|
Kuvasarja: Museorautatie Wilcze Tułowskie-Sochaczewin ja kapearaidemuseo Puolassa |
09.09.2017 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin tutun oloista! Sijaitsiko rata ennen 1. maailmansotaa niillä Puolan alueilla jotka kuuluivat Venäjän keisarikuntaan koska raideleveys on 750 mm eikä 760 kuten Itävalta-Unkarissa oli tapana rakentaa kapearaiteisia? | ||||
|
|
09.09.2017 11:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaununhakijan aikataulu: https://julia.dy.fi/timetables?s=56689&d=23.10.2014 | ||||
|
|
09.09.2017 10:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö vaunuissa ollut kamiinaa? | ||||
|
|
09.09.2017 01:41 | Jyrki Längman | ||
| Katso https://vaunut.org/kuva/121952 | ||||
|
|
09.09.2017 00:22 | Markku Knuutti | ||
| Rento ote tyähö , kunon toinen käsi taskuus :) | ||||
|
|
09.09.2017 00:03 | Pietu Tuovinen | ||
| Siinä käsityksessä me ainakin olemme. Siitä ei ole tietoa että kauanko lojunevat Oritkarissa enne matkan jatkumista. | ||||
|
|
08.09.2017 23:44 | Niila Heikkilä | ||
| Riski piilee että vanha juna-aika hiipii jälleen selluvaunujenkin osalta Isokylään. Jos uusi sellutehdas päätetään rakentaa, Patokankaasta muodostuu menneeseen historiaansa verrattuna ja syrjäisyyteensä nähden varsin kiihkeä piste rataverkolle erilaisten junakuljetusten osalta. Raakapuun osaltahan se sitä jo onkin. Päätöstä tehtaasta odotettaneen kai tulevana talvena. | ||||
|
|
08.09.2017 23:22 | Jaakko Pehkonen | ||
| Niin on! Nämä kuvat ennen uutta juna-aikaa Kemijärveltä ja muualta pohjoisesta ovatkunnon nostalgia pläjäyksiä (ainakin minun mielestä). | ||||
|
|
08.09.2017 21:42 | |||
| Siilinjärven puoleisella rannalla lähinnä rataa oleva mökki. Nuon muistelen. | ||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 21:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä kai hinata saa poikkeuksellisia asioita ilman erityistä hyväksyntää? | ||||
|
|
08.09.2017 20:09 | Olavi Huotari | ||
| Vaunun sisustus on purettu ja näyttää nyt toimivan rengasvarastona. | ||||
|
|
08.09.2017 18:59 | Kari Roininen | ||
| Samaa mieltä kuin Tuukka. Ei liene keneltäkään pois tämä julkaisu. Eihän kukaan pakota kuvia katselemaan. Saapi niitä laittaa ihan vapaasti,varmasti saattaa sama kuva useamminkin näkyä,entä sitten? | ||||
|
|
08.09.2017 18:20 | Tapio Arvola | ||
| Tämä on ollut aikaansa edellä pyörien osalta. Renkaiden profiili lienee 145/00-30. Tähän on vielä matkaa niillä, jotka kaipaavat autoonsa täsmällistä ajotuntumaa lähes ilmattomien renkaiden muodossa. | ||||
|
|
08.09.2017 16:49 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävä kustomi! Kai se puolaksi sanotaan jotain tyyliin: "Kwastomiecsz"... Kanta-autona palvelee puolalaisvalmisteinen FSO 203 tai 223 "Warszava". Malli 203 oli tuotannossa 1963-67, jolloin se uudelleennumeroitiin käytännössä olemattomin muutoksin malliksi 223, joka oli tuotannossa 1968-73. Uudelleennumeronnin syy oli muuten Peugeot-tehtaan vaatimus, joka Puolassa otettiin asianmukaisesti huomioon. Puolalaiset kun etsivät kiivaasti eurooppalaisia yhteistyökumppaneita autoteollisuudelleen eikä välejä suureen toimijaan haluttu pilata. Yhteistyö - ja koko Puolan autoteollisuus - alkoikin sitten kehittyä, enimmäkseen Fiatin kanssa tosin. Myös FSO oli kuvassa vahvasti mukana, Suomessakin sen tuote Fiat 125P eli Polski-Fiat tuli tutuksi. |
