Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.10.2017 22:41 Santeri Taskinen  
  Kiva, kun jaksat seurata tapahtumia. Näitä kuvia ja työmaan etenemistä on aina mukava katsella. Hyvä on myös dokumentoida muuttuvaa rautatiemiljöötä.
kuva 23.10.2017 22:39 Jyrki Talvi  
  Ns Seponraide.
kuva 23.10.2017 22:18  
  Jonkin verran tiedän koska olen tuon härvelin kuski. Suunnitteilla on tehdä muutama yleisölle avoin veturimatka Turun alueella. Yhtiön kotisivuilla ja fb-sivuilla on ajan tasalla olevat tiedot tulevista ajoista. Harrastussivuilla olen hiukan epäröinyt mainostamista koska yhtiö ei nauti kaikkien tahojen suosiota.
Pansion suuntaan pääsee junalauttasataman portille. Öljysatama olisi mielenkiintoinen mutta se on suljettu seislevyllä eikä satama päästä sinne koska rataa ei pidetä kunnossa.
Kisko-Kalleilla ei saa ajaa yleisellä rataverkolla; niitä ei edes ole Trafin rekisterissä. Turun ratapihalla maaliskuussa 2017 tehtyyn siirtoon haettiin poikkeuslupa. Siirto tapahtui 370:n voimin, eli ainakin se on toimintakunnossa. En tiedä oliko siirtoa kukaan kuvaamassa, itse otin pari kuvaa.
Otso on huollettu käyttökuntoon keväällä 2017.
kuva 23.10.2017 22:09 Heikki Jalonen  
  Varsinkin hiilipohjaisen kaasun tuotanto oli erinomaisen epäpuhdasta puuhaa. Hajuhaitta johtui enimmäkseen kaasun puhdistusjätöksien sisältämästä rikkivedystä ja ammoniakkiyhdisteistä, kaasunsuodattimiin ja pesurivesiin jääneistä sivutuotteista siis. Nämä jätökset tietysti rivakasti lasketiin lähimpään ojaan, sateiden hoideltaviksi. Ajaan normaaliin tapaan.

Hajuhaittaakin pahempia olivat samoissa jätöksissä piileskelleet vielä pahemmat sivutuotteet: monimutkaiset aromaattiset ja muut erittäin hitaasti (tai ei ollenkaan) hajovat yhdisteet, näistä pahimpina furaanit ja dioksiinit, vakavia karsinogeeneja kaikki.

Vanhojen kaasulaitosten paikat ovat usein olleet ympäristöpommeja hankalimmasta päästä. Kaikki muistanevat Sanomatalon rakennusvaiheet, jolloin jouduttiin melkoiseen maanvaihtoon; syynä siihen oli Helsingin ensimmäinen kaasulaitos joka paikalla aikanaan sijaitsi. Se lopetti toimintansa vuonna 1910, jolloin toiminta siirtyi Suvilahteen. Saasteet sen sijaan eivät maaperästä siirtyneet minnekään.

Monet muistavat myös Myllypuron, jossa olleelle vanhalle kaatopaikalle jo Töölönlahdelta, ja sittemmin Suvilahdelta, oli kärrätty ties miten paljon juuri suodatinjätteitä ja puhdistuslauhteita. Jotta paikka voitiin saneerata, piti siihen päälle rakennetut talot tietenkin ensin purkaa. Ikävä yllätys kymmenien vuosien jälkeen.

