|
|
11.07.2017 14:54 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielinen Wikipedia-sivu tästä veturisarjasta tietää kertoa, että tuhannes veturi tässä sarjassa valmistui 1971 ja kahdestuhannes 1975. https://ru.m.wikipedia.org/wiki/ЧМЭ3 Vaikuttaisi siis siltä, että kyseessä on EVR:n numero 1327, joka olisi alkuperäiseltä numeroltaan 4325. | ||||
|
Kuvasarja: Hurulla etelään |
11.07.2017 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Kapasiteettitiedot, samoin kuin kuvien päiväyksetkin viittaisivat vahvasti siihen, että oikea päivämäärä olisi 1.7.2017. Ilmeinen lyöntihuti.... | ||||
|
Kuvasarja: Hurulla etelään |
11.07.2017 13:14 | Mikael Sahervo | ||
| Onko otsikossa vihre kun puhutaan 1.2? Koska sehän ei ollut lauantai. | ||||
|
|
11.07.2017 03:17 | Mikko Ketolainen | ||
| Noin kymmenen minuuttia sitten kävi joku Dv12 tekemässä "yö ajelun" tällä kuvan ratapätkällä. Ensin kuului voimakasta jarrujen kirskumista ja sitten veturi meni tuosta ohitse. Luulin, että ohitse meni äänen perusteella rekka-auto, mutta sitten ääni kuului taas ja ehdin parvekkeelle ja näin kun Dv12 palasi takaisin kohti keskustaa. | ||||
|
|
10.07.2017 23:07 | Mikko Mäntymäki | ||
| Joko Toijalan automaatti on korjattu? 2 Viikkoa sitten se oli rikki. | ||||
|
|
10.07.2017 21:59 | Simo Virtanen | ||
| Toijalassahan on palvelut vielä kunnossa, mutta Kiteellä ainoa automaatti oli talvella toista kuukautta särki. Sittemmin se on hävinnyt kokonaan ja laiturilla seisoo tyhjä pömpeli. Tilannetta on seurattu paikallislehdessäkin. | ||||
|
|
10.07.2017 21:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Estää servettien lentämisen taivahan tuulihin. | ||||
|
|
10.07.2017 21:36 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Täytyypä korjata kommenttiani vuodelta 2011. Varakattiloita oli kaksi, yksi kummaltakin valmistajalta. | ||||
|
|
10.07.2017 21:32 | Marko Anttila | ||
| Vahvan kahvin sekoittamiseen. | ||||
|
|
10.07.2017 21:21 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Kokkosenlahden saha on melkein naapurissa. Täytyy käydä kysymässä naapurin maatilan vanhalta emännältä. | ||||
|
|
10.07.2017 19:21 | Eljas Pölhö | ||
| Jos mennään historiaan, niin rataa, vaan ei veturia, oli myös Kokkosenlahden sahalla jo 1920-luvulla. Vanha saha paloi 50-luvulla ja saattaa olla, ettei uudelle lähemmäs rantaa rakennetulle sahalle enää tullut rataa. Siinä olisi vähän selvitettävää paikallisoloista kiinnostuneelle. Pekka Haara: Anttolan historia (julk. 1993) saattaa kertoa jotakin. | ||||
|
|
10.07.2017 18:47 | Pave Saarinen | ||
| Aika ihmeellistä on, että netistä löysin BRIO-sammutusjunan, jota Prisma myy. Mikiähän tarina tämänkin takana on. | ||||
|
|
10.07.2017 18:28 | Pave Saarinen | ||
| Minulla on erittäin hämärä mielikuva, että sammutusjunaa olisi käytetty joskus Malmilla sattuneessa lautatarhan tms. palossa, kun muuten ei saatu sinne vettä toimitettua. | ||||
|
|
10.07.2017 18:23 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Onko tietoa tarkemmasta sijainnista? Onko siellä enää mitään jäljellä? Kiskojen ja kaluston kohtalo? | ||||
|
|
10.07.2017 18:22 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Lieksassa Pielisen museossa: https://vaunut.org/kuva/21486 | ||||
|
|
10.07.2017 18:17 | Pave Saarinen | ||
| Voisikohan se olla mahdollista, että tuollainen tenderi olisi vielä jossakin jäljellä? | ||||
|
|
