|
|
04.08.2017 23:01 | Jouni Ijäs | ||
| On ollut Hangon tavaraliikenne astetta mielenkiintoisempaa 20 vuotta sitten. | ||||
|
|
04.08.2017 21:52 | Oskari Manninen | ||
| Oliko sinulla jokin lippa kameran suojana? | ||||
|
|
04.08.2017 21:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tälle kävi? | ||||
|
|
04.08.2017 21:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva vaikuttaisi olevan ylösalaisin :) | ||||
|
|
04.08.2017 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Canvas-taulua minäkin epäilen, toimistollani olevissa junakuvissa on juuri samanlainen kuvio... | ||||
|
|
04.08.2017 20:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä lienee joko jälkikäteen lisätty efekti, tai sitten se joka tuli ensimmäisenä mieleen kuvan nähtyäni - canvastaulu! | ||||
|
|
04.08.2017 20:28 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Mistä tuo rasterointi tulee - videokuvastako? Näyttää melkein maalaukselta. | ||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
04.08.2017 18:19 | Panu Breilin | ||
| Ruotsissa Trafikverket kilpailuttaa laskumäkitöiden hoitamisen. | ||||
|
|
04.08.2017 16:49 | Eljas Pölhö | ||
| Aloin taas kirjantekotauon jälkeen päivittämään arkistoani. Uusia on mm nopea ajo Hv3 996:lla Imatralta Kouvolaan vuonna 1960, Hr13 ajoja Hki-Ri ratatöiden aiheuttaessa myöhästymisiä ja Hr1 yhteenveto sijoituksista, konepajakäynneistä ja varavetureina oloista 1964-1967. http://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
04.08.2017 16:47 | Hannu Peltola | ||
| Laskumäkitöitä hoiti edelleen Green Cargo, sen mitä tiiviin aidan läpi pystyin tarkkailemaan. | ||||
|
|
04.08.2017 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Transition väreissähän tuo on! Tämä junarunko sahaili Hallsbergin ja Örebro C:n väliä ja mm. laiturinäytöissä se oli merkitty Värmlandstrafikin junaksi. | ||||
|
|
04.08.2017 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jouni täsmennyksestä. Ihmettelen, mitä ihmeen aikataulua oikein katsoin, jossa TiB:lle oli merkitty Göteborg - Kil - Hallsberg - Tukholma -reitti! Nyt vaikuttaa oikeammalta!!! | ||||
|
|
04.08.2017 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Jep, kyllä Hallsberg on kuin Pieksämäki - tärkeä rautatiekaupunki, mutta muuten ei kauheasti kenellekään näy eikä kuulu! | ||||
|
|
04.08.2017 15:17 | Joni Jurmu | ||
| Joo ei varmasti kaivoskaan laske mitään radan varaan, se kun ei ole käyttökunnossa. Joskus vuosia sitten pääsin haastattelemaan kaivoksen projektiväkeä, ja silloin viesti oli se, että rataa varmasti käytettäisiin jos se olisi kunnossa, mutta "radan varaan" ei voi mitään laskea. Ja itse kaivoskin on tällä hetkellä aika pitkässä kuusessa. Nyt puuhailevat raaheen jotakin tehdasta joka hyödyntäisi muiden tehtaiden "pölyjä", vanadiinin osalta, jos oikein muistan. Ja kaivos on sitten hamassa tulevaisuudessa, jos on. Mutta onhan se sellainen "ikiliikkuja", että varmaan se väkisin vielä jossakin vaiheessa aukeaa ;) Tiedotteessa raahen tehtaasta asiaa: http://www.mustavaarankaivos.com/fi/ajankohtaista/2017/raahen-vanadiinitehtaan-suunnittelu-valmistuu-97-milj.-euron-rahoituspaketin-myo%CC%88ta%CC%88 |
||||
|
|
04.08.2017 14:22 | Mikko Herpman | ||
| Vasemmalla muuten on entinen paja, sisällä on vielä jäljellä vanha ahjo. Resiinavaja on tästä noin 100m asemalle päin. | ||||