Suotta ei Evan MacColl sijoittanut tunnetun laulunsa "Dirty Old Town" romanttisen hetken tapahtumapaikaksi nimenomaan kaasulaitoksen muurin vierustaa...
kuva 23.10.2017 22:01 Eljas Pölhö  
  Jos Marko (tai joku muu) tiedät, niin tieto junasta niin aikaisin kuin mahdollista nettiin. Hetken jo luulin, että saisin tilaisuuden kellottaa Trr linja-ajossa, mutta Otso olisi ihan hyvä toinen vaihtoehto. Otsolla Naantaliin tai Pansioon (onko sinne vielä kiskoja?) olisi todella houkutteleva matka.
kuva 23.10.2017 21:39  
  Otson omistaa (2017) Höyryveturimatkat 1009 Oy ja se on käytössä ja teknisesti hyvässä kunnossa.
kuva 23.10.2017 21:38  
  Kisko-Kallet on myyty HVMY:lle joka noutaa ne sopivaksi katsomanaan ajankohtana maanteitse. Otso jää HVM 1009 Oy:n omaan käyttöön Turkuun ainakin toistaiseksi. Sillä tehdään mm. tilausajoja Turun lähialueilla.
kuva 23.10.2017 21:07 Joni Lahti  
  Sitten kuva voikin olla Pohjanmaan radalta?
kuva 23.10.2017 20:16 Topi Pikkarainen  
  Virkalakki on VR:n ja tuo malli oli käytössä noin vuosina 1929-1950.
kuva 23.10.2017 20:01 Eljas Pölhö  
  Aikoinaan 1955 laadittujen muistioiden mukaan Hr11 moottorien vaihdon suunnittelun tärkeimpänä syynä oli pystyä vetämään kaksi kiitojunarunkoa. Samasta syystä normaalisti Dm4/Hr11 junien jotkut sunnuntaivuorot ajettiin Tampereelta Helsinkiin säännöllisesti Hr1:llä.

Mitä tulee vetureiden väritykseen, niin Valmet toimitti VR:lle 12 erilaista vaihtoehtoa. Valituksi tuli se vaihtoehto, joka päätöshetkellä eniten vastasi 3-vaunuisia kiitojunarunkoja.
kuva 23.10.2017 19:45 Jimi Lappalainen  
  Asema on nykyisin harmaa. https://flic.kr/p/CBn4qW
kuva 23.10.2017 19:04 Eljas Pölhö  
  Kustannusvertailua vuodelta 1953 https://vaunut.org/kuva/122887
kuva 23.10.2017 18:54 Juha Pokki  
  Puskukoneesta puheen ollen, tämä uutuudellaan silmiinpistävä vehje ei ole Case vaan Deeren 650H.
kuva 23.10.2017 18:49 Jimi Lappalainen  
  Tähtelän tavaramakasiini 16.9.2017: https://flic.kr/p/CBn2FJ
kuva 23.10.2017 18:47 Jimi Lappalainen  
  Tyriksen seisakkeen paikka 16.9.2017.: https://flic.kr/p/CBn43b + https://flic.kr/p/CBn3wb
kuva 23.10.2017 18:46 Pave Saarinen  
  Pasilan tai (jopa Käpylän) kaasutehtaan ympäristössä oli 1950-luvulla aika kaamea haju, mistä lienee johtunut. Lähimailla sijainnut oja oli öljyinen tms. vastaavaa ainetta, joka myös haisi. Siinä kaasutehtaan lähellä oli kaupunkilaisille jaettuja viljelyspalstoja. Kaikki vapaa alue oli käytetty viljelyyn, ruokapula oli todellista.
kuva 23.10.2017 17:56 Erkki Nuutio  
  Alunperin Oy Aga Ab:n asetyleenirehdas vuodelta 1920 ja happitehdas vuodelta 1926. Tehdas muutti Nekalaan Kuoppamäentielle, jossa happitehdas käynnistettiin 1939 ja asetyleenitehdas ilmeisesti 1941. Tämä Sorinahteen tehdas lopetettiin 1941. VR lunasti rakennukset 1949.
Netissä on ollut VR:n teettämä rakennushistoriaselvitys Sorinkatu 6-8 (30.10.2007).
Rakennussääli on sairautta suuruudenhulluille kannentekijöille.
Puretaanko paljon muutakin, kun on vauhtiin päästy?
kuva 23.10.2017 17:33 Jukka Ahtiainen  
  Hieno kuva!
kuva 23.10.2017 17:31 Heikki Kannosto  
  Ainakin vuoden 1960 kesäaikataulussa (ja jokusen vuoden ennen ja jälkeen) onkin moottorikiitojunapari MK 49 / MK 50 Hki - Pri - Hki.
kuva 23.10.2017 17:10 Kurt Ristniemi  
  Sain Helsingin kaupunginmuseolta kuvasta laajemmin rajatun ja parempilaatuisen version, jonka vaihdoin vanhan rasteroidun sanomalehtikuvan tilalle. Samalla sain myös tiedon kuvausajankohdasta: v. 1913. Edellinen ajoituskorjaukseni (1910-luku) ei siis ollut lainkaan hassumpi.
kuva 23.10.2017 16:32 Heikki Jalonen  
  Öhöm. Tuo kuvan lyhty näyttää olevan AGA-asetyleenilyhty, liekkipolttimella. Lasi on tosin kovin likainen, mutta kyllä se liekkipolttimen keraaminen poltipää siellä kurkistelee eikä hehkukappaletta näy.

