|
|
22.10.2017 19:32 | Hannu Peltola | ||
| Junasta suoraan vasemmalle Reinin mutkassa on nähtävissä laivaliikenteen opastin. Yksi vaakasuora viiva kertoo, että tällä hetkellä ei ole vastaantulevaa liikennettä. Vasemmalta oikealle 60 asteen kulmassa oleva valo kertoo, että vastaan on tulossa vähintään yksi alle 110-metrinen alus. Jos molemmat vinoviivat palavat, vastaan on tulossa useampia alle 110-metrisiä aluksia tai yksi yli 110-metrinen alus. Jos opastimen kaikki kolme valoa palavat kolmion muodossa, vastaan on tulossa enemmän kuin yksi yli 110-metristä laivaa. Lisätietoa Reinin opastinjärjestelmästä löytyy esim. oheisesta linkistä: http://www.loreleyinfo.de/rhein/wahrschau.php (editoin signaloinnin toimintaa, ei pitäisi luottaa ulkomuistiin...) |
||||
|
|
22.10.2017 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Mukava syksyinen kuva ja tosiaan raivaukset ovat avanneet uusia kuvauspaikkoja! Tässä sattui olemaan minullekin tuttu paikka, kuvasin juuri samalta kalliolta Tolstoita viime kesänä... | ||||
|
|
22.10.2017 19:10 | Hannu Peltola | ||
| Rechte Rheinstrecke on erityisesti tavaraliikenteen käytössä ja perjantai-iltapäivänä tavarajunia jyristeli kiivaimpaan aikaan jompaan kumpaan suuntaan muutaman minuutin välein. Liikenne oli tosin varsin purskeista, välillä oli pitkiä taukoja ilman liikennettä. Rataosa kulkee Kölnin eteläpuolella olevasta Troisdorfista Wiesbadeniin ja sen pituus on 179 kilometriä. Rataosan rakentaminen alkoi 1844 ja sähköistys valmistui 1961. Lisätietoa löytyy jälleen mm. Wiki-sivulta: https://de.wikipedia.org/wiki/Rechte_Rheinstrecke | ||||
|
|
22.10.2017 18:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kelpaa SBB:n näköalavaunusta katsella maisemia (toinen vaunu). | ||||
|
|
22.10.2017 17:33 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valtio on ohjannut maksuilla ja veroilla rekkoja raiteille. | ||||
|
|
22.10.2017 17:29 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta Suomessa vastaavasti rekkaliikenteen määrä on epäilemättä murto-osa Saksan rekkaliikenteestä. | ||||
|
|
22.10.2017 17:15 | Joni Lahti | ||
| Kiitos Elias tiedosta. Vuosiluku 1922 oli täysin arvaus. Hakala kävi kuvaamassa Eskolassa ainakin metsärataa ja hän on voinut käydä myös Eskolan soraraiteella. Soraharju oli kyllä näyttävä, kuten kuva https://vaunut.org/kuva/80551 vuodelta 1983 osoittaa. Muutan kuvan osoitteen oletusarvoisesti Eskolaan. Ajaksi oletan edelleen 1920-luvun. | ||||
|
|
22.10.2017 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Linke Rheinstrecke on pituudeltaan 185 kilometriä ja reitti yhdistää Kölnin ja Mainzin Reinin länsirannalla. Rakentaminen alkoi 1844 ja sähköistys valmistui 1959. Lisätietoa löytyy helposti mm. Wikistä: https://de.wikipedia.org/wiki/Linke_Rheinstrecke | ||||
|
|
22.10.2017 15:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeaa on | ||||
|
|
22.10.2017 15:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on otettu Dreiburgenblick-näköalapaikalta. Näköalapaikan nimen mukaisesti paikalta aukeaa näkymät kolmen Reininvarren linnan suuntaan. Etelässä näkyy tämä die Katze -linna, lännessä Reinin toisella puolella Rheinfels ja pohjoisessa Reinin itärannalla der Maus. | ||||
|
|
22.10.2017 14:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Ja rekkojakin kannattaa kuskata junalla vaikka etäisyydet ova murto-osa suomalaisista. | ||||
|
|
22.10.2017 10:44 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
22.10.2017 07:02 | Jyrki Längman | ||
| Vasemalla VR ja oikealla Santavaihteen työjuna + tilausjuna yhdistettynä runkona | ||||
