|
|
26.09.2017 22:06 | Jukka Ahtiainen | ||
| Lapsuuden junamatkoilla vaunussa istuva junanlähettäjä sanoi näillä paikkeilla "Uusikylä". Vuoden 1958 'Turistissa' Nastolan liikennepaikka oli kilometrillä 146 ja Uusikylä 151. Edelleen itään päin mentäessä tässä ollaan sekä Markun mainitsemalla kilometripylväällä että paikannusmerkillä 156. Komeaa on seutu, missä rata kulkee Salpausselän harjulla. | ||||
|
|
26.09.2017 21:44 | Petri Nummijoki | ||
| Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1963 väittää Hyvinkäällä olleen vyörytyslaitoksen, joten olisiko Jorma ollut paikan tunnistuksessa oikeassa alusta lähtien? | ||||
|
|
26.09.2017 21:43 | Simo Virtanen | ||
| Onko tällä peruskorjauksella jokin syy? Alkaako öljysatamaan säännölliset junakuljetukset? | ||||
|
|
26.09.2017 21:25 | Tapio Nikula | ||
| Pieksämäen vyörytyslaitos oli keskellä "laania" ja laitoksen edessä oli vain 2 raidetta. Tuo vyörytyslaitos on ratapihan reunalla. Pm siis ehdottomasti suljettu pois. | ||||
|
|
26.09.2017 21:14 | Heikki Kannosto | ||
| Kotimainen valmistus ei ole lainkaan mahdoton vaihtoehto. Jossakin koti- tai käsiteollisuushistoriikissa on ammoisenaikainen mainos hevosvetoiseksi tarkoitetusta ja aivan supisuomalaisesta ruumisvaunusta (jalakset talvikäyttöä varten taisivat sisältyä hintaan) ja jos sellaiselle on ollut markkinoita niin mikseipä omnibusvaunullekin. "Sääli että paratiisiin mennään ruumisvaunuilla!" - Stanislaw Jerzy Lec |
||||
|
|
26.09.2017 18:57 | Mikko Nyman | ||
| Tässä – onneksi väliaikaiseksi jääneessä – keksinnössä, jonka lobbarina myös muuan rinnakkaisratamies tunnetaan, ei ollut kyllä järjen hitustakaan. Näin Casio-pohjalta sanoisin, että tämä Pm–Var–Pm-leikkipendeli olisi voitu hoitaa jopa ihan järkevästi ja kustannustehokkaammin busseilla, ehkä myös tilatakseilla. Nyt tilanne on onneksi toinen. |
||||
|
|
26.09.2017 18:37 | Heikki Jalonen | ||
| Tuossa Omnibus-Waunun edessä on muuten oikein perinteistä mallia oleva kaasulyhty, liekkipolttimella. Kaupunkikaasulla toimiva, kaasun (vielä vuonna 1892) toimitti Helsingin Kaasuvalaistusosakeyhtiö, joka oli aloittanut toimintansa 1860. Helsingin Kaupungin Kaasulaitos siitä muodostettiin vuonna 1900. | ||||
|
|
26.09.2017 18:28 | Heikki Jalonen | ||
| Onpas hieno! Katsokaapa tuota Omnibus-Waunua jolla matkustavainen pääsee hyvin kätevästi hotelli Seurahuoneelle (Hotel Societetshuset Hôtel)! Palvelulaji, jota nykypäivän hotellit eivät Suomessa enää tarjoile... Seurahuoneen palveluvaunujen takana on toisetkin vastaavat vaunut. Teksti niiden kyljessä on jotain muuta; se ei valitettavasti ole luettavissa tämän kuvan perusteella. Mutta huomatkaapa, kuinka identtiset nuo kahdet vaunut ovat! Uskaltaisi päätellä, että ne ovat teollista sarjatuotantoa. Kotimainen valmistus tuntuisi kuitenkin jotenkin epätodennäköiseltä tuollaisessa erikoistuotteissa - koko Suomessa kun tuskin oli tuollaisia vaunuja muutamaa kymmentä useampaa. Ehkä ne ovat saksalaista valmistetta? Helsingin (tai tietysti myös koko Suomen) markkinat olivat siis riittävät alan maahantuonnille ja kaupalle. Minkähänlaista mahtoi olla tuo hevosvaunuala kauppatoimialana tuolloin? Olisiko kellään hyvää vinkkiä alan tutkimuksista tai vastaavista? Tai lehdistölähteistä tai vastaavista? Tai alan toimijoiden julkaisuista? |
||||
|
|
26.09.2017 12:17 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tuon 43 kg:n kiskoksi tunnistatte niin melkein kuvan pitäisi olla Riihimäen varikon ajoilta, jonne Eljaksen arkistosivujen mukaan veturi oli siirtynyt kesään 1957 mennessä ja kuvauspaikka siten jossain Turku-Tampere-Kouvola-linjan eteläpuolella. Sitä varhaisemmalla ajalla ei ollut raskasta kiskotusta oikein Oulua ja Iisalmea lähelläkään. Pieksämäkikin taitaa olla aika kaukana ajatellen, että sinne olisi halkopolttoisella Hv4:lla ajettu Iisalmesta asti. Tietysti, jos veturi on ollut toisella varikolla lainassa tai konepajamatkalla niin kuva voisi olla muualtakin. | ||||