|
|
04.08.2017 14:19 | Esa Alestalo | ||
| Rautatiemuseosta ei löytynyt ratapihapiirrosta vuodelta 1915. Sen löytäminen olisi mielenkiintoista. | ||||
|
|
04.08.2017 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein tunnistan viime maanantailta, niin uusia kapearaidepölkkyjä. Niitä oli Humppilassa kaikkiaan 4 ja ½ vaunukuormaa.... Ja tuo kiskokuormassa oleva vaunu oli ainoa tyhjä avovaunu, lukuunottamatta pelkkänä alustana olevaa Altain valmistamaa vaunua 90. Ja siinä vaunussa missä on ½ kuormaa pölkkyjä, on myös Kaipiaisissa koottu K30 B-mallin vaihde-elementti, joka on tarkoitettu Santavaihteen linjavaihteeksi. |
||||
|
|
04.08.2017 12:37 | Robert Sand | ||
| Onko siinä vieressä uusia kapearaidepölkkyjä vai ovatko täyspitkiä? | ||||
|
|
04.08.2017 11:18 | Erkki Nuutio | ||
| Harmi että Suoen aseman historiasta ei taida olla tavaraliikenteeseen ja raiteistoonkin perehdyttävää historiikkia. On kai ollut liian salaista. Pienemmät asemat, kuten Pargalovo http://www.inkeri.ru/rep/books/item.php?id=19 taitavat olla nykyään paremmin esiteltyjä. Kannattaisiko vielä etsiä mm. Kansallisarkistosta ja Rautatiemuseosta mahdollisesti säilyneitä SVR:n ratapihapiirroksia 1915 vaiheilta, niitä joita Tammelin osaksi aikoi esittää Teknillisessä Aikakauslehdessä. Rautatieharrastajia on Venäjällä Pietarinkin suunnalla, viittaan mm. Resiinaan 4/2016 . Ehkä esimerkiksi Markku Sakari Meriluoto osaisi kertoa. Harrastajilla on (ainakin ollut) lehtikin, johon Vorgissakin on jossain merkeissä viitattu. Vanhoja radan suomalaisasemien kuvia on netissäkin - esimerkiksi tämä Suomen aseman kuva 1910-luvun muutostöiden jäljiltä http://www.nevsky-prospekt.com/images/station%20postcard_018.jpg . Se näyttää Lenin-sedän käyttämät ovet kun hän meni panssariauton päälle puhumaan palturia. |
||||
|
|
04.08.2017 11:04 | Tero Korkeakoski | ||
| Ruotsin Kouvola tai Pieksämäki siis. | ||||
|
|
04.08.2017 10:17 | Pasi Utriainen | ||
| Mustavaaran kaivos ei laske mitään suljetun rautatien varaan, sillä rikaste olisi tarkoitus kuljettaa maanteitse Ouluun. Paine Kontiomäki-Ämmänsaari-(Taivalkoski) -radan parantamiseksi voi kasvaa, mikäli Finnpulpin sellutehdas rakennetaan Kuopioon. Puunhankinta-alue ulottuu Kainuun ja Koillismaan suuntaan. |
||||
|
|
04.08.2017 10:10 | Esa Alestalo | ||
| Seuraava missio on Kulikovon kenttä. Se on laaja ja vaatii syventymisen. Pystyykö raiteista jotenkin tunnistamaan onko alkup. Kruppin kiskot? Tämän vanhan rahtiaseman rakennukset ovat yhä pystyssä mutta aseman eli oikean puoleinen on remontoitu rappauksella lähes tunnistamattomaksi. Vanhan rahtiaseman tavaraliikenne oli SVR vilkkain, seuraavana tuli Lahden Vesijärven satama-asema. Kulikovon kentällä on ilmeisesti alkuperäisiä terminaaleja jäljellä. Alkuperäisistä asemista Shuvalovon tiilirakenteinen rakennus on erinomaisessa kunnossa. Paikallisen asiantuntijan löytäminen on epäkohta. | ||||
|
|
04.08.2017 09:39 | |||
| Otanmäen kaivoksen uudelleenavaaminen on myös ollut puheenaiheena, sielläkin malmia olisi mutta pitäisi mennä syvemmälle. Suomessa ei haluta hyödyntää kaivoksien tuottoa itse, kaivuoikeus annetaan jollekkin ulkomaiselle firmalle joka vie hyödyn ulkomaille. Kaivoksesta Suomeen jää vain loppuunkaluttu kuoppa. | ||||
