B-%20150m&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | ||||
|
|
16.11.2017 21:11 | Eljas Pölhö | ||
| Nohab toimitti VR:lle 1928 K3 (Tv1)-veturit 900-909. Ne oli jo uutena maalattu tumman vihreiksi, kuten VR:n toimittamasta maalausohjeen (n:o 325/1928) käännöksestä ilmenee. Laitan ohjeen (5 sivua) ja muita VR:n ohjeita Nohabille arkistosivulleni (heti kun juuri nyt vaivaava tiedostojen latausongelma poistuu). | ||||
|
|
16.11.2017 20:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Totta, Petri. Entäs nuo hirsi/lankkuvaunut: Ovatko ne lyhyitä (I) vai pitkiä (IK)? |
||||
|
|
16.11.2017 20:13 | Jouni Halinen | ||
| Korjaus edelliseen, vastoin aikaisempaa tietoa (Ylen uutinen asiasta) ko. ”itseään johtajaksi kutsuva” henkilö joka muutti pyhälle maalle ei ole tällä sivulla tunnukset omaava M i k k o N y m a n, vaan kysymys on aivan toisesta johtajasta. Eli mitään tupareita ei ole tulossa, esitän suurimmat pahoittelut aiheuttamistani mielipahasta. | ||||
|
|
16.11.2017 20:13 | Petri Sallinen | ||
| Sivulaidattomat voisivat olla K-sarjan vaunuja. H-vaunuja oli seitsemän- ja yhdeksäntolppaisia. | ||||
|
|
16.11.2017 19:39 | Raimo Harju | ||
| Lättähatut täällä ajeli aikoinaan, Hämeen tai Härmän Hurulla ei näille kiskoille ollut asiaa. Kymen Huru on kai täälläpäin käynytkin, olisko ihan Kankaanpääs asti, mutta ei siitä yhtään länteenpäin. | ||||
|
|
16.11.2017 19:15 | Ari Palin | ||
| Myös Vantaasta saattaa tulla raitiotiekaupunki: https://yle.fi/uutiset/3-9909019. Samalla Helsinki saisi jo kolmannen erillisen raitiotiensä. Ja jos raitiotie kulkisi nykyisen 562:n reittiä, tulisi neljäskin, joka tosin olisi Vantaan alueen kautta yhteydessä kolmanteen. | ||||
|
|
16.11.2017 19:08 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kotka. | ||||
|
|
16.11.2017 18:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö tätä 789:ää käytetään? | ||||
|
|
16.11.2017 18:40 | Mikko Heino | ||
| Uiton rannasta eli "putkitehtaan radan" päästä kuvattu? | ||||
|
|
16.11.2017 18:28 | Kari Haapakangas | ||
| Kutka kaksoismerkityksellä? | ||||
|
|
16.11.2017 18:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäläisteksti kertoo että talo 2 on 'prostoi' (yksinkertainen), ei ministeritasoa. Talo 1 on kuvassa auki ja siinä on puhvetti. Kuvan teksti kuitenkin sanoo: Puuasema. Kuropatkinin paviljonki. Ota tuosta nyt sitten selvää. Pitää selvittää noita muita tekstejä. |
||||
|
|
16.11.2017 17:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvausvuosi on 1911. Koko näkymä on kirjassa Signe Brander - Panoraamoja (Helsingin kaupunginmuseo, 2016). Ratapihalla oleva veturi on C1 (tunniste: hytin etu-alanurkan jäykiste) ja vaikuttaa savutorvi alkuperäismalliselta. Satamaradalla tätä lähinnä tarvittiin. Helsinki oli kotivarikko 23:lle 1901 ja Pasila 23-28:lle 1916. Veturihiiliä lienee veturin molemmin puolin, veturihalot ovat vasemmalla. |
||||
|
|
16.11.2017 17:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan lähellä on Suomi-nimiteemainen katu, Finnländische Straße. | ||||
|
|
16.11.2017 17:45 | Pave Saarinen | ||
| No jaa, kyllä ne vielä 1950-luvulla olivat rautatieläisten asuntoja. Muistan vielä kutka siellä asuivat! | ||||
|
|
16.11.2017 17:38 | Timo Järvi | ||
| Postikorttiainesta, johon sopisi pisteenä i:n päälle lättähattu tai Huru-vetoinen menopeli :) | ||||
|
|
16.11.2017 17:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasoristeys 19.6.2017: https://flic.kr/p/W2HfEc | ||||
|
|
