Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.09.2017 08:32 Teppo Niemi  
  Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta)
kuva 22.09.2017 08:06 Timo Salminen  
  Tämä Albin Aaltonen kuvasi kaupunkinäkymiä ja teki kuvistaan postikortteja pitkin Suomea juuri noihin aikoihin. En ole varma, voisivatko ensimmäiset olla 1950-luvun puolelta, mutta enimmät Aaltoset ovat 1960-luvulta ja viimeiset ilmeisesti jostakin 1970 paikkeilta. Tietääkö joku tarkemmin?
kuva 21.09.2017 23:34 Julius Ylitalo  
  Mitä tarkoittaa veturinnumero 3003?
kuva 21.09.2017 23:07 Heikki Kannosto  
  Myös vaunun ikkunajako on harvinaisen harva ja ikkunat alempana kuin muissa. Voisiko postivaunu olla keskellä junaa?
kuva 21.09.2017 22:39 Teemu Sirkiä  
  Näkymä tällä viikolla: https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/21587286_10155781827023069_2789228017847546714_o.jpg?oh=348fdf1398d91dd662a9f27e2e0e08c1&oe=5A58F6F6
kuva 21.09.2017 21:23 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Onpa paljas keula. Ei esteenraivaajia eikä karja-auraa.
kuva 21.09.2017 21:15 Erkki Nuutio  
  Erikoisen erilainen on vaunu väritykseltään, mutta ennen yhdysrataa 11.1913 ei täällä pitäisi olla ollut venäläisiä vaunuja.
Vaunujen katonreunuksilla ovat signaalinarun koukut jäljellä, mutta 1.1.1907 mennessä matkustajavaunuista oli ilmajarrullisia 58.7% ja lopuissakin oli läpimenevä ilmajohto. Ilmajarrut olivat siten todenäköisesti lähes jokaisessa kuvan vaunussa ja signaalinarua ei tarvittu.
kuva 21.09.2017 20:45 Heikki Kannosto  
  Lieneekö tuo neli-ikkunainen jokin harvoin nähty wanha wenäläinen waunu?
kuva 21.09.2017 20:18 Erno Palonheimo  
  Yksi suosikkikuvaajiani myös rautatieaiheiden ulkopuolella.
kuva 21.09.2017 19:15 Heikki Kannosto  
  Repin ja vaasalainen siinä selvästikin odottelevat. Veikkaan Eilien todella tulleen ensinnä Riihimäen junaan koska olin paikalla kuvaamassa ensimmäistä saapuvaa Eil-runkoa ja matkustamassa Hyvinkäältä Riihimäelle. Tapasin junassa pari tuttua kanssaharrastajaa ja muistelen että jompikumpi oli (Pienoisrautatiekerhon ilmoitustaulullako?) kertonut tuon nimenomaisen päivämäärän.
kuva 21.09.2017 18:47 Petri Nummijoki  
  Sattumalta tuli vastaan tämmöinen kuva. Olisivatko Sr1-vetoiset junat kuitenkin klo. 12:00 lähtevä Repin Leningradiin ja klo. 12:10 lähtevä P31 Vaasaan?

Minusta Eil-vaunut tulivat ensimmäisenä Riihimäen junaan, joka saapui Helsinkiin klo. 7:50 ja lähti Helsingistä klo. 16:15. Yhteen aikaan tämä juna taisi tulla aamulla Hämeenlinnasta asti. Eil-juna siis kulki pisimmän (17-vaunua) ruuhkajunan perässä eli sen, joka saapui Riihimäeltä Helsinkiin klo. 7:45 ja lähti takaisin klo. 16:10 ja ajoi Helsingin päässä rinnakkain Keravan junan kanssa. Siitä en mene takuuseen, jos Eil-vaunut olivat ensin Keravan junassa esim. viikon tai kuukauden mutta mielestäni mainitsemani juna oli ensimmäinen, johon Eil-vaunut vakiintuivat.
kuva 21.09.2017 13:53 Milo Hilve  
  Kahdella saataneen Sm2:n suorituskykyä vastaavat arvot?
kuva 21.09.2017 13:18 Roope Prusila  
  Hyvin mahdollisesti on.
Kuvasarja:
Olli-Prv tasoristeykset
 