10.07.2017 17:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuvausvuosi lisätty tarkan vihjeen perusteella ja omalla arviolla täydentäen. (78 keväällä lukio oli suoritettu ja toimin mielenkiintoisessa tehtävässä tittelillä veturinsähköasentajan apulainen. Teku alkoi vasta seuraavassa vuodenvaihteessa, joten oli aikaa polkea fillarilla vapaa-ajalla.) Sr1:ssä on visla kuljettajan yläpuolella. | ||||
|
|
10.07.2017 17:46 | Eljas Pölhö | ||
| Vesitenderien rekisteri on vielä pahasti kesken, mutta jotain voi kommentoida. Vuoden 1946 vesitenderien tarkistuslaskennassa 1. varikkojakson ilmoitus ei kertonut paljoa tendereiden taustoista. Pasilan ratapihalla oli kaksi, XG 04132 ja toinen, jonka numerosta ei saanut selvää. Helsingin ratapihalla oli yksi, XG 04133 Riihimäen varikkopiirissä oli kolme, joista Hyvinkäällä 904107 palotenderinä ja 904120 vesisäiliönä sekä Riihimäellä veturin 147 tenderi vesisäiliönä. (punakynällä lisätty XG 04088) Karjaan varikkopiirissä oli kaksi vesitenderiä, joista 04148 oli kalustovaununa ja 04149 oli polttoainevaraston palotenderissä. (04147 ei näy esiintyneen missään päin Suomea) Myöhemmin 1946 annettiin määräys, että Pasilan numeroton tenderi saa numeron XG 04087, Riihimäen tenderi numeron XG 04088 ja Hyvinkään tenderit numerot 04107 ja 04120. Tendereiden numeroista ei voi suoraan päätellä niiden muutosvuotta vesitenderiksi, koska hylättyjen numeroita otettiin uudelleen käyttöön. Esim. Hyvinkäälle 1954 kunnostettu ent. Sk3-tenderi sai numeron XG 04033. Alkuperäisen veturin numeroa on hankala tunnistaa, jos tenderin laatta on irroitettu. Tenderit vaihtoivat omistajaa säännöllisesti konepajakorjausten yhteydessä ja siten tenderin viimeinen käyttäjä ennen muutosta on usein helpompi selvittää kuin sen ensimmäinen käyttäjä. Kuvan tendereistä XG 04147 on 8 m3:n tenderi, joten se tulee sarjasta Sk3 (G3, G5, G10 tai G11). Pienempi XG 04148 lienee sitten Sk1/2/6-tenderi (G1/2/4/6/8/9). |
||||
|
|
10.07.2017 17:00 | Alex Chudoba | ||
| Tämä vaunuhan on nykyään sisältä melko erinäköinen kuin kuvaushetkellä, ja ulkoisenkin olemuksen muuttuminen parempaan on näköpiirissä. Miten mahtaa edetä tuo edellä mainittu HVM:n Tr1 1051-projekti, kun veturi seisoo edelleenkin Haapamäellä veturipuiston perällä vesakoiden ympäröimänä? Keskustelupuolella ollut maininta projektin alkamisesta ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9513.0 ) lienee toistaiseksi ainoa mitä asian tiimoilta on kuultu tai nähty. Hyvähän tietysti muiden toimintaa on arvostella, kun omat projektit etenevät näin mallikkaasti. Asiaa tuntemattomana harrastelijana voisi kuvitella että veturin omistajan olisi kannattavaa kunnostaa toinenkin veturi ajoon, kun 1009:n luotettavuus on viime aikoina ollut erittäin kyseenalaista. Erään lähteen mukaan myös 1009:n kiskoilla pysyminen olisi viime viikolla ollut vähän heikkoa ainakin kertaalleen. Siinä mielessä toki hyvää taktikointia tuo 1051:n seisottaminen veturipuiston perällä, että vaikka sen kunto muuten rapistuu, laakerien sulaminen ja kiskoilta putoaminen ovat siellä melko epätodennäköisiä. | ||||
|
|
10.07.2017 16:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yhdistelmäopastimia ei asenneta joka paikkaan. Vanhaa mallia asennetaan uusina edelleen. | ||||
|
|
10.07.2017 13:50 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos paljon litterasta! | ||||
|
|
10.07.2017 13:45 | Mikko Nyman | ||