Asetyleeni (C2H2) kuljetettiin ja säilöttiin tuolloin ja yhä edelleen tosiaankin punaisissa painepulloissa. Pullo on itseasiassa punaruskea RAL 3009, koko pullo samaa väriä. Kyseessä on virallinen varoväri eikä samaa väriä saa muille kaasuille käyttää. Pullossa asetyleeni on liuotettuna asetonin ja ns. AGA-massan seokseen, täyden pullon suurin pullopaine noin 18 bar. Paljaana kaasuna asetyleeni saattaa alkaa kemiallisesti hajota yli 2 bar paineessa, seuraus ikävä. Tyhjentynyt pullo vaihdetaan täyteen, joka yksinkertaisesti liitetään säätimeen ja edelleen jakeluputkistoon ja valaistus on käyttövalmis. Luulisin, että myös VR osti kaasun valmiina pulloissa (toimittaja esim AGA) eikä omia pullottavia kehitysasemia ollut.

Valokaasu on eri tavaraa. Sitä nimitettiin joskus myös hiilikaasuksi, valmistuksen tavallisimman lähtöaineen mukaan. Pula-aikoina sitä tosin voitiin valmistaa myös korvikeaineista, kuten puuhiilestä, puupilkkeestä tms; tietysti hyvin vaihtelevin tuloksin ja saannoin. Valokaasua voidaan myös valmistaa öljypohjaisista raaka-aineista, prosessi on silloin helpompi hoitaa, jopa hieman automatisoitavissa.

Ainakin Pasilan osalta sopii tätä öljypohjaisten raaka-aineiden käyttöä hieman epäillä, Kuvassa https://vaunut.org/kuva/41880 näkyy laiturilla olevia putkia, joiden poikkileikkaus muistuttaa hieman vaakunakilpeä. Minun mielestäni ne ovat nimenomaan hiiliretortteja, siten Pasilassa olisi kaasua ainakin joskus valmistettu hiilipohjaisesti. Saattavathan ne tietenkin olla öljyttömän pula-ajan jäämistöjä, "varmuuden vuoksi" talteen pantuja...

Valokaasua siirrettiin putkistoissa (kaupunkikaasu) ja liikkuviin tarkoituksiin painesäiliöissä. Itse kaasu kestää hyvinkin korkean puristuspaineen, pula-aikoina joissakin autoissa (varsinkin Saksassa ja Ranskassa) käytettiin 150 tai 200 bar säilöpulloja. Rautatiekäytössä kaasu kuitenkin varastoitiin alhaisen paineen säiliöissä, Suomessa suurin säiliöpaine oli 6 bar. Mikä paineessa säästetään, se tilavuudessa menetetään, siten säilötilavuus oli tyypillisesti 2x200 litraa tai 1x 400 litraa. Säiliöt eivät olleet noin vain irrotettavia, vaan ne täytettiin kaasulaitokseen yhteydessä olevasta putkistosta täyttöletkun avulla.

