|
|
07.09.2017 12:54 | Aki Karvonen | ||
| Tuolla yhdessä pylväässä oli kyltti jossa luki: Ajolangan korkeus alle 6 metriä. | ||||
|
|
07.09.2017 12:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko Destia vastannut? | ||||
|
|
07.09.2017 11:38 | Miko Ojala | ||
| Kuvassa oleva Hr1 on todennäköisesti 1019 | ||||
|
|
07.09.2017 11:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhimmassa tunnetussa veturikuvassa veturista A1 'Pohja' on nimilaatan lisäksi hytin seinässä ikkunoiden välissä ylhäällä merkintä 'No6'. Numerokilpeä veturissa ei sen sijaan ole. Kuvan arvellaan olevan vuosilta 1865-1868. - Tiedä sitten kuinka yleinen tuo merkintätapa oli. Uusi kirja 'Höyryveturit valtionrautateillä' kertoo: "Aluksi numerot maalattiin hytin sivuseiniin ja savutorven kummallekin sivulle kiinnitettiin messinkinen numerokilpi." - Ts. maalattu numero ja numerokilpi samaan aikaan. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/99190 joka on otettu vuonna 1906, numero on sekä kilpenä savutorven tyvessä että maalattuna hytin seinässä. Seinän maalattu numero on niin kulunut, että sen voisi uskoa olevan numerokilpeä vanhempi. Mielestäni olisi ansiokasta ja aiheellista aina kertoa esittämilleen tiedoille myös lähde. Sillä tavoin saadaan ehkä pikkuhiljaa karsituksi harastajapiiriin iskostuneet ja tosiksi uskotut väärät tiedot. |
||||
|
|
07.09.2017 10:02 | Petri Sallinen | ||
| Aluksi numerolaatta sijoitettiin savutorveen. Tässä vaiheessa numeroa ei vielä ollut hytin seinässä eikä muuallakaan. Muistaakseni aluksi laatta sijoitettiin noin puoliväliin tai vähän puolivälin alapuolelle torvea, josta se myöhemmin siirrettiin piipun juureen. Tässä vaiheessa numerolaatta oli vielä melko pienikokoinen. [IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/922/UMTdA2.jpg[/IMG] [IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/922/GIsXxn.jpg[/IMG] |
||||
|
|
07.09.2017 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturissa ei näyttäisi olevan sen enempää nimikylttiä kuin numeroakaan. Sanomalehden kuva on tosin sen verran karkeasti rasteroitu, että isojakin yksityiskohtia saattaa kadota rasterin huonoon reosluutioon. Jos veturilla kuvausajankohtana oli nimen sijasta numero, se olisi kai ensi alkuun ollut maalattuna ylös hytin sivuseinään ikkunoiden väliin muodossa 'N:o 1'. Siellä ei kuitenkaan mitään näy. Eräässä piirroskuvassa, jossa veturilla on samanlainen 'uudenaikainen' savutorvi, numero on ikkunoiden alla muodossa '1'. Puskinpalkista numeroa lienee turha edes etsiä. Missäköhän vaiheessa numero alettiin merkitä ikkunoiden alle? Ja milloin mahdettiin veturiin vaihtaa 'uudenaikainen' savutorvi? Ja milloin hytin katolle asennettiin tuo soittokello? |
||||
|
|
07.09.2017 08:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen Jukan kanssa samaa mieltä kuvan täällä julkaisemisen suhteen. Olen toki itsekin tänne lisännyt kuvia mm. näistä ensimmäisistä vetureista, mutta ne kuvat ovat sellaisia, joita tuskin löytyy kirjoista tai netin kuvakokoelmista. Pohjan numeron 6 voisi lisätä tunnisteisiin. |
||||
|
|
07.09.2017 06:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos Jyväskylän ratapihalle mahtuisi, lähimpänä Rantaväylää oleva raide olisi hyvä säilytyspaikka vandalismia ajatellen. Tekijät joutuisivat operoimaan vilkasliikenteisen tien vieressä ja riski sille, että joku ohiajava tekisi heistä ilmoituksen virkavallalle, olisi suurehko. Matkakeskuksen puolelta olisi myös hyvä näköyhteys vaunuille, ja ratapihalla kävely saattaisi sekin herättää jossakussa huomiota, sillä vaunuille ei olisi muuta pääsyä. Niin, ja vaunut voisi vielä sinne koko matkan sähköveturilla, mikä ei liene vähäisin pointti tässä show:ssa. |
