|
|
04.09.2017 21:25 | |||
| Myöhästymisen syynä oli ongelma Sköldvikin liikenteenohjauksessa, minkä vuoksi Keravalta Sköldvikiin päästiin lähtemään 48 min myöhässä. | ||||
|
|
04.09.2017 21:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Huomenna Tiistaina 5.9.2017 näyttäisi olevan ruuhkaa Äänekosken alueella. Listan mukaan liikenteessä on testijuna LIV 70051 Joensuu – Äänekoski aikavälillä 8.19-12.59 ja testijuna LIV 71051 Äänekoski – Pori aikavälillä 13.50-1924. Lisäksi liikenteessä on IC 619 Jyväskylä – Äänekoski aikavälillä 13.17-13.49 ja IC 620 Äänekoski – Jyväskylä aikavälillä 14.10-14.42 | ||||
|
|
04.09.2017 21:14 | Miitre Timonen | ||
| Sama kuvio kävi minullakin mielessä. Jännä tosin, että elokuun juna peruttiin vain muutama tunti ennen lähtöä. Kaikki näistäkään vaunuista eivät olleet ihan töhryttömiä. | ||||
|
|
04.09.2017 20:54 | Uwe Geuder | ||
| > Vekturi (SF) taas taitaa olla valmistusmäärältään (Siemensille) aika vaatimaton, Ei ole. Se on itse asiassa edelleenkin Siemensin isoin yksittäinen Vectron-tilaus. Uudet ÖBB:n ja DB:n tilaukset saattavat kasvaa lopussa VR:n isompia. Mutta ei vielä, jos katsoo tämä hetken kiinteitä tilauksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(locomotive)#Orders |
||||
|
|
04.09.2017 20:39 | Jouni Halinen | ||
| Tähän sopii mainiosti jatkoksi seuraava: Tänään tuli TV 1:tä hieno dokkari yhdestä kaikkien aikojen markkinointitapahtumista, eli Bonnien & Clyden tarina. Hehän ”markkinoivat” tosi massiivisesti ja tehokkaasti hetkeä aiemmin markkinoille tullutta Fordin V8 moottoria (vrt Volvo Markkanen). Heidät ammuttiin kaiken päätteeksi tällaiseen Foordiin, laukauksia oli lopulta yli 150 kappaletta. Video on katsottavissa Areenassa vielä yli 2 kuukautta. https://areena.yle.fi/1-3551598#autoplay=true |
||||
|
|
04.09.2017 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Näin äskettäin Venetsiassa yksiraiteisen raitiovaunun. Apupyörät ei kuitenkaan yläpuolella, mutta kumipyörinä kadulla. Oma kuva epäonnistui, kun olin vain läpiajolla, mutta verkosta löytyy tietysti https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:APS_03_Eremitani_070329.jpg https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr | ||||
|
|
04.09.2017 19:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ratapenkalta huutelevan sepelinpotkijan näkökulmasta vaikuttaisi siltä, että näiden Exien hylkäys on löyhästi kytköksissä uusien kaksikerrospäivävaunujen tilaamiseen. Keskiviikkona 9/8-2017 ajettavaksi aiottu juna luullakseni peruttiin, kun rataherrat kuulivat Bernerin aikeista pilkkoa Valtionrautatiet ja perustaa onnijunaa varten kalustopankki. Siinä kohtaa luultavasti pistettiin jäihin sekä uusien päivävaunujen tilaaminen, että näiden hylkäys; kaiketi pohtien ja päätellen, että jollei uusia päivävaunuja tilata, niin nämä Exät on syytä säilyttää varalla Ilmalan suossa sen sijaan, nyt kun rautatiematkustus näyttää olevan lisääntymässä. Asiaa kolme viikkoa analysoitueen ja arvuuteltuaan Valtionrautatiet sitten torstaina 31/8 ilmoitti tilaavansa uudet päivävaunut kaiken uhallakin. Siispä nämä yli jääneet varavaunut joutavat berneröitäviksi. Satasen Sn on energiataloudelliset näkökohdat huomioiden käsittääkseni riittävä. Näiltä vaunuilta ovat jääneet kiireet taakse: https://www.youtube.com/watch?v=nxIUKukX0Sc |
