|
|
25.09.2017 07:25 | Riku Outinen | ||
| Koskas sinulla Jimi on vastapäästä viimeinen havainto? :) | ||||
|
|
24.09.2017 22:22 | Vesa Höijer | ||
| Jossain vaiheessa lättien nokat maalattiin keltaisiksi. Jos tarkoitus oli saada aikaan jonkinlainen varoitusväritys, tuossa kuvassa näkyvä punainen olisi ollut parempi. | ||||
|
|
24.09.2017 22:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Aivan samanlaisen hankin aikoinaan Verkkokarilta, sisällä pieni öljypoltin jossa on kiinni heijastin. Kun lasit olivat rikki, koetin VR:n varaosia. Eivät sopineet. Mahdollisesti metsäradalta? Omassani valmistajan nimi : A.A.Barck, plåtslageri, Helsingfors. | ||||
|
|
24.09.2017 21:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Pyöräpuheen tarkoitin symbolseksi, tulevaisuus ei luvannut UR:lle hyvää. Polkupyörä oli tuolloin kallis hankinta, silti tavoiteltu. Se tuli mieleeni isoisän kertomuksista 1930-luvulta. Kuopio - Lieksa välillä pyörä voitti junan. Hänellä oli jo ketjuvaihdepyörä, ja Kontiomäen kautta kiertävä juna vaati vain 15 kmh keskinopeutta. 1937 pääsi Pitkälahden kautta (laiva-juna-juna-juna), ja 1939 Varkauden kautta. Aikataulut vaan eivät suosineet junan vaihtajaa. 4.40 aikaisin lähtö Lieksasta, tulo Kuopioon 23 jälkeen!. Mutta onhan meillä nuo Härkäviikot:) | ||||
|
|
24.09.2017 19:29 | Pasi Utriainen | ||
| Huomenna maanantaina näyttäisi tulevan ensimmäiset vaunut lastattavaksi. Nyt Kurkimäessä on kaksi täyspitkää lastausraidetta, joten runkoa ei tarvitse enää pätkiä. | ||||
|
|
24.09.2017 14:05 | Tero Korkeakoski | ||
| Komialta näytti Pieksämäki vielä 2005. | ||||
|
|
24.09.2017 14:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Mä voisin olla Markun pari vuotta vanhan kommentin kanssa samaa mieltä. Olisko just tuossa Kankaanpään ja Veneskosken välillä. Vai onko sinne asti sitten ajettu (vrt. Kuusinen 2014). | ||||
|
|
24.09.2017 12:46 | Pave Saarinen | ||
| Jes, Tikkurila on. Kuvassa voi tiedostossa olla sepiasävytys, tai sitten se on alkuperäinen kuvaväri. | ||||
|
|
24.09.2017 12:43 | Pave Saarinen | ||
| Jos omisti pyörän vuonna 1912 oli nopeus siis 14 km per timme, aika kovaa noilla teillä ja sen ajan renkailla. Asetus kyydinpidosta vuonna 1888 20. päivä joulukuuta (joka oli voimassa vielä 1913 valtiokalenterissa) määräsi: matkustavaisella, joka kyytiä käyttää, älköön olko oikeutta kulkea nopeammin kuin kuin kilometri kuudessa minuutissa. Kahdella matkustavaisella vastaava aika oli 8 minuuttia. Aika saattoi olla pidempikin, jos keli oli huono tai hevosta piti syöttää matkan aikana. Yleensä piti syöttää. 6X20 on 120 minsaa, eli kaksi tuntia meni kyydillä, jos ei tarvinnut syöttää hevosta välillä. Kyyti oli vain kievarista toiseen, sitten piti hevosta ja kyytimiestä vaihtaa. Kievarin väli oli yleensä kai tuo 20 kilsaa? Maksu per kilsa oli 14 penniä maaseudulla, kaupungissa 18 penniä. | ||||
|
|