16.11.2017 17:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunginmuseon kuvatiedoista ei käy ilmi, mitä kuvan etualan rakennukset ovat. Saattavat toki olla esim. asemapäällystön asuntoja. Varsinainen rautatieläisten asuintalo oli toisessa kuvassa näkyvä suuri tiilirakennus 'Toralinna'. Korjattavaa: Kaupunginmuseon lisenssiehtojen vaatimukset, kuvan päiväys. Alkupeäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=pasilan%20veturitallit&page=1 Ja: kyllä vaunuissa näkyy jarrukoppi. |
||||
|
|
16.11.2017 17:06 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä se hevosen kärry taitaa olla vesipasa. | ||||
|
|
16.11.2017 16:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunginmuseon kuvia julkaistaessa on lisenssiehtojen mukaan mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo. Museon kuvateksti tälle kuvalle: Pasilan asema ja rautatieläisten talo (Toralinna). Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=Pasilan+asema+ja+rautatiel%C3%A4isten+talo+%28Toralinna%29 Branderin rautatieaiheiset kuvat löytyvät haulla https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=brander+rautatie |
||||
|
|
16.11.2017 16:33 | Pave Saarinen | ||
| Rautatieläisten asunnot vaikuttavat uuden karheilta. | ||||
|
|
16.11.2017 16:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tähän Inon aseman siirtoasiaan vaikuttanut se, että Suomen itsenäistyttyä rataosan Terijoki-Koivisto liikenteellinen merkitys romahti, kun Pietarista tulevat lomailijavirrat katosivat. Vammeljoen asemarakennus siirrettiin Pasilaan, Humaljoki Lievestuoreelle ja Inon asema Makslahteen, ehkä jotain muitakin siirtoja? Eli rakennuksen siirto ei vielä tarkoittanut paikan lopullista sulkemista, tässä kuvassahan vaikuttaisi makasiini toimivan liikennepaikkarakennuksena ja vielä tänä päivänäkin on henkilöjunalla matkustettavissa Privetninskojeen/Inoon. | ||||
|
|
16.11.2017 16:08 | Timo Järvi | ||
| Komia on kuva! | ||||
|
|
16.11.2017 16:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Syväsatama se näidenkin kohde oli. | ||||
|
|
16.11.2017 15:26 | Pave Saarinen | ||
| Kysymyksessä on osasuurennon alkuperäisestä kuvasta. Branderilla oli iso kameravarustus, jota tämä kuljetti rattailla. | ||||
|
|
16.11.2017 14:21 | Jouni Hytönen | ||
| Esittäisin hypoteesiksi joidenkin asemien nimien säilymiseen sitä, ettei nimigeneraattorin tuottamia keksittyjä nimiä oltu kytketty tiedossa olleisiin Neuvostoliiton rataverkolla käytössä oleviin asemien nimiin. Eli lottokone arpoi joillekin paikkakunnille nimet, jotka olivat jo käytössä toisaalla Neuvostoliitossa asemien niminä - tällöin kylä sai keksityn nimen, mutta asema sai pitää vanhan nimensä (esim. Kanneljärvi ja Kuolemajärvi). | ||||
|
|
16.11.2017 13:14 | Pave Saarinen | ||
| Kovastipa ne automerkit kiinnostavat. Yleishavainto on, että kauppatori oli vielä kuvausajankohtana kauppapaikka. Ostajia siellä liikkuu runsaasti. Ei mitään turisteja. Muutos on jo tapahtunut, hevonen on kadonnut ja jonkinlainen kuormuri on tullut tilanne. 1950-luvun alkupuolella ainakin vielä Hakaniemen torilla oli peruna- ja vihanneskauppiaita hevosien ja rattaiden kanssa. Muistan, kun yksi nainen vei leipiä hevoselle, mutta tämä ei osannut syöttää oikein ja hevonen puraisi sormia. Hevosta näetsen, pitää osata syöttää oikein kämmenpuolella. Siitä se huulillaan ottaa. | ||||
|
|
16.11.2017 12:36 | Marko Laine | ||
| Vaunu voi kyllä myös olla HKR 3, sillä kylkinumeroa ei kuvassa näy. Vaunut 2 ja 3 olivat identtiset ja muistaakseni molemmat valmistuivat vuonna 1911. | ||||
|
|
16.11.2017 12:27 | Jyrki Längman | ||
