|
|
13.11.2017 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Selasin huvikseni 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvat läpi. Yhdessäkään kuvassa en havainnut lyhtyjen valkeita puolimaskeja (yhdessä ehkä mustat kokomaskit). Mutta sellaisia kuvia kyllä oli, joissa valoisa taivas heijastui lyhdyn heijastimen alaosasta jakaen lyhdyn tarkkarajaisesti puoliksi niin että alaosa oli valkoinen. Mutta eihän se vielä sitä todista, etteikö valkeita puolimaskeja olisi saattanut olla olemassa. Mutta toistaiseksi olen kyllä Eljaksen linjalla. |
||||
|
|
13.11.2017 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ajoitus on tähänastisilla tunnisteilla joko 30-luvun puolivälin kesistä kesään 1939 tai kesät 1942-1943. Iltapuolesta on kyse, aurinko paistaa vasemmalta viistosti yli laiturin. Näissä olosuhteissa ei saata uskoa, että kaikissa kolmessa valinheittimessä samanlaisena toistuva alareuna olisi heijastuma tai ylivalottumista. Kyllä lyhdyissä täytyy olla pimennysmaskit (onkohan pimennysmaskeista dokumenttitietoa?), mikä olisi vahva viite vuosiin 1942/43. Kannaksen jälleenrakentaminen jatkui täyttä päätä suurhyökkäykseen asti. Paluumuuttaneet karjalaiset myös pääosin rakentelivat talojaan viimeiseen asti, vaikka huolestuneina etenkin kun Leningradin saarto purkautui 1.1944. Sota-aikana ei veturijunia ilmeisesti kulkenut Inosta Terijoelle Kronstadtin ja Yhinmäen uhkan vuoksi. AIKATAULUNMUKAISET henkilöjunat Inoon jouduttiin varmaan myös lopettamaan 1943 samasta syystä. Rautatiet sotavuosina -kirjassa (s.172&173) on kaksi kuvaa 30.7.43 Inossa tapahtuneesta onnettomuudessa, jossa kolme kuoli, Tv1 709 vaurioitui ja tavaravaunuja vaurioitui. Tapahtumasyy ei selviä kuvista (tykistöosumasta tuskin oli kyse). Suistuneista vaunuista oli penkalle levinnyt suurehkoja kivenlohkareita, jotka oli ehkä tarkoitettu linnoittamistöitä varten. |
||||
|
|
13.11.2017 08:56 | Teppo Niemi | ||
| Kuljettaja näyttää kovasti Jaakko Viitaselta ja tuo arvokkaasti pukeutunut herra ´lienee konduktööri. Olisikohan hän Ismo Leppänen. Taustalla oleva 110 kV linja on Kolsinki Oy:n rakentama linja Kokemäen joen varressa olevalta Kolsin voimalaitokselta pääkaupunkiseudulle. |
||||
|
|
13.11.2017 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Siinä lukee 'Pysähdy ARMIROon'. (vrt. https://keskustelu.suomi24.fi/t/1810940/mita-merkkia-poltatte ) Armiro-yhtiön historia alkaa vuodesta 1946, mutta ARMIRO-tupakan vissiin selvästi varhemmin, joten ainakaan meidän kaikkien tunteman vuonna 1934 syntyneen Armin kanssa nimellä tuskin on mitään tekemistä. |
||||
|
|
13.11.2017 07:54 | Kurt Ristniemi | ||
| No hyvä, että asialle saatiin varmistus: Ennen Karjalankannaksen nimien venäläistämistä neuvostoliittolaiset toistivat sortovuosien venäläisten käytännön ja kirjoittivat vain asemien suomalaisnimet kyrillisin kirjaimin. Inon siis ино, niinkuin Jyrkin linkkaamasta kuvasta näkyy. - Приветнинское-nimen Ino sai sitten vasta 1948-1949. Asemalaiturin penkin nimikyltin tausta ei siis sittenkään ole tulevaisuutta aavemaisesti ennustava kummajainen hitaasti esiinhahmottuvine Приветнинское -teksteineen. |
||||
|
|