||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Halvemmuuksista en tiedä, mutta jospa toimitusvarmuus katsotaan maanteillä rautateitä paremmaksi. Tai sitten laitoksen tyyppihyväksyntä (Laajakangas ynnä muu virallisteknillinen protokolla prosyyreineen) on vain jäänyt hankkimatta. Eikös se ole se tyypillinen tarina... | ||||
|
|
08.09.2017 12:58 | Tommi K Hakala | ||
| Niin, siis tämä siirto tapahtui nostopaikalle, josta kalusto sitten siirrettiin kumipyörillä eteenpäin, käsitinkö oikein tämä sotkun? | ||||
|
|
08.09.2017 12:19 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuten kuvasarjan tekstistä nähdään, rataosa Pikkarala-Oritkari suljettiin liikenteeltä siirtoajon vuoksi. Muussa tapauksessa siirto olisi pitänyt tehdä lavetilla ;) | ||||
|
|
08.09.2017 10:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen mielestäni aktiivinen rautatieharrastaja, mutta rautatiealan paperikirjallisuutta en ole juuri muuten lukenut kuin kirjastoissa satunnaisesti selaillen ja Resiinaa joskus lukien. Itseäni kun sattuu ensisijaisesti kiinnostamaan rautatiet järjestelmänä sekä rautateiden uudet innovaatiot, mistä molemmista löytyy käytännössä rajattomasti tietoa sähköisistä lähteistä. Täten siis julki tuotakoon: Olen iloinen siitä, että sain nähdä nyt tämän kuvan; lisäksi koen vähäisesti epäkohteliaaksi, että minun puolestani sanotaan, mitkä kuvat jo olen nähnyt. | ||||
|
|
08.09.2017 10:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Eli mökki täytyy olla ison punaisen talon ja rannan välissä oleva "autio" mökki. Siellä oli joku lappu ja terassikalusteita. | ||||
|
|
08.09.2017 09:26 | Petri Sallinen | ||
| OK. Mielenkiintoinen tieto, että vihreästä väristä olisi jo määräys vuodelta 1928. Ktt 325/1931 on dokumenttina ollut sen verran vahva ja tunnettu, että hallinnollisesti vihreän värityksen kauden on tähän asti oletettu alkaneen vuodesta 1931. Ktt 325/1931 on esimerkiksi mukana vuoden 1933 määräyskokoelmassa. Tosin määräyskokoelmiin sidottiin vain kokoelman tekovuonna voimasssa olleet määräykset. Siksi on myös mahdollista, että Ktt 325/1931 on korvannut täydentyneenä tai osin muuttuneena jonkun jo aikaisemmin annetun määräyksen vihreästä värityksestä. |
||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 09:10 | Tommi K Hakala | ||
| Tuntuu hullulta, että kaksi nosturivuokraa ja yksi pitkä lavettisiirto melkoisen massiivisella lavetilla on halvempaa, kuin hinaus vaikka fer-veturilla? | ||||
|
|
08.09.2017 08:56 | |||
| Joskus kauan kauan sitten kun P71 oli vielä kulussa mentiin aamusella noin kello viiden seutuun tuon tasoristeyksen lähellä olleen Speden kesäpaikan ohi. Spedellä oli tapana käydä aamu-uinnilla ja usein hän oli laiturilla tai vedessä morjestamassa ohikulkevaa junaa. | ||||
|
|
08.09.2017 08:47 | Marko Nyby | ||
| Onko pylväs mallia se-ma-for vai jokin muu? [ https://www.youtube.com/watch?v=UqKJevG5z_A&feature=youtu.be&t=468 ] | ||||
