|
|
22.09.2017 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta) | ||||
|
|
22.09.2017 08:06 | Timo Salminen | ||
| Tämä Albin Aaltonen kuvasi kaupunkinäkymiä ja teki kuvistaan postikortteja pitkin Suomea juuri noihin aikoihin. En ole varma, voisivatko ensimmäiset olla 1950-luvun puolelta, mutta enimmät Aaltoset ovat 1960-luvulta ja viimeiset ilmeisesti jostakin 1970 paikkeilta. Tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
|
21.09.2017 23:34 | Julius Ylitalo | ||
| Mitä tarkoittaa veturinnumero 3003? | ||||
|
|
21.09.2017 23:07 | Heikki Kannosto | ||
| Myös vaunun ikkunajako on harvinaisen harva ja ikkunat alempana kuin muissa. Voisiko postivaunu olla keskellä junaa? | ||||
|
|
21.09.2017 22:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Näkymä tällä viikolla: https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/21587286_10155781827023069_2789228017847546714_o.jpg?oh=348fdf1398d91dd662a9f27e2e0e08c1&oe=5A58F6F6 | ||||
|
|
21.09.2017 21:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onpa paljas keula. Ei esteenraivaajia eikä karja-auraa. | ||||
|
|
21.09.2017 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Erikoisen erilainen on vaunu väritykseltään, mutta ennen yhdysrataa 11.1913 ei täällä pitäisi olla ollut venäläisiä vaunuja. Vaunujen katonreunuksilla ovat signaalinarun koukut jäljellä, mutta 1.1.1907 mennessä matkustajavaunuista oli ilmajarrullisia 58.7% ja lopuissakin oli läpimenevä ilmajohto. Ilmajarrut olivat siten todenäköisesti lähes jokaisessa kuvan vaunussa ja signaalinarua ei tarvittu. |
||||
|
|
21.09.2017 20:45 | Heikki Kannosto | ||
| Lieneekö tuo neli-ikkunainen jokin harvoin nähty wanha wenäläinen waunu? | ||||
|
|
21.09.2017 20:18 | Erno Palonheimo | ||
| Yksi suosikkikuvaajiani myös rautatieaiheiden ulkopuolella. | ||||
|
|
21.09.2017 19:15 | Heikki Kannosto | ||
| Repin ja vaasalainen siinä selvästikin odottelevat. Veikkaan Eilien todella tulleen ensinnä Riihimäen junaan koska olin paikalla kuvaamassa ensimmäistä saapuvaa Eil-runkoa ja matkustamassa Hyvinkäältä Riihimäelle. Tapasin junassa pari tuttua kanssaharrastajaa ja muistelen että jompikumpi oli (Pienoisrautatiekerhon ilmoitustaulullako?) kertonut tuon nimenomaisen päivämäärän. | ||||
|
|
21.09.2017 18:47 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumalta tuli vastaan tämmöinen kuva. Olisivatko Sr1-vetoiset junat kuitenkin klo. 12:00 lähtevä Repin Leningradiin ja klo. 12:10 lähtevä P31 Vaasaan? Minusta Eil-vaunut tulivat ensimmäisenä Riihimäen junaan, joka saapui Helsinkiin klo. 7:50 ja lähti Helsingistä klo. 16:15. Yhteen aikaan tämä juna taisi tulla aamulla Hämeenlinnasta asti. Eil-juna siis kulki pisimmän (17-vaunua) ruuhkajunan perässä eli sen, joka saapui Riihimäeltä Helsinkiin klo. 7:45 ja lähti takaisin klo. 16:10 ja ajoi Helsingin päässä rinnakkain Keravan junan kanssa. Siitä en mene takuuseen, jos Eil-vaunut olivat ensin Keravan junassa esim. viikon tai kuukauden mutta mielestäni mainitsemani juna oli ensimmäinen, johon Eil-vaunut vakiintuivat. |
||||
|
|
21.09.2017 13:53 | Milo Hilve | ||
| Kahdella saataneen Sm2:n suorituskykyä vastaavat arvot? | ||||
|
|
21.09.2017 13:18 | Roope Prusila | ||
| Hyvin mahdollisesti on. | ||||
|