21.09.2017 11:48 Timo Vainio  
  Integraatiovaroituslaitokset otettiin käyttöön 18-19.9.2017, muun kuin huomiolaitteiden tekniikan kanssa oli ilmeisesti jotain ongelmia.
kuva 21.09.2017 11:29 Visa Pöntinen  
  Ei oo tyttö kuvassa... :D
kuva 21.09.2017 11:07 Teemu Saukkonen  
  Tästähän puuttuu tagi "tyttö & juna"...
kuva 21.09.2017 11:05 Teemu Saukkonen  
  Luulisi yhdelläkin veturilla kulkevan kolme vaunua, mikä olikaan syy kahden käyttöön?
kuva 21.09.2017 10:56 Jari Välimaa  
  Onkohan tämä EDO testejä Sr3:lla, eli tuleeko takaisin toistepäin ?
kuva 21.09.2017 10:40 Ari-Pekka Lanne  
  http://www.talouselama.fi/uutiset/bensakeisari-haluaa-pelastaa-maailman-poraa-7-kilometrin-reikaa-espooseen-ja-haluaisi-kieltaa-lyhyet-lennot-mutta-sahkoauton-mika-anttonen-teilaa-6676099
kuva 21.09.2017 10:17 Paul T. J. Koskinen  
  Hienoa nähdä viimeinkin Kanan takaräystäs, ei ole kynityn näköinen!..ptj.
kuva 21.09.2017 08:38 Kurt Ristniemi  
  En vieläkään löytänyt sitä kiertokirjettä joka luettelee Helsingin sisäiset liikennepaikat. Mutta 'Käsikirja Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II, Määräyksiä tavaraliiikenteestä y.m.' vuodelta 1916 kertoo samasta asiasta.

'Asemat y.m. liikennepaikat' -luettelo listaa Helsinki-Pietari radalta seuraavat yleiselle liikenteelle avatut Helsingin (ja Pasilan) liikennepaikat:
- Helsingin satama, s
- Helsinki, a
- Helsingin maitoasema, v, pidetään Helsingin aseman vaihteena
- Eläintarha (Djurgården), l
- Fredriksberg, a
- Berghäll sivuutusraide, v
- Vallilan ohikulkuraiteet, v
- Sörnäs, a
- Hagnäs sivuraide, v
- Fredriksberg, l

Lisäksi listassa on yksityisiä liikennepaikkoja.


'Erityisiä määräyksiä' -kohdassa ohjeistetaan Helsingin satamaradan käyttöä:
Paikallisiin kuljetuksiin nähden jaetaan Helsingin satamarata ja Helsingin asema viiteen alueeseen (tässä ei valitettavasti selvästi mainita liikennepaikkoja):
1) Katajanokka
2) Eteläsatama
3) Merisatama
4) Hietalahti ja Ruoholahti
5) Helsingin asema

Lisäksi oma liikennepaikkansa on ollut mm. Helsingin halkopiha 30.6.1916 saakka.

Jossakin vaiheessa löydän vielä sen kiertokirjeenkin, jossa on lueteltu kaikki Helsingin sisäiset liikennepaikat.


