|
|
19.09.2017 22:18 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo lyhty on jokseenkin selvä tapaus: kaupunkikaasulla toimiva liekkilyhty, melko vanhaa mallia jo kuvan ottamisen hetkellä 1906. Nuo paalutuskoneet saattavat olla jopa sähkökäyttöisiä, aivan uusinta uutta. Ainakaan minkäänlaista hormia tai pakoputkea ei niissä näy. |
||||
|
|
19.09.2017 22:04 | Teemu Tuomisto | ||
| Teron kommenttiin viitaten, sama tuli itsellenikin mieleen. Kurikasta vaikka olenkin lähtöisin, tuota maisemaa oli vaikea tunnistaa juuri Etelä-Pohjanmaalle. Taas erittäin onnistunut otos kuitenkin Arttu! | ||||
|
|
19.09.2017 21:16 | Ilkka Hovi | ||
| Jäihän venäläisiä vaunuja tälle puolelle rajaa jos jäi suomalaisia vaunuja rajan toiselle puolelle. Vuosi 1920 on kurantti koska Tarton rauha astui voimaan vasta vuoden 1920 lopulla. Siihen asti vaunut olivat vapaasti käytettävissä | ||||
|
|
19.09.2017 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Sisällissodan jälkeen perustettu Suomen Paperitehtaiden Yhdistys (oli myös Selluloosa- ja Puumassayhdistykset), ryhtyi hoitamaan maamme paperitehtaiden tuotteiden myyntiä - länsimaihin. Sitä ennenhän päämarkkinat olivat olleet Venäjällä ja jokainen tehdas myi taitojensa mukaan. Neuvosto-Venäjälle ei viety yhtään mitään koska oli "sotatila" päällä, eli rauhansopimushan tehtiin vasta myöhemmin 20-luvulla Tartossa. Paperitehtaiden viennin nollakuukausi oli maaliskuussa 1919, ei yhtään vientiä. Suurin osa tehtaiden paperikoneista seisoi. Sen jälkeen vienti käynnistyi Yhdistyksen avulla länteen, jonne aiemmin vietiin vain kotimaan ja Venäjän myynnin jälkeinen ylijäämä. | ||||
|
|
19.09.2017 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Gd -vaunujen ja näiden 1050 mm pyörähalkaisijan vuoksi täytyi SVR:n korottaa vaunujen (ja veturien?) puskinkorkeutta 60 mm 1060 mm:iin Se teki entiset sarviraudat, jousenkannattimet ja eräät jarruosat epäkuranteiksi. Mutta ei niitä hetkessä vaihdettu. Voiko siksi vasemman Ga -vaunun puskinkorkeus olla 60 mm alempi kuin viereisen Gd -vaunun? | ||||
|
|
19.09.2017 20:43 | Heikki Jalonen | ||
| 1919 kuvassa näkyvä vipstaaki on varmaankin juuri polttoaineventtiilin karan jatke. Silloin lyhdyn sammuttaminen käy tosiaan sopivan mittaisella koukkupäisellä sauvalla, ilman tarvetta kanniskella tikkaita heti aamusta. Sytyttäminen onkin jo sitten ihan eri juttu. Kaupunkikaasulyhdyt (tai nykyisin miljöösyistä niiden tilalle usein käytettävät nestekaasulyhdyt sikäli kun niissä ole modernia sähkösytytystä) voidaan yleensä myös sytyttää samaisella koukkupäisellä sauvalla, jolloin koukkupäässä oleva sytystyslunttu (pieni spriipoltin) on sytytettynä tätä työtä varten. Kaasun tulo avataan koukkua pyöräyttämällä (venttiilin kara pistää esille lyhdyn alaosasta) ja lunttu viedään kaasupolttimen lähelle. Ja tups, fiat Lux... Kaasulyhty kun syttyy suoraan, ilman esilämmitystarvetta. Tämä pätee sekä liekkilyhtyihin (kaasulyhdyn kantamalli) että kehittyneempiin hehkusukkapolttimiin. Tällöin tikkaita tarvitaan lähinnä vain puhdistamista ja korjauksia varten. Perin kätevää. Öljykaasuvalo on taas aivan eri juttu, se pitää esilämmittää ennen sytyttämistä. Aivan samalla tavalla kuin Hasag, Petromax, Tilley ja vastaavat. Esilämmitys tapahtuu spriillä, sitä varten lyhdyn polttimen alla on lämmityspolttokuppi. Poltin on aina hehkuverkko- tai sukkapoltin. Jotta kupin voi täyttää ja tuikata tulille, pitää sinne päästä käsiksi sytytyksen aikana. Esilämmitys lisäksi kestää muutaman minuutin, vähintään. Siten öljykaasuvalo on vähintäinkin hankala sytyttää etätyönä millään kepillä vaan sytyttäjän on joko noustava tikkailla lyhdyn luokse - tai sitten lyhty pitää laskea alas sytytettäväksi. |
