|
|
01.11.2017 10:46 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Pienimuotoinen seurueemme matkusti äskettäin varta vasten Ex-vaunulla niiden ollessa viimeistä päivää liikenteessä pääradalla. Tuolloin hämmensi vaunujen jokseenkin uudenveroinen kunto. Aivan kuin olisi astunut tuliterään herraskaiseen Volvo 740 -taksiautoon, jonka kuljettaja kuitenkin toteaa vievänsä ajoneuvon romulaan vuoron päätyttyä. Sitä ihmeellisempää on kuulla nyt, että nämä vaunut "vaativat kunnostusta". On maamme äveriäs, kun on varaa tällaiseen. | ||||
|
|
01.11.2017 08:40 | Tommi K Hakala | ||
| Toivottavasti sähköveturit suojataan "turun tautia" vastaan sähköaidalla, ettei kalusto saa uutta maalausta odotellessaan. Tää on sen verran rauhallisempi paikka kuin edellinen, polliisitalon takana ollut. | ||||
|
|
01.11.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Omasta kokemuksesta sanoisin, että Jorman oletus ei ihan pidä paikkaansa. Esim. herneitä ei kannattanut ostaa kolmea litraa Hakaniemen torilta, asemalta ne sai halvemmalla. Mutta Jorman oletus pitää kyllä pääsääntöisesti paikkaansa. Ja tuo havainto on toissakesältä, jolloin erehdyin ostamaan kalliita herneitä Hakaniemestä. | ||||
|
|
01.11.2017 07:48 | Timo Salminen | ||
| Maisema, joka on muuttunut noista ajoista aivan täysin. Junan peräpään vasemmalla puolella näkyvä, Karankadun alussa sijaitseva kerrostalo on olemassa, mutta kaikki muu on hävinnyt ja paljon uutta on tullut tilalle. Tai onhan sentään asemalaituri jäljellä... | ||||
|
|
01.11.2017 07:36 | Jari Välimaa | ||
| tähän tulee Naistenlahden huoltoraiteisto, joka käsittää 3 raidetta eli kaksi huoltoraidetta ja niiden väliin huoltolaituri sekä paluu raide, yhteensä 3 raidetta. Luultavasti aluksi tätä käytetään veturien säilytyksessä. | ||||
|
|
01.11.2017 02:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Muistan jostain Karpon ohjelmasta, olisiko ollut niitä liikennejuttuja, tapauksen jostain tasoristeyksestä missä linja-auton kuljettajan piti nousta pois autosta ja käydä katsomassa tasoristeyksessä, että onko kummastakaan suunnasta tulossa junaa, että voiko tasoristeyksen ylittää turvallisesti. En muista, että oliko tuohon syynä se mistä Karpo kertoi, linja-auto oli lähtenyt pimeällä ylittämään tasoristeystä kun pimeästä olikin tullut veturi ja törmännyt linja-auton keulaan. Kuvakin tuosta linja-autosta näytettiin, mutta ei siitä muistaakseni tainnut vaurioitua kuin keula. | ||||
|
|
01.11.2017 02:16 | Tommi K Hakala | ||
| Olisi mielemkiintoista olla paikalla näkemässä ministeri Brenerin ilme, kun "säilytettyjen" hitaan liikenteen vaunujen "kunnostuksen" lasku löydään esille. Ja nuo rataosat, missäs ne sijatsee...Ukin työläisjunia, litteraksi Ext ja penkeiksi vanhoja miranoolilla maalattuja VR:n asemien puistonpenkkejä. | ||||
|
|
01.11.2017 01:44 | Tommi K Hakala | ||
| Ja laiva kunnostetaan vanhasta Kuru-laivan rungosta, joka odottaa Visuveden saaristossa. | ||||
|
|
01.11.2017 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hannukaisen 18 Exää. Sanonko... :) | ||||
|
|
