Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Ruskaa Haapajärven radalla
 
21.10.2017 01:43 Oskari Kvist  
  Mahdetaankohan Saarijärvi-Haapajärvi-välille tehdä isompaa remonttia (päällysrakenne+kiskot) jossain vaiheessa, kun Äänekoski on yllättäen lisännyt tämän rataosan liikennettä merkittävästi? Sinänsä miellyttävää nähdä, että näin on käynyt ja rataosalla näyttää olevan positiivinen tulevaisuus edessä, raakapuuta kun Äänekoski tarvitsee jatkossakin ja paljon. Oma osansa rataosan käyttöön on varmasti myös sillä että Iisalmi-Ylivieska ei ole sähköistetty rataosa (sähköllä joutuisi kiertämään todella pitkän matkaa Ylivieskasta Äänekoskelle), ja Haapajärveltä pääsee näppärästi Äänekosken suuntaan.
kuva 20.10.2017 23:59 Visa Pöntinen  
  Niin tosiaan on, ja raakapuuvaunut sopii niiden vedettäväks ku nenä päähän
kuva 20.10.2017 23:57 Visa Pöntinen  
  Joo, siinä junassa josta on tässäkin sarjassa kuvia, eli 53344 (tai 3344). Ne kaks läpikulkevaa eli 3344 ja 3343 on uusissa säännöllisen liikenteen listoissakin ja se 3343 on illalla kulkeva tyhjävaunu Äki-Yv. Tällä kertaa veturit tuli aamulla Ylivieskasta, toi tyhjät vaunut lastaukseen ja haki täydet lastausraiteelta ratapihalle. Se veturipari palas Ylivieskaan josta tuli heti perään eri veturit, jotka nappas täyden letkan ratapihalta ja jatko suoraan Äänekoskelle. Lyhyt pysähdys niillä oli ainakin Kannonkoskella ja Saarijärvellä, mut ilmeisesti vaan liikenteenohjauksellisista tai muista syistä
kuva 20.10.2017 22:37 Osku Reinikka  
  En ole koskaan tämän luukun alle kurkistanut mutta erästä Friedmannia jonka syöttömäärä on 10 500 l/h olen kyllä vilkuillut useammankin kerran viimeaikoina.
kuva 20.10.2017 22:31 Oskari Kvist  
  Human error?
kuva 20.10.2017 22:27 Oskari Kvist  
  Menevätkö ne ns. läpikulkevana suoraan Haapajärvi-Äänekoski-suuntaan?
kuva 20.10.2017 21:30 Juhani Pirttilahti  
  Romuttamolta saa mustekynällä allekirjoitetun romutustodistuksen.
kuva 20.10.2017 21:19 Mikko Nyman  
  Mikä lasketaan romuttamoksi nykypäivänä? Onko vastikkeeton romutus romutusta?
kuva 20.10.2017 21:13 Ari-Pekka Lanne  
  Jos sattuisi vielä niin, että viereiselle raiteelle olisi seisahtunut kuomullinen moottoriresiina, rata-auto tai hurunmuna, josta on availtu moottorivaunun puoleen antavia sivuikkunoita, saattaisi moottorivaunu puhaltaa kaiken sen harmaan usvan moren kabiiniin. Maanteillä vastaava riski piilee mahurilinjavaunuissa, joiden savutorvi sojottaa kyljen alta sivulle.
Kuvasarja:
Ruskaa Haapajärven radalla
 
20.10.2017 21:05 Tuomas Pätäri  
  Itse asiassa rataosalla vain Suolahden (ja Haapajärven, jos lasketaan) kuormauspaikat kuuluivat "tavoitetila 2018" -verkostoon, ja nuo muut olisivat "käytettävissä, kunnes niiden käyttö edellyttää investointeja rataverkkoon." Mutta tämän vuoden 2011 kehitysselvityksen jälkeen on tullut muutoksia tilanteeseen - vahvimpana tietysti Äänekosken laitos - jotka saattavat sotkea pakkaa.