Valokaasu on monien kaasujen seos, joista palamiseen (siis varsinaiseen hyötytyöhön) osallistuvia olivat ensisijaisesti hiilimonoksidi (CO), vety (H2) ja metaani (CH4) ja etyleeni (CH2). Tyypillinen valokaasun koostumus (lähtöaineena kivihiili) saattoi olla seuraava: H2 50%, CH4 35%, CO 10% ja CH2 5%. Lisäksi kaasussa oli mukana vaihteleva määrä typpeä, hiilidioksidia, ammoniakkia ja muita epäpuhtauksia, varsinkin tuoksuvaisia rikkiyhdisteitä. Hiilimonoksidikomponentti teki kaasusta melkoisen myrkyllistä. Seoksen koostumus saattoi vaihdella voimakkaasti: kaasutuslaitteiden kunto, ikä ja hoito vaikuttuvat suuresti.

Rautateiden valokaasu ja entisten aikojen kaupunkikaasu (tässä tietenkin viitattava erityisesti "Savuisen Sumuinen Viktoriaaninen Lontoo" jossa Aaron Kosminski hiippaili heikosti loimottavassa liekkivalossa hämärillä askareillaan - ja luonnollisesti myös Ingrid Bergman elokuvassa "Gaslight"...) olivat periaatteessa samaa tavaraa, kuitenkin valmistuksen skaala ja puhdistuksen laatu ja muut eri syyt aiheuttivat melkoisikin eroja tuotteisiin eri kaupunkien ja laitosten välillä.

Nykyiset kaupunkikaasut on tuotettu aivan toisilla menetelmillä ja ne ovat kemiallisesti täysin eri aineita. Monesti ne ovat öljyjalostuksen tuottamia LPG-kaasuja, propaani-butaani-seoksia. Tai maakaasua, kuten Helsingissäkin vuodesta 1994 lähtien on ollut asian laita. Nykyisin elämän suurimpia ongelmia ei enää voi ratkaista mustavalkoisen elokuvan klassiseen tapaan, työntämällä pää kaasu-uuniin ja kääntämällä kaasu tulemaan. Eikä komisario Palmu voi enää ratkaista rouva Skrofin murhaa kuten ennen... Ei ole kotikaasussa hiilimonoksidia enää.
kuva 23.10.2017 15:59 Jussi Tepponen  
  Liikennepaikan nimi muutettiin alkuperäiseksi "Santavaihde" Museorautatieyhdistys ry:n johtokunnan päätöksellä 25.3. 2017. Nimi "Santavaihde" tai "Santakuopan vekseli" on käytetty mm. vanhoissa lehtijutuissa ja Jokioisten rautatien kirjeenvaihdossa.
kuva 23.10.2017 14:47 Aki Karvonen  
  Todella komeita kuvia!
kuva 23.10.2017 13:05 Hannu Peltola  
  Kiitos Pauli täsmennyksestä! Jokin ihme ajatuskatkos tuli, kun muistelin veturisarjaksi Br102:ta. Ilman muuta tässä ja muissa kuvissa on Br101. Päivitin kuvatekstit...
kuva 23.10.2017 12:29 Juha Kutvonen  
  Jep. NSB tilasi näitä Di 6 -vetureita 12 kpl korvatakseen niillä vanhat Di 3 (Nohab) ja Di 4 -sarjat Nordland-radalla. Niitä ei kuitenkaan saatu koskaan toimimaan luotettavasti Norjassa, joten NSB perui kaupat ja koko veturisarja palautui Saksaan. Sittemmin ovat entiset Di 6 -veturit 664, 666 ja 669 työskennelleet Norjassa CargoLinkin vuokravetureina.