Kuvasarja: Olli-Prv tasoristeykset |
21.09.2017 11:48 | Timo Vainio | ||
| Integraatiovaroituslaitokset otettiin käyttöön 18-19.9.2017, muun kuin huomiolaitteiden tekniikan kanssa oli ilmeisesti jotain ongelmia. | ||||
|
|
21.09.2017 11:29 | Visa Pöntinen | ||
| Ei oo tyttö kuvassa... :D | ||||
|
|
21.09.2017 11:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Tästähän puuttuu tagi "tyttö & juna"... | ||||
|
|
21.09.2017 11:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Luulisi yhdelläkin veturilla kulkevan kolme vaunua, mikä olikaan syy kahden käyttöön? | ||||
|
|
21.09.2017 10:56 | Jari Välimaa | ||
| Onkohan tämä EDO testejä Sr3:lla, eli tuleeko takaisin toistepäin ? | ||||
|
|
21.09.2017 10:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://www.talouselama.fi/uutiset/bensakeisari-haluaa-pelastaa-maailman-poraa-7-kilometrin-reikaa-espooseen-ja-haluaisi-kieltaa-lyhyet-lennot-mutta-sahkoauton-mika-anttonen-teilaa-6676099 | ||||
|
|
21.09.2017 10:17 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Hienoa nähdä viimeinkin Kanan takaräystäs, ei ole kynityn näköinen!..ptj. | ||||
|
|
21.09.2017 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| En vieläkään löytänyt sitä kiertokirjettä joka luettelee Helsingin sisäiset liikennepaikat. Mutta 'Käsikirja Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II, Määräyksiä tavaraliiikenteestä y.m.' vuodelta 1916 kertoo samasta asiasta. 'Asemat y.m. liikennepaikat' -luettelo listaa Helsinki-Pietari radalta seuraavat yleiselle liikenteelle avatut Helsingin (ja Pasilan) liikennepaikat: - Helsingin satama, s - Helsinki, a - Helsingin maitoasema, v, pidetään Helsingin aseman vaihteena - Eläintarha (Djurgården), l - Fredriksberg, a - Berghäll sivuutusraide, v - Vallilan ohikulkuraiteet, v - Sörnäs, a - Hagnäs sivuraide, v - Fredriksberg, l Lisäksi listassa on yksityisiä liikennepaikkoja. 'Erityisiä määräyksiä' -kohdassa ohjeistetaan Helsingin satamaradan käyttöä: Paikallisiin kuljetuksiin nähden jaetaan Helsingin satamarata ja Helsingin asema viiteen alueeseen (tässä ei valitettavasti selvästi mainita liikennepaikkoja): 1) Katajanokka 2) Eteläsatama 3) Merisatama 4) Hietalahti ja Ruoholahti 5) Helsingin asema Lisäksi oma liikennepaikkansa on ollut mm. Helsingin halkopiha 30.6.1916 saakka. Jossakin vaiheessa löydän vielä sen kiertokirjeenkin, jossa on lueteltu kaikki Helsingin sisäiset liikennepaikat. Tämän tiedon varassa kuvan liikennepaikka olisi Helsingin satama, jos Eteläsatamaa ei hyväksytä vorgin liikennepaikaksi. Liikennepaikkalistassa ei kuitenkaan ole Helsingin satamaa. |
||||
|
|
21.09.2017 03:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saattaa hyvinkin käydä niin, että tämä jää minun viimeiseksi kuvaksi hiilijunasta brittein saarilla. Hiilen polttoa on niin voimakkaasti vähennetty, että hiilen kuljetus on käytännössä lopetettu. Alkuvuonna 2017 vain 2% britteinsaarien sähköstä tuotettiin hiilellä. | ||||
|
|
21.09.2017 01:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tervo on ihan oikeassa. Minäkin näin rautatieharrastajana kuljen Paunun linja-autolla aina mihin tarvitsee. VR:n käyttö on jäänyt vain siihen välttämättömään pahaan, eli paikkoihin joihin ei muuten pääse, kuten Haapamäki. Laskelmieni mukaan parhaina vuosina käytin yli tuhat euroa VR:n junalippuihin, mutta nyt bussilippuihin menee joitain satoja euroja vuodessa. | ||||