||||
|
|
07.09.2017 03:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä junayksikkö on siirtynyt 31.7. Long Marstonin asevarikolle odottamaan tulevaisuuttaan. Lontoossa ei ole enää yhtään tämän sarjan junaa ajossa. | ||||
|
|
07.09.2017 03:03 | Niila Heikkilä | ||
| Orren korkeudesta päätellen ajolanka näyttää painuvan Kangasvuoren tunnelissa varmaankin alimpaan raja-arvoonsa. Vaunun katto on jo aika lähellä. Hyvin on kuitenkin mahduttu tunnelista tuollakin kombinaatiolla koska junan katto ei ole rutussa. | ||||
|
|
06.09.2017 23:31 | Jyrki Talvi | ||
| T 3434 jäi pois kulusta 2006 syyskuussa se ei ole säännöllinenjuna enää. | ||||
|
|
06.09.2017 23:29 | Jyrki Talvi | ||
| T 3438:san vaunut tulee Klasta Koskista lähtee T 3440. | ||||
|
|
06.09.2017 23:25 | Jyrki Talvi | ||
| T 3436:ssa kulkevat rätit ovat Vt vaunuja palautus Jts Lrs Uim Vk vaunut menee esim Vsa eli Sim sukuiset Jokilaakson tehtaat ei käytä G sukuisia paperin kuljetukseen 90 luvun puolivälissä saapui sellua Jsk Ksk violetissa G:ssä sekin liikenne loppui. | ||||
|
|
06.09.2017 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tarkoitukseni ei ole olla pessimisti, mutta vaunujen säilyttämisestä »maaseudun ratapihoilla» tuli mieleen vielä korpien kätköissä piilotteleva Pettukangas: https://www.vaunut.org/sarja/3758 | ||||
|
|
06.09.2017 17:02 | Olavi Huotari | ||
| Tällä kertaa oli tavoitteena saada vaunun numero selville enkä havainnoinut muuta. Pitää siis käydä vielä ainakin kerran kurkkaamassa sisään :) | ||||
|
|
06.09.2017 16:55 | Mikko Herpman | ||
| Oliko alkuperäistä sisustaa jäljellä minkä verran? Vai sipaistu "uusiksi" aikojen saatossa? | ||||
|
|
06.09.2017 16:48 | Olavi Huotari | ||
| Tänään kävin kurkkaamassa oven ikkunassa vaunun sisälle ja oven päällä oli numero 4091. | ||||
|
|
06.09.2017 15:49 | Ossi Rosten | ||
| Muutama vuosi sitten jos joku ois moista väittäny, kukaan ois uskonu jotta tuossa kohden on 5.9.2017 tälläinen juna ois omin voimin liikkeella! | ||||
|
|
06.09.2017 14:29 | Jukka Martio | ||
| Vaikka en ollenkaan vastusta harvinaisten historiallisten kuvien julkaisemista näillä sivuilla, pitäisi mielestäni käyttää harkintaa siinä, milloin kannattaa näyttää tällaisia Rautatiemuseon kokoelmien kymmenissä julkaisuissa kaikkein eniten esiintyneitä kuvia. Harhaanjohtavaa on se, että kuva on merkitty otetuksi 6.9.2017, tosin tekstissä mainitaan oletetut kuvausvuodet. Lisäksi ihmettelen tietoa siitä, että kuva on otettu kesällä. Kuvan henkilöillä on yllään melko paksut vaatteet eikä tuo 6.9. ole myöskään enää kesää. Alkuperäisessä kuvassa näkyy etualalla ruohikkoa, mutta ei siitä voi vuodenaikaa varmistaa. | ||||
|
|
06.09.2017 12:01 | Mikko Herpman | ||
| Jossainhan kommentoitiin että halli vaatisi remonttia vaunujen sisäsäilytystä ajatellen.. | ||||
|
|
06.09.2017 11:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä siellä on seislevyt hallin ovilla. | ||||
|
|
06.09.2017 10:41 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös omistaja voisi ohjata sijoittamaan omistamansa kaluston vaikkapa omistamaansa Turun käyttöä vailla olevaan huoltohalliin sisään? Vai onko se huoltohallikin jo ajokiellossa? | ||||
|
|
06.09.2017 01:36 | Pietu Tuovinen | ||
| Editoidessa videolta katselin että kaverilla olisi korvatulpat korvissa. Myös suojalasit oli päässä | ||||
|
|
05.09.2017 22:20 | Esa Annala | ||
| Okei Jukka, kiitokset. :) | ||||
|
|
05.09.2017 21:58 | |||
| Juhani on oikeilla jäljillä :) | ||||