||||
|
|
04.09.2017 19:40 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Junasta jääneet matkustajat, näyttivät menevän muilla kyydeillä kuin Power Parkin bussilla. Kahden viimeisen henkilön menosta ei tietoa, koska juna lähti ennen kuin pääsivät laiturin päähän. Härmän uusi laituri ja siihen liittyvien alueiden kunnostus, maksoi varmaankin, viittä vaille paljon euroja? Kesäkautena pysähtyneiden junien matka-ajat Hki - Oulu ovat kuitenkin aivan samat, pysähdytään tai ei Härmässä. Ei kait VR:ssä pelätä, että syksy, talvi ja kevät aikana, näiden junien täyttöaste nousee aivan liiankorkeaksi jos Härmässä pysähdyttäisiin ympäri vuoden: https://vaunut.org/kuva/121776?u=1499 |
||||
|
|
04.09.2017 19:10 | Simo Toikkanen | ||
| Putkisilloista on juttu myös Rautatietekniikan numerossa 3/2013, s. 46: https://asiakas.kotisivukone.com/files/rautatietekniikka.kotisivukone.com/tiedostot/arkisto/rautatietekniikka_3-2013.pdf | ||||
|
|
04.09.2017 18:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Vielähän tuo nytkin jatkui, siis viime viikolla | ||||
|
|
04.09.2017 18:26 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se ei ole yllätys, että itävaltalainen firma rekisteröi veturinsa Saksassa? Olisin naiivisesti ajatellut, että rekisteröinti firman kotimaassa on helpoin. Vaikka maarajojen ei pitäisikään olla EU:ssa juuri mitään estettä liiketoiminalle. Onhan ELL:llä myös sivutoimistoja Saksassa. Ehkä asia ei ole sen kummempaa kuin, että saksalainen sivutoimisto on hoitanut kyseistä veturia. | ||||
|
|
04.09.2017 18:14 | Erkki Nuutio | ||
| Ford V8 ensiesiteltiin Detroitissa 31.3.1932. Tuotanto alkoi heti, mutta jenkkitilauksiakin taisi olla sisällä 100.000 kpl. Senkin puolesta niitä oli (useampiakin) mukana vasta 1933 ajossa, mutta ei yhtään 1932 ajossa. Ongelma oheisessa kuvassa on kuitenkin kahden etummaisen auton tunnistamisessa. Mielestäni rautatien puoleisessa on Ford A:n (eli nelisylinterinen = s4) tuntomerkkejä, mutta näköeste estää varman tunnistamisen. Joka tapauksessa se viittaisi 1932 ajoon. Vieressä olevaa autoa en osaa tunnistaa. Se tuskin on Ford A ja mielestäni ei ole Ford V8. Olen siten enemmän 1932 kannalla, mutta 1933 lienee myös mahdollinen. |
||||
|
|
04.09.2017 17:51 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno otos sattumakuvana! | ||||
|
|
04.09.2017 17:50 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Komea on! - Tässä kolmen deeverin vedolla kiskaistaan liikkeelle parikymmentä puutavaravaunua lastausalueelta: https://www.youtube.com/watch?v=xw-UUDxI34g&feature=youtu.be . | ||||
|
|
04.09.2017 16:41 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kolmen nipulla on hauskaa kiihdytellä, hyvä kuva aiheesta joka käy vaan entistä harvinaiseksi jos vertaa 1990-2000 lukuun. | ||||
|
|
04.09.2017 16:23 | Mika T. Polamo | ||
| Voihan Rähmä. Paulikin lienee oikeassa. Ei tässä härmäläisiä palvella, vaan sinne eksyviä helsinkiläisiä. (Jotka toivottavasti jättävät rahaa käytettäväksi vaikka Härmän bussiliikenteeseen.) Olisi oikein että välillä kokeiltaisiin pysähdysten poistoa Helsingin Cityn asemalla: Aijuu... sitähän on yritetty usein: https://vaunut.org/kuva/15877 https://vaunut.org/kuva/106805 https://vaunut.org/kuva/60764 Onneksi sentään yritetään olla tasapuolisia. |