|
|
22.10.2017 02:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikea paikkahan se, Jarkko! Toiminta alkoi, kun vaunuja tuli kerralla niin paljon, ettei lähemmäs mahtunut. Paikkuretken kuvani on otettu ilman puukasaa! | ||||
|
|
22.10.2017 02:14 | Jorma Rauhala | ||
| Vyryn paikku-retkellä 1970 pysähdyttiin myös Metsäkansassa ja kuvattiin kovasti. Taisi jo silloin olla siellä tuollainen puujätekasa taustalla kaikkien kuvissa? | ||||
|
|
22.10.2017 02:04 | Jorma Rauhala | ||
| "Tilausjuna ja santavaihteen työjuna". Kuva tekstissä lukee noin. Onko se oikea ja vasen juna kumpi? | ||||
|
|
22.10.2017 00:40 | Jyrki Längman | ||
| Santavaihde https://vaunut.org/kuva/122834 Liikennepaikkalistauksesta ei löydy Santavaihdetta | ||||
|
|
21.10.2017 23:43 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin yhden varhaisemman listan muistan nähneeni ja kuvanneeni. Laitan esille kun se joskus tulee eteeni. Se lista oli muistaakseni lyhyempi, mutta kun en ole koskaan seurannut vaunuja, niin en osaa määritellä sen tarkemmin. | ||||
|
|
21.10.2017 23:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Siis kumpi nimitys on virallinen Soravaihde vai Santavaihde? | ||||
|
|
21.10.2017 23:23 | Alex Chudoba | ||
| Ilmeisesti tuo listaus ei kuitenkaan ole täysin kattava lista kaikista luukkuvaunuista, sillä listan ulkopuolelta ainakin Ei 22177:stä (löytyy mm. Wikipediasta) ja DEi 2626:sta ( https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:643 ) on olemassa valokuva, jossa vaunu on varustettu Porkkalan luukuilla. Onkohan vastaavia listoja olemassa myös aiemmilta päivämääriltä, jolloin voisi verrata kuinka paljon luukuilla varustettu kalusto on vaihdellut? | ||||
|
|
21.10.2017 23:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jos tämä on Metsäkansan tiilitehdas Sääksmäen kunnan Metsäkansan liikennepaikan vieressä (samaa mieltä asemakuvasta Jarkon kanssa), niin 29.6.1971 täällä oli vielä ketjukaivinkone (kauhat ketjussa) ja kuusi kuuppavaunun (kaatovaunun) kuuppaa. Toiminta oli alkanut 1946 ja 1953 välillä sekä loppunut n. 1970. Vaunuja oli työnnetty miesvoimin vieressä olevalta savikuopalta. Paikka löytyy peruskarttalehdeltä 2114:12. | ||||
|
|
21.10.2017 22:54 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Minulle kerrottiin, että paikallisesti hoitavat veturin ulkopuolisen kunnostuksen. | ||||
|
|
21.10.2017 22:48 | |||
| Asemaksi veikkaan Metsäkansaa, lieneekö lankunpätkien haketus käynnissä!? | ||||
|
|
21.10.2017 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| G9 368 oli koko vuoden 1922 Suojärven rautatierakennuksella Karjalassa (Loimola-Suojärvi). | ||||
|
|
21.10.2017 20:20 | Esko Ampio | ||
| Hyvä, kun alkoi tulla "kattoa pään päälle". Aiemmin oli aivan sama, missä linjamiehet majoittuivat. Historiatiedon mukaan. | ||||
|
|
21.10.2017 20:11 | Sauli Hirvonen | ||
| Tietääkö kukaan milloin tuo kauimmaisena oleva raide Salpausselänkadulle asti purettiin? Aurausmerkkihän poistettiin vasta joitakin vuosia sitten. | ||||
|
|
21.10.2017 18:57 | Hannu Peltola | ||
| Totta Ilkka puhut! Lisäksi oli tietysti minulle läheinen Great Northern Railway, jonka niminen rautatie löytyi sekä Iso-Britanniasta että USA:sta. | ||||
|
|
21.10.2017 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä selvitys vaunuista, en osannut arvioida pituutta koska luulin ATSF:n box car vaunua 65':ksi ja se olisi ollut 19,8 m pitkä. Pituus onkin siis tälle vaunulle. | ||||
|
|