Tämän tiedon varassa kuvan liikennepaikka olisi Helsingin satama, jos Eteläsatamaa ei hyväksytä vorgin liikennepaikaksi. Liikennepaikkalistassa ei kuitenkaan ole Helsingin satamaa.
kuva 21.09.2017 03:29 Juhani Pirttilahti  
  Saattaa hyvinkin käydä niin, että tämä jää minun viimeiseksi kuvaksi hiilijunasta brittein saarilla. Hiilen polttoa on niin voimakkaasti vähennetty, että hiilen kuljetus on käytännössä lopetettu. Alkuvuonna 2017 vain 2% britteinsaarien sähköstä tuotettiin hiilellä.
kuva 21.09.2017 01:06 Juhani Pirttilahti  
  Tervo on ihan oikeassa. Minäkin näin rautatieharrastajana kuljen Paunun linja-autolla aina mihin tarvitsee. VR:n käyttö on jäänyt vain siihen välttämättömään pahaan, eli paikkoihin joihin ei muuten pääse, kuten Haapamäki. Laskelmieni mukaan parhaina vuosina käytin yli tuhat euroa VR:n junalippuihin, mutta nyt bussilippuihin menee joitain satoja euroja vuodessa.
kuva 21.09.2017 00:25 Ari-Pekka Lanne  
  Valitettavasti en ole tullut poikenneeksi edellä mainitulla kaurismäkisellä valtatienvarsihuoltoasemalla. Satoja kertoja siitä ohitse kulkiessa se on kuitenkin päällisin puolin pistänyt silmään. Aina sen houkutusta ei ole ollut helppo vastustaa. Kyseinen vanhan ajan baarikahvila näyttää merkityn kaupparekisteriin sentään jo perjantaina 23/4-1965. Siinä 60-luvun paikkeilla jäi myös siinä mielessä selvästi erottuva murtokohta ajan vuohon, kun kyisten ja kivisten, aasein ja muulein ajettavien kärrypolkujen kaltaisia soukkia ja soraisia sekä mutkaisia ja mäkisiä valtateitä perusparannettiin ennennäkemättömällä uholla ja vimmalla sen ajan vaatimuksia ja käsiin räjähtämässä olevaa autoistumista vastaaviksi. Bitumissa ja betonissa ei säästelty. Samalla maantienposkiin nousi kulkumiesten tarpeita ja mielitekoja palvelemaan näitä kahvihuoneita, joissa oli tyypillisesti kyljessä korjaamohalli rasvamonttuineen ja suikkapäisine, trasselitaskuisine pruhjuineen sekä pihamaalla menovesipumput ‒, tässäkin sentään kolme viiden kuutiomeetterin säiliötä maahan haudattuina.

Kuvauspaikan ja kommenteissa mainitun kahvion välissä olevaan valtatieosuuteen piti jostain syystä vuoden mittaan tehdä hiljattain valmistunut remontti, johon paloi kymmenen miljoonaa. Siihen rakennettiin laajat »varalaskupaikat» käsittäen keskikaitein ripustetut ohituskaistat siten, että pikkuautot voisivat ohitella toisiaan. Siinä leikissä ei kerätä kahta yhtä päätöntä vauhtia. Ohituskaistojen päättymiskohdissa on paitsi autopurkamoiden taatut apajat ja romukauppiaiden vakinaiset perkuupaikat, toiseen suuntaan sen lisäksi linnunpönttötolpalla viimeistelty sakkorysä. Edistääkö liikenneturvallisuutta tai liike-elämän menestymisen edellytyksiä järjestely, joka kannustaa ensin kiihdyttämään perusteettomiin ohituksiin ja keskinäiseen kisailuun järjettömillä ylinopeuksilla, kiilaamaan ohituskaistan päättyessä hädällä ja hopulla jälleen edemmäs jatkuvalle kaistalle ohitettavan ajoneuvon eteen sekä vielä kaiken tämän taiteilun jälkeen tekemään linnunpöntön nähdessä pöntön asukin ottamaan kuvaan nojaavalta liikennevirhemaksulta säästymisen pelossa kipakan äkkijarrutuksen?

