|
|
06.08.2017 18:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna lienee matkalla vasemmalle. | ||||
|
|
06.08.2017 18:41 | Pauli Kyllönen | ||
| Eikö tuon suden pitäisi olla Edon edessä jos Tampereelle päin on menossa? | ||||
|
|
06.08.2017 18:32 | Jaakko Tuominen | ||
| Ja sitten valitetaan radan meluavasta liikenteestä. | ||||
|
|
06.08.2017 17:54 | Jari Välimaa | ||
| Sinnehän on tulossa uusi asuinalue rautatien läheisyyteen: http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/asuminen-ja-ymparisto/kaavat_tontit_ja_kartat/kartat_ja_tontit/omakotitontit/harjuniitty/ |
||||
|
|
06.08.2017 17:42 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Vielä kuusi vuotta myöhemminkin tästä olisi ainesta viikon kuvaksi :) | ||||
|
|
06.08.2017 15:00 | |||
| Kiitos Petja selvennyksestä. | ||||
|
|
06.08.2017 14:47 | Petja Touru | ||
| Pekka: Ei automaattisesti tarkoita sitä. Joillakin liikennepaikoilla raiteet on numeroitu kaupallisten raidenumeroiden (1, 2, 3 jne.) mukaan 001, 002, 003 jne. mutta Hyvinkään tapauksessa aseman edessä oleva raiteisto on numeroitu 301, 302, 303, 304, 305. Raide 221 on taasen aseman pohjoispäädystä erkaneva raide Karjaan suuntaan. | ||||
|
|
06.08.2017 13:33 | Joni Jurmu | ||
| Ok, jotakin sen suuntaista ajattelinkin, että puupölkkyyn ei saa niin hyvin kiinni kiskoa ja siitä pituussuuntaista "seilausta". | ||||
|
|
06.08.2017 12:28 | Ossi Rosten | ||
| Kisko on paremmin kiinni pölkyissä, ts, joka kiinnike on itsessään jo samalla "kiskoankkuri". Varsin naulat kun nousee ylös, niin kiskossa ei puupölkyllä tällöin ole juuri lainkaan pituussuntaista kiinnitystä ilman ankkureita. | ||||
|
|
06.08.2017 09:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tarkkaa tietoa Eljaksella, kuten aina. Tepon kertoma pitää myös paikkaansa. Olin saman kuljettajan kyydissä myös 1981 yhdellä koeajolla. |
||||
|
|
06.08.2017 09:13 | Petri Tuovinen | ||
| Kävimme 23.7.2015 Brian Solomonin kanssa Ämmänsaaressa ja silloin kääntöpöytä oli vielä ehjä' http://briansolomon.com/trackingthelight/2015/07/27/railway-ruins-in-the-forest-evidence-of-another-era/ |
||||
|
|
06.08.2017 00:47 | Pekka Bergdahl | ||
| Jos juna menee riihimäki-Hyvinkää siinä lukee hyvinkää raide 221 tarkoittaako se että juna ei tule asemalle asti? | ||||
|
|
06.08.2017 00:27 | Jukka Suortanen | ||
| Linkki Kouvolan Sanomien uutiseen - Kullasvaaran terminaalialueen kaavoitustyö alkaa - http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/06/22/Kullasvaaran%20terminaalialueen%20kaavoitusty%C3%B6%20alkaa/2017222398139/4 | ||||
|
|
05.08.2017 23:09 | Matti Grönroos | ||
| Ja tuolloin Kokkola oli ruotsiksi Gamlakarleby. | ||||
|
|
05.08.2017 21:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vr5 havainnot ovat raskaiden kiskojen aikaan. Olin vielä koululainen, sanotaan 1964-67 talvilta. | ||||
|
|
05.08.2017 20:44 | Joni Jurmu | ||
| Mikä betonipölkyissä on se eroavaisuus, ettei kiskot tarvitse kiskoankkureita? | ||||
|
|
05.08.2017 20:25 | Kimmo Säteri | ||
| Elokuvateema on tosiaan vahvasti esillä, kun myös Star Warsista ja James Bondista on otettu nimiä: http://www.hectorrail.com/wp-content/uploads/br241-12.pdf . Mutta Tauruksissa näyttää olevan tosiaan Toy Story vallalla: http://www.hectorrail.com/wp-content/uploads/br242-14.pdf . | ||||
