|
|
13.07.2017 16:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva loistavassa kunnossa olevasta vaunusta. | ||||
|
|
13.07.2017 15:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Niin oli, nyt korjattu. Kiitokset tarkkaavaisuudesta. | ||||
|
|
13.07.2017 08:38 | Raimo Harju | ||
| Epäsuorasti tähän liittyen, Rulla-Pekka tulee Raumalle 16.08.2017. Näin kirjoittaa Satakunnan Viikko niminen lehti, ja kuvassa eräs aktiivinen harrastaja. Moni varmaan tämän tietää, mutta laitoin tämän kommentin siksi kun vieläkin harmittaa se, etten päässyt tapaamaan Hurua, kun en tiennyt sen vierailusta Porissa. | ||||
|
|
13.07.2017 02:00 | Oskari Kvist | ||
| No niin, olisiko tuosta yhtään osviittaa? https://www.youtube.com/watch?v=jIGSJqS8qXc | ||||
|
|
13.07.2017 01:53 | Oskari Kvist | ||
| Youtubea tarpeeksi pitkään selaamalla asia selvinnee.. Muistan että joskus olen jonkun vilkkuesiön nähnyt siellä, mutta en nyt muista kyseistä videota. Varmaan useampikin löytynee. | ||||
|
|
13.07.2017 01:30 | Pauli Kyllönen | ||
| Pendolino oli S56 ei S52. | ||||
|
|
13.07.2017 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Murua korjailtu. | ||||
|
|
12.07.2017 22:58 | Jyrki Längman | ||
| Kyseessä ei ole Jr 6 vaan Loviisan rautatien LWR 6, tunnetaan myös Helgana Eli jos joku viitsisi korjata tuon tiedonmurun tähän kuvaan |
||||
|
|
12.07.2017 22:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eikä pelkästään höyrykauden riesa. Vielä 1980-luvulla kun läpimenevää tavaraliikennettä oli Jyväskylästä Seinäjoelle, raskaimpia tavarajunia (vaikka vetovoimana oli Dr12) jouduttiin Köhniönjärvelle asti avustamaan päivytysveturilla (Dv16) työntämällä. | ||||
|
|
12.07.2017 22:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että se taitaa olla turhan vanha. Joku vuosituhannen vaihteeseen sijoittuva raina vois olla tässä mielessä antoisampi. Voihan tuosta Nynnynkin leffasta toki koittaa kellottaa, jos siinä vaikka näkyisi taajempaa sykähtelyä. Mul on huono muisti, mutta muistelen, aivan kuin joskus siinä 2000-luvun alussa olisi Pasilasta päästetty eetteriin töllöttimen dokkari, jossa käsiteltiin ainakin Pentsikoitten talvimurheita; jollei jopa laajemminkin junien myöhästelyä ei-sulan aikana. Siinä oli jotain oheiskuvaa, mahdollisesti Linnunlaulun sillalta kuvattua, jossa näkyi esiön sykkiminen. Ja väittäisin, että se oli selvästi useammin kuin kerran sekunnissa. Voi myös olla, että mulla ittelläni on mainittu dokumentti jossain VHS-kasetilla pölyttymässä ja taustasäteilytettävänä. Mutta sitten on kyl niinkin, että meillä ei ole enää vuosiin ollut toimivaa VHS-aparaattia. Palaan asiaan joskus tulevaisuudessa, jos saan tähän selvyyttä. Jollei sitten joku muu ehdi ensin osoittamaan väitettäni oikeaksi. |
||||
|
|
12.07.2017 20:58 | Aki Karvonen | ||
| Noita testijuniakaan ei ole taidettu ajaa sitten viime keskiviikon jälkeen, joten seisovatko nuo sitten toimettomana tuolla. | ||||
|
|
12.07.2017 20:54 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Aiemmin mainittu maisemainkatselu-aukko on tämänpäiväisen uuden vaunuerän myötä poistunut, ja vaunuja on nyt molemmilla raiteilla. | ||||
|
|
12.07.2017 19:59 | Juha Vuorinen | ||