13.11.2017 01:16 | Jouni Halinen | ||
| Vielä edellisen jatkoksi näitä lopputavuja, niin koko kommenttini kuluu seuraavasti: vyyskyystuusruusryysmuusmyyssuussyysvuus mäisyys | ||||
|
|
13.11.2017 00:02 | Jouni Halinen | ||
| Filminpätkä siitä miten Armilloa tehtiin wanhoina aikoina. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/20/suomessa-toimi-ennen-kymmenia-tupakkatehtaita. "Miehille jotka kulkevat omia polkujaan" https://www.youtube.com/watch?v=ThDkzWC-NyY | ||||
|
|
12.11.2017 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuollaisiakin mainospaikkoja ollut saatavilla O/Y Merkonomi-Mainos A/B:n välityksellä sijoitettavaksi matkustavaisten nähtäville tupakoitsevien matkustusosaston seinille! Lukeekos siinä: pysähdy ARMILOlle. Arminhan me kaikki tunnemme etuudestaan, eli tuo leppeä savuke sopii kaikille kansanosille, myös rouvasväelle. | ||||
|
|
12.11.2017 23:35 | Jyrki Längman | ||
| Tässä https://vaunut.org/kuva/26567 kuvassa aseman nimi on venäläisittäin 1940-luvulla | ||||
|
|
12.11.2017 23:34 | Jorma Rauhala | ||
| Onko VR siis ryhtynyt taas mukavuuslippulaivakäytäntöön ja rekisteröinyt heppoiset rillukkansa etelän maihin? Hyi! | ||||
|
|
12.11.2017 23:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 1700-luvun nimillä lie oma mielenkiintonsa, mutta tokko sentään rautatieasioissa? Sortovuosien aikaan venäläiset eivät keksineet suomalaisille asemille omia venäläisiä nimiään, vaan kirjoittivat suomalaisen nimen vain kyrillisin kirjaimin. Niin tehtiin mm. Terijoenkin asemalle http://www.terijoki.fi/radan-historiaa.htm#Terijoki jonka liepeiltä rata Inon suuntaan lähti. Ja Terijoki oli sentään Inoon verrattuna iso, venäläisten suosima paikka. Joten jos Inon aseman seinällä oli venäläinen nimi, niin eiköhän se ollut ино. Приветнинское -nimeä ei silloin ollut vielä keksittykään. |
||||
|
|
12.11.2017 23:20 | Jaakko Pehkonen | ||
| Aika-ajoinesillenousevuus | ||||
|
|
12.11.2017 22:34 | Vesa Höijer | ||
| Mitähän nimiä venäjän kielessä käytettin 1700-luvulla, kun alue kuului Venäjään eikä Ruotsiin? https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi |
||||
|
|
12.11.2017 22:33 | Mikko Otava | ||
| Merkinnät ovat: A= Austria, IF=Innofreight, GE= vaunu on EU:n yhteentoimivuusmääräysten mukainen. | ||||
|
|
12.11.2017 21:59 | Kurt Ristniemi | ||
| "Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1948 – 1949. Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen." Veli-Pekka Sevón : Kannaksen paikannimien venäläistäminen www.terijoki.fi/Kannaksen_paikannimien_venalaistaminen.pdf |
||||
|
|
12.11.2017 21:50 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Приветнинское ole peräisin samasta neuvostoaikojen lottopallosta kuin kaikki muutkin Kannaksen keksityt "venäläiset" paikannimet? Eli sen historia alkoi vasta sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. | ||||
|
|