|
Kuvasarja: Sr3 Vuosaaren tavarajunissa |
05.08.2017 19:42 | Tuukka Varjoranta | ||
| Komeita kuvia Vectronista linjavedossa ;-) | ||||
|
|
05.08.2017 19:27 | Petri Nummijoki | ||
| Onko Vr5-havaintoja mahdollista ajoittaa sillä tavoin, että tapahtuivatko kevyiden kiskojen aikaan vai noin 1963 tai sen jälkeen, kun Hyvinkää-Karjaa oli jo raskailla kiskoilla varustettu? Jos oli kevyiden kiskojen aikaan niin tuntuisi erikoiselta, että yli 17 tonnin akselipainon omaavalla veturilla lähdettäisiin koeajolle kevyille kiskoille, kun raskaasti kiskotettuakin rataa oli Riihimäen ympäristössä useaan suuntaan tarjolla. Siirtoajosta Karjaalle astikin tulee mieleen, että olisiko Hyvinkää-Karjaa (99 km) kevyillä kiskoilla ajettuna enää kätevämpi, kuin Hyvinkää-Pasila-Karjaa (140 km) raskailla kiskoilla. Silloin siis käyttötarkoitus jossain Rajamäen-Kirkniemen välillä sopisi parhaiten. Sitten jos oli raskaiden kiskojen aikaan niin mikä tahansa sopii. | ||||
|
|
05.08.2017 18:46 | Simo Toikkanen | ||
| Kuvassa mielenkiintoa herättää Eaov-vaunun käyttö välivaununa. Ymmärtääkseni ei kovin tavatonta tuohon aikaan. | ||||
|
|
05.08.2017 17:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Videosta otettu yksittäiskuva on sen verran suttuinen, että kuva on kopioitu PowerPointiin ja valittu sieltä tuo efekti. PowerPoint dia on tallennettu kuvatiedostona. Toimenpide onnistui siinä mielessä, että alkuperäinen epätarkkuus ei haittaa. (Kuva on Kuoppamäen musiikkivideosta, josta on kaksi versiota ja itse pidän enemmän tuosta versiosta, mistä tämä kuva on. Videoiden junamateriaalit allekirjoittaneen). | ||||
|
|
05.08.2017 17:37 | Juhani Suntioinen | ||
| Tarkoitin kyllä Hyvinkään jälkeen, missä korjataan seuraavaksi kalustoa. Sopiiko kaikki Pasilaan?. | ||||
|
|
05.08.2017 17:10 | |||
| Kiitos! | ||||
|
|
05.08.2017 16:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisivatkohan vaunut sittenkin sarjaa Hh? | ||||
|
|
05.08.2017 16:03 | |||
| Jos Hyvinkäälle tarkoitat niin aikataulut ovat kai tässä: https://julia.dy.fi/timetables?s=11892&d=6.8.2017 & https://julia.dy.fi/timetables?s=11893&d=6.8.2017 . | ||||
|
|
05.08.2017 15:59 | Pekka Bergdahl | ||
| Monenkohan aikaan se veturi menee sinne jos menee? | ||||
|
|
05.08.2017 15:55 | |||
| Uskoisin että Riihimäeltä Tampereelle ja sieltä eteenpäin Ouluun tai Kokkolaan. | ||||
|
|
05.08.2017 15:49 | Eljas Pölhö | ||
| Etenkin Tv1 aikaan 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa talviliikenne oli kirkkaasti vilkkaampaa kuin kesäliikenne. Määriä en osaa sanoa, kun en vielä tehnyt muistiinpanoja. Mutta kun jäänsärkijät paranivat/lisääntyivät alkoi olla enemmän tavisatamia ja ero supistui. Muilta varikoilta siirrettiin vetureita ja miehistöjä komennukselle Hankoon ja Turkuun, lähinnä Vr1, Vr2 ja Vv13. Silk-juna oli ensimmäinen, johon tuli dieselveto. Hyvinkää-Seuran FB-sivun albumeissa on paljon vanhoja rautatiaiheisia kuvia, mm hieno Silk-juna Tv1-vetoisena. https://www.facebook.com/hyvinkaaseura/photos/a.1723456651004289.1073741831.887174264632536/1836561489693804/ Vr5 oli ehkä turha ottaa mukaan, mutta talvisin niitä ajoi kotini ikkunasta katsoen yksinäisenä veturina Nopon ohi. Sitä en tiedä, mitä varten. Kyseessä on voinut olla koeajo Hyvinkään konepajalta tai tilapäinen komennus Lohjalle tai Karjaalle tai jopa vaunun haku/vienti Rajamäelle (en koskaan nähnyt vaunujen kanssa, aina yksin). Pr1:n olisin voinut mainita, jos olisin muistanut. Sellainen taisi joskus olla mukana vakinaisten junien luettelossakin Karjaan seudun järjestelijöissä. |
||||
|
|
05.08.2017 15:48 | Juhani Suntioinen | ||
| Mennäänkö minne Hyvinkään jälkeen?. | ||||
|
|
05.08.2017 14:38 | Eljas Pölhö | ||
| SJ:n asiakaslehdessä mainittiin värin johtuvan juuri yllä mainitsemastani syystä. Tarkoituksella etsittiin väri, jossa lika näkyy huonoiten ja täten vaunujen pesuväliä voitiin harventaa. Samalla kuitenkin katosivat vaunujen ikkunoiden pesijät ainakin Malmön asemalta ja junien ikkunat ovat viime vuosina olleet ikävän likaisia verrattuna perinteiseen. | ||||
|
|
05.08.2017 14:07 | Sauli Vähäkoski | ||
| Muokkasin kuvatekstiä sopivammaksi, koska ilmeni epävarmuutta junan tulosuunnasta. | ||||
|
|
05.08.2017 14:06 | Jari Kuusinen | ||
| STOP-merkit ei ole tarkoitettu raidekulkuneuvoja varten, vaan tela-ajoneuvoja varten.. :) | ||||
|
|
05.08.2017 14:04 | Jari Kuusinen | ||
| Aitonevallehan tuotiin peruskunnostettu 600-millinen kapsu Jokioisilta vaihdokkina 750-millisestä ravintolavaunusta, jos nyt mitat muistan oikein. Rata tosin puuttuu, rakennusstöitä ei ehditty aloittamaan, vaikka suunnitelmia tästä oli jo paperille vapaalla kädellä tehty ja niitä esitelty tilausjunassa Tampereelta Kihniölle juurikin näissä vaunuissa. Toukokuun lämmössä 2016 sisäilma näissä vaunuissa olikin ns. "todella raikasta", vaikka sekä ovet että ikkunat olivat auki. Homeessa mikä homeessa, raasteeksi vaan. Vaunujen omistussuhdekaan ei ole missään vaiheessa muuttunut, joten vihreät pillimiehet saapunevat jonain päivänä siistimään ympäristön homeesta. | ||||
|
|
05.08.2017 14:01 | Petri Nummijoki | ||
| Talvisin Karjaan tavaraliikenteessä yksi poikkeavuus oli, että Vv15-veturilla saatettiin hakea junallinen tyhjiä Gb-vaunuja Helsinkiin lastattavaksi, koska Helsingissä oli päivittäin useamman kymmenen umpivaunun vajaus. Helsingissä ja lähialueilla kuormattiin siihen aikaan kappaletavaraa paljon enemmän mitä sinne saapui. Normaalisti puuttuvat vaunut tuotiin Kotkasta Kouvolan suunnan tavarajunissa mutta talvella joskus Karjaaltakin. Ko. Vv15 toimitettiin Karjaalle usein Turkuun matkaavan Hr12-vetoisen T1031:n toiseksi veturiksi liitettynä. | ||||
|
|
05.08.2017 13:48 | Jari Kuusinen | ||
| ... sekä myös nykyisiä liikennepaikkoja, joista ei ole täällä edes vähäistä kuvaa. | ||||
|
|
05.08.2017 13:48 | Petri Nummijoki | ||
| Kuinka vilkasta Hyvinkää-Karjaa-Hanko-tavaraliikenne oli silloin 50-60 vuotta sitten? Riihimäki-Karjaa-Turku-välillä kulki kai yksi Vv15-vetoinen suora tavarajuna, sitten oli Vv15-vetoinen Kirkniemen Silk-juna ja järjestelyjuna Lohjalle ilmeisesti Vv15-vetoisena sekin mutta mitä muuta? Entä kuinka paljon talvi toi ylimääräisiä junia? Karjaalla ja Hangossa oli varmaan talvella useampikin päivystäjä töissä samanaikaisesti. Ainakin minulle oli uusi tieto, että Karjaalla on ollut myös Vr5-vetureita. Minkä vuosien paikkeilla niitä on esiintynyt? Kuulemani mukaan noissa Inkoon järjestelijöissä olisi pyörinyt myös Pr1-vetureita vuoden 1967 paikkeilla. | ||||