| Englantilaisten saamasta kuvasta eri rautatieliikenteen harjoittajien tavasta toimia saanemme lisätietoa viimeistään, kun päättävät tulla uudestaan Suomeen. Katsotaan operaattorivalintoja sitten... Mutta varsinaiseen ihmetyksen aiheeseen, kun luin kommentteja täällä ja aikaisemmin mainitussa Fb-ryhmässä: Eikö tuon englantilaisajon vesitys- ja hiilestys"elämyksen" olisi voinut hoitaa ilman 317 myöhästymisminuuttia? Mielestäni on täyttä roskaa kirjoittaa, että veturin normaaliin käyttöön kuuluvan polttoainehuollon täydellinen sössiminen joko 1) aikataulusuunnittelussa ja/tai 2) käytännössä on jotenkin korvattavissa sillä, että se oli "elämys". Vai onko ammattilais-Tuomeksella vaihtoehtoisia faktoja myöhästymisen syystä? Ellei, niin HVM1009:n junia voimmekin jatkossa kutsua "elämysjuniksi". Muitakin "elämyksiä" firmalla on tunnetusti tarjota... |
||||
|
|
12.07.2017 19:34 | Mikko Nyman | ||
| Liittyisivätkö Sr3:t siihen, kun VR testaa rataverkkoaan Äänekosken kuljetuksia varten? Näin ainakin Maaseudun Tulevaisuus tiesi tänään kertoa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/vr-testaa-uusittua-rataverkkoaan-%C3%A4%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-kuljetuksia-varten-1.198120 |
||||
|
|
12.07.2017 19:15 | Aki Karvonen | ||
| Käytetäänkö näitä Pieksämäen suuntaan menevissä junissa? | ||||
|
|
12.07.2017 19:12 | Mikko Ketolainen | ||
| JKV-kyltti ja baliiseista ilmoittava B-kyltti ovat vähän matkan päässä radan ylittävästä Nelostien sillasta keskustaan päin. Toinen B-kyltti löytyy radanvarresta Hämeentien sillan alituksen jälkeen. | ||||
|
|
12.07.2017 18:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikallinen Edo-runko. | ||||
|
|
12.07.2017 17:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tunnisteen nimi on tätä kirjoitettaessa edelleen Lähdemäki. Pitäisiköhän se jo muuttaa Hennaksi? :) | ||||
|
|
12.07.2017 17:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös sama: https://vaunut.org/kuva/74099 | ||||
|
|
12.07.2017 14:12 | Mikko Nyman | ||
| Mulla on se vuonna 1994 kuvattu Hki-Ri-ohjaamovideo, joten olisikohan siitä apuja Ari-Pekan esiötaajuusarpajaisiin? | ||||
|
|
12.07.2017 12:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Ainakin tälle Teollisuuskadun tasoristeysten väliselle pätkälle oli tullut baliisit. Muistaakseni JKV kyltti on vähän matkan päässä radan ylittävästä Nelostien sillasta keskustaan päin. | ||||
|
|
12.07.2017 12:26 | Simo Tuominen | ||
| Petri Koskela, kyllä myydään edelleenkin Toijalassa. | ||||
|
|
12.07.2017 10:31 | Markku Laaksonen | ||
| Kyllä pyörät on ruosteessa. Paljaalla teräksellä on yleensä taipumus ruostua, etenkin merimatkalla kohtaamassaan kosteassa ilmastossa. Käytössä ruoste kyllä rapisee pyöristä äkkiä pois. | ||||
|
|
12.07.2017 10:14 | |||
| Tämä letka tuupattiin tänne kyllä varsin miehekästä kyytiä. Taisi junan paino alamäessä yllättää... | ||||
|
|
12.07.2017 09:15 | Johannes Erra | ||
| Tummat vaunut ovat Bombardier Twindexx -moottorijunien (Baureihe 445) välivaunuja. Moottorivaunujen itsensä toimitus on viivästynyt alun perin sovitusta jo lähemmäs kolme vuotta, ja siksi toistaiseksi välivaunut liikkuvat veturivetoisissa junissa. Tämänhetkinen suunnitelma olisi, että moottorijunat tulisivat kokonaisuudessaan käyttöön ja korvaisivat veturivetoiset RE/RB-junat osuuksilta Hampuri-Flensburg ja Hampuri-Kiel ensi joulukuussa. | ||||