01.11.2017 00:04 | Petri Sallinen | ||
| 1872 valmistui Helsingin konepajasta 22 kappaletta rautakehykselle valmistettuja kolmiakselisia K-sarjan vaunuja. Niiden pituus puskinten ylitse mitattuna oli 35'3". Vaunussa on kymmenen paria pylväitä. Akseleiden väli on 9'9". Tästä on olemassa piirustus vuodelta 1872. Vaunussa (piirustuksen mukaan) oli ns. soravaunun tyyppinen puskin, joita käytettiin myöhemmin puukehykselle rakennetuissa M- ja Ma-sarjan vaunuissa. Ilmeisesti sarjan alkuperäinen numerosarja oli 1801-1823. Vuoden 1896 litterauudistuksessa vaunut litteroitiin KK-sarjaan — listauksissa vaunut kuitenkin esiintyvät vanhalla litteralla vielä 1900-luvun alussa. KK-litteraan sijoitettuna vaunu esiintyy vielä Mustassa kirjassa. | ||||
|
|
01.11.2017 00:01 | Mikko Nyman | ||
| Muistaakseni meillä kaikilla oli mukavaa. | ||||
|
|
31.10.2017 23:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ihana kuva! Höyryveturien aika on päättynyt, pajut alkavat nousta. | ||||
|
|
31.10.2017 23:39 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Sydämen asialla. | ||||
|
|
31.10.2017 23:38 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Mikä on tilanne? | ||||
|
|
31.10.2017 22:23 | Miitre Timonen | ||
| Lauantain Turun Sanomissa oli, että VR aikoo kunnostaa 18 Exää liikenteeseen ensi vuonna korvaamaan kaksikerroksista kalustoa hitaammilla reiteillä, ja osa vaunuista otetaan Hannukaisen mukaan Turusta. Ja "ikkunat kuntoon ennen talvea". | ||||
|
|
31.10.2017 21:52 | Timo Lähteenmäki | ||
| Pikaisen tutkimuksen tuloksena banaanin hinta on laskenut mutta tuokin hinta on varsin edullinen. Ilman inflaatiota tuo on tosiaan 1,30 euroa ja banaanikilo maksaa tänäänkin 1,30 euroa. Inflaatio huomioiden tuo 7,90mk on nykyään 1,80 euroa. | ||||
|
|
31.10.2017 21:21 | Raimo Harju | ||
| Oikeassa olet Ossi, ei tullut veturin numeroa tarkistettua. | ||||
|
|
31.10.2017 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Edullista. Helsingin rautatieaseman torimyyjän hinnathan ovat kaikkein kalleimmat mitä voi ajatella. | ||||
|
|
31.10.2017 21:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja lipun siihen voi ostaa VR:n lipunmyynnistä. | ||||
|
|
31.10.2017 21:11 | Jorma Rauhala | ||
| Juna-laiva-raide Ruovedelle päin meneville. | ||||
|
|
31.10.2017 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Muista vaunuista tulee mieleen Neuvostoliitto tai sen edeltäjä. Gabariitin tarkastusvaunu, tunneleita tms. varten? | ||||
|
|
31.10.2017 20:33 | Perttu Karttunen | ||
| Juu huomasin rungn lähtövalmiina ja odottelin hetken aikaa mutta joku Veetti vain tuli kiskobussin jälkeen Joensuuhun joten aioin vaihtaa paikkaa, mutta se osoittautu vääräks valinnaks. Olis siinä ollu yksi ruotsinlaivakin paukoneena, muistaakseni 2731, sillalta tosiaan sain hätäisen räpsyn siitä. | ||||
|
|
31.10.2017 20:25 | |||
| Onkohan kuvan oikeassa reunassa näkyvissä joku silta? Olisiko nuo ATU:n sapluunat tehty sillan ATU:n mittaamista varten? | ||||
|
|
