|
|
09.07.2017 09:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| 1009-hoviväen ei kannattais aukoa Jormalle päätä yhtään hiukkaa - on meinaan luultavasti enemmän kilsoja alla kuin teillä yhteensä! | ||||
|
|
09.07.2017 08:51 | Joonas Lindholm | ||
| Varmaan sitten korjasivat sen katon. Ehkä tämä vaunu oli sitten paremmassa kunnossa kuin muut muilta osin, joten kannatti korjata. Usein pienikin vika johtaa hylkäämiseen poistuvan kaluston osalta. | ||||
|
|
08.07.2017 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Josei englantilaisten rautatieharrastajien Suomen vierailun ensimmäinen matkapäivä kovin mallikkaasti päättynytkään https://julia.dy.fi/timetables?s=1946&d=2.7.2017 Hyvinkäälle 72min suunnitelmista myöhässä, näyttäisi viimeinen matkapäivä päättyvän vielä laaduttomammin ( MUS 1948 näyttäisi tällä hetkellä kulkevan n. 166 minuuttia aikataulustaan myöhässä https://julia.dy.fi/live/train?n=1948 ). Tuomas, nyt kaipaisi "asioista tietämätön harrastelija" hieman sinun, ammattilaisen, näkemystä asiaan, ettei taaskin tulisi tehtyä virhe-arviointeja. | ||||
|
|
08.07.2017 23:47 | Eljas Pölhö | ||
| Sakari on ihan oikeassa, edellinen on suomalainen ja jälkimmäinen kansainvälinen versio. Näitä voi vertailla tarpeen mukaan esim: https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_translitterointi ja vähän enemmän eri kielivaihtoehtoja (ei suomeksi, mutta moneksi muuksi): http://www.boutler.de/translit/trans.htm |
||||
|
|
08.07.2017 23:30 | Sakari Kestinen | ||
| Mistäs jenkkilästä toi translitteraatio "ChME" tulee, eikös tämä ole TšME tai ČME? | ||||
|
|
08.07.2017 23:15 | Simo Virtanen | ||
| Onko täällä kuvia näistä kiertolaisista Riihimäen kolmioraiteella? | ||||
|
|
08.07.2017 23:08 | Tommi K Hakala | ||
| Tehtaan lähtevä liikenne käsittää päivittäin 2 kpl 1400 tonnin junaa, eli lienee ihan yhden vekturin hallittavissa? Myös tuleva rapuvaunusto on maksimikooltaan vastaava. | ||||
|
|
08.07.2017 19:43 | Mikko Nyman | ||
| Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, Markkulan sillalle tehtiin betoniset sähkörataperustukset jo sillan rakentamisvaiheessa, joskin pylväät niihin ilmestyivät vasta vuonna 1992, kun ensimmäinen osuus Tpe-Jy-välin sähköistyksestä valmistui; itse Tampere-Jyväskylä-välin sähköistys valmistui vasta vuonna 1994. EDIT: lisätty alla oleva Tässä kuvassa mainitsemani sähköratapylväsperustukset näkyvät jo sillan rakennusvaiheessa: https://vaunut.org/kuva/97119 |
||||
|
|
08.07.2017 19:21 | Simo Virtanen | ||
| Koneesskina luki silloin vielä Åkerman, kunnes Volvo myöhemmin osti "peltomiehen". | ||||
|
|
08.07.2017 16:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...tai "pirättää". Kun siä ei mihnään reestä tiäretty. | ||||
|
|
08.07.2017 15:34 | Petri Nummijoki | ||
| Mielestäni Muurinen kirjoitti jossain yhteydessä, että Haminassakin oli Vv13-vetureita 1-2 kpl kerrallaan. Jäi mieleen juuri siksi, että 5 kpl Vv14-vetureita olisi luullut Haminaan riittävän mutta ehkä näin ei aina ollut aikakaudella ennen kesää 1962, kun Hamina ei ollut saanut vielä Vr11-vetureita. Haminasta poistettiin höyryveturivalmiudet melko varhain ainakin aikataulukirjan A-osan perusteella, joten ilmeisesti huollossa tai konepajassa olevat Vv14-veturit oli pakko korvata muilla dieselvetureilla. | ||||
|
|
08.07.2017 14:54 | Eljas Pölhö | ||