|
|
05.08.2017 13:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Ammoniakkivaunuilta näyttää eli voivat hyvin tulla Turun suunnalta. | ||||
|
|
05.08.2017 13:23 | Mikko Nyman | ||
| Ai kappas, eri operaattoreiden vehkeitä rinnakkaisradoilla. | ||||
|
|
05.08.2017 13:05 | Hannu Peltola | ||
| SJ:n nykyinen väritys on varsin ankea! Nämäkin yksiköt olisivat varmasti paremman näköisiä, jos ne olisi maalattu värikkäämmin ja sopivammalla kuviolla. (ellei tavoitteena ole ollut jo alun alkaen tällainen jättimato-vaikutelma...) | ||||
|
|
05.08.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Totta kyllä ja T44:n ja Hector Railin Rc:n välissä näkyy nurkka Green Cargon Re:stä. Vectronin takana on jokin tukemiskone ja TRAXX:n ja T44:n välissä näkyy ratapihalla vaihtotöitä tekevä Green Cargon Rc. Hallsbergissä on paljon toimintaa! | ||||
|
|
05.08.2017 11:32 | Pietu Tuovinen | ||
| Näyttäisi TRAXXin takana olevan vielä yksi Vectron. Myös vanhan värinen T44 kurkkii TRAXXin oikealla puolella :) | ||||
|
|
05.08.2017 11:04 | Pasi Seppälä | ||
| Taiteellisen komea iltakuva. Keltaiset ja valkoiset kukatkin istuvat hienosti kuvan etualalle. | ||||
|
|
05.08.2017 10:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Pysyvää on ainoastaan kaaos joka ilmenee aina kun laiva Tallinnasta saapuu. Liikennejärjestelyt ovat p------... | ||||
|
|
05.08.2017 07:20 | Markku Knuutti | ||
| Kuinka palio tonne on nousua Seinäjoelta? | ||||
|
|
05.08.2017 03:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tuohon Karjaan tavaraliikenteeseen ennen, sanotaan 50-60v sitten. Silloin oli ensin Tv1, sitten Tr1 tai Tr2 toivat tavarajunan Riihimäeltä. Tv1 jatkoi junan kanssa Hankoon, joskus myös Vv15. Järjestelijät Inkooseen menivät kolmasti viikossa Tr1:llä ja tavaramääristä riippuen Pohjankuruun joko sikäläisellä Lko V:llä (Tve1) tai Tr1:llä. Vaihtotyöt tehtiin Vr1:llä. Jos vetokalustoa riitti paremmin (esim. keskikesällä), niin Vv15 hoiti järjestelijät, vaihtotyöt ja Hangon junat. Kosken järjestelijät olivat joko Vv15 tai Tr1. Talvella kun Hanko oli auki ja monet muut satamat eivät, niin Karjaalla pyöri vieraiden varikoiden Vr1 ja Vr5-vetureita. Höyryveto Hankoon oli sääntö eikä poikkeus. Tavarajunat Hki-Tku-Hki olivat järjestyksessä suunnilleen Tv1-2xVr11-Tr1-Hr12. (Ri-) Karjaa-Turku taasen Tv1-Vv15-Tr1 Saloon/Salosta Turkuun Vv15-Vv15-Hr12. Ylimääräiset yleensä Tr1. Henkilöjunat olivat pääasiassa Dm7, muutama veturijuna Hv2. Turku-Hki postijunat olivat Hv1-2 tai 3 kertaa viikossa Dm4. Noin 1961 jälkeen Dm7. Pikajunat olivat myös Hv1-2, sitten Dm4 tai Hr11, paitsi laivajuna Hr12 (ennen Hr12 laivajuna oli usein Hr11+Dm4). Karjaalla omaa junaansa odottavat Vv15 tai Tr1 pääsivät noin 5-6 kertaa vuodessa vetämään pikajunaa Helsinkiin tai Turkuun junan oman veturin hyytyessä. Tämä oli mielenkiintoista aikaa seurata. Seuraava vastaava oli Dm7 korvaaminen