Yksi hulluimpia puolia tässä maakuntaamme halventaneessa lentokenttäselkkauksessa on se, että vaikka edellä hehkutetulla perinteisellä ja idyllisellä maantiekahviolla tuntui riittävän yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä aina vain, loputtomiin ja ehtymättömästi, valtatien ja kahvihuoneen väliin dumpattiin osana kymppimillin tieremonttia piruuttaan tienparannustöistä tullutta jätemaata 430 meetterin matkalle kolme meetteriä korkeaksi pankiksi ‒, »äänivalliksi». Huoltoasema jäi harjanteen keskikohdan taakse mahdollisimman tarkoin katveeseen; siten, ettei valtatiellä autoilevan katse pääse sinne. Vallin takaa ei näy tielle kuin lipputangon nuppi. Liikenteen rengasmelu on tässä ylimielisten tieinsinöörien olkiukko. Meteli on kyllä kieltämättä todellinen. Pientareella polkupyöräilevä joutuisi erityisesti sadekelillä käyttämään kuulosuojaimia, mutta kyllä tämän idyllin särkyminen on siltikin selvästi ja kiistatta monin verroin epämiellyttävää, jatkuvaa äänimattoa pahempi ympäristövahinko ja kertakaikkinen onnettomuus. Ja eihän koko melua lainkaan haitaksi asti olisikaan, jos valtatien ja sen liikennemäärien paisuttamisen sijaan olisi vaikka annettu rakentaa viereen rautatie ja ohjattu siihen enin osa valtatietä rasittavasta liikennesuoritteesta. Yllä olevassa kuvassa näemme joutilasta vetokalustoakin, jota tällä suurten utopioidemme ja jalojen pyrkimystemme rataosalla olisi voitu käyttää. Jolleivät ohi ajavat autot nyt arvaa kolme meetteriä korkean, rikkaruohoa kasvavan harjanteen takana piilevän klassikkohuoltiksen olemassaoloa, tekee äänivalli vielä senkin, ettei laitoksen pihaan edes pääse. Liittymä kun sekin on jäänyt tämän jätemaaröykkiön alle. Valtatien vastakkaisella syrjällä riittää meetterin korkuinen meluaita. Törkeä temppu.
kuva 20.09.2017 23:49 Jouni Halinen  
  Johannes Tervo ko. Facebook keskustelussa. "Hyi saatana tän maan toimintatapoja. Hyi saatananprkl VR:ää. Jos millään keinoin voin välttää käyttämästä ko paskapuulaakin palveluja niin sen teen. Joku raja täs maaskin täytyy olla!". Ja hän lisää vielä. "Ihmettelenpä muuten jotta mis on VR-leaks. Kauhialla tohinalla tongittiin jotain saunavaunua, mutta kun pitääs olla asialla niin jäpikät ovat kuin kusi sukas".
kuva 20.09.2017 23:46 Markku Knuutti  
  Vaunuun on tehty Enerco-tyyppinen Pöllinvaihto-laite.
kuva 20.09.2017 21:27 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Aivan totta. Enpä edes kiinnittänyt huomiota, että tolppien määrä on kasvanut. Tähän astihan ajojohdin on päättynyt tuohon toiseen valaistuun pylvääseen.
kuva 20.09.2017 21:25 Juhani Pirttilahti  
  Turku tavara onkin nimetty uudelleen ollen nykyään Turku tuhoamo.
kuva 20.09.2017 21:19 Tommi K Hakala  
  Juu, ja "Turkulaisen säilönnän" ansiosta kohta Eil-vaunujen penkit ovat aidosti vihreän sammaleenpehmeät.
kuva 20.09.2017 18:48 Jorma Kattelus  
  Kävelin eilen Lönnrotinkadun alikulun läpi ja huomasin että ainakin siinä kohden oli uusia sähköradan tolppia pystyssä. Valmistelevat varmaankin että voivat tehdä vaihtotöitä sähkövedolla vähän pidemmillä junilla kuin nykyään. (3 uutta tolppaa näkyy kuvassa)
kuva 20.09.2017 17:50 Pauli Kyllönen  
  Ohittava IC on numeroltaan 22.
kuva 20.09.2017 17:03 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä Pasin kanssa. Komea kuvauspaikka = asetteluun on paneuduttu!
kuva 20.09.2017 16:09 Sanna Laakso  
  Moi Arska :D
kuva 20.09.2017 16:08 Sanna Laakso  
  Kuva on otettu siis miun syntymäpäivänä? :D
kuva 20.09.2017 15:47 Sanna Laakso  
  Tunneks sie muuten sellaisen henkilön kuin Aarni Mäkinen?
kuva 20.09.2017 15:12 Eljas Pölhö  
  Erkin arvelu, ettei vaunuja olisi ostettu eikä myyty ei pidä paikkaansa. Kyllä niillä käytiin kauppaa ihan samoin kuin vetureillakin. Esim. vuonna 1923 sovittiin kalustonvaihdosta Valtionrautateiden ja Venäjän rautateiden välillä (Rh 1248/4368 28.6.1923 on yhteenveto näistä vaihdoista). 11.5.1923 Venäjän edustajat saivat 9 henkilövaunua (1. lk n:ot 45 ja 235, 1&2 lk n:ot 1505 ja 1863, 2 lk n:o 2413, 4 lk n:ot 1043, 3787 ja 4262 sekä virkavaunu 638). 13.6.1923 luovutettiin kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999 samalla kuin luovutettiin veturi Ov 3979. Näissä tilaisuuksissa suomalaiset saivat H5 ja H7-sarjojen vetureita.
kuva 20.09.2017 14:23 Jukka Voudinmäki  
  Taitaisi sillan kääntömekanismi ruostua ja jumittua auki-asentoon.
kuva 20.09.2017 14:08 Pasi Seppälä  
  Nätti taivas ja komea kuvauspaikka.
kuva 20.09.2017 13:49 Pertti Miettinen  
  Oisko ne purettu kesällä 1985. En varma. Ainakin kaikki oli jo hävinnyt kun muutimme Siuroon ja asemalla aloin pyöriä.
kuva 20.09.2017 13:16 Heikki Kannosto  
  Pikajunalla on ylimääräinen pysähdys entisellä -----n laiturivaihteella jossa joukko vastaanottajia odottelee kotiin palaavaa olympiasankaria vuonna 198x...
kuva 20.09.2017 12:12 Timo Salminen  
  Mutta Eil-vaunuissahan on pehmeät, vihreät penkit.
kuva 20.09.2017 11:09 Erkki Nuutio  
  Tarton rauha aikaansaatiin 14.10.1920. Koska osapuolet siinä tunnustivat sotatilan vallinneen, oli osapuolille jäänyt vastapuolen sotavavarustus sotasaalista, mukaanlukien veturit ja vaunut. Sitä ei siis palautettu.
Suomi toki osti vuosia myöhemmin entisiä vetureitaan, jotka olivat haaskoja ostettaessa.
Vaunuja ei tietääkseni ostettu eikä myyty takaisin.