|
|
04.08.2017 01:28 | Otto Tuomainen | ||
| Näköjään aikataulukaudesta 2007/2008 alkaen tälle asemalle on ajettu jopa suoria pikajunia Prahasta. | ||||
|
|
04.08.2017 00:01 | Jouni Hytönen | ||
| Sopisiko joku tämän taulun junista kuvaushetkeen: http://tagtidtabeller.resrobot.se/tidtabell/tag64_9754.pdf | ||||
|
|
03.08.2017 23:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ajaisiko TiB:n väreissä oleva runko niin kauas kotiseudultaan? Luulen, että tämä on tulossa vain Laxåsta. Yksi TiB:n reiteistä on Örebro-Hallsberg-Laxå. | ||||
|
|
03.08.2017 23:55 | Jouni Hytönen | ||
| 9016 ja 9017 ovat itse asiassa kalustoyhtiö Transition omissa väreissä liikkuvia varayksiköitä. Tuossa näemmä sitten paikkaamassa Värmlandstrafikin kalustovajetta tai suunnitellun huollon sijaiskalustona. | ||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
03.08.2017 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| Hallsbergissä on vielä sekin erikoisuus, että ratapihan eri osat eivät ole samassa tasossa tasamaalla, vaan ne ovat idästä länteen kuljettaessa aina toinen toistaan korkeammalla. Tämä tietysti helpottaa vaunujen laskemista vaihtotöissä ratapihan osilta toisille. Trafikverket on myös kilpailuttanut ratapihan vaihtotöiden operoinnin. Vuonna 2014 tehtävää hoiti Green Cargo, tämän hetken tilannetta en tiedä. | ||||
|
|
03.08.2017 23:49 | Mika Hakala | ||
| Juttu on julkaistu marraskuussa 2011 ja kaivosbuumit tuntuivat valuvan oikeuden omistavilta yhtiöiltä silloin, kun nämä Talvivaaran viimeisimmät vuodot kiristivät ilmapiiriä. Näin tuntui käyvän ainakin esim. Soklin osalta. Demarien ollessa vielä hallituksessa ja Antti Rinteen korvatessaan Jutta Urpilaisen, näiden kuvioiden jälkeen tuolle Soklillekin tehtiin myönteinen avustus ja päätös rautatielinjan suhteen Kelloselästä. Sitten tuli Talvivaaralla taas vuoto ja tuntui, kuin se olisi päättänyt suunnitelmat kielteisesti monesta kaivosprojektista. En laske sitten SDP:n yksinoikeudeksi tuota viisasta päätöstä, mutta tämä Rinne oli jonkinlainen "piste muististani", josta kaivoin tätä teemaa varten enemmän. Mustavaarasta en osaa sanoa. Siitä ei ole korviini ainakaan kuulunut mitään päätöstä. Toivotaan parasta, mutta maailma on tuon 2011 jälkeen varmaan muuttunut suuresti, ainakin kotimaisen kaivosteollisuuden osalta. Eikä vähiten ennakkoluulojen osalta. |
||||
|
|
03.08.2017 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Näkymä ohjaamosta ulos on jotenkin huomiotaherättävän kapea. Matkustin kesäkuussa 2014 X40-junan ohjaamossa Västeråsista Tukholmaan ja koko matka oli seistävä kuljettajan istuimen takana, että näki jotain ulos. | ||||
|
|
03.08.2017 23:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on itse asiassa kaksi yksikköä yhteenkytkettynä. Ensimmäisenä on kaksivaunuinen 3306+mitä todennäköisimmin 3706. Perässä tulee kolmivaunuinen toinen yksikkö 33xx+35xx+37xx. X40-yksiköitä on kaikkiaan 40 kpl. Ensimmäiset 10 kpl ovat kaksivaunuisia. Tämän jälkeen seuraa 27 kpl kolmivaunuisia yksiköitä alkaen yksiköstä 3311+3501+3711. Välivaunun numerot juoksevat kymmenellä jäljessä, koska ensimmäisissä 10 yksikössä ei siis välivaunua ole. Viimeiset viisi yksikköä ovat jälleen kaksivaunuisia eli 3338+3738, 3339+3739, 3340+3740, 3341+3741 ja 3342+3742. | ||||
|