|
|
12.07.2017 06:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu tokihan oletus on, että jarrutus punaisen tolpan eteen aloitetaan siitä varoittavan esiön nähdessä, ei vasta sen kohdalla. Ettei tulis aina pyöristä nelikulmaisia. Voisiko kaarteessa oleva esiö sitten olla tapana sijoittaa vähän pidemmän matkan päähän tolpasta. Maatalousjärjellä miettien se kyllä kannattaisi laittaa siten, että se näkyy jo ennen kaarretta, jos siinä edellä vain on hiukankin suoraa. Ja tosiaan JKV:n näyttö toimii myös kertaajana ilmoittaen »Jokela»-näkyvyydenkin vallitessa kuljettajalle etäisyyden punaiseen tolppaan. Tuo on minulle uusi tieto, että yli Sn 140:n nopeuksilla esiön kohdallakaan aloitettu hätäjarrutus ei riitä pysäyttämään ennen tolppaa. Lainaamani määritelmä on sitten osin mennyttä maailmaa. | ||||
|
|
12.07.2017 03:42 | Jari Hämäläinen | ||
| Jos ei mitään raivaustoimenpiteitä suoriteta, niin muutaman vuoden päästä tuonne ei enää ihan pienellä vauhdilla ajeta - kiitos kasvavan vesakon. | ||||
|
|
12.07.2017 02:01 | Eljas Pölhö | ||
| "Rautatieharrastajat" julkisessa FB-ryhmässä on kuvia sellaisista myöhästymisen syistä kuin hidas hiilestys ja veden otto järvestä. Vaikka aikataulu petti, niin ainakin siellä tykättiin näistäkin elämyksistä ja kehuttiin, kuinka "... ei ollut enää mitään toivoa ehtiä Mäntyharjun asemalle illan viimeiseen junaan Mikkeliin, joka lähti 21.25, haluan kiittää tässäkin ryhmässä höyryjunan henkilökuntaa, kuinka hienosti he järjestivät minut yöksi kotiin. Luottamukseni kyseiseen junayhtiöön kasvoi reilusti." | ||||
|
|
12.07.2017 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, tottahan Tuomas kaikki positiiviset asiat kertoo matkalaisten matkan "onnistumisesta". Mutta joitakin meistä harrastelijoista (tai joitakuita) kiinnostaisi totuus myöhäänjäänneistä matkan varrella - ilmeisesti "salaista totuutta" HVM:n johtoportaan toivomuksesta? | ||||
|
|
12.07.2017 00:13 | Niila Heikkilä | ||
| AP:n tarinassa on tavallaan totta toinen puoli, mutta sen verran lienee syytä tarkentaa että esiopastimelta junaa ei suinkaan normaalitilanteessa tarvitse pysäyttää hätäjarrutuksella vaan normaali käyttöjarrutus riittää. Olisi tavallaan aika vaarallista jos aina keltaisen esiopastimen vilahtaessa kaarteen takaa näkyviin ainut vaihtoehto olisi vetää kaikki jarrut päälle mitä löytyy. Esiopastimen etäisyys pääopastimesta riippuu pykälittäin radan sn:stä (on olemassa myös poikkeuksia) aina 140km/h nopeuteen saakka, jonka jälkeen juna ei pysähdy enää välttämättä hätäjarrutuksellakaan ennen pääopastinta. Vaaratilanteen synty on kuitenkin eliminoitu kolmella kirjaimella nimeltä JKV- jonka kulkutiekoeajoihin tuokin varmaan liittyi. Hätäjarrutuskokeita ei sellaisissa tehdä. Äänekoskella lienee otettu käyttöön uusia opastimia ja baliiseja ja kaikki mahdolliset kulkutievariaatiot täytyy silloin sahata läpi molempiin suuntiin. | ||||
|
|
11.07.2017 21:59 | |||
| Mikäs se tämmöinen tasoristeys on oikein ollut? Ei varoituslaitosta, ei edes risteysmerkkejä? Ottaen huomioon vielä että vilkasliikenteinen tie niin eikös ole aika vaarallista ollut jo tuohon maailmanaikaan antaa tasoristeysten olla noin turvattomia? | ||||