||||
|
|
04.09.2017 15:58 | Timo Järvi | ||
| Tässä on panostettu junanradan maisemointiin, tai sitten edellisestä junasta on kulunut jo hetki aikaa, koska luonto ja kasvillisuus hivuttautuu koko ajan lähemmäs ja lopulta haukkaa radan takaisin itselleen. | ||||
|
|
04.09.2017 14:38 | Eljas Pölhö | ||
| Serkkuni Ari Pajusalo kommentoi kuvaa: Nyt kun olen katsonut kuvaa isolta ruudulta niin huomaan pieniä yksityiskohtia paremmin. Kuva voisi olla myös vuodelta 1933. Pari juttua huomasin. Tilanne kuvaa aika hyvin 1933 ajoja, jossa mukana oli taas Roadster Fordeja muutama, Ebb (MB), SPJ (Chrysler) ja ruotsalaisia Widengren (Alfa) ja Sundstedt (Bugatti). Fordit ajettiin kierroksella kiini ja Ebb taasen pysäytti kerran autonsa poimiakseen palavan paperin moottoritilasta. Ebb (valk. MB kuvassa viimeisenä) siis ajaa muuta joukkoa takaa ja se taasen ohittaa Fordeja kierroksella. Widegren on mennyt jo menojaan. Sundstedtin Bugatti (no 4) näyttäis olevan Ebb'in ja SPJ:n edellä. Kuva siis näyttäisi olevan vuodelta 1933, 2. Eläintarhan ajoista. |
||||
|
|
04.09.2017 13:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuli etsiskeltyä silloista infoa lisää, ovat vuodelta 2013 ja pilottihanke: http://www.raasepori.fi/lehdisto/8393-tunnlarna-i-raseborgs-svedja-2 http://www.raasepori.fi/etusivu/8394-tunnlarna-i-raseborgs-svedja-laggs-pa-plats-i-helgen-2 |
||||
|
|
04.09.2017 13:07 | Timo Järvi | ||
| Tyylikäs kuva, pisteet tälle :) | ||||
|
|
04.09.2017 12:37 | Kari Haapakangas | ||
| Saksalaisia ovat. Piikkikypärää ei enää 1918 kyllä paljoa käytetty, olihan se ennen sotaa suunnitellun tapaan pikemminkin näyttävä kuin käytännöllinen. Vaan mikähän lippu mahtaa olla salossa? |
||||
|
|
04.09.2017 12:33 | Kari Haapakangas | ||
| Kivisen penkereen vaurioista päätellen panos lienee ollut tarpeettomankin suuri, mutta ainahan iso paukku on näyttävämpi. Ja harrastelijoiden sotaahan tuo sisällissota oli muutenkin. | ||||
|
|
04.09.2017 12:23 | Esko Maasalo | ||
| Vaasassa on ollut kova tuuli, kun sepelinpalat hyppivät kiskoille! | ||||
|
|
04.09.2017 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kulkutiedoissahan tuolle Ilarin mainitsemalle myöhästymiselle on syynä L601 eli Liikenteenhoito: Tulojuna myöhässä/peruttu, odotetaan koko junaa sen edelliseltä matkalta. | ||||
|
|
04.09.2017 10:43 | Hans Kullberg | ||
| No ei se ole mikän yllätys kun on Itävaltalais omistuksessa tuo kyseinen veturi. http://www.ell.co.at/wp/ |
||||
|
|
04.09.2017 09:44 | Ilari Inkiläinen | ||
| Keravalle asti taisi kulkea lähes puoli tuntia aikataulusta myöhässä, mutta Keravalla otti jonkun verran kiinni. Kytömaalle taisi saapui enää 7 minuuttia aikataulusta jäljessä. | ||||
|
|
04.09.2017 09:12 | Petri Nummijoki | ||
| TK1055:n ajoaika Tampereelta Haapamäelle oli 1 h 53 min vuonna 1959 eikä junalla ollut aikataulun mukaan välipysähdyksiä. Veturimies-lehdessä kritisoitiin syksyllä 1959, että tämmöinen aikataulu 450-550 tonnin junapainoilla romuttaa Ristot. Seuraavana vuonna aikataulua hidastettiinkin hieman lukemaan 2 h 5 min ja sitä käytettiin vielä Hr12-vedollakin, joskin silloin junapaino oli jo 800 tonnin luokkaa. Evakkojunan paino oli kai noin 550 t ja ajoaika Tampere-Haapamäki 2 h 15 min ilman Juupajoen pysähdystä. Vanhan todellisen aikataulun perusteella lienee siis Tr1:lle mahdollinen mutta tuskin kevyt ajo silläkään. Rata on tietysti nykyään paremmassa kunnossa eikä juurikaan vastaantulevaa liikennettä ajoa sotkemassa. | ||||