||||
|
|
19.09.2017 20:34 | Erkki Nuutio | ||
| Mitenkähän on tuon vuosiluvun 1920 kanssa? Gd -vaunu otettiin käyttöön vuonna 1913 yhdysliikennekelpoiseksi vaunuksi. Nevan silta valmistui 11.1913. 1914 lienee aikaisin mahdollisuus nähdä Gelsingforsissa Gd:n venäläisiä esikuvavaunuja. Paperin vienti Suomesta Neuvosto-Venäjälle ei ehkä ollut täysin poikki vuonna 1920, mutta ei se ainakaan vilkasta ollut. Silti miksi paperia lastattaisiin sieltä tulleeseen vaunuun Helsingin satamasta, eikä joltakin Itä-Suomen paperitehtaalta? Johdattelevat lauseet kuvaavat epäilystä että vuosi olisi viimeistään 1917. Osaavatko venäjäntaitajat kertoa ovatko venäläisvaunut Nikolain vai Vilenin kirjanpidossa? Taustalla huomattavan tilava rannikkohöyry Torneåån asti. Ja ne kuvan lyhdyt ja lyhdyttömät pylväät! |
||||
|
|
19.09.2017 20:16 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla Helsingin kaasutehdas tulevaisen Postitalon paikalla. Mitä tyyppiä tuo etualan katulyhty on? | ||||
|
|
19.09.2017 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| G-vaunussa vielä pienet sivuikkunat. Ga vaunun ikkunat on korvattu yhtenäisellä peltilevyllä. Ikkunoissa oli alkujaan lasit. | ||||
|
|
19.09.2017 20:04 | Ilkka Hovi | ||
| Oikealla taka-alalla lienee lanterniini postivaunu. | ||||
|
|
19.09.2017 16:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaihdoin kuvan siihen tarkempaan. Nyt merkinnät tosiaan näkee. Kiitos vinkistä :) |
||||
|
|
19.09.2017 16:46 | Erno Palonheimo | ||
| Suomalaisvaunut Ga 8482 ja Gd 39,262. Osasuurennoksen ulkopuolelle on jäänyt G 5182. | ||||
|
|
19.09.2017 16:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Mao-vaunuista enemmän keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10464.msg82667 | ||||
|
|
19.09.2017 16:43 | Erno Palonheimo | ||
| Linkin takaa löytyi reippaasti parempilaatuinen kuva. Tuon ajan laakavehkeillä on osaavissa käsissä tullut kaunista ja tarkkaa jälkeä, mm. noiden kahden vaunun merkinnät ovat selvästi luettavissa ja kyrillisiä aakkosiahan ne ovat. Sbv 486 407 ja toisessa JU V 26793. | ||||
|
|
19.09.2017 16:33 | Timo Oinonen | ||
| Mulla on kuulohavaintoja pankakosken liikenteestä edellisen kerran toissaviikon perjantaina, sekä siitä kahden edellisen viikon perjantait. Sattui sopivasti olemaan meidän työkoneet sammuksissa kun junat kulki. | ||||
|
|
19.09.2017 16:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tämä kovin yleinen näky vieläkään ole: https://vaunut.org/kuva/122224 | ||||
|
|
19.09.2017 15:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika tiheästi on näkynyt vaunuja liikenteessä, tosin ei näin paljoa mitä 2014: https://vaunut.org/kuva/97349. | ||||
|
|
19.09.2017 15:10 | Riku Outinen | ||
| Ennen wanhaan käytiin joka päivä, sitten vuosikymmenen alussa hiljeni aika paljonkin, mutta käsittääkseni nyt on taas vilkastunut että liikennöinti on viikoittaista. | ||||
|
|