21.10.2017 18:51 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni selvitys: Great Western Railroad on eri kuin brittiläinen Great Western Railway. GW RR oli Coloradossa toimiva sokeritehtaan rautatie joka kuljetti sokerijuurikkaita tehtaalle. (Myös Southern niminen rautatie toimi briteissä että Amerikan mantereella !) |
||||
|
|
21.10.2017 18:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi on no "1", kuvassa näkyy tunnusmerkkejä edessä seisojista huolimatta: Hytin kaiteet ovat pidemmät kuin kakkosessa, lämmittäjän etuikkunan alaosa on suojattu viidellä poikkiraudalla, kakkosen ikkuna on suojaton. Mies istuu hiililuukun päällä, siksi kai suojaus . Eskolassa poltettiin vain puuta. Hänen allaan on myös ojaimurin (paikallisesti "sysäri") letku. Inosta tulleet veturit olivat leveäraiteisia, toinen niistä on "Leena". Nämä kapearaiteiset tulivat (viimeksi) Helsingin ympäristön metsäradoilta, joista suurimmat olivat Pitäjänmäki, Espoo ja Tapanila. Inosta tuli Eskolaan raskaita kiskoja, jotka asennettiin suon ylitykseen. Ehkä sen takia huhu Inosta elää, vaikka asia on sotasaaliskonttorin kirjoilla. Kuvassa näkyvät kiskot vaikuttavat sellaisilta? Silloin ajoitus pitää paikkansa. https://vaunut.org/kuva/113042?s=1 | ||||
|
|
21.10.2017 17:59 | Joni Lahti | ||
| Muutenhan tämä on perin autenttinen maisema, mutta tuo rekrytointimainos I WANT YOU FOR U.S. ARMY on vuodelta 1917. Tietenkin se on voinut unohtua paikoilleen eikä kelikään ole sitä raiskannut. Toinen asia, jonka voisi ehkä korjata, on ihmisten liian kiiltävät vaatteet. | ||||
|
|
21.10.2017 17:44 | Joni Lahti | ||
| Naisilla on todella leveäteräiset lapiot. Niilä ei juuri kaiveltu kovaa maata, vaan ne soveltuivat esim. irtosoran levittämiseen. Tällä työmaalla näyttävät miehet olleet pomoja.... | ||||
|
|
21.10.2017 17:42 | Joni Lahti | ||
| Rata näyttää tilapäiseltä ja perin heppoiselta. Tämä voi olla todellakin tilapäisrata johonkin hiekkamonttuun, mutta missähän rakennettin rataa juuri 1920-luvun alkuvuosina? Monttu ei ole ollut pieni, maa-ainesta tästä on lähtenyt suuret määrät. | ||||
|
|
21.10.2017 17:39 | Joni Lahti | ||
| Maalin alta näkyvät vanhat merkinnät SVR. ja FJS. sekä kirjain D. Jos se on ollut D, mitä se olisi voinut tarkoittaa? | ||||
|
|
21.10.2017 16:59 | Matti Parkkonen | ||
| Riihimäen Telegrafikonepajan ja VR:n sähköteknillisen linjahallinnon historiikissa (Niilo Varjoranta 1976) kerrotaan: Työkunnille tehtiin 1910-luvulle vanhoista kalkkivaunuista majoitus- ja tarvikevaunuja. | ||||
|
|
21.10.2017 16:17 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan kuvaan kerätty Riihimäen koko lennätinkorjausryhmä ryhmäpotrettiin? Vaunussa istuva herra taitaa olla työnjohtaja, koska on ainoa, jolla on kravatti. Muutkin ovat laittautuneet parhaimpiinsa valokuvausta varten. Entä vaunu? Tämä on varmaankin vanhimmasta päästä Ga-sarjaa, koska on jo alennettu virkatarvevaunuksi. Minkäänlaisia jarruja ei vaunussa ole, mutta sentään aluskehys on jo terästä. Tekstit on tehty käsivaralta ja kirjoittaja ei ole hallinnut i-pisteiden käyttöä... | ||||
|
|
21.10.2017 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Alcoissa on tosiaan hauska ja poikkeava ääni! Jopa pienoismalleissa ääni on selvästi tunnistettavissa ja hyvinkin aidon kuuloinen. U-boatien osalta bongausmahdollisuudet ovat onneksi helppoja, Pertunkaan ei tarvitse kuin matkailla Pohjois-Karjalasta Tallinnaan ja bongaus onnistuu! (OK, eivät ole Virossa varsinaisia U-boateja, mutta EVR:n C36:t eivät aidoista hirvittävästi poikkea ja äänet ovat samat). Ja Kari: totta, pienoisrautatiehommissa tarvitsee aina silloin tällöin Jumalan kättä... |