|
|
11.07.2017 21:53 | Jouni Hytönen | ||
| Jos sivun tietoihin on luottaminen, 7454 toimitettiin Neuvostoliiton jo lakattua olemasta 31.12.1991. Tehtaalle jäi käsiin viisi viimeistä veturia ja niistä päästiin lopullisesti eroon vasta vuonna 2000, kun viimeinen veturi 7459 saatiin myytyä Viroon. Sehän on ollut Edelaraudteella juuri tuolla numerolla. | ||||
|
|
11.07.2017 21:27 | Otto Tuomainen | ||
| ČD:n vuokraamilla Vectroneilla olisi tuota väliä tarkoitus ajaa. Ilmeisesti alunperin oli suunnitelmissa käyttää ČD:n 380-sarjaa. | ||||
|
|
11.07.2017 21:09 | Johannes Erra | ||
| Hieno kuva, tuota uutta vaunutyyppiä en itse ole vielä livenä nähnyt. Käsittääkseni 101-sarjalaisten käyttö noissa Prahan suunnan junissa ei välttämättä jatku enää loputtomiin, suunnitelmia on ollut että junia alettaisiin ajaa Tshekin CD:n vetokalustolla ilman veturinvaihtoa Hampurin ja Prahan välillä. | ||||
|
|
11.07.2017 21:03 | Riku Outinen | ||
| Näinhän se on. Talvivaaran vaunut ovat kuuluneet koko 10-luvun Jns-Pm-Jns akselin niihin ainoisiin suht säännöllisin kuljetuksiin. Kun katsoo Teemun kuvia 4523:sta, niin Talvivaaran nestekaasukannut on melkeinpä joka kuvassa. | ||||
|
|
11.07.2017 20:54 | Tauno Hermola | ||
| Jotain ongelmaa kaluston kanssa näyttää kuitenkin olleen, kun Mäntyharjun ja Kouvolan välillä jäätin vielä lähes kolme tuntia lisää hitaaseen ja Julian mukaan syynä "Veturivika". Mikähän siellä nyt petti? | ||||
|
|
11.07.2017 20:45 | Perttu Karttunen | ||
| Stetsonmenetelmällä voisin veikata että tulee koska onhan se kai lyhin reitti silloin kun vaunujen takia ei ylimääräistä Talvivaaralaista kannata ajaa Viinijärvi - Siilinjärvi. Josta tulikin mieleen että eipä noita ylimääräisiä Talvivaaralaisia olekkaan ihan hetkeen näkynytkään. | ||||
|
|
11.07.2017 19:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Tulevatkohan nuo Vgobot T4523:lla Niiralasta? | ||||
|
|
11.07.2017 19:56 | Pietu Tuovinen | ||
| Kiitos lisätiedoista, varsin harvinainen tapaus siis kyseessä! | ||||
|
|
11.07.2017 19:31 | Johannes Erra | ||
| IC-junissa 120-sarjaa käytetään lähinnä vain viikonloppuisin runsaamman junatarjonnan vuoksi, sekä toisaalta keskellä viikkoa osuudella Karlsruhe-Nürnberg. Näiden kahden kategorian ulkopuolinen käyttö on hyvin vähäistä ja usein seurausta normaalin vetokaluston rikkoutumisesta tms. poikkeuksellisesta syystä. | ||||
|
|
11.07.2017 19:28 | Petri Koskela | ||
| Saattaapa tuolla pilsneripullonkin aukaista, on sellainen ura työstetty kannan juureen. Eikös niitä jokin alan yhdistys myynytkin muinoin? | ||||
|
|
11.07.2017 19:25 | Riku Outinen | ||
| Venäläiset vaunut (ja välivaunu) liitetään mukaan Pieksämäellä. | ||||
|
|