Di 6:n historia pähkinänkuoressa: https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=3&t=13
kuva 23.10.2017 12:11 Teemu Saukkonen  
  Melkolailla huikeat värit
kuva 23.10.2017 12:01 Teemu Saukkonen  
  Ja kun sellaisen näkee paikassa, jonne vielä kyseisen veturin ollessa uudehko, ei olisi päässyt edes vahingossa, on tunnelma huikea. USA-laite entisessä CCCP-tukikohdassa... https://vaunut.org/kuva/98438
Muistan vielä 80-luvun ja pelottavan Neuvostoliiton.
kuva 23.10.2017 11:59 Pauli Kyllönen  
  Tämän matkustajajunan veturina taitaa olla DB:n Br101 eikä Br102. Ja muissakin kuvaamissasi IC-junissa vetäjänä on Br101.
kuva 23.10.2017 11:12 Teemu Saukkonen  
  MaK on jotenkin venäläisennäköinen jyhkeä peli, sekö oli se Norjassa kelpaamaton?
kuva 23.10.2017 10:47 Teemu Saukkonen  
  Hieno kuva tästä minullekin tutusta paikasta. Kohta männyt kasvavat tukkimaan näkymän.
kuva 23.10.2017 09:38 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä upea syksyinen kuva!
kuva 23.10.2017 09:38 Hannu Peltola  
  Kuvatekstiä päivitetty Uwen kommentin mukaisesti...
kuva 23.10.2017 09:35 Hannu Peltola  
  Kiitos Uwe, että täsmensit! Kyllä tämä varmastikin on IC-juna. Muutin kuvatekstiä tältä osin.
kuva 23.10.2017 08:26  
  Oliko valokaasu asetyleeniä? Pullojen väri viittaisi siihen.
Kuvasarja:
Loreley syksyllä 2017
 
23.10.2017 01:58 Uwe Geuder  
  Upeita kuvia!
kuva 23.10.2017 01:56 Uwe Geuder  
  Interregion junaluokka on jäänyt yleisesti pois 10 vuotta sitten. Sen jälkeen toki joissakin yksityistapauksissa joku osavaltio on tilannut junavuoron, joka on liikenöinyt Interregio Express -nimellä. Jos sinulla ei ole tarkkaa tietoa, mistä junasta on kyse, minä veikkaisin, että se on IC juna.