19.09.2017 15:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vertailukuva samoilta jalansijoilta olisi paikallaan, maisemat ovat muuttuneet kahdessa vuodessa järkyttävän paljon. Tähän uneliaaseen maisemaan on syntynyt uusi korkea tieylikulkusilta ja vt 14 väistää työmaata ratapenkalle molemmin puolin rautatiesiltaa. Itse rautatiesilta on edelleen paikoillaan. | ||||
|
|
19.09.2017 14:47 | Nikolas Peippo | ||
| Viime aikoina kuulemma noin kerran viikossa, mutta tuon tarkemmin en osaa sanoa. | ||||
|
|
19.09.2017 14:27 | Heikki Kannosto | ||
| Ministeri A vastaa että asia kuuluu ministerille B joka siirtää asian ministerille C joka taas kehottaa ottamaan yhteyttä ministeriin A. Tokko yksikään ministeri linkkejä avaa. | ||||
|
|
19.09.2017 13:58 | Ossi Rosten | ||
| Tuolla ei ilmeisesti ihan joka päivä käydä. Tai edes joka kuukausi? | ||||
|
|
19.09.2017 13:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nuoremmille Henrin arvelema voisi hyvinkin tulla mieleen. Turkuunhan vietiin käytöstä poistettua Eil- ja Ex-kalustoa maalaukseen, ja kyllähän niiden tuulettamisenkin eteen ilmeisesti oli jotain tehty. | ||||
|
|
19.09.2017 11:42 | Henri Heikkinen | ||
| oisko maalaukseen | ||||
|
|
19.09.2017 08:57 | Riku Outinen | ||
| Multa on mennyt ohi parin kuukauden takainen Ruotsista, Green Cargo ostaa kaksi kuvan kaltaista 6-akselista sähköveturia Romaniasta! | ||||
|
|
19.09.2017 08:22 | Erno Palonheimo | ||
| Wolsztynistä ajetaan taas aikataulunmukaista höyryliikennettä kolmen vuoden tauon jälkeen. Taitaa olla peräti sama veturi allaolevan linkin kuvassa. http://www.steamrailway.co.uk/steamnews/2017/5/16/wolsztyn-re-launches-polish-scheduled-steam |
||||
|
|
19.09.2017 07:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Detaljit tosiaan (ehkä) auttavat käsittämään kulloistakin aikaa. Niin helposti mennyttä katsotaan nykyajan perspektiivistä tajuamatta historiallista tilannetta, asioiden kehittymistä ja ajan oloja. Nauraa hihitetään asioille, jotka historiaatajuamattoman silmiin ovat hassuja, mutta aikanaan olivat normaalia arkipäivää. - Enkä nyt tarkoita tätä keskustelua, vaan esim. some-keskusteluja yleensä. 'Helsingin rautatieasema' -kirja on painettu vuonna 1996. Sen valokuvan, josta lyhdyn kuva on leikattu, on ottanut Eric Sundström vuonna 1919. Lisäsin keskustelupuolelle toisen skannauksen samasta kuvasta. Yrityksen saada detaljeja paremmin näkyville. Kummallekin valaisimelle näyttää olevan on kolme liitintä (tai kaksi liitintä ja niiden välissä katkaisin tms.) Ja ilmeisesti rautalangasta kierretty vipu vaikuttaa sen katkaisimen tai venttiilin varrelta: vasemmalle: kiinni, oikealle: auki, tms. Sitä on kenties maasta käsin voinut kääntää pitkällä koukkupäisellä salolla. |
||||
|
|
18.09.2017 23:12 | Panu Breilin | ||
| Paloasema oli ennen veturitalli (paloasema siitä tuli vuonna 1959): http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/op/brands59.htm Kartta asema-alueesta mihin veturitalli on merkittynä: http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/karta/statomra.htm | ||||
|
|
18.09.2017 21:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Facebookissa on lisää kuvia tästä tuhosta: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/1430775086991384/ | ||||
|
|
18.09.2017 21:26 | Arttu Uusitalo | ||
| Joo, Santavuorelta otettu. | ||||
|
|