24.09.2017 11:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama rähjäinen korttini on kukenut v. 1914. Oletan , että kuva on otettu aikaisemmin, esim. 1912. Kuvan juna on lähdössä etelään, ja kun veturina on F1 (Eljaksen kommenttiin vielä lisäksi: ei näy hiekkakupua, sitä ei F1:ssä ollut), eli on juna 702, Pännäinen - Pietarsaari, jonka lähtöaika oli 11.25. Kuva sopii mainiosti Uudenkaarlepyyn rautatien aikaan. Lähin isompi kaupunki oli Pietarsaari. Matka-aika tätä junaakin käyttäen 1tunti 25 min. Kaksi vaihtoa. Suorempaa maantietä käyttäen (n 20 km) keskinopeus olisi noin 14 km/h. Leveän radan aikaan motilla sama keskinopeus ilman vaihtoja liki 50 km/h. Pyöräilijä ei pärjännyt, mutta henkilöliikennettä oli vain viitisen vuotta. Leveäraidekuvia ei motista sivuilla ole, mutta Tka:sta huomasin toisenkin kuvan, Jorman ottaman: https://vaunut.org/kuva/11436?liikp1=1903 |
||||
|
|
24.09.2017 08:24 | Jukka Voudinmäki | ||
| Hyppäsi esille kuva-arvonnan kautta. Mitä ihmettä olen 4½ vuotta sitten mennyt kirjoittamaan? Eihän tuossa taustalla mitään veturitallia näy eikä ole, vaan nopeusmerkki. Aitonevalta liikennepaikka kovasti näyttää. |
||||
|
|
23.09.2017 23:59 | Esa Keski-Petäjä | ||
| Kaukokäyttöinen varavoimalaitos on toimintakunnossa, sitä testataan säännöllisesti. http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut%2FFingridin-Huutokosken-varavoimalaitoksen-perusparannus-lis%C3%A4%C3%A4-ymp%C3%A4rist%C3%B6turvallisuutta-ja-varmistaa-laitoksen-toiminnan-.aspx |
||||
|
|
23.09.2017 23:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvat kannattaa kuitenkin lisätä parhaalla mahdollisella laadulla - siis pienentämällä painokelpoisesta kuvasta enintään 1920*1200 px kokoiseksi. | ||||
|
|
23.09.2017 23:12 | Jarkko Pasanen | ||
| Kyseinen tunkin modifikaatio on allekirjoittaneen tuotos vartissa.On käytetty 3 moottorivaunun remontissa ja hyvä peli.Tosin koskaan ei pidä tunkkiin liikaa luottaa. | ||||
|
Kuvasarja: Mierontie 08.09.1984 |
23.09.2017 21:45 | |||
| Hieman oikaisen Teppoa, se toivottavasti sallitaan... Retken kulkureitti oli Haapamäki-Kankaanpää-Parkano-Tampere. Poriin asti olisi menty ja sinne retkeä alunalkaen suunniteltiinkin, mutta rekka ruhjoi Ruosniemessä sillan huonoon kuntoon, eikä näinmuodoin pääsyä Kankaanpään Porin suunnan pääopastinta pidemmälle ollut. Silta kuitenkin (väliaikais)korjattiin ja tavarajunia Porista Parkanoon liikkui Ruosniemi-Kankaanpää -välin sulkemiseen saakka (2.6.1985). |
||||
|
|
23.09.2017 21:27 | Tapio Nikula | ||
| Eihän se makuuvaunu jäänyt Pännäisiin, vaan jatkoi Pietarsaareen, joka oli ennenmuinoin suurehko teollisuuskaupunki. | ||||
|
|
23.09.2017 20:26 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tätä pysähdysjunaksi epäillään sen vuoksi, että kulkee "väärää puolta" niin Lahdestahan ei ollut kaksoisraidetta tuohon aikaan kumpaankaan suuntaan. | ||||
|
|
23.09.2017 19:18 | Pave Saarinen | ||
| Sinne päin näyttäisi olevan asiat. Ei kai tiedoitusosaston kuvaaja tavallinen junabongari ole? Ilmeisesti kaikkia sairasjunien sotapäiväkirjoja ei vielä ole digitoitu? En löytänyt sieltä mitään 13.04.1942 liittyvää. | ||||
|
|
23.09.2017 18:54 | Jukka Voudinmäki | ||
| Lahden ratapihakaavion (1952) perusteella ratapihan eteläisintä raidetta pääsee esim. sotilaslaiturille. Tiedä sitten, mikä tilanne on ollut 10 vuotta aiemmin. | ||||
