|
|
30.10.2017 20:15 | Petri Nummijoki | ||
| Syksyn 1991 turisti ei vielä tunne Sibeliusta mutta kesän 1992 turisti tuntee. Kesällä 1992 on myös Moskovan junan saapumisajaksi Helsinkiin vaihtunut klo. 9:00, kun sitä ennen oli klo. 13:00 pintaan. | ||||
|
|
30.10.2017 20:04 | Joni Leskinen | ||
| Ja tuo tasoristeys tuossa kuvassa on Lansantie Kilossa | ||||
|
|
30.10.2017 19:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Repinin vaunut olivat siniharmaita jo 1990-luvun alussa joten Tolstoin runko on kyseessä. Jos kesäaika on ollut voimassa niin kello olisi varjojen perusteella n 10:30-11:00 |
||||
|
|
30.10.2017 18:29 | Jari Välimaa | ||
| sotilasjuna oli kuudenaikaan Niinisalossa. | ||||
|
|
30.10.2017 18:08 | Jorma Rauhala | ||
| On muinoin toimitettu "lavallinen" käyttösääntöjä Rautatiemuseolle. Sieltä saattaisi löytyä. | ||||
|
|
30.10.2017 17:26 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan hieno uusi nosturi on Kirow, tyyppi EDK 80-1, valmistuksessa vuosina 1962-73. Valmistaja VEB Schwermaschinenbau "S.M.KIROW" Leipzig. Suurin nostokyky 20 t. Huomatkaa myös tuolla XG-vaunun kyydissä oleva puomin jatkopala. Lv-Rto 96-vaunussa on puolestaan suurenpuoleinen puulaatikko. Sisältää luultavimmin ensiannoksen huoltotarvikkeita ja varaosia. | ||||
|
|
30.10.2017 14:58 | Jouni Hytönen | ||
| Multisillan tasoristeyksen km 179+690 puolipuomilaitokselle löytyisi asennuspäiväksi 25.5.1976. Kovin paljon lähteitä tiedon tarkistamiseen ei tänä päivänä ole enää jäljellä. Varoituslaitoksen alkuperäinen käyttöohje saattaa paperisena jostain arkistosta vielä löytyä. | ||||
|
|
30.10.2017 14:44 | Miko Rautiainen | ||
| Jos mennään vaihtotyönä niin yksikön molemmissa päissä pitäisi palaa puskinvalot. | ||||
|
|
30.10.2017 14:41 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko tässä jotain muuta isompaa Hr12/Dr12-veturiin verrattuna, kuin teho, ääni ja ohjaamo? Sallittu nopeus oli 140 km/h mutta viimeisen tilauserän Hr12/Dr12-vetureissa (2232-2241) oli jo alun perin "suurnopeustelit" ja rakenteellinen nopeus 140 km/h, vaikka sitä ei maalattu vetureiden kylkeen. | ||||
|
|
30.10.2017 12:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Saako nykyään enää kunnollista hiiltäkään? | ||||
|
|
30.10.2017 11:44 | Timo Järvi | ||
| Wau! Tätä kuvaa olen Reinon arkistoista jo pitkään kaivannutkin :) Kuvan perusteella Multisillan tasoylikäytävälle vartioitu tasoristeys puomilaitteineen on tullut varmaankin joskus 70-luvun puolenvälin tienoilla? Liekö tuohon maailman aikaan uudisrakentamisen kohteena ollut alue on lisännyt kulkijoita myös radan taakse, ja pääradan ollessa kyseessä varoituslaitteiden asentaminen on ollut paikallaan. Radan toisella puolella oleva ojansuu oli pentujen ja muiden vaahtosammuttimen kokoisten suosima pulikointipaikka aivan kuten vähän matkan päässä ollut rantakaistale. Kuvassa Hurun taakse kaislikon reunaan jotkut rakensivat aikanaan vanhoista ratapölleistä pitkospuut, jonka päästä oli mukava kalastella. Tuolla kohtaa on oltu lukuisia kertoja