|
Kuvasarja: ChME-3 Hyrkkäässä |
08.09.2017 03:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä veturi tekee pidemmät matkat lavetin päällä maanteitä pitkin. Äly hoi älä jätä. ;-) | ||||
|
|
08.09.2017 01:23 | Jyrki Längman | ||
| Tästä https://vaunut.org/sarja/4127 kuvasarjasta löytyy lisää tuosta kapearaidemuseosta ja 18 km pitkästä museorautatiestä. Radan raideleveys on 750 mm ja osin kolmikiskotettu raideleveydelle 1435 mm (ei yhteyttä muuhun 1435mm rataverkkoon) | ||||
|
|
08.09.2017 01:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Teräsvaunuja on rakentanut Valmet ja Pasilan konepaja, rakenteissa eroa on kuin yöllä ja päivällä... Valmet on huomioinut kosteuden muodostumisen mahdollisuuden, Pasila sen sijaan ei ole. | ||||
|
|
08.09.2017 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mistähän "naapurit" ovat hankkineet tietoa/taitoa jo 1940-luvulla rakennellessaan "teräsvaunujaan". Meillähän tämä ei myöhemminkään onnistunut taitojen kehittyessä - kosteusvaurioita yms. Olosuhteet mielestäni ovat samankaltaiset. (Myös rakennusten uudis-saneeraukset - näyttävät muutaman vuoden kuluttua olevan poissa käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi). | ||||
|
|
07.09.2017 23:49 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla on kopioituna koneteknisen toimiston 1928 konepajoille lähettämä parisivuinen kirjelmä, missä annetaan ohjeet vihreän värin käytöstä ja mitä vihreää on käytettävä yms. Tähän perustuu kirjan tieto vihreän värin tulemisesta. Itse muutos kesti tietysti useita vuosia. Olen reissun päällä, joten en voi toistaa kirjelmän numeroa ym. muutamaan päivään. Sitten se kirjelmä pitää vielä löytää niitä kun on tullut kuvattua muutama tuhat joka kerta Suomessa käydessä ja ainoa järjestys on kuvausjärjestys. | ||||
|
|
07.09.2017 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Ymmärtäisin tämän niin, että kuvan junassa kulkevat pressuvaunut ovat tyhjiä ja matkalla Joutsenoon, Lauritsalaan tai Uimaharjuun. Kuormatut Sim-sukuiset vaunut esimerkiksi Vuosaareen. Jokilaakson tehtaat eivät käytä G-vaunuja paperin kuljetukseen. 90-luvun puolivälissä saapui Jämsänkoskelle Kaskisten sellua violetissa G-vaunussa (Gbln?). | ||||
|
|
07.09.2017 23:30 | Jouni Hytönen | ||
| Talo purettiin myöhemmin, nyt on enää tyhjä tontti jäljellä. | ||||
|
|
07.09.2017 23:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Samaa minäkin mietin. | ||||
|
|
07.09.2017 23:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän koitat sanoa? | ||||
|
|
07.09.2017 23:04 | Petri Sallinen | ||
| Kaivoin esille Pekka Välimäen artikkelin "Valtionrautateiden höyryvetureiden värityksestä ja merkinnöistä". Se on julkaistu Suomen Rautatiemuseon 100-vuotisjuhlakirjassa. Tämä lienee paras esitys aiheesta. Artikkeli toteaa seuraavaa "Valtionrautateiden kahdeksalla ensimmäisellä höyryveturilla oli nimi; vetureiden kylkiin kiinnitettiin messinkiset nimikilvet, jotka poistettiin vuonna 1868 luovuttaessa nimien käytöstä. Ensimmäinen höyryveturin numerokilpityyppi oli savutorven juureen kummallekin puolelle kiinnitetty kilpi. Toisissa vetureissa näitä kilpiä