|
|
23.09.2017 14:42 | Pave Saarinen | ||
| Voisi olla sairasjuna tuomassa haavoittuneita? Sotapäiväkirjoista voisi saada lisävalaistusta, diginarc. | ||||
|
|
23.09.2017 14:38 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta veturi on ennemmin F1 kuin G1. F1 käytettiin Pännäinen-Pietarsaari-rataosalla. F1 perustelen veturin hytin etuikkunoiden linjauksella, kaikilla sama yläreunan taso. G-sarjoissa keskimmäiset ikkunat olivat ylempänä kuin uloimmat ikkunat. F1 oli myös 20-40 cm matalampi kuin G-sarjalaiset, mutta sitä on hieman hankalampi arvioida kun etummaisessa vaunussa on korotettu pääty. | ||||
|
|
23.09.2017 14:19 | Teemu Saukkonen | ||
| 1988 on maisema ollut toisenlainen, enkä tarkoita talvea https://vaunut.org/kuva/79127 | ||||
|
|
23.09.2017 14:12 | Heikki Piirainen | ||
| Laitoshan näkyy junan ikkunasta nykyäänkin, Pieksämäelle päin mentäessä heti Huutokosken aseman jälkeen vasemmalla. | ||||
|
|
23.09.2017 13:45 | Pasi Seppälä | ||
| Raiteita,joilla Deeveri on, ei ole käytetty enää muutamaan vuoteen. Tarkempaa ajankohtaa en nyt pysty varmentamaan. Tekarin raiteella seisoo joskus kiskohitsaamon vaunuja. | ||||
|
|
23.09.2017 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt löytyy: https://youtu.be/7VsK494geM8 | ||||
|
|
23.09.2017 12:29 | Ilkka Hovi | ||
| Lahtelaiset tai kellä raidekaavio, voinevat selventää kuvaa. En ymmärrä minne tuo juna on menossa, veturi vetää ja luulen junan olevan ohittamassa Lahden asemaa. | ||||
|
|
23.09.2017 11:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko Kaipiaisten viljaliikenne loppunut? Jos on, milloin? | ||||
|
Kuvasarja: Kelloniemen radan remontti |
23.09.2017 09:14 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| NEOT:in välivarastolle on ajettu polttoaineita. Toissa kesänä liikenne oli tiivistä, kuluneena kesänä pönttöjunia ei juurikaan näkynyt. Vielä 1990-luvun alussa oli Kelloniemen päässä muutama sivuraide yrityksille mutta eipä niistä vaunukuormallista enempää viikossa liikkuisi tavaraa, raideyhteydetkin on jo aikaa sitten purettu. | ||||
|
|
23.09.2017 01:28 | Jouni Halinen | ||
| Tänne taisi muuntaja olla matkalla. Nyt siellä näyttää olevan sillä 3 kaveria. https://goo.gl/maps/vjrEfWVXAsE2 | ||||
|
|
22.09.2017 20:43 | Heikki Kannosto | ||
| Joskus oli muistaakseni laki joka v e l v o i t t i ministerit ja kansanedustajat vastaamaan heille lähetettyihin kirjeisiin. En tiedä onko se yhä voimassa ja koskeeko se sähköpostiviestejä mutta jos kenellä on tulostin paperikuvien tekemiseen niin kokeilkoon. | ||||
|
|
22.09.2017 19:58 | Tommi K Hakala | ||
| Tuukka ja Vesa, katsotaans... | ||||
|
|
22.09.2017 19:57 | Erkki Nuutio | ||