||||
|
|
21.10.2017 16:01 | Kari Haapakangas | ||
| Vasemmanpuolimmaista henkilöä ei nykypäivän stantardeilla pidettäisi työvoimana, mutta aikakausi huomioiden... | ||||
|
|
21.10.2017 15:56 | Kari Haapakangas | ||
| La mano de Dios ;) | ||||
|
|
21.10.2017 15:46 | Kari Haapakangas | ||
| Portaissa sattunut selevä mittavirhe, joka on pitänyt käytännön elämässä korjata :) | ||||
|
|
21.10.2017 14:18 | Perttu Karttunen | ||
| Mitä YouTubesta katsellut vanhoja pätkiä Alcoista niin onhan niissä mukavat äänet. Tosin ihan ehdoton suosikkini on U-Boateiksi ristityt veturit |
||||
|
|
21.10.2017 12:43 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana ja komppaan Eljasta tunnistuksessa: kuvassa on venäläinen Ov. Sarja tunnettiin Venäjällä (litteran mukaan) lempinimellä Ovetshka eli pikku lammas. | ||||
|
|
21.10.2017 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Maalauksesta välittyy tunnelma ertittäin hyvin. On helppoa kuvitella, että juuri tällaiselta on RLR:n varressa näyttänyt 1940-luvulla. | ||||
|
|
21.10.2017 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Strasburg Railroadista löytyy lisätietoa mm. oheiselta Wiki-sivulta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Strasburg_Rail_Road Veturi #90 on 2-10-0 -pyöräjärjestyksellä ja se valmistui Great Western Railroadille 1924. | ||||
|
|
21.10.2017 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen Pennsyn 65' Mill Gondola, mutta tässä kuvassa on modernisoimaton vaunu. Sarja voisi olla G26a, joka valmistettiin 1940-1942. Kuvassakin vaunu on teräslastissa. | ||||
|
|
21.10.2017 12:01 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on PRR:n 65' Mill Gondola, joka kehitettiin erityisesti terästehtaiden kuljetuksiin. Kuvan vaunu on todennäköisesti 1960-luvulla modernisoitua G26c-sarjaa. Pennsylvania Railroadin taru oli päättynyt jo 1968 ja tässä vaunut ovat osa Penn Centralin kuljetusjärjestelmää. Vuoden kuluttua vaunun omistaja muuttuu Conrailiksi. | ||||
|
|
21.10.2017 11:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Toimivat ne siihen asti että veturi tuli tien kohtaan. Olisipa ehtinyt saada videon. | ||||
|
|
21.10.2017 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Stirmouth-radalla kaikki osa-alueet olivat hyvin tasapainossa ja myös kalusto oli tosiaan sen näköistä, että sillä on ollut pitkät työvuodet Coloradon vuoristossa. | ||||
|
|
21.10.2017 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Alainilla on siis käynyt pieni käpy puskutraktorin osalta! Malli on Athearnin valmistama noin viiden vuoden takaa. Ford tosiaan kuuluu amerikkalaiseen maisemaan erottamattomana osana! Kuvan malli on Classic Metal Worksin valmistama. | ||||
|
|
21.10.2017 10:05 | Markku Knuutti | ||
| Uudemman raput :) | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa Haapajärven radalla |
21.10.2017 01:43 | Oskari Kvist | ||
| Mahdetaankohan Saarijärvi-Haapajärvi-välille tehdä isompaa remonttia (päällysrakenne+kiskot) jossain vaiheessa, kun Äänekoski on yllättäen lisännyt tämän rataosan liikennettä merkittävästi? Sinänsä miellyttävää nähdä, että näin on käynyt ja rataosalla näyttää olevan positiivinen tulevaisuus edessä, raakapuuta kun Äänekoski tarvitsee jatkossakin ja paljon. Oma osansa rataosan käyttöön on varmasti myös sillä että Iisalmi-Ylivieska ei ole sähköistetty rataosa (sähköllä joutuisi kiertämään todella pitkän matkaa Ylivieskasta Äänekoskelle), ja Haapajärveltä pääsee näppärästi Äänekosken suuntaan. | ||||