|
|
26.09.2017 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, kuvassa on 50-jalkainen AT&SF:n Box Car. Kuvan vaunu on varustettu Shock Control -alustalla, jossa oli 25 senttiä liukuva keskipalkki. Tämä tarjosi pehmeämmän kyydin ja vähensi lastien vahingoittumista. Ensimmäinen AT&SF:n Shock Control -vaunusarja valmistui 1958 ja vuodesta 1961 alettiin rakentaa rinnalla Super Shock Control -alustoja. Kuvan vaunu voisi hyvin olla 1950-luvun sarjaa, mm. ovi on vielä perinteinen kapea AAR:n vakio-ovi. SL-teksti vasemmassa yläkulmassa paljastaa, että vaunussa on lämpöeristys. Vielä muokkaus: Kuvan vaunun vaunusarja näkyy olevan Bx-81. Ensimmäinen Shock Control -vaunusarja oli Bx-77 eli tämä kuvan vaunu on tosiaan varsin aikaista valmistetta. |
||||
|
|
26.09.2017 11:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Aikataulukirjan A-osa 1957 luettelee vyörytyslaitokset (pvl). Monilla muilla paikoilla mainitaan hihnakuljetin (phk), eikä aina vyörytyslaitetta ole purettu, kuten esim. Karjaa ja Rovaniemi. Useat pienet polttoainekatokset on merkitty pvl. Katajanokka, Länsisatama, Pasila, Lyly, Inha, Vaasa, Jepua, Ylivieska, Olhava, Kemi, Kotka, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Vaala, Syrjä, Joensuu, Korte, Kintaus, ja Jyväskylä.. Mielestäni sopisi Kontiomäeksi, mutta K 43 ? https://vaunut.org/kuva/6835?t=vy%25C3%25B6rytyslaitos |
||||
|
|
26.09.2017 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Mutta polttoaineen antopaikan korkeus näyttää suurelta verrattunan Savonlinnaan. Millä kaikilla liikennepaikoilla on ollut vyörytyslaitos? | ||||
|
|
26.09.2017 11:11 | Petri Sallinen | ||
| Voisiko olla Savonlinna? | ||||
|
|
26.09.2017 11:01 | Tapio Nikula | ||
| Meinasipa unohtua. Kirjokiveä pommitettiin sodan aikana ainakin kerran. Yksi pommikuoppa on kakkosraiteella olevan Hurun oikealla puolella (takaoikealla). Kuoppa häämöttää kuvassa 3. raiteen välittömässä läheisyydessä. vuonna 1952 kuoppa näytti vielä ihan uudelta. | ||||
|
|
26.09.2017 10:58 | Tapio Nikula | ||
| Asuin Kirjokivessä vuosina 1951-53. Kesällä 1952 tultiin mutsin kanssa kaupasta Horpusta ja Vuohijärven ja Kirjokiven välillä oli isohko metsäpalo. Kirjokivestä löytyi sitten kaksi täyspitkää tavarajunaa ja palojuna tungettuna 4. raiteelle. Mottimme oli siis 4. juna asemalle. Tuohon aikaan sattui usein kauppareissulla alle vanha 2-akselinen avosiltainen matkustajavaunu. Muistan jopa lämmityskamiinan, joka oli muistaakseni keskellä vaunua. Kirjokivessä ei siis ollut kauppaa. Hillosensalmella ja Vuohijärvellä (Horpussa) oli. Horpussa kaupan rakennus on edelleen pystyssä, samoin Hillosensalmella osuuskaupan rakennus radan itäpuolella. Hillosensalmen toinen kauppa oli rannassa laiturilla. Samassa laiturissa oli usein kiinnitettynä Kymiyhtiön höyryhinaajia | ||||
|
|
26.09.2017 10:57 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Juurikin näin. Vanha Honkalahti löytyy selän takaa: https://jptr.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvia/Kuo-Sij/467+-+IMG_7062.jpg | ||||
|
|
26.09.2017 10:11 | Pasi Utriainen | ||
| Veikkaisin, että vuoden 2047 vertailukuvaa ei voi enää ottaa samoilta jalansijoilta. Sen verran isoja muutoksia ympäristössä tapahtuu kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla, kuten valtava teknologinen harppaus vuodesta 1987 tähänpäivään. | ||||
|
|