|
|
21.09.2017 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valitettavasti en ole tullut poikenneeksi edellä mainitulla kaurismäkisellä valtatienvarsihuoltoasemalla. Satoja kertoja siitä ohitse kulkiessa se on kuitenkin päällisin puolin pistänyt silmään. Aina sen houkutusta ei ole ollut helppo vastustaa. Kyseinen vanhan ajan baarikahvila näyttää merkityn kaupparekisteriin sentään jo perjantaina 23/4-1965. Siinä 60-luvun paikkeilla jäi myös siinä mielessä selvästi erottuva murtokohta ajan vuohon, kun kyisten ja kivisten, aasein ja muulein ajettavien kärrypolkujen kaltaisia soukkia ja soraisia sekä mutkaisia ja mäkisiä valtateitä perusparannettiin ennennäkemättömällä uholla ja vimmalla sen ajan vaatimuksia ja käsiin räjähtämässä olevaa autoistumista vastaaviksi. Bitumissa ja betonissa ei säästelty. Samalla maantienposkiin nousi kulkumiesten tarpeita ja mielitekoja palvelemaan näitä kahvihuoneita, joissa oli tyypillisesti kyljessä korjaamohalli rasvamonttuineen ja suikkapäisine, trasselitaskuisine pruhjuineen sekä pihamaalla menovesipumput ‒, tässäkin sentään kolme viiden kuutiomeetterin säiliötä maahan haudattuina. Kuvauspaikan ja kommenteissa mainitun kahvion välissä olevaan valtatieosuuteen piti jostain syystä vuoden mittaan tehdä hiljattain valmistunut remontti, johon paloi kymmenen miljoonaa. Siihen rakennettiin laajat »varalaskupaikat» käsittäen keskikaitein ripustetut ohituskaistat siten, että pikkuautot voisivat ohitella toisiaan. Siinä leikissä ei kerätä kahta yhtä päätöntä vauhtia. Ohituskaistojen päättymiskohdissa on paitsi autopurkamoiden taatut apajat ja romukauppiaiden vakinaiset perkuupaikat, toiseen suuntaan sen lisäksi linnunpönttötolpalla viimeistelty sakkorysä. Edistääkö liikenneturvallisuutta tai liike-elämän menestymisen edellytyksiä järjestely, joka kannustaa ensin kiihdyttämään perusteettomiin ohituksiin ja keskinäiseen kisailuun järjettömillä ylinopeuksilla, kiilaamaan ohituskaistan päättyessä hädällä ja hopulla jälleen edemmäs jatkuvalle kaistalle ohitettavan ajoneuvon eteen sekä vielä kaiken tämän taiteilun jälkeen tekemään linnunpöntön nähdessä pöntön asukin ottamaan kuvaan nojaavalta liikennevirhemaksulta säästymisen pelossa kipakan äkkijarrutuksen? Yksi hulluimpia puolia tässä maakuntaamme halventaneessa lentokenttäselkkauksessa on se, että vaikka edellä hehkutetulla perinteisellä ja idyllisellä maantiekahviolla tuntui riittävän yritteliäisyyttä ja sinnikkyyttä aina vain, loputtomiin ja ehtymättömästi, valtatien ja kahvihuoneen väliin dumpattiin osana kymppimillin tieremonttia piruuttaan tienparannustöistä tullutta jätemaata 430 meetterin matkalle kolme meetteriä korkeaksi pankiksi ‒, »äänivalliksi». Huoltoasema jäi harjanteen keskikohdan taakse mahdollisimman tarkoin katveeseen; siten, ettei valtatiellä autoilevan katse pääse sinne. Vallin takaa ei näy tielle kuin lipputangon nuppi. Liikenteen rengasmelu on tässä ylimielisten tieinsinöörien olkiukko. Meteli on kyllä kieltämättä todellinen. Pientareella polkupyöräilevä joutuisi erityisesti sadekelillä käyttämään kuulosuojaimia, mutta kyllä tämän idyllin särkyminen