Mutta siis, ovat toiminnassa ainakin niin kauan kun investointeja rataverkkoon ei niiden osalta vaadita.
kuva 20.10.2017 19:30 Joni Lahti  
  Upeasti säistetty liikkuva kalusto! Ei näytä muoviselta/peltiseltä leikkikalulta.
Kuvasarja:
VyRy:n retki lahden teollisuusradoille vuonna 1970
 
20.10.2017 19:22 Arttu Rajala  
  Lisää kiitos!
kuva 20.10.2017 18:11 Edvard Beijar  
  En tiedä.
kuva 20.10.2017 17:44 Heikki Jalonen  
  No voihan siinä olla käynnissä ihan rehellinen vaahterasiirapin keittokin... Myös ne laitteet ovat monikäyttöisiä.
kuva 20.10.2017 17:41 Heikki Jalonen  
  Jostain avaruuden aikapoimusta on sinne tipahtanut pieni Case M-sarjan puskukonekin... Sellaista vuosien 2005...2010 tietämillä tuotettua mallia. Ei olisi kaukana, etteikö se jopa olisi (Puolassa!!!) hieman myöhemmin tehty Dressta TD-8. Ei kuitenkaan ihan.

Oikealla perin asiallinen Ford (F-5, noin 1951-54) lastivaunu, se on Americanaa aidoimmillaan.
kuva 20.10.2017 17:34 Thore Mattsson  
  Puomit eivät Toimi??
Kuvasarja:
Ruskaa Haapajärven radalla
 
20.10.2017 17:25 Pasi Utriainen  
  Kuinkahan kauan noita kaikkia lastauspaikkoja pidetään käytössä, sillä ainakin Saarijärven ja Kannonkosken lastauspaikat alkavat olla aika heikossa hapessa. Puutavara-autot kynti lähes akseliaan myöten liejussa alkusyksystä.
kuva 20.10.2017 17:18 Pasi Utriainen  
  Jotain häikkää tämän matkanteossa oli, koska juna saapui 80 min myöhässä Yaralle. Tosin maanantaina pyörä lipsahti useamman kerran Juankoskella (lopulta 4½ tunnin myöhästyminen).
kuva 20.10.2017 15:57 Mikko Herpman  
  Kas sattumakuvana tuli.. Mikähän on tuo toinen pumppu kattilan kyljessä, etummainen toki ilmapumppu mutta onko tuo taaempi kattilan vedensyöttöä/esilämmitystä varten?
Kuvasarja:
Ruskaa Haapajärven radalla
 
20.10.2017 13:25 Visa Pöntinen  
  Suosittelen, tuolta löytyy ties mitä kuvauspaikkoja. Vanhat liikennepaikat oli kyllä tosi mielenkiintoisia, toi on niin asumatonta seutua että radan varret on aika alkuperäisessä kunnossa ja tasoristeyksiäkin on melkoisesti. Tuolla myös lastataan vielä yllättävän monessa paikassa: Saarijärvellä, Kannonkoskella, Keitelepohjassa, Pihtiputaalla ja tietysti Haapajärvellä
kuva 20.10.2017 12:42 Jaakko Hakala  
  Tästä hienosta setistä oma lempparini, upea kuva. :) Komean värinen käytävä veturilla ja vaunuilla kuljettavanaan, hyvin sopii veturi värimaailmaan. Kiva nähdä vielä deevereitä ilman radio-ohjausmahdollisuutta.
kuva 20.10.2017 11:54 Hannu Peltola  
  Piti ihan mielenkiinnosta tarkistaa 1:1 esikuvista rakennustapa ja näköjään esikuvissa on esiintynyt kahta eri tapaa: tapa, jossa vinotuet ovat Pasin mainitsemalla tavalla eri puolilla pystypuita tai sitten toisena tapana on tehty tämän kuvan mukainen risti vinotuista. Missään esimerkkikuvassa ei tosiaan ollut naulaa vinotukien risteyskohdassa.
kuva 20.10.2017 11:39 Pasi Seljas  
  Komea maisema ja hyvin tehty. Tuon ristikkosillan vinotuet olisi kyllä todellisuudessa laitettu eri puolille pystypuita. Eikä "naulaa" risteävään kohtaan. pieni kauneusvirhe.
kuva 20.10.2017 10:20 Henri Heikkinen  
  romuttamollekko
kuva 20.10.2017 09:18 Tero Virta  
  Heh, meinasi aamukahvi mennä väärään kurkkuun, kun katsoin, että joku hyppää liikkuvasta junasta. Mutta onneksi se on tuo varoituslaitoksen valoyksikkö.
kuva 20.10.2017 09:03 Jouni Hytönen  
  Kriisivarastokuntoisena? Mikä toimija sen sitten kunnostaa näyttelykuntoiseksi?
kuva 20.10.2017 02:37 Mika T. Polamo  
  Seuraavaksi tullee:

Rautatiekalustoa kahdelta vuosituhannelta: Sähköveturi Sr2 3216 1000-luvulta ja Sähköveturi Sr2 3246 2000-luvulta.

Tästä tietty päättelemme, että Sweizissä on ollut pitkä, karkeasti tuhatvuotinen sähköwetureitten walmistusperinne.

Rokettitierettä.
kuva 20.10.2017 00:37 Jorma Toivonen  
  Saattaa jo ensi viikolla (26.10.2017) koristaa raidetta Hr1 1012 ( https://vaunut.org/kuva/122352 ).
Kuvasarja:
Ruskaa Haapajärven radalla
 
19.10.2017 23:17 Hannu Peltola  
  Mielenkiintoinen kuvasarja! Tämä rataosa on jäänyt minulle täysin vieraaksi Saarijärven pohjoispuolisilta osilta. Tuonne pitääkin tehdä kuvausmatka jossain sopivassa vaiheessa!
kuva 19.10.2017 23:11 Eljas Pölhö  
  Tiedostojen lataamisessa on joku ongelma. Yritän uudelleen perjantaina.
kuva 19.10.2017 22:59 Jyrki Talvi  
  Mannen Market valmistaa sitä itseään pimeille markkinoille.
kuva 19.10.2017 22:56 Hannu Peltola  
  Kuvan junan rautatiestä voisi lisätä pienen yksityiskohdan: aikanaan amerikanenglannissa tunnettiin verbi to wabash, joka tarkoittaa ryntäämistä eteenpäin hurjalla vauhdilla. Verbin syntyhistoria juontaa juurensa Wabash Railroadin kuuluisiin suurten höyryvetureiden vetämiin kiitotavarajuniin, jotka halkoivat Keskilännen tasankoja jopa 100 mailin tuntinopeuksilla.

Toinen alue, jossa Wabashin junat ovat tulleet tutuiksi on Aku Ankka! Useammassa sarjassa ankat matkustavat Cannonball-junalla, joka luonnollisesti viittaa Detroitin ja St. Lousin välillä kulkeneeseen Wabashin kuuluisimpaan pikajunaan. Lisätietoa Wabash RR:stä löytyy mm. Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Wabash_Railroad
kuva 19.10.2017 22:25 Petri Nummijoki  
  Ällistyttävä määrä. Turistin perusteella Porkkalan liikenteeseen olisi pitänyt riittää neljä junarunkoa ja montaa vaunua niissä ei ollut ainakaan säilyneiden kuvien perusteella. Olisi luullut, että puolella tuosta määrästä pärjättäisiin varavaunut mukaan luettuna helposti.
kuva 19.10.2017 21:49 Juhani Pirttilahti  
  Kylmäkone siellä luukun alla taisi olla.
kuva 19.10.2017 21:44 Tommi K Hakala  
  Mikko: Tuon vaunuletkan koon määrittää tehtaan toiminta ja logistiikka Vuosaaren sataman välivaraston kanssa, ei veturien vetokyky.
kuva 19.10.2017 20:47 Jukka Voudinmäki  
  Punavalkoiset veturit näyttävät erityisen hyviltä tällaisissa ruskaolosuhteissa.
kuva 19.10.2017 19:36 Eljas Pölhö  
  Porkkalan kauttakulkua varten ikkunaluukuilla oli 1.6.1955 varustettuna A 80, 11 kpl Ci, 6 kpl Di, 4 kpl DEi, 29 kpl Ei, 2 kpl Eik, 7 kpl Fo, 5 kpl F, Ge 30113, R 2012, 2014 ja 2015, 9 kpl Po ja 4 kpl Pe (yhteensä 82 vaunua).