| Matkustavaunu on helppo tunnistaa sillä se on yhä olemassa. Karkkilan radan liikenteen loppumisen jälkeen kyseinen vaunu seisoi pitkään muistomerkkijunassa Karkkilassa josta se siirrettiin Jokioisille. Jokioisten museorautatiellä vaunu kunnostettiin perusteellisesti, nykyään kyseinen vaunu on liikennekäytössä Jokioisten museorautatiellä. Vaunu kunnostettiin mahdollisimman lähelle tähän samaan asuun kuin tässä kuvassa se on. On todella hienoa nähdä tämä vaunu ammattiliikenteessä tässä kuvassa | ||||
|
|
16.11.2017 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset avuista. Arvelinkin, että veturien 3 ja 4 välillä hyvin sattoi olla pieniä eroavuuksia. Mutta sitä en osannut arvata, että joku tunnistaa vaunun. |
||||
|
|
16.11.2017 12:04 | Jyrki Längman | ||
| Matkustajavaunu on HKR 2 | ||||
|
|
16.11.2017 11:21 | Jorma Toivonen | ||
| 1000-sarjassa on/oli aika paljonkin dieseleitä (vetureita kankien kanssa ja ilman sekä moottorivaunuja): 1500-1509 Dm3 1600-1623 Dm4 1700-1702 Vv12 1703 Sv11 (aiemmin 1725) 1705-1709 Vv14 (aiemmin 1775-1779) 1750-1786 Vv13 1804-1819 Vr11/Dv11 1851-1874 Vr12/Dr14 1950-1954 Hr11 1955-(2012) Vv15/Dv15 Em. numeroiden välissä olivat tietenkin höyryveturit Pr2 1800-1803, Hr2 1900-1906 ja Hr3 1907-1919. 2000-sarjassa oli taas useilla eri satasarjoilla sotasaalishöyryvetureita, toki vain lyhyehkön aikaa. SKS |
||||
|
|
16.11.2017 11:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Muurihan nousi vasta 1961. Siihen asti oli esimerkiksi ihan normaalia asua Itä-Berliinissä ja käydä töissä lännessä. Vuonna 1951 oli siis tilanne vielä rauhallinen, joskin idän väestökato suurta (vuosina 45-61 n. kaksi miljoonaa karkasi länteen, kun väkiluku oli n. 15 miljoonaa). | ||||
|
|
16.11.2017 10:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Nelonen. Kolmosesta puuttuivat uutena keski-ikkunat! Ne ilmestyvät myöhemmin, samoin kuin molempiin katoluukku. | ||||
|
|
16.11.2017 08:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Siellä on jo nyt Stora Enson kontit | ||||
|
|
16.11.2017 00:51 | Niila Heikkilä | ||
| Raitiotieliikenteen harrastaminen on ymmärrettävistä syistä viime vuosikymmenet ollut huomattavan Helsinkikeskeistä. Riskikartoituksessa on kuitenkin ilmennyt että yhdistykselle voi syntyä tulevaisuuden alajaostoja Tamperelle, Turkuun ja ehkä Ouluunkin. Jopa raitiotien tiukkana vastustajana tunnettu Lassi Kaleva on alkanut esittää raitiotien kehitysehdotuksia https://www.aamulehti.fi/uutiset/perussuomalaisilta-yllattava-ratikkaehdotus-hanketta-vastustanut-lassi-kaleva-olisi-valmis-harkitsemaan-lisarahoitusta-200529874/ | ||||
|
|
16.11.2017 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei kannata roikkua verkossa liian myöhään…. Kuvassa on Dresdenin asema ja minä etsin kuvamateraalia Leipzigin asemasta… Aika samakaltaisia asemahalleja ne kai ovat. Mutta Leipzigissä ei taida olla niitä läpiajoraiteita toisessa kerroksessa (jos ei lasketa tunnelia, joka on muuta vuosi sitten rakennettu aseman alle) | ||||
|
|
15.11.2017 23:56 | Uwe Geuder | ||
| > 1000-sarja on höyryvetureita > 2000-sarja on dieselvetureita Ei se mennytkään ihan niin helposti. Juuri katson tänään tullutta Resiina-lehteä ja siinä on kuva dieselveturista Dr14 numero 1870. |
||||
|
|
15.11.2017 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Meinaatteko "vipukytkimellä" tuota millä tilataan moottorikiitojunan keittiön tarjoilijatar paikalle ottamaan vastaan vaikkapa omeletti & pilsneri -tilaus omalle istuimelle. | ||||
|
|
15.11.2017 23:06 | Perttu Karttunen | ||
| Eikai niitä kiinan konttijunia täältä saakka kierrätetä sentäs vai olisko sittenkin? Vai kenties Syväsatamaan menossa. | ||||
|
|
15.11.2017 22:37 | Erkki Nuutio | ||