| Jos tätä tapahtumaa yrittää selvittää puhtaasti tilastojen varassa, niin löydän seuraavaa: 28.5.1956 Vv13 1752 luovutustarkastus ja vastaanotto Tampereella 29.5.1956 siirtoajo Tampere-Turku, tilastossa 167 km veturina linjalla. Myöhemmin 1956 ei ole linja-ajoa. Tuohon aikaan Turussa vaihtotöihin laskettavan alkueen rajat olivat Kupittaa, Räntämäki, Ihala-Viheriäinen, Pansio ja Turun satama. Tämän alueen sisällä on mahdollista 1956. 31.8.1957 lähti Turusta. 1957 on linja-ajoa veturina 201 km, mikä voisi olla siirto Turku-Pasilan konepaja. Vv13 korjaus siirtyi Pasilasta Hyvinkäälle vasta 1959/60. Rajoitukset Turussa samat kuin 1956. Seuraava sijoituspaikka oli Kouvolan päävarikko. Alavarikkona joko Kotka, Lappeenranta, Imatra tai Mikkeli (Haminaan kerättiin Vv14, joten vähemmän todennäköinen). Edellisten lisäksi myös Kuusankoski ja Voikkaa ovat mahdollisia. Veturilla 1752 ei näytä Turussa olevan pitempää "ei käytössä"-aikaa, joten Kouvolan kausi on minusta todennäköisempi. Löytyykö sieltäpäin sopivaa paikkaa? Voisi kai olla myös tasoristeysonnettomuus? Kouvolan jälkeen seuraava sijoituspaikka oli Riihimäki ja siellä alavarikkoina Heinola, Lahti ja Loviisa. Todellinen sijainti syyskuussa 1960 oli nimenomaan Loviisa. Lisätään nämä kolme paikkakuntaa vielä mahdollisuuksien listalle. |
||||
|
|
08.07.2017 13:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mut parempi tääkin toki on kuin se kun Valko-Deeveri veteli kesällä 2012 perinnejunaa Oulussa. | ||||
|
|
08.07.2017 13:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kuitenkaan löytynyt semmosta ilman turvallisuusteippauksia. Olis näyttänyt enemmän arvoiseltaan klassikkoveturilta. | ||||
|
|
08.07.2017 12:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samantyylinen seisake ylikäytävän kupeessa oli esim. Rauman radalla Harolassa. Suupohjan radalla taidettiin "pysähtymisen" sijaan "pidättää". | ||||
|
|
08.07.2017 12:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Junaan oli tilattu Dv12. | ||||
|
|
08.07.2017 11:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Rataosa Äänekoskelta etelään on varustettu nykyään kapein yhdistelmäopastimin eli "tikuin". | ||||
|
|
08.07.2017 11:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Tällä kertaa ei ollut varmaan aikaa kahvitella ja syödä ennen Sääksjärveä, kun oli vähän kevyempi juna. :-) | ||||
|
|
08.07.2017 10:59 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Tuskin on Koskenkorvalta. Sahan alue eristetty melkoisen tymäkällä piikkilanka/panssariaidalla kuvassa. Tällaista ei ollut Korvan sahalla. Taustalla oleva rakennus ei täsmää. | ||||
|
|
08.07.2017 10:49 | Petri Soronen | ||
| Mistäs moinen järjestely? | ||||
|
|
08.07.2017 01:33 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuo kuvan esiopastin on vaihtunut pienemmän kokoiseen opastinpylvääseen. | ||||
|
|
08.07.2017 01:07 | Pietu Tuovinen | ||
| Vectronin sähkö/dieselkäyttöä ilmeisesti harjoitellaan tuolla kombinaatiolla? :D | ||||
|
|
08.07.2017 00:11 | Riku Outinen | ||
| Tullut jo Sm2-kalusto tilalle muutama viikko sitten. Ei ole Eil-kalustoa enää säännöllisessä liikenteessä. | ||||
|
|
07.07.2017 23:59 | Miska Törö | ||
| Tuleeko näiden tilalle Sm2-yksiköitä? Näitähän käytettiin paljon esim. Helsinki-Kouvola-Z-junissa. | ||||
|
|
07.07.2017 22:51 | Tauno Hermola | ||