|
03.08.2017 23:17 | |||
| Kaivoksen tulevaisuus saattaa avata radan uudelleen. | ||||
|
|
03.08.2017 23:16 | |||
| https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjT2P_X8LvVAhWCmLQKHdHpCoAQFggpMAE&url=http%3A%2F%2Fwww.koillissanomat.fi%2F%3Fapp%3DNeoDirect%26com%3D6%2F226%2F18192%2Ffbfc94f19a&usg=AFQjCNHQN0HgYHZKGsSoGAqJbSXmq1P1jw | ||||
|
|
03.08.2017 23:14 | |||
| Tulevaisuus on monien asioiden summa. Kaivoksen tuotteiden kysyntä on yksi. Koillismaan puuvarantojen hyödyntäminen toinen. Matkailu kolmas. Jne. | ||||
|
Kuvasarja: Hallsberg - tavaraliikenteen solmu Keski-Ruotsissa |
03.08.2017 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Hallsbergin ratapihakaavio vuodelta 1926 löytyy bangårdar-sivustolta. Yllättäen ratapihan perusrakenne ei ole muuttunut: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-0338.jpg ja http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-0339.jpg Näissäkin kuvissa huomaa Ruotsin rautatieliikenteen monipuolisuuden, kuvissa on edustettuna yhteensä 8 eri operaattoria! |
||||
|
Kuvasarja: Heinäkuu Kouvolan seudulla |
03.08.2017 21:37 | Kari Suominen | ||
| Nyt on tunnelmat kohdillaan. Varsinkin iltakuvista välittyy hienosti lähestyvä elokuu ja kesän kääntyminen hiljalleen syksyyn, kun hämärä alkaa kääriä vaippaansa usvassa matkaavia junia. Bueno ! | ||||
|
|
03.08.2017 20:19 | Simo Porkola | ||
| On kyllä hienosti vangittu tuo sade. :D | ||||
|
|
03.08.2017 15:37 | Joni Jurmu | ||
| Tarpeettomia ne tällä radalla on, kun liikennettäkään ei ole ollut yli vuosikymmeneen, eikä tule, ellei isoja asioita tapahdu. Ja tosiaan kiskot pysyy paikallaan sen mitä tarvii, eli joku satunnainen raivauskone tms saattaa hyvin harvoin raiteita pitkin kulkea. Sikäli mukavaa, että kiskot jää, ainakin toistaiseksi, muistuttamaan niistä menneistä hyvistä ajoista :) | ||||
|
|
03.08.2017 14:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitänee yrittää pistäytyä kuvaamassa 11.8 Kouvolassa. Rajoittaa hiukan kun pyörä pitää saada kyytiin. | ||||
|
|
03.08.2017 13:09 | |||
| Tarpeettomia nuo mahtaa olla. Jos/kun liikenne alkaa uudelleen päällysrakenne uusitaan betonipölkyin eikä ankkureita enää tarvita. | ||||
|
|
03.08.2017 13:04 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tällä tuli matkustettua Viimaan ja ihmetellyt sitten, miksi liikenne on alkanut takkuamaan. Jostakin on mieleeni jäänyt, että junan kuljettajana olisi toiminut myös museoliikenteessä suuresti vaikuttanut veturinkuljettaja. | ||||
|
|
03.08.2017 12:45 | Jorma Toivonen | ||
| Päästi paineet "pihalle", eikä voi puhua hyvällä tahdollakaan "pienestä papatuksesta". | ||||
|
|
03.08.2017 12:29 | Mikko Herpman | ||
| Harmillinen pulma, menikö siten rikki, että pukkasi painetta nestekiertoon? Pientä papatustahan voi tovin aikaa kuunnella, varsinkin jos on koneen jommassa kummassa päässä. | ||||
|
|
03.08.2017 12:26 | Mikko Herpman | ||
| Komea on kuva, nyt on hyvä napsia kuvia "arkisista" Deevereiden töistä. Varsinkin näistä missä otetaan kaikki irti koneesta. Toki vielä mennään muutama vuosi että on mahdollista kuvata/videoida pitkän työn tehneitä koneita. | ||||
|
|