| Heikki osui mahdollisesti oikeaan. SVR 1862/1912 II s. 396 kertoo: Kaksiakselisissa III lk. vaunuissa oli vain yksi osasto ja siinä 4 vaunun pituussuuntaan asetettua pitkää penkkiä, joista 2 sivuseinillä ilman mitään erityistä selkänojaa, ja 2 penkkiä keskellä varustettuna yhteisellä selkänojalla, mihin oli kiinnitettu 2 tai 3 kattoa tukevaa rautatankoa. Siten saatiin 7,720 m pitkiin vaunuihin sopimaan 54 istumapaikkaa. Mitään hyllyjä matkatavaroita varten ei näissä vaunuissa ollut enempää kuin klosettiakaan, joita sensijaan oli sijoitettu 2 kpl kuhunkin kond. vaunuun III lk matkustajia varten [!!!!!!, rahvas ymmärtäköön paikkansa yhteiskunnan laitamalla] III lk. vaunut oli maalattu ulkoa ruskealla (I lk. sinisellä, II lk. vihreällä). Sisältä ne olivat tammen väriset, katot vaaleat. Ovet ja ikkunat olivat tammesta, sekä lakeeratut vaalean mahongin värisiksi. III lk vaunuja tehtiin Pietarin rataa varten Porissa (Rosenlew) 22 kpl, ja kun tehdas paloi, Görlitzissä 17 ja Berliinissä 48 kpl. En tiedä olivatko nämä samanlaisia, kuvia tai piirroksia näistä ei taideta tuntea. Ehkä 37 vuotta haalistunut ruskea on mv-kuvassa juuri yllä olevan näköistä. Vaunun sijaintia parempiosasaisten vaunujen välissä selittänee todennäköinen juna jakautuminen esimerkiksi Riihimäellä. Helsingin vanhalla asemalla oli 1907 ilmeisesti vain yksi lähtöraide kaukojunille. |
||||
|
|
22.09.2017 19:13 | Vesa Höijer | ||
| Lähettäkää mieluummin palautetta ministereille ja kansanedustajille VR:n käyttäytymisestä. | ||||
|
|
22.09.2017 17:35 | Pave Saarinen | ||
| Kaksi konduktööriä ? kuvassa. Mitähän virkapuvut kertoisivat? Mistähän löytyisi virkapukukuvasto? Vallasväkeä näkyy olevan matkalle menossa? Missä matkatavarat ovat? Olki- tai panamahattuinen on kuin Sibelius. | ||||
|
|
22.09.2017 17:27 | Heikki Kannosto | ||
| Woisiko waunu olla niitä ensimäisiä Pietarin rataa warten rakennettuja III luokan waunuja joissa ei ollut wäliseiniä eikä mukawuus=laitosta ja penkit oliwat pitkinpäin? | ||||
|
|
22.09.2017 17:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö BT 01155 on liikennekuntoinen? | ||||
|
|
22.09.2017 17:11 | Eljas Pölhö | ||
| Se neljäs esteenraivan malli P1/Hr1-sarjassa on kuvassa https://vaunut.org/kuva/122277 | ||||
|
|
22.09.2017 16:47 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
22.09.2017 16:40 | Eljas Pölhö | ||
| Huutokosken kaasuturbiinilaitos tai varavoimalaitos, miten vaan. Imatran Voima rakensi sen 1970-luvun alussa ja parikymmentä vuotta sitten se siirtyi Fingridille. Eiköhän se ole olemassa edelleen. | ||||
|
|
22.09.2017 16:23 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mikähän voimalaitos Huutokoskella sijaitsi? | ||||
|
|
22.09.2017 14:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1907 ei vielä ollut työläisvaunuja (Litt T). Neli-ikkunainen vaunu on haastava: Vuoden 1911 vaunukuvastosta sitä ei löydy. Pitäisi varmaan olla käytettävissä vanhempi kuvasto. |
||||
|
|
22.09.2017 14:28 | Heikki Kannosto | ||
| Tuo rajaamaton kuva https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm002fhe&index=0&size=master sulkenee postivaunun pois koska tarkkaan katsomalla ei löydä minkäänlaista kuormausovea. Voisi olettaa että vaunu on ikiaikaisen vanha E - työläisvaunu ei sentään liene eksynyt pitkän matkan junaan. | ||||
|
Kuvasarja: Kelloniemen radan remontti |