12.11.2017 21:38 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva ja ansiokasta analysointia. Tieto liikennöinnistä Koiviston suunnalta lokakuusta 1942 huhtikuulle 1943 on Radan varrella kirjasta. Pitäneekö se paikkansa ja sikäli kun pitää, se oletettavasti tarkoittaa virallista henkilöliikennettä, ehkä yhtä vuorokautista edestakaisvuoroa. Inonkylä oli muutaman kilometrin verran VT-aseman länsipuolella. RvPr Kenraalimajuri Lars Melanderin johdolla puolusti 12.6.44 sitä VT-linjan lohkoa lyhyesti, mutta perääntyi linjan murruttua Kuuterselässä. Ennen suurhyökkäystä Inonkylä oli noin 30 km päässä Pääasemasta ja toki Yhinmäen ja Kronstadtin tykkien ulottuvissa. Rata epäilemättä palveli paikallisten joukkojen huoltoa, ja arvelen että se oli käytettävissä vielä suurhyökkäyksen alun evakuoinnissakin, ja vasta lopuksi pyrittiin räjäyttämään. En ehtinyt tarkistaa kuinka laajaa siviilien paluumuutto 1942 oli Inoon, ja evakuoitiinko siviilit vasta suurhyökkäyksen alta. Ino kuului Uusikirkon pitäjään, joka ei kai ollut sotatoimialuetta, päinvastoin kuin sitä itäisempi Terijoki. Eli johtopäätös: Ehkä kuvan kaltaisia tavarajunia, jotka palvelivat ennenkaikkea armeijan huoltoa ja lopuksi evakuointiakin saattoi lähteä Inon "pääteasemalta" alkukesään 1944 asti. Siten todennäköisyyslaskennan mukaan valokuva olisi kesältä 1942 tai 1943. Jonkinlaista pidemmän sanan kirjaimistoa olen näkevinäni Ino-sanan molemmin puolin penkin yläpuolisessa kyltissä. |
||||
|
|
12.11.2017 21:37 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mainoksen fonttimaailmalla Armiroa myytiin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkuvuosina. Herraseurueen olemuksesta paistaa aikakausi. Leppeä junamatkan hetki silottaa työteliään elämän ryppyjä. | ||||
|
|
12.11.2017 21:30 | Kurt Ristniemi | ||
| En minä vaan penkin yllä olevan nimikilven alla mitään tekstiä näe. Pikemminkin vain vaakalaudoituksen. Vaikka miten kuvaa zoomailisin. - Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa tarkemmin? | ||||
|
|
12.11.2017 21:21 | Heikki Jalonen | ||
| Aurinko paistaa kuvassa vinosti veturin keulaa kohti, melko korkealta. On siis aivan mahdollista, että auringon heijastus lyhtyjen hopeoiduista ja emaloiduista heijastimista on saanut kuvaan aikaan ylivalottuneita läiskiä. Sitä tukee myös myös makasiinin kulmalla olevan vaaleapukuisen neitosen vahva ylivalottuminen, aukko tai aika ovat olleet kuvatessa ehkä vähän liikaa valottavalla mallilla. Myös poliisin takaa näkyy jokin vaalea esine (päähine?) joka on selvästi ylivalottunut. Jos siis kuva onkin jostain 1930-luvun rauhan vuosilta, kesäisen leppoinen tunnelma selittyy hyvin. Mutta, silti tuo penkin selkänojassa puoleksi piilossa oleva kyltti vielä ihmetyttää. Voisiko se edelleen olla alkuperäinen, suuriruhtinaanmaan aikainen kaksikielinen kyltti "Ino - Приветнинское". Mahtuisiko teksti tuohon? Ja, ennen kaikkea, vielä tallella, 1930-luvulla? Olisiko sellainen mahdollista, vaikka vähän perimmillä takamailla ollaankin? Vai onko se kyltti ollenkaan, ehkä se on vain koristemaalattu lauta? Tai jokin mainoslauseen tapainen? Mutta, onhan sitten komea ja kallis penkki, sillä eipä tuo lauta selkänojakaan ole. |
||||
|
|
12.11.2017 21:01 | Eljas Pölhö | ||