03.08.2017 10:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Vielä äänimaailmaa enemmän huomiota kiinnitti tantereen tärinä, joka tässä savimaalla junan kolistellessa ohi oli varmaankin lähes voimakkainta mitä olen rautatiemaailmassa kokenut. Liki samanlainen maanjäristysefekti tuli koettua myös hiljattain, junan https://vaunut.org/kuva/121004 tapauksessa, jossa ollaan Hinkissuon pehmeällä maaperällä. Täristäväthän nämä useinkin, mutta näissä kahdessa tapauksessa Richerin viisari olisi varmaankin siirtynyt jo keltaiselle. | ||||
|
|
03.08.2017 06:27 | Jukka Voudinmäki | ||
| Eljaksen mainitsemista raiteista pääradan länsipuolinen näyttäisi jatkuvan veteen saakka. | ||||
|
|
03.08.2017 05:32 | Osku Reinikka | ||
| Ihanasti raivattu. | ||||
|
|
03.08.2017 01:54 | Antti Havukainen | ||
| Itsehän en ole mikään erikoiskuljetusten asiantuntija, mutten usko tämän reittivalinnan olleen ihan vaan huvin vuoksi valittu. Juna+rekka-yhdistelmällä Keravan ja Hakkilan kautta mutkitellen kokonaismatka on tosiaan yli neljä kertaa pidempi verrattuna lyhintä reittiä tapahtuvaan rekkakuljetukseen. Videomateriaalia tästä kuljetuksesta Hakkilan ja Länsisalmen väliseltä osuudelta löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=YbgZZ0geBJs |
||||
|
|
03.08.2017 00:39 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno kuva! Arkipäivän työtä mutta jo mennyttä. Ja tosiaan aivan liian vähän dokumentoitua arkista aherrusta. Mahtaisikohan tuo kuitenkin olla Kajaani Oy:n konepajan valmistetta tuo paalipihti? Auramon varhainen kilpailija ja tämän työlaitteen varsinainen pioneeri ellei peräti keksimispaikka - mutta nykyään aika lailla unohdettu. Nuo kääntyvät läppäset... Rautateiden kuormaustyöt ja haarukkatrukki kuuluvat kiinteästi yhteen. Kuten myös WW II logistiikan ongelmat. Molemmat vauhdittivat trukkialan kehitystä perin kovasti. Clark, Hyster ja Towmotor olivat aikojen alussa alan ykkösnimiä. Aitoja Amerikan herkkuja kaikki. Eikä mihinkään niistä dieseliä saanut käyttövoimaksi rahallakaan. Vain bensa tai nestekaasu, jolla kuvankin kone liikuskelee, olivat saatavissa. Ja moottorina sivuventtiili-nelonen, Hercules tai Continental tai Chrysler. Ei siis mitään rakettitiedettä konepellin, eikun koneteräslevyn, alla.... Mutta muunninvaihteisto oli kaikissa lähes alusta saakka. Ja samaan aikaan autopuolella vasta alettiin käydä debattia synkronoinnin yleisemmästä tarpeellisuudesta - siis parin ylimmän nopeuden osalta, korkeintaan. Hydrauliikka oli trukeissa myös mukana alusta saakka, yhtenä ensimmäisistä ihan oikeasti laajalle levinneenä sovelluksena - jätetään Harmikki tässä nyt laskuista pois, pysytään teollisuuden puolella. Vaatien kalliita oppirahoja jollei siihen osattu oikein suhtautua. Vanhat "kyllä se älytön siitä vetää ja se on ihan sama mitä tonne nyt laitetaan ja nuo huollot on ihan turhia"- asenteet kostautuivat trukkien osalta todella kalliina korjauksina. Suomalaisesta metsäteollisuudesta nuo hälläväliä-asenteet katosivat jo kauan sitten. Meidän kaikkien suomalaisten onneksi. |
||||
|
|
03.08.2017 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Okej, hyväksytään Teemun ehdottama Kovjoki. | ||||
|
|
03.08.2017 00:22 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1972 peruskartalla 232210 näkyy vielä hyvin sorakuopan raiteita ja läpiajettava sivuraide pääradalla. Kartta löytyy täältä http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi | ||||