31.10.2017 20:16 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti, vahvasti syksyn värinen kuvasatsi. Pienellä auringonpaisteella värit olisivat vielä kylläisemmät, mutta aurinkoa on tänä syksynä vähemmän näkynyt. Komeaa on näinkin, ja eipähän ole varjoja häiritsemässä. | ||||
|
|
31.10.2017 20:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Oliko tuo T4735 venäläisistä vaunuista koottu? Sellainen oli asemalla, ja lisäksi T4509 oli myös. | ||||
|
|
31.10.2017 19:11 | Ossi Rosten | ||
| Jos tuota https://vaunut.org/kuva/109856 meinaat, niin eipä näytä olevan sama.. 2225 on Rieskalassa ja 2205 kurvailee tässä.. | ||||
|
|
31.10.2017 19:05 | Kari Roininen | ||
| Ajasta ja paikasta ei voi kertoa mitään,mutta näyttäisi olevan aukean tilan/kuormaulottuman sapluunat vaunun päällä. | ||||
|
|
31.10.2017 19:02 | Mikko Nyman | ||
| Mikä tämän raiteen funktio on? | ||||
|
|
31.10.2017 19:00 | Vesa Höijer | ||
| Banaanit maksoivat 20 vuotta sitten 1,30 euroa/kilo. | ||||
|
|
31.10.2017 18:52 | Raimo Harju | ||
| Tämä kuva on vertaansa vailla, mahdoinkohan kuvata tämän Montsa-Hurun saman vuoden syyskuussa Porin maalaiskunnan Pihlavan kylässä, Rieskalassa saman vuoden syyskuussa. | ||||
|
|
31.10.2017 18:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lisätty Eljaksen ilmoittama päiväys. Olisi pitänyt kirjoittaa linkin kuvaan yksiselitteisemmin, joten korjaus: Tasoristeyksellä ei ollut asiayhteyttä kuvan tapahtumaan, mutta sen vuoksi esim. säiliöauton kulkuyhteys tapahtumapaikalle oli hyvä. |
||||
|
|
31.10.2017 18:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tähän ei näemmä lopulta mahtunutkaan kuin yksi raide. | ||||
|
|
31.10.2017 16:11 | Perttu Karttunen | ||
| Deeveritrio alkaa meilläpäin olemaan katoavaa kansanperinnettä. Hieno kuva tämä. Tuon samoista Deeveritä kuin kuvassa olevan trion olisi muutama vuosi takaperin voinut bongata hyvinkin Kemiran junassa täällä idässä | ||||
|
|
31.10.2017 14:00 | Timo Järvi | ||
| Jouni: Ajankohta pitää varmaan paikkansa. Itse olen ollut tuolloin vaahtosammuttimen ja pennun välimaastossa, mutta sen minkä hatarilta mielikuvilta muistan, ylikäytävällä on ollut puomit ja valolaitteet. Jos löytyy helposti, voisihan tuollaisen käyttösääntöön perehtyä ihan itsensä sivistämisen merkeissä, ellei ole kovin iso opus tai kirjasarja ;) | ||||
|
|
31.10.2017 11:49 | Esko Ampio | ||
| Vaunu Lv-Rto 96 oli alun perin Ok. Telit K5, joissa vielä alkuperäistyylisiä tähtipinnapyöräkertoja. | ||||
|
|
31.10.2017 11:47 | Pasi Seljas | ||
| Heh, ASO sloganilla Aina Sopivaa Ostettavaa. | ||||
|
|
31.10.2017 11:16 | Heikki Jalonen | ||
| E.P. kommentoikin tuossa kaiken oleellisimman. Ehkä joku ihmettelee noita "Kirov" ja "Kirow" nimien kirjoitusasujen eroja. Jälkimmäinen on saksalaisen normaalin translitteraation mukainen; muuten saksan puhuja ääntäisi nimen tyyliin "Kiroff". Venäjän kielessähän puolestaan ei ole konsonanttia "W". S.M. Kirov viittaa venäläiseen bolsevikkiveteraaniin Sergei Mironovitš Kiroviin (alk. Kostrikov). Hän toimi kuollessaan Leningradin alueen NKP:n johtajana. Hänet murhattiin 1.12.1934 normaalin epäselvissä oloissa ja nostettiin kuolemansa jälkeen kommunistiseen kaanoniin. |