mato-ongella tai virhelöimässä. Ojansuu on hyvin matala ja kivikkoinen, ja niinpä monelta kalastajalta jäi pohjaan yksi jos toinenkin uistin ;) Kuvan oikeassa yläkulmassa vaaleiden tönterien kohdalla radan varressa sijaitsi rata-vartijan asunto, josta on enää jäljellä maakellarin rippeet. Ratavartijan asunnon kohdalla aivan radan varressa oli 80-luvulla muistaakseni sen ajan tekniikalla toteutetut kuumakäynti-ilmaisimet (?) etelästä Tampereelle saapuville junille. Nykyisin samaisella kohdalla on myöhemmin joskus 2000-luvulla rakennettu ylikulkusilta. Tuohon maailman aikaan junaliikenne kulki hyvin säntillisesti omia latujaan eli Tampereelle saapuvat itäistä raidetta ja Helsinkiin menevät keskimmäistä latua. Rannan puoleinen latu oli Sääksjärven ja Lentokonetehtaan välinen teollisuusraide, jossa Toivion kohdalla (korkean ratapenkereen jälkeen) oli parikin erkanemaa eli käsikäyttöistä vaihdetta kauppaliikkeiden varastoille. Ylikäytävän kohdalla oli tuolloin lyhyt seisake, jossa työlaisjunat pysähtyivät. Kulkijoita riitti aina liikenteen loppumiseen asti. |
||||
|
|
30.10.2017 10:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| A&O‑ryhmä r.y. – A&O‑gruppen r.f., alun perin ASO-ryhmä r.y., oli suomalaisten Tuko-keskusliikettä käyttävien päivittäistavarakauppiaiden vapaaehtoinen yhteistyöketju, joka toimi vuosina 1955–1978. ASO-toimintamalli ja -nimi olivat peräisin Länsi-Saksasta (Wikipedia). | ||||
|
|
30.10.2017 09:48 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Sibeliushan oli kulussa jo 90-luvun alkuvuosina ja idän junien aikataulut sen myötä muuttuneet. Silloinhan Moskovan juna tuli Helsinkiin jo aamupäivällä, kun 80-luvulla se tuli vasta vähän puolen päivän jälkeen. 90-luvun osalta nuo vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois, että kuva olisi otettu aamupäivän puolella ja kysymyksessä on Moskovan juna. | ||||
|
|
30.10.2017 08:46 | Tommi K Hakala | ||
| Kappas, hyvä kuva myös alkuperäisessä käytössä olevasta Tullintorin rakennuksesta. | ||||
|
|
30.10.2017 08:16 | Pave Saarinen | ||
| Olen samaa asiaa ikkunakuvausta kokeillut vähän aikaa sitten, mutta ikkunat ovat vain niin likaiset, jotta kunnollisia kuvia ei saa. Rautatie kulkee usein paikoissa, jonne ei muuten pääse. | ||||
|
|
30.10.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo venäläinen runko näyttää turhan pitkältä Leningradin päiväjunan rungoksi. Eikös juurikin Leningradin päiväpikajunan runko yöpynyt Helsingissä ja Moskovan junan runko kävi vain kääntymässä päivällä Helsingissä. muutenkin tuo vihreän vaunuston kokoonpano olisi ennemminkin Moskovan runko (Eli pehmeiden, Länsi-Eurooppalaisen profiilin vaunujen sijainti) |
||||
|
|
30.10.2017 06:44 | Juhana Nordlund | ||