22.09.2017 13:39 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kunnostus, tuleekohan kunnostettua ihan perille asti? Miten on liikenne tänne, ilmeisesti öljyä on ainakin ajettu, onko muutakin ja lieneekö liikenne ollut lisääntymään päin? Jyväskylässä Savelan rata kunnostettiin samaan tyyliin mutta liikenne on tainnut olla melko vähäistä. Tosin toki jos rata oli jo teknisen käyttöikänsä päässä, niin lienee kustannustehokkainta nostaa se tälle tasolle joka tapauksessa, vaikka liikenne olisikin vähäistä. |
||||
|
|
22.09.2017 13:04 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä tuossa esteenraivaajat ovat mutta eivät näy tässä kuvassa kovin hyvin. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/11296 näkyvät ehkä vähän paremmin. Todennäköisesti nämä osoittautuivat kuitenkin liian heikoiksi, koska myöhemmin siirryttiin reikälevyihin https://www.vaunut.org/kuva/43831, jotka tosin vaikuttivat epäedullisesti veturin ulkonäköön ja ilmeisesti pahensivat myös Hr1-sarjaa vaivanneita laakeriongelmia. Tampellan valmistamista vetureista 1012-1019 lähtien siirryttiin perinteiseen karja-auraan https://www.vaunut.org/kuva/88090, joka varmaankin oli paras ratkaisu, koska kelpasi sittemmin myös rullalaakeroituihin vetureihin 1020 ja 1021. | ||||
|
|
22.09.2017 12:52 | Juha Kutvonen | ||
| No jopas, 25-sarjaa koko juna! | ||||
|
|
22.09.2017 11:45 | Pave Saarinen | ||
| Tuollaisen ikäluokan vaunun läpi olen kulkenut. Niitä oli hylättyjä vaunuja hyvin kauan sitten ratapihalla. Muistan vain sen, että kaikissa vaunuissa oli sylkykupit lattialla. Olisi voinut poimia muitakin muistoesineitä talteen, mutta kuka silloin olisi tajunnut. Aikanaan pureskeltiin mälliä ja keuhkotauti oli yleistä. Pystyisikö kukaan kertomaan, milloin sylkykupit katosivat? | ||||
|
|
22.09.2017 10:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä rajauksessa lähimpänä oleva kokonaan näkyvä vaunu on ikkunajaosta päätellen II lk vaunu (Litt D). Vaunussa on kaksi osastoa ja niiden välissä käymälävälikkö. Kilvet vaunun päissä lienevät 'tupakoitsijoille' ja 'tupakoimattomille' -kilvet. Keskellä oleva kilpi on määränpääkilpi. Oikeanpuoleinen vaunu on vastaavan kilven mukaan menossa Poriin (näkyy rajaamattomassa kuvassa). Neli-ikkunaista vaunua en tunnista. Se lie vanha vaunu, sillä sen katolla on vanhat valaisinventtiilit (vai miksi niitä pitäisi kutsua), jotka näkyvät hyvin rajaamattomassa kuvassa. Ikkunajaosta - ja iästä - päätellen vaunu saattaa olla III lk vaunu (Litt E). Tosin ei ole aivan mahdotonta sekään, että se olisi alunperin ollut I lk vaunu (Litt B). Rajaamaton kuva: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002fhe |
||||
|
|
22.09.2017 09:27 | Antero Kalliomäki | ||
| http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/9467 | ||||
|
|
22.09.2017 08:52 | Pave Saarinen | ||
| Voisiko yhdessä vaunussa olla luokat 1,2,3? Ainakin vanuissa on kolme kylttiä jokaisessa. Matkustajatkin laiturilla näyttäisivät olevan ensimmäisen ja kolmannen luokan väkeä. | ||||
|
|
22.09.2017 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Voisihan se olla, kyseessä olisi todennäköisesti juna, joka jaetaan matkalla useammaksi junaksi. Ihan samoin kun nykyisin junan keskellä voi olla Edo. | ||||
|
|
22.09.2017 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta) | ||||