| Osittaista selviämistä, mutta tarvittaisiin apua venäjänkielen taitoisilta tulkitsemaan tätä : http://terijoki.spb.ru/f3/viewtopic.php?f=3&start=210&t=8475 . Ilmar Talven Radoilta ja ratojen varsilta kertoo (s. 47) : "Kesäisin asui Terijoella myös Venäjän sotaministeri [1898-1904] kenraali Kuropatkin, jota varten piti asemalle rakentaa erityinen odotushuone, nk. Kuropatkinin paviljonki, koska hänen arvonsa ei sallinut odottaa junia toisten matkustajien joukossa. Ruoka ja juomat kannettiin ravintolasta hänen paviljonkiinsa." Venäläisviitteen kuva Terijoen asemasta näyttää lähimpänä erillisen pikkurakennuksen (merkintä 2), joka on rajautunut Vorgin kuvan ( https://www.vaunut.org/kuva/102933?kv2=1940&paik=Terijoki) ulkopuolelle. Olettaako venäläisteksti kyseisen rakennuksen olevan Kuropatkinin paviljonki? Itse arvelen että rakennus voi hyvinkin olla korkea-arvoisten (venäläisten) odotushuone, mutta jo varhaisemmalta ajalta. Sen sijaan venäläisviitteessä olevat puurakennuksen piirustukset voivat esittää osaa oheisen valokuvan esittämästä rakennuksesta. Eli nimenmaan tämä olisi Kuropatkinin paviljonki (tai myöhempi niistä, jos pikkurakennus oli aiempi). Päätelmäni perustuu käsiini saamaani ns. Aktiivisen vastustuspuolueen ja Kagaalin terroristin Rafael Lindqvistin 1902 Lontoossa nimettömänä julkaisemaan ja Suomessa levitettyyn kirjaseen Förstörelseverkets hantlangare - Politisk svartbok för finska medborgare . Siinä kiihotetaan murhaamaan lukuisia myöntyväisyyssuunnan edustajia, etupäässä johtavia vanhasuomalaisia poliitikkoja, laki- ja kirkonmiehiä. Näistä Lennart Hohenthal murhasi 1907 prokuraattori (oikeuskansleri) J.M.E Johnssonin (1906- Soininen). Teon herättämä suuri tyrmistys Suomessa aiheutti sen, että Kagaali pyysi Aktiivista vastustuspuoluetta lopettamaan vastaavat teot. Yksi mustan kirjan maalitauluista oli kulkulaitostoimituskunnan päällikkö (1896-1905) senaattori O.Bergbom (1904- Wuorenheimo). Eräs murhaamisperusteista oli, että "....hän oli Suomen valtion kustannuksella valmistuttanut luodeilta suojatun paviljongin junasta laskeutumista ja junaan nousemista varten Terijoen asemalle kenraali Kuropatkinin laskuun." Epäselvää, lauseesta ei selviä kumpi kulut siis maksoi, Kuropatkin vai Suomen valtio. Tämä paviljonki ilmeisesti valmistui 1900-1901 ja oletan siis että oheinen kuva esittää sitä. Se että rakennus on laajempi kuin venäläisviitteessä oleva rakennuspiirustus, voi johtua siitä että tähän on liitetty myös tilat asemasantarmeja varten. Kannanottoja kaivataan! |
||||
|
|
15.11.2017 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Venäjän ministeripresidentin Stolypinin puhe valtakunnanduumassa 18 (5) p:nä toukokuuta 1908 * * Helsingin lehdissä olleen käännöksen mukaan " Herrat valtakunnanduuman jäsenet! Tänään duumassa nostettu kysymys, joka koskee keisarikunnan suhdetta siihen kuuluvaan osaan, Suomeen, .................................................. ................... Vihdoin koskee välikysymys myös rautateitä. Kysymys keisarikunnan rautatieden yhdistämisestä Suomen rautateihin on sangen vanha. Jo Keisari Aleksanteri II, kun hänen allekirjoitettavakseen esitettiin lakiehdotus, jonka mukaan Suomen rautateiden raideleveys olisi Venäjän rautateiden raideleveyttä kapeampi, kieltäytyi vahvistamasta sitä. Myöhemmin on tämä kysymys hallitsijan jyrkkien ja tarkkojen käskyjen johdosta päässyt lähenemään onnellista päätöstään, ja nyttemmin, kuten tiedätte, on Hänen Majesteettinsa vahvistanut sen yhdysradan suunnan, joka tulee liittämään Venäjän rautatiet Suomen rautateihin. Ministerineuvosto on jo antanut luvan kulkulaitosministerille esittää duumalle miljoonan ruplan määrärahan myöntämistä tämän radan rakentamisen alkamiseksi ja Suomen viranomaiset ovat luvanneet lähimmässä tulevaisuudessa siirtää Venäjän