18.09.2017 20:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tai ainakin pienemmän mittakaavan isosta rautatiestä. | ||||
|
|
18.09.2017 20:03 | Heikki Jalonen | ||
| Valaisimia on siis lisätty ja varmaan myös vaihdettu vuoden 1919 kirjan (kirja on vuodelta 1919, joten sen kuvat ovat siis vanhempia) ja tuon ylläolevan kuvan ottamisen välissä. 1919 kirjan tilanne kuvastanee siten enemmän sota-ajan pulan ja puutteen tilannetta. Kirjan kuvasta myös puuttuu myrskysuoja, jotain on siis noiden tolppien tietämillä puuhattu siinä välillä. 1919 kirjan kuvassa itse valaisin todennäköisesti on vanhemman mallin (1800-luvun lopun tyyppiä) Lux-lyhty, jossa oli hiilihapolla paineistettava säiliö pylvään sisällä. Säiliön ja lyhdyn välinen putkiyhteys estää lyhdyn laskemisen, hoitaminen vaatii tikkaita. Myöhempi konstruktio, joka siis on painovoimaisella polttoaineensyötöllä, korvasi alkuperäisen mallin joskus vuoden 1900 jälkeen. Valokaarilamppu se tuskin voi olla, yläosa on tarpeettoman laaja sellaiselle. Ei tuolla kuvun yläosan koolle voi olla muuta syytä kuin höyrystimen vaatima tila. Eikä lyhty myöskään ole kaupunkikaasulla toimiva, kaasumaisella kaasulla ei tarvita mitään höyrystintä vaan kaasu voidaan syöttää suoraan sellaisenaan polttimeen, mikä tapahtuu poikkeuksetta polttimen alapuolelta. Itse lyhtypylväs on jokseenkin varmasti täysin samanlainen molemmissa kuvissa. Tämän keskustelun alkukuvassakin on vielä näkyvillä poikkiorsi, jota vasten lyhdynhoitajan tikkaat asetettiin - vaikka lyhty olisikin jo laskettavaa mallia eikä ortta ja tikkaita sen puolesta enää tarvittaisi. Samankaltainen poikkiorsi muuten kummittelee yhä tänäkin päivänä monissa "antiikki"-tyylin sähkölyhtyjen pylväissä. Huvittavan pieneksi tosin kutistuneena ja hyötyä vailla. Mutta onhan siinä linnulla istumaoksa... Jännää on tutkiskella näitä detaljeja! Kukapa yleensä katulamppua edes hoksaakaan, ainakaan silloin kun se toimii normaalisti... |
||||
|
|
18.09.2017 19:43 | Vesa Höijer | ||
| Linkki kuviin on lähetetty ministerille. | ||||
|
|
18.09.2017 18:41 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Helsingin rautatieasema' -kirjassa on vuodelta 1919 kuva, jossa hallintorakennuksen edustan valaisin näkyy ehkä vähän paremmin. Kuva on liitteenä keskustelualueella aiheessa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10555.0 | ||||
|
|
18.09.2017 17:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva. Voisi vallan hyvin olla isomman mittakaavan pienoisrautatieltä. | ||||
|
|
18.09.2017 14:54 | Juha Kutvonen | ||
| Näkymä vastakkaisesta suunnasta asjallisuusjunan kera: https://vaunut.org/kuva/104452 | ||||
|
|
18.09.2017 14:53 | Alex Chudoba | ||
| Olisikohan punaraitakäytäntö tullut ensimmäisten Rk-muutostöiden yhteydessä vuonna 1996? | ||||
|
|
18.09.2017 14:44 | Juha Kutvonen | ||
| Pikaisen kuva-arkiston tutkinnan perusteella arvioisin, että punaraidat tulivat ravintolavaunuihin vasta 1990-luvun lopulla, n. 1998-99. | ||||
|
|
18.09.2017 14:41 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/117042 Tämähän on se toinen, toivotaan että tulee vielä ajokuntoon. Vieläköhän olisi saatavilla hurujen pariveto... |
||||
|
|