Vaunupula 1918 kahinoiden jälkeen oli suuri. Saattaa olla mahdollista, että venäläisvaunuja olisi käytetty 1918-1920 välisenä aikana täällä kotimaisessa liikenteessä ilman että edes venäläismerkintöjä ei olisi peitetty.
Epätodennäköiseltä se kuitenkin tuntuu.
Ehkä löytyy vielä lisätietoja ajoituksen varmistamiseen joko vuodeksi 1920, tai sitä varhemmaksi.

Puskurikorkeuksista olen alustanut suppeasti keskustelupuolelle.
kuva 20.09.2017 09:03 Kari Haapakangas  
  Eli 1920 Torneå olisi matkalla Hangon kautta Tukholmaan?
kuva 20.09.2017 08:48 Kurt Ristniemi  
  Pohdiskelen tuota ylläpidon lisäämää liikennepaikkatietoa: Helsinki Länsisatama. Minusta se on outo.

Eteläsatama saattaa ehkä joskus olla ollut Länsisataman alainen, mutta sitä se ei ole nyt eikä arvatenkaan kuvanottohetkelläkään. Ja vaikka olisikin, se olisi silti itsekin liikennepaikka.

En nyt onnistunut löytämään sitä rautatiehallituksen kiertokirjettä, jossa opastetaan osoittamaan oikein Helsingin eri liikennepaikoille osoitetut lähetykset ja jossa Helsingin liikennepaikat lueteltiin. Muistaakseni Helsingin aseman alaisia liikennepaikkoja olivat ainakin Länsisatama, Merisatama, Eteläsatama ja Katajanokka. Ja vaikka ne olivatkin Helsingin aseman alaisia, ne siitä huolimatta olivat itsekin liikennepaikkoja.

Tuntuu hassulta, että vorgsista puuttuvat niin Eteläsatama, Merisatama kuin Katajanokkakin. Varsinkin kun listalla kuitenkin on sellainen väliaikainen ratatyömaan aikainen liikennepaikkakin kuin Etelä-Savio.
Kuvasarja:
Olli-Prv tasoristeykset
 