on siltikin selvästi ja kiistatta monin verroin epämiellyttävää, jatkuvaa äänimattoa pahempi ympäristövahinko ja kertakaikkinen onnettomuus. Ja eihän koko melua lainkaan haitaksi asti olisikaan, jos valtatien ja sen liikennemäärien paisuttamisen sijaan olisi vaikka annettu rakentaa viereen rautatie ja ohjattu siihen enin osa valtatietä rasittavasta liikennesuoritteesta. Yllä olevassa kuvassa näemme joutilasta vetokalustoakin, jota tällä suurten utopioidemme ja jalojen pyrkimystemme rataosalla olisi voitu käyttää. Jolleivät ohi ajavat autot nyt arvaa kolme meetteriä korkean, rikkaruohoa kasvavan harjanteen takana piilevän klassikkohuoltiksen olemassaoloa, tekee äänivalli vielä senkin, ettei laitoksen pihaan edes pääse. Liittymä kun sekin on jäänyt tämän jätemaaröykkiön alle. Valtatien vastakkaisella syrjällä riittää meetterin korkuinen meluaita. Törkeä temppu. |
||||
|
|
20.09.2017 23:49 | Jouni Halinen | ||
| Johannes Tervo ko. Facebook keskustelussa. "Hyi saatana tän maan toimintatapoja. Hyi saatananprkl VR:ää. Jos millään keinoin voin välttää käyttämästä ko paskapuulaakin palveluja niin sen teen. Joku raja täs maaskin täytyy olla!". Ja hän lisää vielä. "Ihmettelenpä muuten jotta mis on VR-leaks. Kauhialla tohinalla tongittiin jotain saunavaunua, mutta kun pitääs olla asialla niin jäpikät ovat kuin kusi sukas". | ||||
|
|
20.09.2017 23:46 | Markku Knuutti | ||
| Vaunuun on tehty Enerco-tyyppinen Pöllinvaihto-laite. | ||||
|
|
20.09.2017 21:27 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Aivan totta. Enpä edes kiinnittänyt huomiota, että tolppien määrä on kasvanut. Tähän astihan ajojohdin on päättynyt tuohon toiseen valaistuun pylvääseen. | ||||
|
|
20.09.2017 21:25 | Juhani Pirttilahti | ||
| Turku tavara onkin nimetty uudelleen ollen nykyään Turku tuhoamo. | ||||
|
|
20.09.2017 21:19 | Tommi K Hakala | ||
| Juu, ja "Turkulaisen säilönnän" ansiosta kohta Eil-vaunujen penkit ovat aidosti vihreän sammaleenpehmeät. | ||||
|
|
20.09.2017 18:48 | Jorma Kattelus | ||
| Kävelin eilen Lönnrotinkadun alikulun läpi ja huomasin että ainakin siinä kohden oli uusia sähköradan tolppia pystyssä. Valmistelevat varmaankin että voivat tehdä vaihtotöitä sähkövedolla vähän pidemmillä junilla kuin nykyään. (3 uutta tolppaa näkyy kuvassa) | ||||
|
|
20.09.2017 17:50 | Pauli Kyllönen | ||
| Ohittava IC on numeroltaan 22. | ||||
|
|
20.09.2017 17:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä Pasin kanssa. Komea kuvauspaikka = asetteluun on paneuduttu! | ||||
|
|
20.09.2017 16:09 | Sanna Laakso | ||
| Moi Arska :D | ||||
|
|
20.09.2017 16:08 | Sanna Laakso | ||
| Kuva on otettu siis miun syntymäpäivänä? :D | ||||
|
|
20.09.2017 15:47 | Sanna Laakso | ||
| Tunneks sie muuten sellaisen henkilön kuin Aarni Mäkinen? | ||||
|
|
20.09.2017 15:12 | Eljas Pölhö | ||
| Erkin arvelu, ettei vaunuja olisi ostettu eikä myyty ei pidä paikkaansa. Kyllä niillä käytiin kauppaa ihan samoin kuin vetureillakin. Esim. vuonna 1923 sovittiin kalustonvaihdosta Valtionrautateiden ja Venäjän rautateiden välillä (Rh 1248/4368 28.6.1923 on yhteenveto näistä vaihdoista). 11.5.1923 Venäjän edustajat saivat 9 henkilövaunua (1. lk n:ot 45 ja 235, 1&2 lk n:ot 1505 ja 1863, 2 lk n:o 2413, 4 lk n:ot 1043, 3787 ja 4262 sekä virkavaunu 638). 13.6.1923 luovutettiin kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999 samalla kuin luovutettiin veturi Ov 3979. Näissä tilaisuuksissa suomalaiset saivat H5 ja H7-sarjojen vetureita. | ||||