Laitan vaunukohtaisen luettelon arkistosivulleni myögemmin tänään.
http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 19.10.2017 18:56 Petri P. Pentikäinen  
  Taustalla näyttäisi roikkuvan VR Cargo Kuljetusverkko -kartta, jollainen julkaistiin kartan reunassa olevalla Sim-junan kuvalla varustettuna ainakin 1.5.1991.
kuva 19.10.2017 18:26 Reino Kalliomäki  
  Veturia ja vaunuja katselin, kaivinkone-experttejä arvaan löytyvän sen alan yhdistyksestä. Iso koura vaatii isot vaunut.
kuva 19.10.2017 16:47 Niko Padatsu  
  Arvokilven mukaan tyhjänä 26t, kuormattuna 50t ja vaihtopaino 46t.
kuva 19.10.2017 16:09 Mikko Mäntymäki  
  Tommi, helpompi niputtaa yhdeksi 2800t junaksi. Timo kuvasta on apua vaunun esittelyn luomisessa.
kuva 19.10.2017 15:57 Jimi Lappalainen  
  Tähän voisi linkata tällaisen videon: https://www.youtube.com/watch?v=942Q6TZI7RU
Kuvasarja:
VyRy:n retki lahden teollisuusradoille vuonna 1970
 
19.10.2017 15:03 Timo Järvi  
  Mukava kuvasarja :)
kuva 19.10.2017 13:52 Heikki Jalonen  
  Ehkä tuo kuva sittenkin on Imatran voimalaitostyömaalta!

Mitä tarkemmin kuvaa tiirailen, sitä luultavammalta alkaa tuntua, että tuo kaivinkone on kiskoalustainen. Olettamusta vahvistavat etualalla näkyvät kiskoelementit, eivät ne mitään kenttäradan osia ainakaan ole. Tuollainen kiskoilla kulkeva kaivinkonehan itse nosteli eteensä tai taaksensa tarvitsemansa radan osat sopivina elementteinä, jotka sitten pultattiin alusrataa jatkamaan.

Kaivinkoneestahan Sinä Reino tiedät enemmänkin kuin minä, juuri Sinun kuvasarjassasihan on paras otos mitä Imatran M&H-kaivinkoneesta mistään löytyy, parempi kuin finna-arkiston kuva jota vertailumielessä katselin. Linkki vorg-kuvaan: https://vaunut.org/kuva/104678?s=1

Tuossa kuvassa täsmäävät monet yksityiskohdat vielä paremmin tuohon ketjun aloituskuvaan. Ja myös tuo junan veturi on peräti samanlainen, vain lyhty puuttuu tuossa ketjun aloituskuvassa, mutta se voi vain olla korjuussa jos ei ole ollut vuodenajan puolesta tarpeen. Myös vaunusto, sen mitä siitä nyt näkee, vaikuttaa hyvin samankaltaiselta.