|
|
04.09.2017 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä rekisteröintimaa on merkintöjen perusteella Saksa (sekä numerosarjan 3. ja neljäs numero = 80 sekä numeron jälkeinen alleviivattu D kertovat saman asian) | ||||
|
|
04.09.2017 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Voisivatko olla peräti Vaasan radan alkuperäistä K22 kiskoa? Sitähän saatiin juurikin Jokioisten Museorautatielle Vaasan kaupungilta Vaskiluodossa sijainneelta kaupungin raidetarvikevarastolta 1980-luvun puolivälin tiennoilla. |
||||
|
|
04.09.2017 07:05 | Jouni Hytönen | ||
| Mystistä on sekin, että myös SJ on saneerannut osan omistamistaan BC2-vaunuista niinkin myöhään kuin vuonna 2009. Saneeraamattomat yksilöt on sen jälkeen myyty eteenpäin tai romutettu. Tågabilla oli ainakin hetken aikaa käytössään vaunut 3492 ja 3514 vuodelta 1942 (!). | ||||
|
|
04.09.2017 01:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Jarmon purevaan kuvatekstiin viitaten, vallitsevassa liikennepoliittisessa todellisuudessa ei liene toivottavaa, että pienillä paikkakunnilla käytettäisiin junaa arkipäivän matkustustarpeisiin. Kuvasta: 1) Myönteistä, että Härmän asemarakennuksen kuntoa on kohennettu. 2) Maalauksen toteutuksesta voisi tosin sanoa jotain. |
||||
|
|
04.09.2017 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Valkoinen vaunu (BC2K) on myös lepovaunu. Tuossa paljon lisätietoa http://www.jarnvag.net/vagnguide/bc2 ja http://www.lokstallet.n.nu/snalltaget-personvagnar. Valkoinen vaunu siis rakennettu istumavaunuksi 1948 (!) ja muutettu lepovaunuksi 1977. Siksi ei vielä 26,40 m pitkä, mitä nykyisin taitaa olla vakiopituus myös Ruotisissa. Mutta sn 160! Jos olisin aavistanut, että ne ovat niin vanhoja, olisin katsonut vähän tarkemmin. | ||||
|
|
03.09.2017 23:19 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kiitos tiedoista! Ymmärrän hyvin että halostus on helpompaa tällä tavalla. |
||||
|
|
03.09.2017 23:07 | Pauli Kyllönen | ||
| Junat pysähtyivät Härmässä siksi, jotta matkustajat pääsevät PowerParkiin tuona aikana. | ||||
|
|
03.09.2017 22:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kiveyskin on uusittu sillä välin. | ||||
|
|
03.09.2017 22:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eivät minusta näyttäneet siltä, että olisivat ajoon tuolta palaamassa. | ||||
|
|
03.09.2017 22:19 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuskin ykkösiä nähdään enää koskaan kaupallisessa liikenteessä. | ||||
|
|
03.09.2017 21:55 | Hannu Lehikoinen | ||
| Tk3 1136 kävi halotettavana halko-Gb:n rinnalla raiteella 104, kuten Miko tiesi. Halkologistiikka oli näin paljon helpompaa. Tk3 1150:aa ei ollut tarvetta halottaa, koska se ei vetänyt junaa männänvarren tiivisteen petettyä. | ||||
|
|
03.09.2017 21:49 | Hannu Lehikoinen | ||
| Islantilaisten juna ei ollut ensimmäinen päiväjuna Pau:sta. Myös edellisen määräpaikkana oli Tampere asema: https://julia.dy.fi/timetables?s=1921&d=26.3.2016 | ||||
|
|
03.09.2017 20:25 | Jukka Suortanen | ||