11.07.2017 18:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eivätkös ne vielä vanhemmat valo-opastimet, vilkkuvaloisine esiöineen ja kolmiomaisine suojastusopastimineen, olisi myös nastoja? Sitä tunnelman määrää ja aavemaisuutta, kun Kiukaisten kolmitoiminen esiopastin vielä 90-luvulla vilkutteli sanattomasti ja äänettömästi valkoista väriä elokuun kuutamoyön hämyssä Harolan suoralla. Jokelan onnettomuustutkintaraportissa kerrotaan s. 49: »Esiopastimen vilkkuvan valon pulssin pituus oli käytännössä 0,325 sekuntia ja vilkkumistaajuus 1,05 kertaa sekunnissa.» Varmaankin Kiukaisten esiö sykki jokseenkin tällä samalla taajuudella. Eikös se ole varsin inhimillinen sinusrytmi? Ihmekään jos sille tuikutukselle menetti sydämensä. Helsingissä on edelleen näitä vanhoja esiopastimia, joskin niiden vilkkumistoiminnot kytkettiin pois v. 2003. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_opastinjärjestelmä ) Nyt ne näyttävät elottomasti joko kiinteää valkoista tai kiinteää vihreää. Niiden sydänkäyrä on pelkkää viivaa kuin patologian laitoksella. En löydä youtubestakaan videonpätkää helsinkiläisistä esiöistä sykkimässä, mutta kui minusta tuntuu, kuin niiden tuikutus olisi loppuaikoinaan ollut tiheämpää kuin entisaikojen 1,05/s? Mistähän saisin vahvistuksen tai kyseenalaistuksen epäilylleni helsinkiläisesiöiden sykinnän lopunaikaisesta takykardiasta? |
||||
|
|
11.07.2017 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kävivät varmaan kokeilemassa pysähtymistä täysjarrutuksella. Esiön ja valopääopastimen välinhän tulisi määritelmän mukaan olla sellainen, että juna pysähtyy pääopastimen eteen, jos sitä tarkoittavan esiopastimen kohdalla aloitetaan hätäjarrutus. Jos opastimien paikkoja on muutettu vaikkapa rataosuuden Sn:n korottamisen johdosta, rataherrat ovat saattaneet katsoa tuollaisen koejarrutuksen asialliseksi. Jyväskylästä Äänekoskelle on näköjään mennyt eilen illansuussa LIV 11821, joka on palannut sitten aamuyöllä junana LIV 11820. Raideosuuksien varautumisia kun Datasta katselee, niin kyllä siellä näkyy läpi yön tahkotun edestakaisin mm. junanumerolla »KOEAJO». Mahtoi tulla Deeverin pyöränrenkaisiin hyvät lovet. | ||||
|
|
11.07.2017 18:21 | Leo Jussila | ||
| Historiaa jo tämäkin kuva... kaikin puolin. | ||||
|
|
11.07.2017 17:47 | Timo Salminen | ||
| Tässä oikein korostuu tämän veturin laatikkomaisuus, koska pyörät jäävät miltei näkymättömiin. Aitoa 1970-lukua! | ||||
|
Kuvasarja: Hurulla etelään |
11.07.2017 16:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos huomautuksesta, tosiaan oikea päivämäärä on 1.7.2017, kuten Teppo tuossa ehti jo oikastakkin. | ||||
|
|
11.07.2017 15:43 | Tuomas Vartiala | ||
| Kyllä muodostui positiivinen kuva. Ainakin meistä. Moni kävi minunkin kanssa juttusilla ja kiitteli erinomaisesta matkasta. Jälkeen päin tuli vielä matkan järjestäjältä soitto jossa kiiteltiin vielä koko ryhmän puolesta. | ||||
|
|
11.07.2017 15:38 | |||
| Kappas, tismalleen sama juna jonka minäkin kuvasin eilen Kokemäellä. On näköjään saanut vielä lisääkin vaunuja jostain matkanvarrelta, koska peräpään vihreävalkoisia pönttövaunuja sekä avovaunua ei ollut kokoonpanossa vielä siellä missä kuvasin tämän junan. | ||||
|
|
11.07.2017 14:56 | Jouni Hytönen | ||
| Kolmestuhannes on valmistunut heinäkuussa 1979, neljästuhannes syyskuussa 1982 ja viidestuhannes marraskuussa 1985. | ||||
|
|
11.07.2017 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia-sivu tästä veturisarjasta tietää kertoa, että tuhannes veturi tässä sarjassa valmistui 1971 ja kahdestuhannes 1975. https://ru.m.wikipedia.org/wiki/ЧМЭ3 Vaikuttaisi siis siltä, että kyseessä on EVR:n numero 1327, joka olisi alkuperäiseltä numeroltaan 4325. | ||||