|
|
05.09.2017 21:14 | Erkki Nuutio | ||
| Toivon että käynnissä oleva uudelleenkunnostus kunnioittaisi alkuperäistä veturin tyyliä myös savupiipun osalta, ja ennenkaikkea että veturi sijoitettaisiin sisätiloihin tai kuivaan lasipaviljonkiin. Päätös laajemmasta veturivalmistuksesta Suomessa tukeutui komiteamietintöön vuodelta 1896. Mietinnön otsikko oli: Till Kommunikationsexpeditionen i Kejsarliga Senaten för Finland från Komitén för frågan om möjligheten att tillverka lokomotiv m.m. å inhemska verkstäder. (42 s. + 7 taulukkoliitettä) Komitean puheenjohtaja oli O.Donner ja jäseninä C.P.Solitander, K.A.Nordman, E.Bergroth ja A.Engström. Taulukoliitteissä on yksityiskohtaisia hankintakustannustietoja siihenastisista vetureista (ml. Helsingissä tehdyt). Komiteaotsikon "m.m." johtuu siitä, että taulukoissa on yksityiskohtaisia hankintakustannustietoja myös vaunuista. Olisi ehkä hyödyllistä saada mietintö esille. Jos joku lupautuu pdf -julkaisemisen tekemään keskustelupuolelle, voin lähettää mietinnön lainaksi kopioitavaksi tätä tarkoitusta varten. (ilmoitus sähköpostitse: erkki.nuutio@saunalahti.fi) |
||||
|
|
05.09.2017 20:12 | Alex Chudoba | ||
| Dieselveturilla siirtely mahdollisimman valvomattomaan paikkaan Turun liikennepaikan alueella luonnollisestikin onnistuu eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. | ||||
|
|
05.09.2017 19:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ai joo. Aivan unohdin, että niitä ei voi viedä dieselveturilla sinne. :-) | ||||
|
|
05.09.2017 19:29 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tilaa olisi, mutta ei sähköistettyä rataa. | ||||
|
|
05.09.2017 19:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jos/kun kyseessä on ollut T3438, sen kulkuväli on ollut Jämsä-Rauma. Ei ole siis tullut Jämsänkoskelta, ja Kaipolasta ei junana voitaisi tullakaan. Vaunut ovat Jämsänkosken ja/tai Kaipolan tehtaalta. |
||||
|
|
05.09.2017 18:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Haapamäellä on perinteisesti seisotettu hylättyä kalustoa. Tilaa olisi vielä melkein 900 metriä. | ||||
|
|
05.09.2017 17:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Sr2 3221 oli veturina. | ||||
|
|
05.09.2017 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Bilteman ilmaisrekisterihakupalvelun mukaan etualan punertava Toyota olisi rekisteröity tiistaina 16/12-1997. Eivätkös Exät sen sijaan saatu liikenteeseen jo 80-90-lukujen taitteessa? Erään sisarauton mittariin näyttää kertyneen kolmesataa tuhatta kilometriä: http://www.autotalli.com/vaihtoauto/35326598/Toyota/Corolla/1998/Espoo . Se on varmaankin realistinen luku, koska kuten kuvasta näkyy, näillä maanteiden menopeleillä on taipumuksena maata suurimman osan ajastaan pysäköitynä. Käyttöaste on usein matala. Olisiko kenelläkään valistunutta arviota Exien kilometreistä? ‒ Montakohan miljoonaa? |
||||
|
|
05.09.2017 15:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Miti, tähän juuri perustin päätelmäni. Ja sitä tosiaan puolsi tuo, kun siirto peruttiin niin äkkinäisesti. Simo, useimmilla maalaisratapihoilla ei taida olla juuri ylimääräisiä makuutusraiteita. Ei ainakaan siinä määrin, mitä Heikkilässä nyt makaa berneröityjä letkoja. Vaikka periferian sivuraiteet näyttäisivätkin olevan suurimman osan vuorokaudesta autioita, ruuhka-aikoina saattavat jokseenkin kaikki raiteet olla varautuneina. Jonkin ylimääräisen kulkijan ‒ vaikkapa työjunan ‒ sattuessa paikalle samaan aikaan saattaisi helposti esim. Ukin ratapihan koko kapasiteetti olla käytössä. |
||||
|
|
05.09.2017 14:52 | Miitre Timonen | ||