| Jos lähdetään siitä, että lampuissa olisikin joku valon taittumisilmiö, niin kuva sopisi parhaiten ajalle kesä 1929-1930-luvun alkupuolisko. Ino oli käytössä liikennepaikkana koko 1930-luvun. Veturin savutorven muoto viittaa enemmän 1920-lukuun ja 30-luvun alkupuoleen kuin sota-aikaan. K3 605 oli lokakuusta 1928 koko 1930-luvun sijoitettuna Viipuriin. Sodan sytyttyä se siirrettiin ensin Pieksämäelle ja sitten Joensuuhun/Sortavalaan ja esiintyminen Inossa olisi oudompaa. Tunnisteeseen on lipsahtanut väärä sarja; se on joko K3 tai Tv1 kuvausajankohdasta riippuen. | ||||
|
|
12.11.2017 20:57 | Jaakko Tuominen | ||
| Eikös se ole Hesassa lippuhallissa? | ||||
|
|
12.11.2017 20:47 | Jouni Halinen | ||
| Tästä kuvasta ei ihan hevillä uskoisi että ollaan ihan pääkaupungin ytimessä, ratakin on kuin olisi menossa jonnekin lopetetulle sellutehtaalle. Vieläkö olisi kuvasta rajattu pois tuo pellistä tehty vettä vuotava makkarankuori, jonka joku Jenkkiarkitehti kävi iloksemme suunnittelemassa. Nykyjään tilanne on toinen https://goo.gl/maps/Z7NbqqNJ1i12 katunäkymä on vuodelta 2009 se ei paljon auta. |
||||
|
|
12.11.2017 20:27 | Joni Lahti | ||
| Se voi olla 605. Korjailen. | ||||
|
|
12.11.2017 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Telit näyttäisivät olevan normaalit Y25-telit. Akseliväli 1,8 m. Suurin akselikuorma yleensä 20 t, erikoisrakenteilla 23,5 t. Jo 1960-luvulta alkaen UIC- ja nykyisin eurooppalainen vakiomallin tavaravaunun perusteli. Nykyinen normi DIN EN 16235. Telin valmistajaa vaikea sanoa, näkemättä lätkää. Bombardier (ex. Talbot, Aachen) tekee näitä varmaankin eniten, muitakin valmistajia on. Vaunu taitaa olla liisattu, omistajatunnus kun näyttäisi olevan "GE" (GE Capital) eli rahoitusyhtiö, Itävallan filiaali luultavasti (A-IF). |
||||
|
|
12.11.2017 20:04 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan veturi näyttää olevan "Jumbo" Tv1 (K3) numero 605. | ||||
|
|
12.11.2017 19:47 | Heikki Jalonen | ||
| Tässäpä kiinnostava arvoitus! Ensinnäkin, vaikuttaisi siltä, että veturin lyhdyissä on paikallaan pimennysmaskit eli valkoiset puolipyöreät levyt jotka peittävät valoaukon alapuolikkaan. Sota-ajasta on siis mitä luultavimmin kysymys. Toisekseen, pihalla olevan penkin selkänojassa on perin kirkkaan tuore kyltti "Ino". Mutta, sen alla olevassa levyssä on myös jokin teksti: siinä saattaisi hyvinkin lukea "Приветнинское", siten venäläiset olisivat paikalla jo olleet. Eikä kyse ole itsenäisyyden alun ajoista, ei silloin Pikku-Jumboja vielä ollut. Joten ainoa mahdollisuus tuon venäjänkielisen kyltin ilmestymiselle olisi siten välirauhan kausi. Makasiinin katollakin on kyltti "Ino", heti avoimen oven yläpuolella. Ehkä siitä päästiin lippukassalle ja suorittajan toimistoon. Jos kuva tosiaan on sodan ajalta, tällainen makasiinista-asema-tilapäisjärjestely oli varsin looginen, valtakunnassa oli kiireellisempääkin rakennettavaa. Ilmeisesti Ino oli statukseltaan tässä vaiheessa laiturivaihde; koskapa kuitenkin oli miehitetty. Mutta, lokakuu 1942-huhtikuu 1943, siinäpä pulma. Kuvassa on nimittäin täysi kesä, koivuissa täysi lehti eikä merkkiäkään kellastumisesta, kyllä lokakuun lehden erottaisi mustavalkoisestakin kuvasta. Toinen mutta on se, että kovin vähän on univormuja kuvassa, ollakseen sota-aikaa. Yksi poliisi ja hänen takanaan rautatieläinen, ei muita. Muutenkin on ihmeen rauhallisen seesteinen tunnelma. Vaikka tykkitulen kumu rintamalta kuului Inoonkin helposti, jos jotain offensiivia oli menossa. |