| Käsite iso viittaa ymmärrettävästi hyvin usein kokoon ja sen myötä helposti massaankin, mutta voi se tietenkin viitata aivan muuhunkin. Kerran kysyin yhdeltä tutulta raitiovaununkuljettajalta, miksi Iso-Valmet (RM3-moottorivaunu) on juuri ISO-Valmet, vaikka Pikku-Valmetiksi kutsuttu RM1 näyttää jonkin verran massiivisemmalta (vaikka ei ehkä oikeasti ole yhtään sen järeämpi). Vastaus oli se, että Isossa-Valmetissa on suurempi moottorien suorituskyky (tehoarvot kW:issa ilmoitetaan kyllä ainakin SRS:n tietokannoissa samoiksi RM1:n kanssa). Ei siis viitattu itse kulkuneuvon suuruuteen vaan moottorien suoritusominaisuuksien eroon. | ||||
|
|
30.10.2017 05:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Jorman kommenttiin liittyvä tapaus Karjaalla, mutta kyseessä ei tosiaan ollut tasoristeys https://vaunut.org/kuva/123000?u=2471&d=30.10.2017 |
||||
|
|
30.10.2017 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan muutama auto osui Hurun nokkaankin Hyvinkää - Hanko välillä, senverran holtitonta oli autoliikenne aikoinaan. Kertomuksia en muista kuulleeni, mutta "hereillä" oli veturimiehistö tuolla välillä. Jännittävin tapaus taisi olla tavarajunan lähtö Karjaalta kohti Hyvinkäätä. Lupa oli "turhan" kautta, mutta yksi suojavaihde taisi unohtua kääntämättä, joten "Huru" tipahti ensimmäisen huolto-aseman pihalle "tankkaamaan". Tapahtumasta taitaa kerrontaa olla aiemminkin sivustolla, mutta Hannu voinee tarkentaa tapahtuman kulkua? | ||||
|
|
29.10.2017 23:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Nelosen tekstiuutistoiminta on noista ajoista hiipunut, ja matkustajat tuijottavat nykyisin omia lasilevyjään. Nelonen on kyllä tulossa ruokakauppoihin. | ||||
|
|
29.10.2017 23:13 | Mikko Nyman | ||
| Millä mallilla tämä kattomonitorien sisältötarjonnan kehittäminen on tällä hetkellä? Oliko operaattorille tulleen asiakaspalautteen määrä niin suurta, että sen käsittely on näin lähes 15 vuoden jälkeen edelleenkin kesken? | ||||
|
|
29.10.2017 22:54 | Jussi Tepponen | ||
| Nyt ei tuota rataa enää ole. | ||||
|
|
29.10.2017 22:24 | Jouni Halinen | ||
| Näyttää siltä että on menossa sellainen vuodenaika, että tarjolla on kotimaista tomaattia. Tomaattia alkoi olemaan saatavilla Suomessa laajemmin (Pohjanmaalla oli jonkin verran kasvihuoneviljelyä) ympäri vuoden noin vuonna 1975, "lajikkeen" nimi oli "lentotomaatti", mutta mikä on tämän lajikkeen historia?, kuka tietää?. | ||||
|
|
29.10.2017 21:41 | Mikko Nyman | ||
| Hyvä pointti Petriltä, joskin olihan Super-Hurun oikeastaan kaikki muut kuin massa-arvot aivan eri suuruusluokkaa kuin sen pikku-isoveljellään, vai pitäisikö tässä yhteydessä käyttää termiä ”serkullaan”? Dr12:ta Super-Hurussa ei kai juuri ajomoottoreita, telejä ja koppaa lukuun ottamatta ollut. | ||||
|
|
29.10.2017 20:12 | Hannu Haitto | ||
| Tiedotusvälineistä ei hurun kanssa tasoristeyksissä kohtaamisia löydy mutta vanhemmat kuljettajat kertokoot jos haluavat. Kyllä niitä tapahtui, varsinkin Hyvinkää - Hanko välillä. | ||||
|
|
29.10.2017 19:44 | Jyrki Längman | ||
| Marko älä turhaan pahoittele, parempi kysyä kuin olla kysymättä sillä kysyvä ei tieltä eksy | ||||
|
|
29.10.2017 18:40 | Petri Nummijoki | ||