| Kuvasta välittyy hyvin saapuvan syksyn sateisen hämärä tunnelma. Erityisesti tunnelmaa korostavat nuo veturin valokeilassa loistavat sadepisarat. | ||||
|
|
03.09.2017 19:22 | Pasi Utriainen | ||
| Vähän on kalustossa ajan patinaa, mutta eiköhän nämäkin siirretä ensi vuosikymmenellä siihen Bernerin kalustoyhtiöön. | ||||
|
|
03.09.2017 19:11 | Osku Reinikka | ||
| Tulivat silti Kouvolaan muutaman minuuttia etuajassa kuuleman mukaan.. | ||||
|
|
03.09.2017 18:32 | Niko Salo | ||
| Se olin minä, kun karhua odottelin. Ei näkynyt. :D | ||||
|
|
03.09.2017 18:10 | Heikki Kannosto | ||
| Joutunen pyörtämään puheeni - eihän Eik:n kahvilaosasto ollut näin iso. Vaunu on ilmeisesti 1936 rakennettu DR-sarjan II luokan ynnä ravintolavaunu joka on 1950-luvulla muutettu RK-sarjan ravintola-kahvilavaunuksi. | ||||
|
|
03.09.2017 14:17 | Leo Jussila | ||
| Hieno kuva ja hyvä teksti! | ||||
|
|
03.09.2017 13:37 | Riku Outinen | ||
| Eilen olisi ollut tarjolla tilausliikenteen 605 Pausta, Islantilaisten futisfanien tilausjuna Tampereelle. Kaikkien aikojen ensimmäinen päiväjuna täältä? | ||||
|
Kuvasarja: Vaskiluodon liikennettä |
03.09.2017 13:04 | Riku Outinen | ||
| Avoimen datan palveluista selviää, että 4.5. on edellisen kerran lähtenyt tavaraa Vaskiluodosta. Liikenne on 100% raakapuuta. Olisiko edellinen ei-raakapuukuljetus kulkenut kevättalvella 2015, kun kontteja lähti muutaman junan verran? Ratamateriaalien kuljetuksia ei lasketa. | ||||
|
Kuvasarja: Vaskiluodon liikennettä |
03.09.2017 12:38 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Liikkuuko Vaskiluodon radalla enää muuta kuin raakapuuta? Tai edes sitä? 19.1 käytiin vielä hakemassa täydet vaunut, mutta onko sen jälkeen viety enää uusia? | ||||
|
|
03.09.2017 11:21 | Teemu Saukkonen | ||
| Ohoh, täällä Itä-suomessa kaikki paikat ovat karhupaikkoja, eikä se aiheuta juuri mitään toimia. Tohmajärvellä tosin pelotti odottaa kun siellä pyöri susilauma suunnilleen näillä main https://vaunut.org/kuva/107275 | ||||
|
|
03.09.2017 11:15 | Simo Toikkanen | ||
| Alimman rivin teksti näyttäisi olevan "*vaunu Tjänstevagn". Vasemmanpuolimmaisen kiväärihenkilön hattu peittää sopivasti suomenkielisen tekstin alkuosan. Sana voisi ehkä olla "Virkavaunu". Keskimmäisessä rivistä ei tästä kuvasta saa selvää. | ||||
|
|
03.09.2017 11:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjan kuvasta saattoi lukea kyltin kolmannelta riviltä Virkavaunu ja (oletettavasti) Tjänstevagn. Toisen rivin teksti jäi vielä epäselväksi. Neuvosto-Venäjä hyväksyi 3.3.1918 Brest-Litowskin rauhassa ankarat ehdot. Siksi täällä olleet saksalaiset eivät salailleet (paremminkin päinvastoin). Muodollisesti maata johti ja saksalaiskuningasta tänne järjesteli valtionjohtaja Svinhufvud ja Paasikiven senaatti. Suomessa olleet saksalaisjoukot tiedustelivat avoimesti mm. Karjalan kannasta ja Pohjois-Suomea mahdollisesti tehtävän hyökkäyksen varalta. Konkreettisesti aihetta käsittelee R.Arimon kirja Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918 (1991, 210s.). Suomelle onnellisesti Saksa romahti ja Suomen tekemät kehnot kauppa- ym. sopimukset voitiin unohtaa. Ja Neuvosto-Venäjä oli niin heikossa tilassa, että Saksan antamaa suojaa ei enää tarvittu. Muuten, raiteilla veturin edessä on toinenkin resiina. |
||||