||||
|
|
31.10.2017 10:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielenkiintoinen tieto tuo, että 4-akseliset K-vaunut olisivat olleet 28' 10" pitkiä, eli yleisintä K-vaunujen pituutta. Mutta jos piirustus niin kertoo, niin niinhän se toki on. Itse olisin kuvitellut, että vuosien 1871-1875 vuosikertomusten vaunuluetteloissa listatut neliakseliset K-vaunut (23 kpl) olisivat olleet samat vaunut kuin vuonna 1872 liikenteeseen otetut rauta-aluskehyksiset K-vaunut (23 kpl), joiden pituus oli 35' 4". Ainokaiset laatuaan. |
||||
|
|
31.10.2017 09:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä tapahtui Karjaalla 24.2.1973. | ||||
|
|
31.10.2017 06:26 | Jukka Voudinmäki | ||
| Edellisenä päivänä 2512:n kanssa hengaili ainakin 2614, jos siitä voi mitään johtaa. Näin kaksikon Laukaan asemalla junana VET 11866. | ||||
|
|
31.10.2017 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Pianhan Jukka löysi kuvan tapahtumasta. Vartioidun tasoristeyksen valot vilkkuvat vaunun vierellä, onneksi ei autoja ollut odottelemassa ajoradan vapautumista. Muistaakseni tuo turvaraide oli lyhyt ja Huru hurautti ensin kadun yli ennen päätymistään huoltoasemalle. Varoitukset varoittavat Hyvinkään ja Helsingin suuntaan/-sta vasemmalla kulkevista junista. | ||||
|
|
31.10.2017 00:36 | Perttu Karttunen | ||
| Sinä se aina onnistut saamaan kuvaan noita nelossarjan scanioita :D | ||||
|
|
30.10.2017 22:41 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä tuo minustakin on jarrukopin yläosa. Pitää korjata kuva-arkiston tekstejä tuon osalta. Humppilan JR:n halkokatos on tuossa aivan kumpareen takana piilossa, jos paikallistan kuvauskohdan oikein. Tuo VR:n vesitorni näkyy ilmeisesti kuvassa https://vaunut.org/kuva/122963 tavaramakasiinin eteläpäässä. | ||||
|
|
30.10.2017 22:30 | Ilkka Hovi | ||
| Alun perin vesi tuli VR:n vesitornista, joka oli VR:n aseman eteläpuolella, aseman kanssa samalla puolella rataa. Kun putki katkaistiin JFR sai tilapäisen vesiputken meijeriltä. Nipottamatta minusta "toisen Porter veturin" savupiippu on SVR:n Ga vaunun jarrukopin yläosa. |
||||
|
|
30.10.2017 22:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo pätkä on aika vähällä käytöllä. Viimeksi on 12.10. mennyt siellä jotain kalustoa. | ||||
|
|
30.10.2017 21:45 | Erkki Nuutio | ||
| Ansioitunut fennomaani Prof. S.G. Elmgren (1817-1897) oli siten tyypillinen, että hän kirjoitti ruotsiksi - suomea tarvitsi hänenkin vielä opetella. Päiväkirjansa 1853-1868 "S.G. Elmgrenin muistiinpanot" (SHS, 1939) on siten ruotsiksi. Hän kommentoi useasti rautatien rakentamisvaiheita. 19.6.1863 iltapäivällä kun Keisari A II oli lähtenyt paluumatkalleen laivalla, jatkui Rautatientorin juhlavalaistus ja valtiopäivätanssiaisten juhlasalonki oli avattu yleisölle, joka oli suurina joukkoina liikkeellä iltamyöhään asti. "Järnvägs-lidret var med blommor, orangerivexter, guirlander öfver hela taket, och utomordentligt rik eclärering, samt beklädning med hvitt ock rödt, gjord ganska smakfullt och lysande. Kostnaderna för balen torde också vara ganska stora." ---- "Eldsvåda uppkom i lördagsafton i balsalongen (eller jernvägsbangårdens lider), sålunda att det stora briljanta A fattade eld; folket strömmade ut i största villervalla, men elden släcktes snart. Tillbudet var likväl skrämmande och bevisar vårdlöshet i vakthållningen. " |