26.09.2017 09:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Tällainen hirvitys se Joensuuhunkin tulee, tosin talot ovat havainnekuvassa rumempia | ||||
|
|
26.09.2017 09:22 | Pekka Porkkakoski | ||
| Hyvinkäällä ei ollut vyörytysrakennelmaa, ei asemalla, eikä Hangon ratapihalla. Veturin alla olevat kiskot ovat K22- tai K25 -tyyppiä. Alaoikealla raide näyttää olevan K43-kiskoilla. | ||||
|
|
26.09.2017 09:22 | Pasi Utriainen | ||
| Tämä on siis Kelloniemen radan Honkalahti eikä pääradan Honkalahti, kuten aluksi luulin. | ||||
|
|
26.09.2017 09:10 | Jouni Halinen | ||
| Tämähän on tosiaan varavoimalaitos, jossa on 6 kappaletta kaasuturbiineita, jotka ovat modifioitu jostain lentokoneissa käytetystä suihkumoottorista. Esim. Salmisaaressa olevat kaksi kaasuturbiinia ovat DC-8:sa käytettyä moottorityyppiä. https://vaunut.org/kuva/19442?paik=salmisaari. Kokonaisteho on 180 MW Tällainen vaunu lymyilee voimalaitoksen lähettyvillä https://goo.gl/maps/U8nS2G73VtQ2 |
||||
|
|
26.09.2017 07:44 | Markku Sakari Meriluoto | ||
| Jukka, kuvauspaikka Uusikylä on aivan oikein: maarekisterikylä Uusikylä, rataosa Uusikylä-Mankala, risti kilometripylvään 156 kohdalla. Kuntien yhdistymisen Lahti+Nastola 2016 jälkeen "Nastola" tarkoittaa ainoastaan Nastolan maarekisterikylää (kirkonkylää) kauas länteen tästä paikasta, Nastolan seisaketta jne. Lahden kaupungissa tässä kyllä ollaan, mutta ei ainakaan Nastolassa. | ||||
|
|
26.09.2017 07:26 | Jouni Ijäs | ||
| Sähköistys ei näköjään ollut vielä valmis. | ||||
|
|
26.09.2017 07:19 | Jouni Ijäs | ||
| Onko sähköt ollut pois langoista vai ihan normaalitilanne? | ||||
|
|
25.09.2017 23:08 | Jouni Hytönen | ||
| Voi sanoa, että viimeinkin tämä tapahtui. Jospa nyt ei vähään aikaan tulisi miltei jokakesäiseksi perinteeksi muodostuneita Savon radan myrskytotaalikatkoja. | ||||
|
|
25.09.2017 23:02 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin itse: https://vaunut.org/kuva/122319 | ||||
|
|
25.09.2017 22:42 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ei ollut havaintoja, mutta oli kyllä siistissä kunnossa päälle päin, toisin kuin muut rakennukset. 55 vuotta sitten junanlähettäjä ajoi töihin skootterilla, joka oli virkalakin värinen Puch Tunturi. |
||||
|
|
25.09.2017 22:30 | Ilkka Hovi | ||
| Suurin tungos jonka näin Kirjokivellä oli kolme junaa, nämä pikajunat ja tavarajuna. Lisäksi Hillosensalmelta tuli vielä yksi tavarajuna. | ||||
|
|
25.09.2017 22:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin sunnuntaina pitkästä aikaa Elvingin tornissa ja sieltä ei enää juuri rataa näy. :( | ||||
|
|
25.09.2017 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| Ikkuna auki? Onkohan tuolla vielä tuohon aikaan ollut jotain elämää? | ||||
|
|
25.09.2017 22:19 | Marko Anttila | ||
| Lahden kaupunginmuseon inventaario v. 2014 luonnehtii aitaa kipinäaidaksi, jollaisia rakennettiin vain 1800-luvun puolen radanrakennuksissa. Tämän mukaan kipinäaidan tarkoitus oli toisaalta rajata rata vapaaksi karjasta ja toisaalta "estää junan rattaista lentävien kipinöiden pääsy maastoon" (suora lainaus). Raportissa mainitaan myös rautaristi, jonka asettajista ei ole tietoa. Ao linkki johtaa inventointiin ja sen liitetiedostona on inventointiraportti, jonka sivulta 25 alkaen käsitellään Lepomaa, ratavartijan tontti ja kipinäaita, https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?HANKE_ID=10676 |
||||
|
|
25.09.2017 22:17 | Marko Anttila | ||
| Tähän tunnisteeksi Nastola, kiitos! | ||||
|
|
25.09.2017 21:37 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Jimi kommentistasi. Muistelin, että jotenkin olisin tuon kuvan jo aikaisemmin näyttänyt, mutta hakuna Kela asemarakennus en saanut tietoa esille tiedostostamme. | ||||
|
|