Puttosharjun (kirja Heikki Kellomäki, s. 43) työkuvassa kaivinkoneen alavaunu tai alusrata eivät ole näkyvissä, joten siitä ei voi asiaa erottaa. Yksi varma ero kuitenkin on: Porin-Haapamäen radan (kuvissa olevissa) kapearaiteisissa työjunissa maan kuljetus tapahtuu poikkeuksetta tavallisilla kuuppavaunuilla. Nuo otsikkokuvan vaunut ovat erilaisia, sellaisia ei kirjassa esiinny.

Huomattakoon lisäksi: on täysin mahdollista, että kyseessä on yksi ja sama kaivinkone, Virroilla vain myöhemmällä työmaallaan. Ei niitä Suomenmaassa niin pilvin pimein ollut, että joka työmaalle ihan ikioma olisi riittänyt. Ja vetureihin pätee sama.

Joten, päätellään: kuvasarjan otiskkokuvan ottopaikka on Imatran voimalaitostyömaa, vuosi 1925 tietämillä.
kuva 19.10.2017 13:46 Petri Sallinen  
  Vaunujen hankintaa koskevat listaukset antavat tarkempaa tietoa kuin SVR:n vuosikertomusten listaukset. Kuva Gabd-vaunusta 2042 on siinä mielessä kätevä, että se näyttää kiistattomasti vaunun korityypin. Nyt vain selvittämään vaunuyksilön historia. Kun tämä on selvitetty, tiedetään se, minä vuonna otettiin käyttöön ainakin yksi pystylaudoitetulla korilla varustettu Gabd. Tämän perusteella taas voi syntyä ajatus myös siitä, että miksei muitakin:)

Gabd-vaunu ei ehkä ole paras mahdollinen etsinnän kohde, koska vaunuja oli vuonna 1885 vain kaksi kappaletta — tosin litteraa olennaisempi tässä tapauksessa on korin malli. Sen syntyvuottahan tässä metsästetään.

Hankintatietojen perusteella voidaan Gabd-vaunun mittoja verrata muihin litteroihin sijoitettujjen umpitavaravaunujen korien mittatietoihin. Tämän tiedon perusteella taas voidaan ehkä päätellä muiden vaunujen rakenne. Ihanteellista olisi tietenkin löytää riiitävä kattaus eri vaunutyyppien konepajapiirustuksia. Ehkä niitä vielä löytyy, kun riittävän ahkerasti kaivetaan — ehkä ei, jolloin on tyydyttävä niukempaan lähdeaineistoon spekulaatioilla höystettynä. Mieluummin edes näin kuin ei mitään. Jos joku tulevaisuudessa löytää jotain uutta, niin korjattakoon sitten virheelliseksi osoittautuneet asiat.

1800-luvun vaunujen tietojen selvittäminen ei ole mitenkään simppeliä. Kuulisin mieluusti, minkälaisen metodin sinä olet valinnut tietojen metsästämiseen — se on paljon mielenkiintoisempaa kuin se, miten asiaa ei ainakaan pitäisi yrittää selvittää :)
kuva 19.10.2017 13:16 Timo Keski-Petäjä  
  Onko tästä mitään apua: https://vaunut.org/kuva/122762 .
kuva 19.10.2017 12:59 Teppo Niemi  
  Taitaa A91, eli junan viimeinen vaunu olla vielä laiturissa.
kuva 19.10.2017 12:59 Mikko Nyman  
  Juhani: nyt vasta oivalsin tuon Rt(x):n kattoluukun. Mikäs virka tuolla on? Eväksen täydennys tuskin on tapahtunut katon kautta. Sitä ei kai myöskään ole tarkoitettu avattavaksi hellekelillä.
kuva 19.10.2017 12:05 Mikael Sahervo  
  Mä en tiennykkä että Kana on keskiajalta.
kuva 19.10.2017 12:01 Kurt Ristniemi  
  [lainaus]"Vakiintunut käsite" ja "vakiintunut ilmaisu" ovat kaksi eri asiaa.[/lainaus]

Niin ovatkin: Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö.
Pragmaattisesti ne johtavat samaan: vakiintunut ilmaisu viestii vakiintuneen käsitteen merkityssisällön. Ilman kognitiivista merkityssisältö-tarkoitusta vakiintuneella ilmaisulla ei olisi mitään mieltä.