| Huomasin juuri, että vorgiin on lisätty vuoden 2016 aikana Helsinki-Vantaan lentoaseman rautatieasemalta otettuja kuvia kokonaista kaksi kappaletta, tänä vuonna (tältä vuodelta) ei vielä ensimmäistäkään. | ||||
|
|
10.07.2017 13:40 | Joonas Viita | ||
| UTtk 99 26 0221 002. | ||||
|
|
10.07.2017 13:19 | Tommi K Hakala | ||
| Nuo ovat venäläisen lannoitefirman säkkejä, joka on kova kilpailija Yaralle...on varaa käyttää näköjään vr palveluja, tuotteet sen verran halvempia. Purku lienee tapahtunut pyöräkuormaajalla, jatkokuljetus tapahtuu nosturillisilla autoilla. | ||||
|
|
10.07.2017 13:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ajankohta voi olla 1976 - 77, ehkä tuosta haarukasta vielä vuosi kumpaankin suuntaan. Teräsvaunuissa on helmoja, toisaalta ravintolana on jo Rkt. | ||||
|
|
10.07.2017 12:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| 1200 metrin raiteen jatkaminen tarkoittaisi myös että opastimet P177,P178 km+m 175km+838m,E179 176km+541m, lisäksi tuleva E000 muutuisivat kolmivaloisiksi. Aika näyttää mitä tapahtuu. | ||||
|
|
10.07.2017 11:41 | Ari Palin | ||
| Riihimäki - Tampere -välillä on käynnissä isompikin opastimien vaihtourakka. Pitkin matkaa on uusia opastinpylväitä radan varressa kumolleen käännettynä odottamassa pystytystä. Ilmeisesti kuvassa näkyvän kaltaiset portaalit korvataan yksittäisillä pylväillä siten, että kulkusuuntaan nähden vasemman raiteen opastin on raiteen vasemmalla puolella. Malli on tuttu mm. Kytömaa - Luumäki -osuudelta. Uudet opastinpylväät ovat eri paikoissa kuin vanhat, joten arvelen, että muutoksen syynä ovat opastinvälien muutokset eikä niinkään opastinrakenteiden uusiminen. Ne vain kannattaa uusia samalla, kun sijaintipaikkoja muutetaan. Eikä pelkkä opastinrakenteiden uusiminen olisi järkevääkään, varsinkaan kun yhdistelmäopastimien tulo odottanee nurkan takana. Kuvan paikassa uudet opastimet on toteutettu edelleen portaaliratkaisuna, koska paikalla on kolme raidetta eikä keskimmäistä varten voida sijoittaa pylvästä raiteen viereen. | ||||
|
|
10.07.2017 11:26 | Ari Palin | ||
| Kuva näyttäisi olevan Postlarinkadun kohdalta. Nykyäänhän tässä kohtaa on neljä raidetta ja viidettä rakennetaan. | ||||
|
|
10.07.2017 10:35 | Teppo Niemi | ||
| Täytyy toivoa, että ulkomaisille harrastajille muodostui positiivinen kuva suomalaisesta museojunaliikenteestä ja osaavat erottaa 'elämysjunat' museojunista. | ||||
|
|
10.07.2017 10:24 | Petri Sallinen | ||
| Mistä tuo nosturi mahtaa olla peräisin — eli mikä mahtaa olla valmistaja? | ||||
|
|
10.07.2017 08:31 | Jari Välimaa | ||
| läjijunaliikenteestä on ihan suunnitelmakin olemassa, ainakin Lempäälään saakka tulee 3 raidetta ja itse asemalle mahdollisesti 4. http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4232/asemien_ja_liikenteen_suunnittelu_loppuraportti.pdf |
||||
|
|
10.07.2017 07:51 | Simo Virtanen | ||
| Kuinka ihmeessä VR on suostunut lähtemään tällaiseen puuhasteluun? | ||||
|
|
10.07.2017 07:34 | Pauli Ruonala | ||
| Lähikuva nosturista kuvan keskellä: https://vaunut.org/kuva/16397 | ||||
|
|
10.07.2017 06:39 | Marko Laine | ||
| Itse asiassa Anttolassa on ollut kapearaiteista rataa pieni pätkä 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Tuolloin oli käynnissä muutaman paikallisen harrastajan Nurholan Metsärata-projekti ja kalustona mm. Move1 sekä kunnostuksen alla Krauss-höyryveturi. | ||||
|
|
10.07.2017 06:09 | Jukka Voudinmäki | ||
| Laiturinkylän seisake sijaitsi kuvaajan selän takana n. 350-400 metrin päässä. | ||||