| Dr15-veturin painoksi ilmoitetaan 120 t. Lieneekö se sitten tarkka vain pyöristetty lukema? Joka tapauksessa alkuperäisvarustuksessa olevan Hr12-veturin painoksi ilmoitetaan lähteestä riippuen 121,8-122,5 t. Jos syöttövesisäiliöt olisivat tyhjät, kevenisi paino 3,5 t eli lukemaan 118,3-119 t. On vähän harhaanjohtavaa väittää Dr15-veturia isommaksi, kun alkuperäinen Dr12/Hr12 oli ainakin painon puolesta hyvinkin tarkkaan saman kokoinen. | ||||
|
|
29.10.2017 18:18 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tarkoitan kuvan Dr12/Hr12-veturisarjaa. | ||||
|
|
29.10.2017 18:08 | Eljas Pölhö | ||
| Suomalaiset antoivat tarvittaessa polttoainetta ja vettä sekä tekivät pienempiä korjauksia. Näistä kolmesta toiminnasta on jonkun verran laskujäljennöksiä, jotka ovat paras tuntemani lähde Suomessa käyneiden vetureiden numeroiden selvittämiseksi. Mitään kovin kattavaa listaa näistäkään ei kyllä saa. | ||||
|
|
29.10.2017 18:07 | Jyrki Längman | ||
| Kyllä | ||||
|
|
29.10.2017 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä näissä on luotsi ollut mukana. | ||||
|
|
29.10.2017 16:20 | Petri Soronen | ||
| Olikos näissä venäläisten veturien hytissä joku suomalainen tulkitsemassa ratamerkkejä ja opastimia vai oliko venäläiset opetettu järjestelmään? Entä vesi ja hiilet matkanvarrelta vai pääsikö yhdellä latauksella koko välin? Entä kääntö Pasilassa? | ||||
|
|
29.10.2017 14:43 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämännäköinen = Dr12 vai museoveturi? Eikö juuri viime kesänä joku ajanut HMVY:n Dr13:n alle? | ||||
|
|
29.10.2017 14:31 | |||
| Kivien seassa on liian vähän hiiltä. | ||||
|
|
29.10.2017 14:00 | Juhani Suntioinen | ||
| Kokoa ja näkyvyyttä on. | ||||
|
Kuvasarja: Loreley syksyllä 2017 |
29.10.2017 13:07 | Hannu Peltola | ||
| Video näistä maisemista löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=efeLurYqwN8 |
||||
|
|
29.10.2017 12:13 | Topi Pikkarainen | ||
| Aikaa ennen mikroruokaa ja sen tehokkuutta. Kummastelen nykyasennoitumista päähineiden pitämiseen miehillä, en käsitä tarvetta suojata päätä sisätiloissa. | ||||
|
|
29.10.2017 10:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkäs näiden kuvaaminen sujui? Lienee ollut epäsuotavaa. | ||||
|
|
29.10.2017 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| VV-rata? | ||||
|
|
29.10.2017 10:47 | Jorma Rauhala | ||
| Viikonpäivä taitaa olla lauantai tai sunnuntai, sillä rautatiehallituksen sisäpihan ajoportti on kiinni. Ja kello on? Hiljainen hetki aamupäivällä, jolloin ratapihalla ei ole yhtään kaukojunaa. | ||||
|
|
29.10.2017 10:28 | Jukka Suortanen | ||
| Mainio kohtauskuva Savonradan vakikulkijoista talvisessa maisemassa, ja toiseksi pointiksi se, ettei näitä kohtauskuvia ole koskaan liikaa. Tavallaan tämä tilanne aina palkitsee kuvaajan. | ||||
|
|
29.10.2017 10:22 | Joni Jurmu | ||
| Kyllä täältä radan seudusta saisi monenlaista postikorttikuvaa :) Hämärän/pimeän aikaan talvella saa hieman "aavemaistakin" tunnelmaa mukaan. | ||||
|
|
29.10.2017 09:48 | Petri Sallinen | ||
| Näyttää vahvasti entiseltä M-vaunun alustalta. Reunalaidassa olevat silmukat ovat mitä ilmeisimmin sivulaitojen asentamista varten. M-vaunuissa lattian alla oli myös tuontyyppiset vahvikkeet. https://vaunut.org/kuva/14341?tag0=11%7CM%7C |