20.09.2017 08:11 Juha-Pekka Kurvinen  
  Osaisiko joku kertoa että miksi varoituslaitteet eivät olleet toiminnassa kesän aikana, jos huhtikuussa oli tehty koeajoja että nämä varoituslaitteet toimisivat ylipäätään?
kuva 20.09.2017 08:02 Timo Salminen  
  Koska en ole ehtinyt kovin tarkkaan seurata kaikkia tänne ilmaantuneita kuvia, täytyy tässä kysyä, onko joku muistanut dokumentoida Järvenpäässä meneillään olevaa työmaata. Toivottavasti on, niin paljon maisema siellä nyt muuttuu.
kuva 20.09.2017 01:21 Niila Heikkilä  
  Syväväylän siirto pois Kyrönsalmesta on ollut vuosikymmenien suunnitteluprojekti. Yhtenä vaihtoehtoa tutkittiin ihan loppuun saakka Aholahden kanavavaihtoehtoa muutama kilometri Laitaatsalmesta länteen. Jos se olisi toteutunut, rautatie ja maantie kulkisivat samaa kiinteää 24.5 metrin alikulkukorkeuden omaavaa siltaa pitkin kanavan yli. Laitaatsalmi-vaihtoehdossakin tutkittiin erilaisia siltatyyppejä, jossa rautatielle olisi tullut täyteen korkeuteen nostettava nostosilta. Myös kanavan pohjaan laskettava ratasilta oli yhtenä vaihtoehtona. Sillä olisi tosin ollut uitosta irtoavan roskan ja uppotukkien vuoksi suuri jumiutumiski. Nykytilanteessa ratasiltaa ei tosiaan rakenneta ollenkaan, mutta tilavarausoptio sentään jätetään rautatiesillalle. Viimeisten suunnitelmien mukaan se on kääntösilta, oletusarvonaan aina auki silloin kun junaliikennettä ei ole.
kuva 20.09.2017 00:24 Jorma Toivonen  
  Muistelen nähneeni tuon vasemmalla olevan Anglian samalla paikalla ennenkin - hienossa kunnossa.
kuva 19.09.2017 23:49 Eljas Pölhö  
  Minäkin katselin laivaa ja lieneekö tämä: http://www.faktaomfartyg.se/tornea_1876.htm
kuva 19.09.2017 22:58 Heikki Jalonen  
  Hieno kuva ja paljon tutkittavaa, kiitos! Tuossa huolintakonttorin kulmalla (A/B Stevedoring O/Y) oleva lyhty on tavallinen kaasulyhty, liekkipolttimella, polttoaineena kaupunkikaasu yleisestä verkosta. Hienoa ja edustavaa mallia.

Torneå-laiva oli rannikon linjaliikenteen laiva. Kuvassa siihen kuormataan (lankongilla pari miestä punnertaa juuri laivaan yhtä kollia) jotain laatikoitua kappaletavaraa; ehkä jonkin tukun tai keskusliikkeen toimituksia aluekaupoille? Jos kuva olisi 1930-luvulta (jälkeen 5.4.1932), ne voisivat olla O/Y Alkoholiliike A/B:n suosittuja kuljetuslaatikoita. Mutta se ei ollut mahdollista vuonna 1920.

Kuvassa on, paperirullien lisäksi, huomattavan monta rullanmuotoista laatikkopakkausta. Jos niissä ei ole jotain pahvi- tai paperituotetta, niin voisivatkohan ne olla kaapeli- tai johdinköysikeloja? Ehkä vast'ikään maahantuotuja ja jonnekin sähköistysprojektille tai voimalaitostyömaalle menossa? Suomalainen alan tuotanto ei vielä vuonna 1920 tainnut niitä saada vientiin saakka valmistettua?

Ja juuri nyt ajankohtaiseen kaasu-kysymykseen liittyen: Gd 39'262 takana näkyy suurenpuoleinen puulaatikko. Kyljessään teksti "Gas"+jotakin noin kolme-neljä merkkiä. Kaikille tuttu "Gasaccumulator" se ei ole, se olisi liian pitkä mahtuakseen tuohon mittaan. Keksiikö joku mistä firmasta voisi olla kyse? Ehdotteita?
kuva 19.09.2017 22:18 Heikki Jalonen  
  Tuo lyhty on jokseenkin selvä tapaus: kaupunkikaasulla toimiva liekkilyhty, melko vanhaa mallia jo kuvan ottamisen hetkellä 1906.

Nuo paalutuskoneet saattavat olla jopa sähkökäyttöisiä, aivan uusinta uutta. Ainakaan minkäänlaista hormia tai pakoputkea ei niissä näy.