Toki joissakin vanuissa näkyy jotakin sinistä. Mainoksia? Töhräyksiä? En ole kumpaakaan nähnyt Saksan IC-junassa.
kuva 23.10.2017 01:38 Uwe Geuder  
  DB Regio -juna? DB Regio on DB:n tytäryhtiö, joka hoitaa lähiliikennettä. Siis olisin sitten kirjoittanut DB Region juna. Vaunut kuitenkin näyttävät IC-vaunuilta. Sanoisin siksi, että kysessä onkin 2 IC-junaa. Yhtiö joka hoitaa kaukoliikennettä on nimeltän DB Fernverkehr. (En ole kovin hyvin ajan tasalla, mitä tapahtuu Saksan rautateillä.)
kuva 23.10.2017 01:34 Reino Kalliomäki  
  Ylhäältä tulee 2 avojohtoa, - puhelin?
kuva 23.10.2017 01:10 Niila Heikkilä  
  Onko oven päällä sähkösoittokello?
kuva 23.10.2017 00:47 Jorma Toivonen  
  Vanhan miehen hatariin muistikuviin perustuen, nuo puukasat ilmaantuivat Metsäkansaan vasta 1970-luvun puolivälin tienoilla. "Alsthomilla" kohti Valkeakoskea matkatessa veturimiehistön huomio kiinnittyi usein seassa oleisiin "siperialaisiin punahonkalankkuihin (?)" - pitkiä, paksuja ja leveitä. Noistahan voisi rakennella vaikka mitä - tuskin muutaman lankun katoamista kukaan huomaisi? Ehkä joku paikallinen käyttikin hyväkseen hyvää rakennusmateriaalia? (Huhun mukaan).
kuva 23.10.2017 00:02 Eljas Pölhö  
  368 oli Suojärven rakennustyön jälkeen Sortavalassa ja sitten Karjaalla. Toukokuussa 1924 se siirrettiin Turku-Uusikaupunki rautatierakennukselle, jossa se oli lähes vuoden. Kesä-heinäkuussa 1925 se oli Iisalmi-Ylivieska rakennuksella, minkä jälkeen se siirrettiin Kuopioon. Täten 1925 puolivälissä 368 on saattanut olla Eskolan sorakuopalla.
kuva 22.10.2017 23:18 Mikko Ketolainen  
  Oli tuo perjantain juna T53944 Ylivieskasta Äänekoskelle jäänyt mäkeen kiinni Keitelepohjassa ja tuli määränpäähänsä vasta kello 19.07, kun piti olla perillä kello 17.30. Vetureina oli kolme kappaletta Dv12 sarjan vetureita. Junan T58343 Äänekoskelta Ylivieskaan piti lähteä matkaan kello 19.10, mutta lähtikin vasta kello 21.40, eli yli kaksi tuntia myöhemmin. Siinä olisikin ollut tämän junan bongaajalla odottelemista radan varressa jos olisi aiemman aikataulun mukaan mennyt odottelemaan lähtöpaikkaan.
kuva 22.10.2017 23:08 Mikko Ketolainen  
  Sr1 3060 toi eilen tavarajunan T3365 Äänekoskelle sopivasti biotuotetehtaan avointen ovien aikaan. Vaunuina olivat ensin letka Gbln vaunuja ja lopuksi letka Hains selluvaunuja. Saatuaan vaunut oikealle raiteelle ja veturin siirrettyä omalle raiteelleen käväisi veturinkuljettajakin pitämässä taukonsa tehtaan avajaisia varten pystytyssä teltassa. Myöhemmin Sr1 poistui paikalta takaisin Jyväskylään tunnuksella VET11546 lähes puoli tuntia etuajassa.
kuva 22.10.2017 22:21 Mika Hyypiä  
  Sama on Itävallassakin ja lisäksi rekoilla on yö ja viikonloppu ajokielto, silloin matka edistyy paremmin junalla.
kuva 22.10.2017 22:02 Reino Kalliomäki  
  Samasta koneesta on kuva Eskolan metsäradan kirjoissa. Se on aivan rähjäisessä kunnossa lasten leikkipaikkana. Kuva on sijoitettu metsäradan Takkulan kuopalle, mutta kapeaa raidetta ei näy. Nämä kuvat ovat hienoa katseltavaa. Hyvä, että Juho Hakala kuvasi, ja hyvin!
kuva 22.10.2017 21:36 Hannu Peltola  
  Hullu-Jussin valmistumisvuosi näyttää olevan 1923, se auttaa aavistuksen kuvien ajoittamisessa. Yleisen kulahtaneisuuden perusteella Hullu-Jussi on ollut jo ennen kuvan ottamista kovassa työssä, joten kuva ei liene vuodelta 1923.
kuva 22.10.2017 20:33 Panu Breilin  
  Maaston muodot ja peltoaukean taustalla olevat talot eivät oikein sovi Riippaan.
kuva 22.10.2017 20:14 Joni Lahti  
  Toisen tiedon mukaan tämä kuva olisi Kälviän Riipan pysäkiltä. Silloin tuo taustalla oleva rakennus ei ole kirkko.
kuva 22.10.2017 19:42 Topi Pikkarainen  
  Ajoittuu tosiaan vuosien 1919-1929 välille, jolloin virkalakkimalli oli käytössä.
kuva 22.10.2017 19:36 Hannu Peltola  
  Perjantaina 13.10. aurinko pilkahteli St. Goarshausissa aika ajoin syksyisen pilvipeitteen läpi. Auringon paistaessa ympäristön värikylläisyys oli suorastaan epätodellista, mutta samaa tunnelmaa ei pysty vangitsemaan muistikortille!
kuva 22.10.2017 19:32 Hannu Peltola  
  Junasta suoraan vasemmalle Reinin mutkassa on nähtävissä laivaliikenteen opastin. Yksi vaakasuora viiva kertoo, että tällä hetkellä ei ole vastaantulevaa liikennettä. Vasemmalta oikealle 60 asteen kulmassa oleva valo kertoo, että vastaan on tulossa vähintään yksi alle 110-metrinen alus. Jos molemmat vinoviivat palavat, vastaan on tulossa useampia alle 110-metrisiä aluksia tai yksi yli 110-metrinen alus. Jos opastimen kaikki kolme valoa palavat kolmion muodossa, vastaan on tulossa enemmän kuin yksi yli 110-metristä laivaa.

Lisätietoa Reinin opastinjärjestelmästä löytyy esim. oheisesta linkistä: http://www.loreleyinfo.de/rhein/wahrschau.php

(editoin signaloinnin toimintaa, ei pitäisi luottaa ulkomuistiin...)