|
|
20.09.2017 14:23 | Jukka Voudinmäki | ||
| Taitaisi sillan kääntömekanismi ruostua ja jumittua auki-asentoon. | ||||
|
|
20.09.2017 14:08 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti taivas ja komea kuvauspaikka. | ||||
|
|
20.09.2017 13:49 | Pertti Miettinen | ||
| Oisko ne purettu kesällä 1985. En varma. Ainakin kaikki oli jo hävinnyt kun muutimme Siuroon ja asemalla aloin pyöriä. | ||||
|
|
20.09.2017 13:16 | Heikki Kannosto | ||
| Pikajunalla on ylimääräinen pysähdys entisellä -----n laiturivaihteella jossa joukko vastaanottajia odottelee kotiin palaavaa olympiasankaria vuonna 198x... | ||||
|
|
20.09.2017 12:12 | Timo Salminen | ||
| Mutta Eil-vaunuissahan on pehmeät, vihreät penkit. | ||||
|
|
20.09.2017 11:09 | Erkki Nuutio | ||
| Tarton rauha aikaansaatiin 14.10.1920. Koska osapuolet siinä tunnustivat sotatilan vallinneen, oli osapuolille jäänyt vastapuolen sotavavarustus sotasaalista, mukaanlukien veturit ja vaunut. Sitä ei siis palautettu. Suomi toki osti vuosia myöhemmin entisiä vetureitaan, jotka olivat haaskoja ostettaessa. Vaunuja ei tietääkseni ostettu eikä myyty takaisin. Vaunupula 1918 kahinoiden jälkeen oli suuri. Saattaa olla mahdollista, että venäläisvaunuja olisi käytetty 1918-1920 välisenä aikana täällä kotimaisessa liikenteessä ilman että edes venäläismerkintöjä ei olisi peitetty. Epätodennäköiseltä se kuitenkin tuntuu. Ehkä löytyy vielä lisätietoja ajoituksen varmistamiseen joko vuodeksi 1920, tai sitä varhemmaksi. Puskurikorkeuksista olen alustanut suppeasti keskustelupuolelle. |
||||
|
|
20.09.2017 09:03 | Kari Haapakangas | ||
| Eli 1920 Torneå olisi matkalla Hangon kautta Tukholmaan? | ||||
|
|
20.09.2017 08:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Pohdiskelen tuota ylläpidon lisäämää liikennepaikkatietoa: Helsinki Länsisatama. Minusta se on outo. Eteläsatama saattaa ehkä joskus olla ollut Länsisataman alainen, mutta sitä se ei ole nyt eikä arvatenkaan kuvanottohetkelläkään. Ja vaikka olisikin, se olisi silti itsekin liikennepaikka. En nyt onnistunut löytämään sitä rautatiehallituksen kiertokirjettä, jossa opastetaan osoittamaan oikein Helsingin eri liikennepaikoille osoitetut lähetykset ja jossa Helsingin liikennepaikat lueteltiin. Muistaakseni Helsingin aseman alaisia liikennepaikkoja olivat ainakin Länsisatama, Merisatama, Eteläsatama ja Katajanokka. Ja vaikka ne olivatkin Helsingin aseman alaisia, ne siitä huolimatta olivat itsekin liikennepaikkoja. Tuntuu hassulta, että vorgsista puuttuvat niin Eteläsatama, Merisatama kuin Katajanokkakin. Varsinkin kun listalla kuitenkin on sellainen väliaikainen ratatyömaan aikainen liikennepaikkakin kuin Etelä-Savio. |
||||
|
Kuvasarja: Olli-Prv tasoristeykset |
20.09.2017 08:11 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Osaisiko joku kertoa että miksi varoituslaitteet eivät olleet toiminnassa kesän aikana, jos huhtikuussa oli tehty koeajoja että nämä varoituslaitteet toimisivat ylipäätään? | ||||
|
|
20.09.2017 08:02 | Timo Salminen | ||