||||
|
|
29.10.2017 09:45 | Timo Oinonen | ||
| Ilkka saattaa olla oikeassa. Lukuisat pienet yksityiskohdat viittaisivat M- vaunuun, mm päätyseinien tolppien kiinnitysreijät puskinpalkissa, rungon sivulla olevat sivulaidan saranat ja korin neliöputkesta tehdyt tuet. | ||||
|
|
29.10.2017 09:29 | Juhana Nordlund | ||
| Arvontakuva, jonka ottamisaikaan en näköjään ole antanut tätä ennen mitään arviota. Huomio kiinnittyy Sm2-junien ulkomainoksiin. Oliko junissa ulkomainoksia enää kesällä 1993? Toinen juttu, onko Kansallisteatterin edustalla näkyvä Vantaan Liikenteen väreissä oleva bussi esimerkiksi Carrus City L (tai M)? Ensimmäiset Carrus City L:t tulivat yhtiölle vasta syksyllä 1992 (City M:t vasta 1993), kuva on selvästi kesältä. Vuonna 1992 Vantaan Liikenteelle tuli myös Volvo B10B:itä Wiima K202 -korilla. Mutta täsmääkö kuvan bussi viimeksi mainittuun malliin? Kattoluukut ainakin puoltaisivat ennemmin Carrus City -malleja. Muut vuodet kuin 1992 tai 1993 ovat mielestäni aika lailla poissuljettuja. |
||||
|
|
29.10.2017 09:17 | Timo Salminen | ||
| Totta kai rouvalla on hattu päässä. Aviossa olevien naistenhan oli sopimatonta esiintyä hiukset paljastettuina. | ||||
|
|
29.10.2017 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Vai ovatkohan nuo pelkkiä aluskehyksiä? Silloinhan niille ei voi litteraa määrittää. Ajoitusta voi haarukoida muutaman yksityiskohdan avulla: - Laakerinohjauskehyksenä on levyohjain. Milloinkahan niitä mahdettiin alkaa käyttää? - Levyohjaimissa on valkeat juovat sen merkkinä, että vaunu sai vaaratta mennä laskumäen raidejarrujen läpi. Merkintä ei ollut käytössä enää v. 1974. - Vaunuissa on keltaiset siirtosangat. Milloinkahan niitä alettiin käyttää? |
||||
|
|
29.10.2017 01:09 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa Risto joutua odottelemaan vielä hetken ennen siirtoa Kouvolaan kuvan https://vaunut.org/kuva/122990 kommenttien perusteella ( http://hoyryveturimatkat1009.fi/aikataulut-ja-hinnat ). | ||||
|
|
29.10.2017 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Huonolla "kivimurskalla" lämmitettäessä kului Lh-Kv 60km:n välillä aikaa melkein 1½-tuntia ( https://julia.dy.fi/timetables?s=1991&d=28.10.2017 ). Jos pesä rassattiin puhtaaksi Lahdessa, ei "pikajunahöyryllä" luulisi matkan taittamiseen kuluvan noin runsaasti aikaa - muita ongelmia? Ennenkin on tainnut olla vaikeuksia tällä operaattorilla polttoaineen puhtauden suhteen? Sunnuntain ajot? http://hoyryveturimatkat1009.fi/aikataulut-ja-hinnat . | ||||
|
|
29.10.2017 00:19 | Jyrki Längman | ||
| Ei, kyseessä ei ole minun kesämökki. Veturia on käytetty muutama vuosi sitten, nyt sitä ei testattu. Nyt veturi odottaa kuljetusta uuteen kotiin Jokioisille. | ||||
|
Kuvasarja: Tyttö & juna |
28.10.2017 23:54 | Mikko Herpman | ||
| Lähes kaikki kuvat vanhan juna-ajan vallitessa! Hieno setti, kankikone ja ykkösluokan keltainen raita ehkä omina suosikkeina.. | ||||