| Siis toden totta, 9.8. oli juuri se päivä, jolloin pilkkomisesta uutisoitiin. Enpä aiemmin huomannut, että kyseessä oli juuri sama päivä. | ||||
|
|
05.09.2017 14:31 | Tommi K Hakala | ||
| http://www.douglas-self.com/MUSEUM/LOCOLOCO/chimney/boynton%20loco.jpg Aika mielenkiintoiset mittasuhteet olleet luonnossa tuossa veturissa, korkeutta on piisannut... |
||||
|
|
05.09.2017 12:49 | Juhana Nordlund | ||
| Sähköhän niissä trikkeneissä on kaiken a ja o. Vaan eivät kutsu enää sähköllä kulkevia busseja trikkeneiksi - minun tietääkseni. ;) | ||||
|
|
05.09.2017 11:48 | Jorma Rauhala | ||
| Drammenin johdinauto pohjautuu tietenkin sanaan "elektrikken". Sähköratikka on Norjassa tietenkin "trikken", mutta hevosratikka ei sitä sitten ole. | ||||
|
|
05.09.2017 11:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Etualan tojota lienee samaa ikäluokkaa vaunujen kanssa, ja sillä ajetaan vielä pitkään | ||||
|
|
05.09.2017 10:11 | Timo Järvi | ||
| Siinä mennään, eikä meinata! | ||||
|
|
05.09.2017 08:47 | |||
| Kovin mutkilla on uudet kiskot. Kiskojen kuljetuksesta ja käsittelystä on aika tarkat ohjeet paljonko niissä saa käydä taivutusta. Liika taivutus saattaa aiheuttaa murtuman alun joka myöhemmin johtaa kiskon katkeamiseen. | ||||
|
|
05.09.2017 07:31 | |||
| Kyllä nuo nykyisten sepelivaunujen kuormat ovat huomattavasti suurempia kuin mitä ennen Mas vaunujen rillukoilla sapeliä ripoteltiin. | ||||
|
|
05.09.2017 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tekniset ja kaupalliset termit menevät joskus ristiin. Lisäksi kansa saattaa alkaa kutsua jotain järjestelmää termillä, joka ei teknisessä mielessä ole oikeaoppinen. Näin on ollut jo muuten varsin pitkään. Drammenissa kutsuttiin jo huomattavan kauan sitten hyvin alkukantaista johdinbussia trikken-nimellä. | ||||
|
|
04.09.2017 23:53 | |||
| Ilari, minäpä minä :) Hyvän kuvan otitkin. |
||||
|
|
04.09.2017 23:22 | Aki Karvonen | ||
| Pitänee ainakin nuo IC:t käydä kuvaamassa. Nähtäisiinkö jopa vectron ICn keulilla? | ||||
|
|
04.09.2017 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| "Valitettavasti" tuo Uwen mainitsema venetsialainen pakko-ohjattu sähköbussi ei ole oikeasti mikään raitiovaunu. Kyllä se on ihan vaan bussi, mutta kaikki Välimeren maiden kaupunkiliikenteen ihmevekottimet pyrkivät nykyään hyötymään perusratikan hyvästä maineesta ja matkivat, tässä tapauksessa koriltaan, nivelratikkaa. Ratikalla on aina raideleveys, niin kuin junillakin. Tuolla ei sellaista ole. | ||||
|
|
04.09.2017 22:48 | Petri Soronen | ||
| Kuulo ja suojaus ? | ||||
|
|
04.09.2017 22:06 | Ilari Inkiläinen | ||
| Marko, sinäkö ajoit tuota junaa? Taisit morjestaa mulle tuossa Kytömaan kohdilla. Siinä hiekkatiellä olin kuvaamassa. :) | ||||
|
|
04.09.2017 21:49 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tänään katsoin vielä kokonaisuutta. Sillä puolella missä tämä ränni on, ovat kaikki rännit todella tarkasti samassa linjassa laiturilta toiselle katsottaessa. Ongelma onkin siinä, että juuri tämä kaivo on lähes pari tuumaa muisen kaivojen linjasta ulospäin. Rännit ojennuksessa, mutta yksi kaivo eri linjassa. Mitenkähän tuo olisi pitänyt ratkaista, kun eri toimittaja ja asentaja tehnyt kaivot ja eri toimittaja ja asentaja rännit... | ||||
|
|
04.09.2017 21:32 | Simo Virtanen | ||
| Kalusto säilyisi paljon ehjempänä jossakin maaseudun ratapihoilla. Kannattaisi ajaa vaikkapa Ukiin asti. | ||||
|
|
04.09.2017 21:25 | |||
| Myöhästymisen syynä oli ongelma Sköldvikin liikenteenohjauksessa, minkä vuoksi Keravalta Sköldvikiin päästiin lähtemään 48 min myöhässä. | ||||