|
|
10.07.2017 00:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo tuli mieleen, jos Sääksjärven seisake palautetaan niin lähiliikenne käyttää itäistäraidetta Sj-Tpet välillä, tuo pääopastimien paikan vaihto vähän mietityttää kun takaisin pääraiteelle pääsee takaisin vasta Tpet 80 km/h vaihteiden kautta. Samalla kannattaisi palauttaa Multisilta, Jos raidetta jatketaan niin Vanattara ja Asemakylä. | ||||
|
|
09.07.2017 23:16 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Hetkeä myöhemmin kuuppavaunun taka-akselin toinen pää lähti irti. Koko laakeripesä oli siis vain yhdellä pultilla kiinni, joka irtosi. Ensin en huomannut tätä, ja ihmettelin miksi veturi ei tahdo enää liikkua kunnolla. Ei mennyt mäkeä ylös. Sitten kun tämän kaveri havaitsi, niin alkoi taas luistaa kulku. | ||||
|
|
09.07.2017 22:28 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tuo silta nyt lähellä Laiturikylää? Kävin yhden kerran Laiturinkylän entisellä liikennepaikalla vuonna 2017. | ||||
|
|
09.07.2017 22:18 | Julius Ylitalo | ||
| Nivala! Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
09.07.2017 22:16 | Julius Ylitalo | ||
| Liittykö se lähijunaliikenteeseen? | ||||
|
|
09.07.2017 21:37 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Tuo ylempi merkki on kotoisin asemalla olleesta " nokkakärrystä" jolla asiakkaat omatoimisesti saattoivat kuljettaa matkalaukkujaan asemalaiturilla. Kärryt eivät olleet lukittuja joten ne hävisivät pikkuhiljaa muihin tarkoituksiin. | ||||
|
|
09.07.2017 21:24 | Timo Järvi | ||
| Hieno, pisteet tälle kuvalle. :) | ||||
|
|
09.07.2017 17:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hopealinja. Komeita kesänäkymiä komeasta näkökulmasta. | ||||
|
|
09.07.2017 16:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ainahan ne heittää pesän tukkoon ja syyttää hiiltä.. kuitenkin jos lukee Jorman kommentteja niin kyllä kun kerran lasittaa pesän sitä ei toiste enää tee, oppii heti. | ||||
|
|
09.07.2017 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän rautahepoon tuli, laakeriongelmaa, vai aiheuttiko huono hiili huolia? | ||||
|
|
09.07.2017 11:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Kymmenessä vuodessa on muuttunut ainakin junien väritys. Eikä joulukuussa enää ole edes noin paljoa lunta. | ||||
|
|
09.07.2017 10:28 | Jukka Suortanen | ||
| Kyllä oli sama kuvaaja. Olisit kyllä voinut tulla näreen takaa linjallekin "häröilemään", ei olisi suuremmin haitannut. Ollaan näköjään viimeaikoina kuljettu taas samoilla kuvauspoluilla. | ||||
|
|
09.07.2017 10:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Jopa on juna, ja millä vetäjällä! Nyt on ollut näyttäviä museaalisia junia liikkeessä ympäri Suomea (etenkin brittituristien ansiosta), harmi ettei ole ollut aikaa seurata kuvailemassa. | ||||
|
|
09.07.2017 10:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Olikohan perjantaina sama kuvaaja kyseessä, kun tulin häröilemään tuohon kuvauslinjalle eteen. Yritin kyllä siirtyä näreen taakse näkymättömiin suorittamaan omat kuvaukseni.. :) | ||||
|
|
09.07.2017 09:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Katossa on myös vesisäiliöt eteisessä. Voivat myös vuotaa. | ||||
|
|
09.07.2017 09:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| 1009-hoviväen ei kannattais aukoa Jormalle päätä yhtään hiukkaa - on meinaan luultavasti enemmän kilsoja alla kuin teillä yhteensä! | ||||