18.09.2017 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Mitä ihmettä, onko Huruja muitakin kuin 2216? :-) Oikeassa Mika kyllä on, että 2216 on varmasti jo eniten kuvattu Huru. Ja Jorma on myös oikeassa, raidehan on erityisesti idän suunnan junille. Milloin muuten punaiset raidat tulivat ravintolavaunuihin? Minulle on jäänyt epävarma muistikuva, että niitä olisi ollut jo 1980-luvun lopulla eli Huru-aikaan... |
||||
|
|
18.09.2017 13:02 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, suojakuoret ruiskupumpun päällä. Sinänsä nerokas juttu, eli vaikka tulee paineputkeen suihkuava vuoto, sumu ei leviä konehuoneeseen vaan tiivistyy suojakuoreen ja valuu alas. Onkohan tämä ollut alkuperäisvaruste vai konepajan tuotekehittelynä tehty parantamaan paloturvallisuutta? Löytyykö vastaavaa suojausta muista kotimaisista dieselvetureista? | ||||
|
|
18.09.2017 12:21 | Erno Palonheimo | ||
| Dv16 2013. | ||||
|
|
18.09.2017 12:15 | Hannu Peltola | ||
| OK, tuo selvensi asiaa! Ajattelinkin, että olisi erikoista, jos Hector Rail alkaisi ajaa pellettijunia. Sekatavarajuna sen sijaan sopii hyvin Hectorin toimintaan. Nyt on siis taas hyvä syy vierailla malmiradalla! Muistaako Riku (tai muut), milloin kaksoisraide Kiiruna-Narvik valmistuu? Sen valmistumiseen päättyy iso osa malmiradan viehätyksestä, kun junakohtaukset päättyvät. | ||||
|
|
18.09.2017 11:06 | Riku Outinen | ||
| Selitin epäselvästi...kyseessä ei ole pelletti/rikastejunat vaan päivittäinen sekatavara kaivosten tarpeisiin (polttoaineet, bentoniiti, kalkki jne.) HR on solminut viiden vuoden sopimuksen LKAB:n kanssa, nykyinen eli kohta entinen operaattori Green Cargo. Kalustona tulee olemaan lastmile Vectonit eli hyvin samalaiset kuin Sr3. https://www.hectorrail.com/2017/08/08/170807-hector-rail-signs-new-contract-with-lkab/ https://lokforaren.wordpress.com/2017/04/05/lkab-valjer-ocksa-hector-rail/ Mielenkiintoisena tietona rautajuniin liittyen, LKAB on käyttänyt Eteläsissä rautajunissa (Malmberget-Luulaja) Green Cargon kuskeja mutta nyt tuo tulee päätökseen kun LKAB haluaa juniin omat kuskinsa, lähde: https://lokforaren.wordpress.com/2017/09/06/lkab-tar-over-aven-i-soder/ |
||||
|
|
18.09.2017 10:50 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen tieto Riku! Tiedätkö mitä kalustoa Hector Rail tulee käyttämään junissa vai saavatko he käyttöoikeuden LKAB:n IORE:hin? | ||||
|
|
18.09.2017 09:54 | Jukka Voudinmäki | ||
| Meillä Suomessa ollaan oltu fiksuja ja säästäväisiä, ja Puolustusvoimain varikoille johtavat raiteet on purettu hyvän aikaa sitten. Ja vaikka raideyhteydet olisivat olemassa, sähköistämätön rataosuus estäisi kuitenkin vaunujen perille viemisen. | ||||
|
|
18.09.2017 09:00 | Reijo Kankkunen | ||
| Hyvä kuva vanhasta junasta! | ||||
|
|
18.09.2017 08:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein nätti kuva. | ||||
|
|
18.09.2017 08:25 | Markku Knuutti | ||
| Onko tuo noin vaan maan päällä oleva muuntaja jännitteinen ? | ||||
|
|
18.09.2017 08:08 | Riku Outinen | ||
| Nyt muuten operaattori vaihtuu Joulukuussa tuossa Luulaja-Kiiruna LKAB:n junassa. Uusi operaattori Hector Rail. | ||||
|
|
18.09.2017 01:28 | Mika T. Polamo | ||
| Kyl' maar. Varsin asjallisen nostalginen kokonaisuus. Tällaisia wanhemmiksi väitettäessä jäisin ihmettelemään vain punaista viirua neljännessä vaunussa ja sitä miten näitä fotaillessa 42 veturisesta sarjasta nokalle kohdalleni jälleen osui 2216. Taitaa olla koko sarja numeroitu samalla numerolla. | ||||