ei ole ja numero on maalattu hytin sivuseiniin. Ovatko nämä kaksi merkintätapaa olleet rinnakkaisia vai peräkkäisiä? Mahdollisen aikaeron määrittäminen valokuvien avulla on vaikeaa. G-sarjojen vetureiden hankintojen alkaessa 1880-luvulla, savutorven sivuilla sijaitsevista numerolaatoista luovuttiin. Hytin sivuseiniin kiinnitettiin messinkinumerot." Tässä siis aikaisemmalle toteamukselleni lähde — valitettavasti Välimäen artikkeli ei em. asioiden osalta sisällä lähdeviitteitä, joten joudumme (taas kerran) tyytymään toisenkäden tietoon :) Toisaalta kuka tahansa valokuvia tarkkaan katseleva huomaa myös edellisten tapojen yhdistelmän: messinkinen laatta savutorvessa ja maalattu numero hytin seinässä. Tämän lisäksi joissakin vetureissa ei ole kumpaakaan numeroa. Uusi höyryveturikirja väittää vihreän värityksen tulleen käyttöön vuonna 1928. Tämä on selkeä virhe. Määräys Ktt. 325/1931 vuodelta 1931 sisältää erittäin seikkaperäiset ohjeet vihreää kuosia noudattavan höyryveturin maalaamiseksi. Sama asia todetaan myös Välimäen artikkelissa. Määräystä täydentää Ktt. 232/1931, jonka mukaan "veturien ja tenderien maalaukseen on käytettävä tummanvihreänä lakkavärinä kotimaista Unica-väriä ja värittömänä lakkana Unica Wearing Body -lakkaa". Lisäksi seuraavana vuonna annettiin määräys Ktt 295/1932, jonka mukaan "tenderien maalaukseen saa käyttää, paitsi edellisessä kohdassa mainittua Unica-lakkaväriä, myöskin O.Y. Winter Company A.B.n veturivihreää N:o 9426." Tämän osalta taas lähteen esittäminen oli helppoa. |
||||
|
|
07.09.2017 21:37 | Tauno Hermola | ||
| Onko tämäntyyppisissä junissa myös matkustajilla kulkumahdollisuus yksiköstä toiseen päätyovien kautta? Onkohan missään ohjaamokuvaa? | ||||
|
|
07.09.2017 20:21 | Henrik Hietala | ||
| Ylimääräinen tunniste ERd :) | ||||
|
|
07.09.2017 20:01 | Petri Nummijoki | ||
| Jos keskusteluissa sivutaan asioita, jotka esiintyvät tässä kuvassa niin onhan kätevää, että voi linkittää kuvan keskusteluun suoraan sen sijaan, että esittää asian vain sanallisesti tai viittaa johonkin kirjaan, jossa sama kuva esiintyy. | ||||
|
|
07.09.2017 18:02 | Pave Saarinen | ||
| Tässä se toinen kuva. https://vaunut.org/kuva/121413?tag0=0%7CA1%7C Ei se lisäämänikään kuvan originaali kehuttava ollut, muttä hieman käsittelemällä sai paremman. |
||||
|
|
07.09.2017 17:57 | Tommi K Hakala | ||
| Eikös Huutokoskelta Savonlinnaan ole joutilasta, erittäin hyvää kunnostettua säilytysraidetta pitkältä matkalta...Sinne vaan tavarajunan perässä, vähän ennen Huutokoskea vauhdissa letka irti ja nykäisynä sinne rullaamaan. Kun vaan katsoo, että toppari uuden maantiesillan vieressä kestää. | ||||
|
|
07.09.2017 17:44 | Vesa Höijer | ||
| Millä ne sinne tunneliin saataisiin? | ||||
|
|
07.09.2017 16:56 | Jukka Martio | ||
| Pavelle: Mielestäni kiskonpätkä puskassa on useimmiten historiallinen ainutlaatuinen dokumentti. Tämä vanha kuva, joka on julkaistu kymmeniä kertoja, ei sellainen ole. En kannata tämänkään kuvan poistamista, kun se on vaivauduttu lisäämään. Tämä kuva on äärimmäisen harvinainen SVR:n varhaisvuosilta. Silti pitäisi harkita, mitä hyötyä on lisätä kuva, jonka jokainen vähänkin aktiivinen alan harrastaja on nähnyt monia kertoja. Kuvan lisäämisen aiheena voisi olla, että tuodaan esille jotakin uutta tietoa kuvasta. Tässä sellaisena on tieto siitä, että kuva on otettu kesällä. Onko varmasti näin? | ||||