||||
|
|
12.11.2017 19:42 | Jouni Halinen | ||
| Vasta 5? muus/myys/suus/syys/vuus kommenttia tänä vuonna, eli 1 jokaista lajia. Oma kommenttini on siis muusmyyssuussyysvuus, | ||||
|
|
12.11.2017 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan nuo raivausvälinelaatikot. Uskoakseni avoimen tulitikkulaatikon funktiona oli ilmankosteuden kurissapitäminen. Vastaavaa käytäntöä on esiintynyt joidenkin kauppojen ikkunoissa, ainakin Mäntässä. | ||||
|
|
12.11.2017 18:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Se on kuvattu dronella, DJI Phantom 3 Advanced. | ||||
|
|
12.11.2017 18:39 | Jouni Halinen | ||
| Juu, aivan vaikuttaa siltä että Mikko on muuttanut takaisin kotikonnuilleen pyhälle maalle, koskas tuparit on?. | ||||
|
|
12.11.2017 18:15 | Erkki Nuutio | ||
| Kuumavalssattujen I - ja U-palkkien poikkileikkaukset näkyvät osakuvassaan. Piirustuksen aikana ja jonnekin 1920-luvulle asti niiden materiaalia kutsuttiin raudaksi (jern, järn), sen jälkeen teräkseksi (stål). | ||||
|
|
12.11.2017 18:08 | Erkki Nuutio | ||
| Valssaus-, taonta- ja hitsauskelpoinen rauta (hiiltä yleensä 0.2...05% ja hyvin vähän rikkiä ja fosforia) sai 20-luvun jälkeen nimekseen teräs. Rautaa on edelleen esimerkiksi valurauta. Siinä on hiiltä yleisimmin 3...5% ja yleensä myös mangaania 1.5...2.5% sekä muita seosaineita ja epäpuhtauksia. | ||||
|
|
12.11.2017 18:05 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiemuseossa on puurunkoinen vaunu, jossa lastausoven alla on rungossa samanlainen jäykiste/vahviste kuin ylläolevassa kuvassa. SVR 1862/1912 II:n mukaan Pietarin radan vaunuissa haettiin kehitystä ensimmäisiin vaunuihin verrattuna niin korissa kuin rungossa. Rungon kuului olla valmistettu valssatuista rautaisista (I ja U) muotopalkeista. | ||||
|
|
12.11.2017 17:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Haukivuori tarvii vielä paljon kehitystä ollakseen samalla tasolla. | ||||
|
|
12.11.2017 16:33 | Heikki Kannosto | ||
| Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön vasta 1887. https://fi.wikipedia.org/wiki/Metrij%C3%A4rjestelm%C3%A4 Lieneekö veturin suurimmaksi nopeudeksi määritelty 50 Englannin mailia vai 80 Suomen virstaa vai 80 Venäjän virstaa vai 75 jotakin virstaa? https://fi.wikipedia.org/wiki/Virsta Määriteltiinkökään suurimpia sallittuje nopeuksia jo alun pitäen? |
||||
|
|
12.11.2017 16:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä piirustukset lienevät ehdotuksia, joita ei välttämättä ehkä koskaan toteutettu. Piirustuksen oikea puoli esittää kyllä ihan vaunun ulkopintaa. Ehdotetussa vaunussa siis vaakalaudoitus. Kuvassa edelleen väärä littera. Oikea on D. |
||||
|
|
12.11.2017 16:27 | Raimo Harju | ||
| Tampereen asemalla oli joskus Ukko-Pekan pienoismalli, jonka pyörät sai myös pyörimään kolikolla, missähän se on nykyään. | ||||
|
|
12.11.2017 16:21 | Raimo Harju | ||
| Kiitoksia Esa vastauksesta, on hyvä kun joku lähes aina tietää ja muistaa. | ||||
|
|
12.11.2017 16:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Drone-kuva? | ||||
|
|