Mutta semantiikka sikseen, ja palataan 'Ga-tyyppiin':

Jos pyrkimys 'Ga-tyypin' (ulkopuolinen pystylaudoitus) synnyn ajoittamiseen perustuu SVR:n vuosikertomusten vaunuluetteloihin, niin se ei voi onnistua. Ensinnäkin vuosittaiset luettelot eivät ota kantaa vaunujen rakennemalliin, vaan ainoastaan litteraan. Toisekseen luetteloissa ei eritelty erikseen G- ja Ga-vaunuja, vaan ne listattiin yhtenä ryhmänä. Ja vieläpä niin että eri vuosina tuo ryhmä nimettiin eri tavoin: joskus nimikkeellä G ja joskus nimikkeellä Ga: Vuoteen 1901 asti nimike on G, siitä eteenpäin Ga. Vuoden 1912 luettelossa littera G on jälleen mukana, mutta yhdessä Ga:n kanssa katetun (yleis)tavaravaunun litterana. Vuonna 1913 ryhmän litteroina ovat jo G, Ga ja Gb. Tässä Gb on uuden sukupolven yhdysliikennekelpoinen vaunu, joka uustuotannossa korvasi Ga:n.
SVR ei selvästikään katsonut tarpeelliseksi erotella ryhmään kuuluvia vaunuja erikseen litteroittain. Siten ei näiden luetteloiden perusteella voida tietää, paljonko kunakin vuonna oli G- ja Ga- (tai Gb-)vaunuja.

Tämän litteroiden yhteenniputtamisen vahvistaa vielä vuoden 1911 vaunukuvasto, jossa vaunut ovat yksinomaan litteralla G. Täsmälleen samat vaunut ovat täsmälleen saman vuoden vaunuluettelossa yksinomaan litteralla Ga.

Ja kuten tiedetään, littera Ga ei ilmestynyt tyhjästä vuonna 1901, vaan se oli samassa merkityksessä olemassa jo vuoden 1896 litterauudistuksesta lähtien. - Ja luetteloissa kyse on siis vain litteroista, ei vaunujen rakennetyypeistä. Siten luetteloiden perusteella emme voi tietää, mitkä G- Ga- tms vaunut olivat vanhaa rakennetta ja mitkä uutta 'Ga-tyyppiä'.


Mitä taas tulee ajatukseen, että varhaiset 'Ga-tyypin' vaunut olisi numeroitu vain sarjaan G, se ajatus voidaan hylätä. Kuvan https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0033lb vaunu kun on Antin omasta mielestä sitä vanhaa tyyppiä: "Kuvan Gabd on mielestäni selkeästi vanhempaa tyyppiä." Ts. varhaista 'Ga-tyyppiä' numeroitiin todistettavasti jo ennen vuotta 1896 myös ainakin litteran Gabd alle.


'Ga-tyypin' vaunusta on lukuisia erilaisia versioita, jarrukoppeja eri paikoissa, 2- tai 4-ikkunaisia, erilaisin jarruin, erilaisin alustarakentein yms. - Jokainen pitkään käytössä oleva vaunumalli kehittyy ajan kuluessa. Lisäksi eri valmistajat saattavat rakentaa ykstyiskohdiltaan eroavia vaunuja. Silti kyse on samasta vaunutyypistä ja samasta litterasta.
kuva 19.10.2017 11:16 Jukka Voudinmäki  
  Eikös tässä olla jos ei Salpausselän seisakkeella, niin ainakin hyvin lähellä sitä.