25.09.2017 21:33 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos. Lisäsin numeron. | ||||
|
|
25.09.2017 21:29 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos. Kirjokiven pohjoispuolelle, Tihvetin rantaan on myös tullut avaraa ja hyviä kuvakulmia. Kannattaa käydä kokeilemassa. Nämä järvipenkereen puut olivat vielä sunnuntaina paikallaan. Saa nähdä milloin lähtevät. |
||||
|
|
25.09.2017 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen asunut Turussa vasta vuodesta 2010, joten mahdollisuutta näkemiseen ei ole ollut :) | ||||
|
|
25.09.2017 21:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! Veturin numero löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/113310 | ||||
|
|
25.09.2017 21:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä sama kuva on täällä jo, vaaleampana versiona. https://vaunut.org/kuva/109251 | ||||
|
|
25.09.2017 21:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno satsi, jännältä näyttää näkymät etenkin Kulonpalolta etelään päin. Tässäkin on avartunut, joskaan ATU ei siltikään ole ihan vuoden 1973 luokkaa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/32621 | ||||
|
|
25.09.2017 21:01 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ai että ovat herkullisia kuvia. Metsä antaa värit ja - kiitos raivauksen - näkymässä on nyt tilaakin. | ||||
|
|
25.09.2017 20:48 | Riku Outinen | ||
| 2009 taitaa olla aika lähellä tämän liikenteen loppua. | ||||
|
|
25.09.2017 20:46 | Riku Outinen | ||
| Raisio-Kaipiainen väliä nämä liikennöi, joten ajattelin että olisit saattanut Turus nähdä... | ||||
|
|
25.09.2017 20:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvatekstiä aikoinaan kirjoittaessani en tainnut tietää, että muistomerkin lisäksi paikalla on hautausmaa. Muurin mutkan ihmettely johtui varmaankin siitä. | ||||
|
|
25.09.2017 19:47 | Kari Haapakangas | ||
| Karttanimi Lepomaa ja paikka on vanha hautapaikka. On ollut kuivaa huumori noilla main. Kiintoisia ovat muutkin lähistön paikannimet radanvarressa. Kivinenportti ja punainenportti. Niin, ja vankitie. |
||||
|
|
25.09.2017 18:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka on Mettiön tasoristeys, 160+380. Paikalle on rakennettu uusi tie ja asuinalue, mutta kivi ja tämä kuvassa näkyvä vanha tie ovat jotakuinkin edelleen olemassa. http://tinyurl.com/yakt6824 | ||||
|
|
25.09.2017 17:57 | Teemu Sirkiä | ||
| https://julia.dy.fi/map/view?mode=infra#15.43/60.687/21.7177 | ||||
|
|
25.09.2017 16:57 | Julius Ylitalo | ||
| Missä on Vinkkilä? | ||||
|
|
25.09.2017 16:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Minulla ei ole muita "havaintoja" kuin kuvat, joita olen raiteen liikenteestä nähnyt. Pasin mainioita kuvia vuodelta 2009 nähtävillä täällä: https://tarzan.1g.fi/kuvat/Rautatiekuvat/Vaihtot%C3%B6it%C3%A4+Kaipiaisissa+9.10.09/ | ||||
|
|
25.09.2017 16:07 | Tapio Nikula | ||
| Kuvatekstissä ihmeteltiin, että muuri tekee mutkan tuon muistomerkin kohdalla. Mutka on siksi, että muuri ympäröi sitä hautausmaata. Ja aidattuja olivat ainakin etelän rautatiet. Piikkilanka-aidan tolppa oli vakioitu pyöreä paalu ( d noin 100 mm), jonka yläpää oli kaksin puolin viistetty teräväksi. Ei jäänyt vesi seisomaan. Vielä pari vuotta sitten oli Puksun ja Malmin välillä radan länsipuolisen kevyen liikenteen väylän ja radan välissä (sen ainoan kumpareen päällä) kyseisiä tolppia melko lahonneena. Piikkilankoja ei enää ollut. Savossa en muista aitoja kuin ratavartijoiden mökkien kohdalla. | ||||
|
|
25.09.2017 12:45 | Heikki Kannosto | ||
| Kuvasta valitettavasti puuttuu ääni eli kymmenien kameroiden rapse. | ||||
|
|
25.09.2017 07:25 | Riku Outinen | ||
| Koskas sinulla Jimi on vastapäästä viimeinen havainto? :) | ||||