12.11.2017 16:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, ne onnettomuudet olivat Niinimaalla 1964 (ajoi vauhdissa sivutielle ja ruttasi vastassa ollutta lättää) ja Korian - Kouvolan välillä, jolloin kolaroi lättäjunan kanssa maaliskuussa 1965. | ||||
|
|
12.11.2017 16:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän II lk vaunun littera ei ole B, vaan D. | ||||
|
|
12.11.2017 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin perustuu littera Ga? Riihimäki-Pietari -radan avaamisen aikaan avoimien tavaravaunujen litterat olivat G:b ja G:c. Kumpi oli korkea ja kumpi matala, siihen en ole löytänyt vahvistusta, mutta luetteloiden logiikkaa seuraillen arvelen matalan (tämän) olleen G:c. G:a oli niihin aikoihin katettu tavaravaunu, jossa oli hevos- tai karjasisustus. |
||||
|
|
12.11.2017 15:59 | Pave Saarinen | ||
| Korjaus, oikea linkki Kansallisarkistoon on http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=11 siitä: * St. Petersburg - Riihimäki jernvägsbyggnad (erit. Pietarin, Viipurin, Kaipiaisten ja Riihimäen asemarakennukset). -1--1 (TVH EI 48:/- -) VAKKA-arkistotietokanta |
||||
|
|
12.11.2017 15:31 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tänäänhän Yle uutisoi, että Pyhään Martinlaaksoon on muuttanut "joku johtajaksi itseään kutsuva". https://yle.fi/uutiset/3-9918920 | ||||
|
|
12.11.2017 15:13 | Erkki Nuutio | ||
| Pilvinen päivä + pikkukameran raebonus. Aiheellinen kuva sillä tästä näkyy kulkulankutus joka alkaa oikealta kohdasta, johon pääraiteen viereinen noin 2 m korkeammalle ulottunut kivipengerrys päättyi. Oikealta tuli polku pihasta, jota rajoitti TVH:n tiilinen konekorjaamo ja VR:n asuinrakennus. Laskeuduttuaan alas polku jatkui lankutusta pitkin ja raiteiden jälkeen edessä oli aiemman asemapäällikön omakotitalo puutarhoineen. Mainitun TVH rakennuksen alapuolelta kääntyi tie varhemmin Sorinkadulta lankutuksen kohdalla olleelle vartioidulle tasoristeykselle, jatkuen vartioimattomasta tasoristeyksestä Vaasan radan yli ja edelleen noin 300 m päässä yhä olevalle Vaasan radan alitussillalle ja eteenpäin. Tämä reitti oli 1920-luvun lopulle asti ainoa maantieyhteys Tampereelta kohti Lempäälää ja Etelä-Pirkkalaa (Nokia oli silloin Pohjois-Pirkkala). Kuvan rakennukset ovat Peruna Oy:tä, siis Edistysmielisen osuuskauppaväen (KK/OTK) perunajauho- ja mallastehdasta. Mikäli suhdanteet eivät tuo tolkkua pintaan, tähänkin kohtaan juntataan paaluja suuruudehullujen kansirakennelmaa ja pilvenpiirtäjiä varten. |
||||
|
|
12.11.2017 14:22 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tunnelmallisuus. | ||||
|
|
12.11.2017 14:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Jern-underrede = rauta-aluskehys. Piirustuksen ostikossa vaunua väitetään avoimeksi tavaravaunuksi, mutta katettuhan se on. |
||||
|
|
12.11.2017 13:52 | Pave Saarinen | ||
| Näin on, tuo jäi tallennukseen. Jern underred tarkoittanee teräsrunkoa. | ||||
|
|
12.11.2017 13:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämähän ei tietenkään ole Puukori ja littera B, vaan tavaravaunu, littera G. | ||||
|
|
12.11.2017 13:45 | Pave Saarinen | ||
| Tuossa pelti saattaa olla avattu. | ||||