|
|
07.09.2017 16:17 | Jouni Halinen | ||
| Todella kummallisia nuo 2 ensimmäistä kommenttia. Jos niissä julkituodusti toimitaan, niin kyllä täällä alkaa aikamoinen kuvanpoistorumba. | ||||
|
|
07.09.2017 16:14 | Petri Nummijoki | ||
| Minullekaan ei avautunut, miksi historiallisia kuvia ei saisi julkaista, vaikka ne olisi julkaistu toisaalla aikaisemmin? Tämmöinen kuva lienee silti keskimääräistä kiinnostavampi, koska näiltä aikakausilta kuvia ei kiusaksi asti löydy. Vai tarkoitetaanko sitä, että tämmöisen kuvan julkaiseminen voi vähentää niiden teosten myyntiä, joissa kuva myöskin on mukana, kun kuvan näkee täältä? Jos sitä pelätään niin silloin kai tulisi välttää julkaisemasta ennemmin niitä historiallisia kuvia, joita ei vielä ole julkaistu muualla tai ovat vain harvoin julkaistuja, koska niillä kuvilla lienee suurempi myyntiarvo tulevaisuutta ajatellen, kuin aikaisemmin jo moneen kertaan julkaistuilla. |
||||
|
|
07.09.2017 16:13 | Alex Chudoba | ||
| Tai 1013, joka myöskin tuona kesänä suojamaalattiin SRHS:n toimesta. Piipun suojauskin näyttää kovasti samalta kuin myöhemmissä 1013-kuvissa. | ||||
|
|
07.09.2017 15:49 | Pave Saarinen | ||
| Löysin Vorgista varsinaisesti 2 kuvaa Suomen ensimmäisestä veturisarjasta A1. Toinen niistä on Ristniemen julkaisema ja sekin on jostain julkaisusta kopioitu. Missähän nyt on suhteellisuuden taju? Pitäisipä nyt heti järjestää talkoot ja poistaa Vorgista merkityksettömät kuvat. Paljon on kuvia jostakin kiskonpätkästä jossakin puskassa, esimerkiksi. | ||||
|
|
07.09.2017 14:21 | Mikko Herpman | ||
| Pönttövuoren vanhassa tunnelissa sataa sen verran, että pitäisi tehdä hyvä "välikatto" ja hyvä tuuletus ettei kalusto saisi nopean vanhennuksen kiven sisässä. | ||||
|
|
07.09.2017 14:15 | Mikko Herpman | ||
| Hieno nähdä että ChME-3 voidaan siirtää kiskoja pitkin. Eli ei ole lavettihullutuksia enää, mitenkähän on lupien kanssa, kun kerran voi hinaamalla nyt ainakin kuljettaa olisiko omin konein siirtyminen jatkossa myös mahdollista. Toki kuljettajan näkymä on pitkän pään suuntaan ajettaessa hyvin rajoittunut.. eli voisi olla kahden miehen vaatimus, tai kameralla kuva keulasta kuljettajalle. | ||||
|
|
07.09.2017 13:23 | Niila Heikkilä | ||
| Pönttövuoren vanhasta tunnelista voisi saneerata ilmastoidun junasäilyttämön jonne mahtuisi pomminkestävän katon alle toista kilometriä vaunuja. | ||||
|
|
07.09.2017 13:18 | Petri Sallinen | ||
| Hyvä pääsääntö on se, että fakta on fakta siinä vaiheessa, kun se on kirjallisen lähdeaineiston avulla osoitettu faktaksi. Tietenkin monen elämä saattaa muuttua helpommaksi, mikäli lauseisiin muistetaan liittää riittävä määrä todennäköisesti-sanoja, minkä puuttuminen ei kuitenkaan poista lähdekritiikin mahdollisuutta :) Eri veturisarjoista näkemieni kuvien perusteella en ole täysin samaa mieltä kirjan väittämästä pääsäännöstä, mutta tämän epäilyn tueksi en ole löytänyt kirjallisia dokumentteja. Toisaalta en ole niitä vielä kinunnut kirjan tekijöiltäkään. Kohtuullisen monessa veturisarjassa kirjan väittämää käytäntöä ei kuitenkaan ole ollut käytössä. Kuinka paljon poikkeuksia pitää olla, jotta pääsääntö ei ole enää pääsääntö on tietty hyvä kysymys. |