||||
|
|
30.10.2017 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Saksan Kirowin historia on niin monitahoinen, että lienee helpompi antaa Wikin linkki https://de.wikipedia.org/wiki/Kirow_Ardelt Pääkohtina on, että 1880 perustettu tehdas tunnettiin aikanaan (1899-1937) parhaiten nimellä Peniger Maschinenfabrik und Eisengießerei AG. Toisen maailmansodan jälkeen se oli venäläisomistuksessa ja sodanjälkeinen nimi Maschinenfabrik Unruh & Liebig muutettiin vuonna 1952 Kirowin tehtaaksi. Vuonna 1954 omistus annettiin DDR:lle ja tehtaasta tuli VEB Schwermaschinenbau S.M. Kirow. Saksojen yhdistymisen jälkeen tehtaalla on ollut monta nimeä, mutta tunnetaan parhaiten nimellä Kirow-Ardelt GmbH. Sen sanotaan olevan maailman suurin rautatienosturien valmistaja. Neuvostoliitossa oli ja on myös Kirov-niminen raskaan teollisuuden tehdas. Aikaisemmalta nimeltään se oli Putilovin veturitehdas. Nykyisin se on Kirov Plant (Kirovskiy Zavod eli Кировский Завод). |
||||
|
|
30.10.2017 21:08 | Erkki Nuutio | ||
| Mikä oli VEB Schwermaschinenbau "S.M.KIROW" Aatuvainaan aikana ja sitä ennen? BMAG vormals L.Schwartzkoppfista tuli VEB Schwermaschinenbau "Heinrich Rau". DDR:n ja oman konkurssin jälkeen osasta sen rakennuksia tehtiin Fachhochschule. Berliinin lähijuna vie nopeasti sinne, Wildaun pysäkille Tekikö myös Kirow DDR:n mukana konkurssin ja mikä aasinsilta ulottui antamaan neuvostotoverin nimen saksalaistehtaalle? |
||||
|
|
30.10.2017 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Arvioin ansiokkaan teoksen Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta (MRY, 1998) sivulla 152 olevan kuvan Baldwinin (nro 3) vetämän sekajunan lähdöstä olevan otettu oheisen kuvan mäkikumpareelta. Kuvaussuunta on eri, mutta samat kaksi pylvästä näkyvät kummassakin kuvassa. Siirtokuormausalue on oheisen kuvan mäkikumpareen takana. Millä kohdalla halot täydennettiin veturiin alunperin, missä vesi? Meijeriä vesitorvineen ei kai ollut vielä alussa? |
||||
|
|
30.10.2017 20:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin menossa Suolahteen päin kun satuin näkemään tavarajuna T53364 saapuvan Äänekoskelle. Huomasin, että johtoveturina olevan Dv12:sta piipusta tuli kunnolla mustaa savua ulos. Ajoin Suolahden asemalle tarkoituksena selvittää savuttajan numero ja kuvata video. Videon sain kuvattua ja numeronkin selvitettyä videolta, savuttaja oli Dv12 2512 ja toinen veturi oli joko 2514 tai 2614. | ||||
|
|
30.10.2017 20:15 | Petri Nummijoki | ||
| Syksyn 1991 turisti ei vielä tunne Sibeliusta mutta kesän 1992 turisti tuntee. Kesällä 1992 on myös Moskovan junan saapumisajaksi Helsinkiin vaihtunut klo. 9:00, kun sitä ennen oli klo. 13:00 pintaan. | ||||