Dv12:lla, mutta ei ehkä ihan sama juttu. Lisäksi tietämys mitä missäkin tulee kasvoi ja yllätysmomentti väheni. Silloin ei saatu vaunulistoja netistä, vaan käveltiin vaunujono läpi, esim. 6.1.67 MP27 Hki-Tku oli Hr11 1953+KEi 22437-KEis 22407-KCik 2074. Puluujuna MP28 oli Hr11 1953+KCik 2071-KEis 22406-KEi 22436. Jippii, ei ollut sama vaunusto. Piti tyytyä pieniin iloihin kun ei ollut nettiä. Tavarajuniakin seurattiin, kun ei ollut muuta tehtävää, esim 8.4.1967 LT2311 Ri-Kr oli (vaunujen taarat sulkeissa) Tr2 1310+Hdk 99265 (8,5)-Hk 109846 (11,5)-Hk 108699 (10,6)-Hk 110222 (11,4)-Hk 106823 (10,8)-Hdk 97816 (8,0)-Hdk 100318 (?)-Gb 52002 (9,4)-Gb 50967 (10,0)-Gb 52797 (10,1)-Gb 59454 (?)-Gb 54739 (9,5)- Gb 53833 (10,0)-Hdk 102355 (8,7)-Hk 109155 (11,1)-Hdk 99330 (8,8)-Gb 52436 (9,8)-Gb 50262 (9,5)-Gb 56312 (9,8). Karjaalta juna jatkoi Turkuun (LT2037) vetäjänään Vv15 1996 ja juna katkaistiin niin, että viimeinen vaunu oli Hdk 102355 (kopsaa edellinen lista, jos kiinnostaa). Sellaista se oli, kun kaikki piti kopsata itse ja muistikirjoja kului kauheasti. Mutta jotenkin se tuntui mielenkiintoiselta ajalta. |
||||
|
|
05.08.2017 03:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| VR on jo tutustunut tuon kytkimiin. Jo viitisen vuotta sitten Sm3-kaluston kytkimiä alettiin vaihtaa toisiin - juurikin tästä junatyypistä tuttuun malliin. Käsittääkseni kytkinongelmat ovat käytännössä loppuneet sen myötä. | ||||
|
|
05.08.2017 02:05 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on kyllä ylivoimaisesti rumin juna Ruotsissa. Samoin siinä on kaikkien aikojen heikoin esitys 1. luokaksi. Sen sijaan vaunuyksiköiden yhteenkytkeminen tuntuu sujuvan ilman ongelmia säällä kuin säällä, mikä antaa anteeksi paljon. Ehdottaisin VR:lle tutustumista kytkimiin, mutta en vaunujen sisätiloihin. Muotoilijat voisivat kääntää katseensa muualle. Säästöjä etsivät talousihmeet ja yllättäen myös grönsaker-puolueet löytävät yhteisen sävelen vaunujen värityksestä. Vaunujen pesuväli voidaan moninkertaistaa, koska lika ei näy kauas ja siten pesuainetta säästyy ja toisaalta vaunujen pesijöitä kääntöasemilla voidaan siirtää kilometritehtaalle. |
||||
|
|
05.08.2017 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hienon kuvan sait, Saku, napattua pitkästä museojunasta (Hurun perässä 72aks.). | ||||
|
|
05.08.2017 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan juna kuitenkin tullut Turun suunnasta - noista "pytyistä" päättelisin. Turku ajoi jossainvaiheessa tavarajunaparin Riihimäelle Karjaan kautta, ajankohtaa en muista, enkä junien numeroita. Turun miehistö saapui Riihimäen varikolle illan tunteina ja lyhyen levon jälkeen jatkoivat matkaansa kohti Turkua aamun varhaisina hetkinä (?). | ||||
|
|
04.08.2017 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa https://www.mysnip.de/forum-archiv/thema-16219-1377930/Bf+Bayerisch+Eisenstein+1985.html vielä kuvia asemasta rautaesiripun ajasta (kuvat 2, 3 ja 4. Kuva 1 on muualta ja kuvasta 5 en ole ihan varma) Kuvat siis otettu Saksan puolelta. | ||||
|
|
04.08.2017 23:01 | Jouni Ijäs | ||
| On ollut Hangon tavaraliikenne astetta mielenkiintoisempaa 20 vuotta sitten. | ||||