| Koska en ole ehtinyt kovin tarkkaan seurata kaikkia tänne ilmaantuneita kuvia, täytyy tässä kysyä, onko joku muistanut dokumentoida Järvenpäässä meneillään olevaa työmaata. Toivottavasti on, niin paljon maisema siellä nyt muuttuu. | ||||
|
|
20.09.2017 01:21 | Niila Heikkilä | ||
| Syväväylän siirto pois Kyrönsalmesta on ollut vuosikymmenien suunnitteluprojekti. Yhtenä vaihtoehtoa tutkittiin ihan loppuun saakka Aholahden kanavavaihtoehtoa muutama kilometri Laitaatsalmesta länteen. Jos se olisi toteutunut, rautatie ja maantie kulkisivat samaa kiinteää 24.5 metrin alikulkukorkeuden omaavaa siltaa pitkin kanavan yli. Laitaatsalmi-vaihtoehdossakin tutkittiin erilaisia siltatyyppejä, jossa rautatielle olisi tullut täyteen korkeuteen nostettava nostosilta. Myös kanavan pohjaan laskettava ratasilta oli yhtenä vaihtoehtona. Sillä olisi tosin ollut uitosta irtoavan roskan ja uppotukkien vuoksi suuri jumiutumiski. Nykytilanteessa ratasiltaa ei tosiaan rakenneta ollenkaan, mutta tilavarausoptio sentään jätetään rautatiesillalle. Viimeisten suunnitelmien mukaan se on kääntösilta, oletusarvonaan aina auki silloin kun junaliikennettä ei ole. | ||||
|
|
20.09.2017 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen nähneeni tuon vasemmalla olevan Anglian samalla paikalla ennenkin - hienossa kunnossa. | ||||
|
|
19.09.2017 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Minäkin katselin laivaa ja lieneekö tämä: http://www.faktaomfartyg.se/tornea_1876.htm | ||||
|
|
19.09.2017 22:58 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva ja paljon tutkittavaa, kiitos! Tuossa huolintakonttorin kulmalla (A/B Stevedoring O/Y) oleva lyhty on tavallinen kaasulyhty, liekkipolttimella, polttoaineena kaupunkikaasu yleisestä verkosta. Hienoa ja edustavaa mallia. Torneå-laiva oli rannikon linjaliikenteen laiva. Kuvassa siihen kuormataan (lankongilla pari miestä punnertaa juuri laivaan yhtä kollia) jotain laatikoitua kappaletavaraa; ehkä jonkin tukun tai keskusliikkeen toimituksia aluekaupoille? Jos kuva olisi 1930-luvulta (jälkeen 5.4.1932), ne voisivat olla O/Y Alkoholiliike A/B:n suosittuja kuljetuslaatikoita. Mutta se ei ollut mahdollista vuonna 1920. Kuvassa on, paperirullien lisäksi, huomattavan monta rullanmuotoista laatikkopakkausta. Jos niissä ei ole jotain pahvi- tai paperituotetta, niin voisivatkohan ne olla kaapeli- tai johdinköysikeloja? Ehkä vast'ikään maahantuotuja ja jonnekin sähköistysprojektille tai voimalaitostyömaalle menossa? Suomalainen alan tuotanto ei vielä vuonna 1920 tainnut niitä saada vientiin saakka valmistettua? Ja juuri nyt ajankohtaiseen kaasu-kysymykseen liittyen: Gd 39'262 takana näkyy suurenpuoleinen puulaatikko. Kyljessään teksti "Gas"+jotakin noin kolme-neljä merkkiä. Kaikille tuttu "Gasaccumulator" se ei ole, se olisi liian pitkä mahtuakseen tuohon mittaan. Keksiikö joku mistä firmasta voisi olla kyse? Ehdotteita? |
||||
|
|
19.09.2017 22:18 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo lyhty on jokseenkin selvä tapaus: kaupunkikaasulla toimiva liekkilyhty, melko vanhaa mallia jo kuvan ottamisen hetkellä 1906. Nuo paalutuskoneet saattavat olla jopa sähkökäyttöisiä, aivan uusinta uutta. Ainakaan minkäänlaista hormia tai pakoputkea ei niissä näy. |
||||