||||
|
|
07.09.2017 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Poikkeuksia on aina ja jopa tuosta uudesta veturikirjasta löytyy kuvia, joissa on joko pelkkä maalattu numero, pelkkä numerokilpi tai ehkä ei kumpaakaan. Vaan sehän ei oikeuta faktana esitettävään väitteeseen "Aluksi numerolaatta sijoitettiin savutorveen. Tässä vaiheessa numeroa ei vielä ollut hytin seinässä eikä muuallakaan." Se mitä tässä ajan takaa on, että arveluja tai itse tehtyjä johtopäätöksiä ei esitettäisi faktoina, vaan avoimesti kerrottaisiin, että kyseessä on arvelu ja mieluusti ehkä vielä sekin mihin se arvelu perustuu. |
||||
|
|
07.09.2017 12:55 | Petri Sallinen | ||
| Saattaa olla, että "Höyryveturit valtionrautateillä" -kirjassa mainittu käytäntö oli pääsääntö. Poikkeuksiakin on. Sattuneesta syystä minulla on tukku C5-vetureiden kuvia, joissa on pelkkä numerolaatta piipussa. On myös sellaisia käytönaikaisia kuvia, joissa ei ole minkäänlaista numeroa. Pelkkä numerolaatalla varustettu C5 näyttää olevan myös Vaunut.orgissa. Tosin yhdellä kuvalla ei yleensä voi todistaa vielä mitään muuta kuin yhdenlaisen käytännön :) https://vaunut.org/kuva/99193?tag0=0%7CC5%7C C1 näyttää myös olevan vailla minköönlaista numeroa. https://vaunut.org/kuva/17723?tag0=0%7CC1%7C C2:n kuva on hytin kohdalta vähän savuinen, mutta enpä usko hytin seinästä numeroa löytyvän. https://vaunut.org/kuva/99188?tag0=0%7CC2%7C Museon C5:n sanotaan olevan siinä asussa, missä se aikanaan Suomeen toimitettiin. Tähän toteamukseen on helppo yhtyä, koska veturin toimittamisesta on olemassa hyvinkin kattavaa kirjeenvaihtoa. Tällä perusteella museon entisöityyn veturiin ei myöskään ole maalattu numeroa hytin kylkeen. [IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/923/BnOdiA.jpg[/IMG] Moni lähdetieto perustuu valokuviin. Monesti kuvien löytäjä/haltija ei halua, että kuvia julkaistaan. Olen aina kunnioittanut tätä näkemystä, jos olen kuvan saanut joltain tutulta tällä ehdolla varustettuna. Sama pätee moneen muuhunkin kirjallisen aineistoon. Niiden etsimiseen ja löytämiseen on saattanut kulua paljon aikaa, vaivaa, rahaa ja matkustamista. Kaikki eivät halua, että työllä ja tuskalla hankittu data levitetään netissä. Tutkija ehkä haluaa säästää aineistoa tulevia julkaisuja varten tai laajempaa tutkimuksellista kokonaisuutta varten, josta esimerkkinä tässäkin keskustelussa mainittu uusi kirja. Moni tutkimusta harrastava saattaa myös ajatella, että etsiköön jokainen itse omat datansa — parhaimmillaan tutkimus toki voi olla hyvinkin vuorovaikutteista, jolloin aineiston etsimisessä voidaan tehdä jopa työnjakoa tai aineistoa vaihdetaan. Karhun voi tunnetusti kaataa monella eri tavalla. |
||||
|
|
07.09.2017 12:54 | Aki Karvonen | ||
| Tuolla yhdessä pylväässä oli kyltti jossa luki: Ajolangan korkeus alle 6 metriä. | ||||