valtakunnanrahastoon Suomen osalle tulevan summan. Nykyisin on jo se komitea toimessa, joka tekee kokeita meidän vaunujemme ja veturiemme liikkumisesta Suomen rautateillä. Komitean ensi kokeista päättäen voi arvella, että meidän vaunumme voivat kulkea Suomen rautateillä, ja siten läpikulkuliikenne tulee mahdolliseksi. Mitä taas tulee uusien rautateiden rakentamiseen itse Suomessa, niin tämä kysymys on jo herättänyt erimielisyyksiä meidän pääesikuntamme ja ministerivaltiosihteerin välillä. .......................... " Puhe (15 s.) on liitteenä kirjassa L. Mechelin Eri mielipiteitä venäläis-suomalaisista kysymyksistä (Hki 1908) . Leo Mechelinin (1839-1914) jyrkkä perustuslaillinen senaatti (1905-1908) joutui eroamaan taantumuksen palattua Venäjälle ja kotimaisenkin kannatuksen kadottua senaatin elitismin ja svekomanian johdosta.. Kirjan ja Stolypinin puheen pääaihe oli Suomen ja Venäjän lainsäädäntöjen yhtenäistäminen, jota Stolypin kiihkossaan muisti soperrella vielä viimeisinä sanoinaan 1911 Kiovassa tapahtuneen attentaatin tapahduttua. Yhdysradan vaiheita ja Suomelta vaadittua maksuosaa koskenutta lukkiutunutta riitaa käsittelee Tuomo Polvisen väitös Die Finnischen Eisenbahnen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Hki 1962, 295 s.) |
||||
|
|
15.11.2017 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin alkoi tehdä mieli päästä Dm8:n kyytiin... | ||||
|
|
15.11.2017 20:33 | Vesa Höijer | ||
| Käsinojien päädyissä oli tupakoitsijoille ulosvedettävät tuhkakupit. Muistan kun 1980-luvulla sytytin savukkeen junassa ja ihmettelin mihin tuhkan voisi karistaa. Vieressä istuva neuvoi. | ||||
|
|
15.11.2017 20:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitus on karkea arvaus. Se perustuu artikkelin lauseeseen 'Jo elokuun 25 p:nä [1911] voitiin ensimmäinen juna kulettaa Högforsiin'. Sen perusteella veturi voi siis olla HKR 3 tai 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/965274?page=25 |
||||
|
|
15.11.2017 20:09 | Eljas Pölhö | ||
| Käsinojien päädyissä on metallilevyt, joissa on pystysuuntainen aukko. Aukot eivät olleet kolikoita varten, vaan niihin asetettiin irtopöydän aisat, jos aterioinnin tai muun syyn takia halusi pöydän eteensä. Pöytiä säilytettiin edessä olevan istuimen selkänojan taskussa. | ||||
|
|
15.11.2017 19:57 | Raimo Harju | ||
| Niklas huomasi jotain "muutakin" kuin vain istuimet, hän huomasi ilmanvaihtosuulakkeet ja vipukytkimen. | ||||
|
|
15.11.2017 19:57 | Eljas Pölhö | ||
| HKR 4 valmistui 26.7.1911. Jos kuva on myöhäisempi, veturi voi olla HKR 3 tai 4, muutoin HKR 3. | ||||
|
|
15.11.2017 19:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tämä veturi HKR:n nro 4? | ||||
|
|
15.11.2017 19:33 | Pave Saarinen | ||
| Kemppisen tekstistä sitaatti: Kanto ei ole suojattu teos, mutta jos Tapper toi kannon taidenäyttelyyn, se oli suojattu teos. Kysymys ei ole siitä, mitä jokin "on", vaan millaisena jotakin pidetään. Tämä ja paljon muuta teoskynnyksestä, Kemppisen herkullista tekstiä, linkki: http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/teoskynnys.html |
||||
|
|
15.11.2017 19:14 | Tauno Hermola | ||
| Kai tuo RAWIE:n sivulla oleva tieto pakko on uskoa, mutta aika erikoista, että DDR:n rautatieyhtiö DR hankki rataverkolleen tällaiset törmäyssuojat Länsi-Saksalaiselta RAWIE:lta! Vaikka Saksan rautateiden jako toisen maailmansodan jälkeen kai tapahtuikin jotenkin vähitellen, oli lännessä kuitenkin DB jo vuonna 1949. Vai onko tässä vielä joku juttu, jota en huomannut? Osnabrück ainakin on vahvasti entisen Länsi-Saksan puolella. Ovatko kuvassa näkyvät päätepuskurit jo DDR:n ajalta, on tietenkin toinen asia. | ||||