| Jorman kommentin kysymys 'Mistähän on 1009:n saanut "normaaleja museovaunuja" omien "sirkusvaunujensa" lisäksi?' jäi vastausta vaille ainakin tässä keskustelussa. Aloin ihmettelemään samaa, kun Höyryveturimatkat1009:n kotisivullakin näkyy juna, jossa on pelkästään "normaaleja museovaunuja" http://hoyryveturimatkat1009.fi/tilausajot . HMVY:n, Rautatiemuseon, VR:n, ei kai vaunujen omistaja/haltija nyt voi harrastajille olla tuntematon?? | ||||
|
|
07.07.2017 22:10 | Raimo Harju | ||
| Niinhän minäkin, entinen Kuurtanelaanen, jotta Syränmaa. | ||||
|
|
07.07.2017 21:25 | Erkki Nuutio | ||
| Sama lopputulos kuin tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/85817?kv2=1993&paik=Koskenkorva . Kevyt kiskotus ja kehnot, puolilahot ratapölkyt. Vaikuttaa siis Suupohjan radalta ja sen täyspitkältä matkustajajunalta. Vv13 on reippaasti ajaen tällaisilla riukukiskoilla melkoinen nyökkijä ja luikertelija. Tilannenopeus on ollut liian suuri. Arvaisin että 1956-1957 on ollut epäonnistunut kokeilu Vv13:lla tällä radalla. Veturi vuodelta 1956 on varsin uutukainen. Taustalla näkyy saha. Ollaanko Koskenkorvassa? |
||||
|
|
07.07.2017 20:49 | Niila Heikkilä | ||
| Nykyaikainen syöttöasema pystyy syöttämään jotakuinkin 1000A/25kV, eli kolmen Vectronin triplaveto olisi periaatteessa mahdollinen. Eri asia onko sellaisille junille tuolla rataosalla mitään tarvetta. Jos asiaa kuitenkin mietitään vähän isompana kokonaisuutena, kolme erillistä yhden Vectronin junaa saattaa elävässä elämässä hyvinkin olla yhden syöttöaseman alueella liikkeellä. Teoriassa Jyväskylän ja Äänekosken ratapihojen välille saisi ängettyä nykyisellään jopa 12 junaa, jos kaikki suojavälit olisivat täynnä ja molemmilla välikohtauspaikoilla olisi juna sivuraiteella. Sellaista kuormaa eivät sähköradan kaksi syöttöasemaa luonnollisestikaan enää kestäisi, jos kaikki päättäisivät lähteä yhtäaikaa liikkeelle. | ||||
|
|
07.07.2017 19:44 | Erkki Nuutio | ||
| Hakuni näyttää olevan noin 2 km Kakkurista lounaaseen, ja siis Kurikassa. Suupohjan radan historiikissa todettiin matkustajien vähäisyys. Varsinkin 1930-luvulla väkeä otettiin tarvittaessa lukemattomilta tasoristeyksiltä. 15.12.1930 liikkeeseen asetettu henkilöjunapari käskytettiin pysähtymään tarvittaessa "kaikilla tasoristeyksillä". Tämä on ainutlaatuinen apuseisake yhdellä näistä lukemattomista tienristeyksistä. Pohjalaisella aloitteellisuudella on sinne tehty asianmukainen paikkakilpi kaukaisempien matkailijoiden opastamiseksi. Ajankohdan voisi arvuutella 1950 -vuoden lähistölle. |
||||
|
|
07.07.2017 19:20 | Erkki Nuutio | ||
| Ollaanko samoilla tienoilla: https://vaunut.org/kuva/74098 ? Miedon pysäkiltä oli pistoraide Miedon tiilitehtaat Oy:n tehtaalle noin 1912 alkaen. Kun Mieto savi loppui 1928, siirrettiin tehdas lounaiseen suuntaan ja pistoraide tehtaalle vietiin Kakkurin liikennepaikalta (Ratojen varrella -kirjassa Kurikan puitteissa). Raidetta käytettiin 1970-luvulle asti. |
||||
|
|
07.07.2017 15:59 | Otto Tuomainen | ||
| Vuokrattuja moottorivaunuja näyttäisi olevan 4 kappaletta: 65, 72, 73 ja 74. | ||||
|
|
07.07.2017 14:23 | Petri Nikkanen | ||
| Tuttu veturi -70 luvun alkupuolelta. Pääsimme pikkupoikana vetureiden kyytiinkiin. Saimme vetää pillinarusta ja myös kaasuttaa käsikaasulla ko. vetureita. Muut Movet oli 11 ja 12 siihen aikaan. 13 tunnisti ainakin takaikkunoista, nuo 4 ikkunaa. Tehtaan puolelle mentäessä veturimiehet sanoivat, että pojat päät alas :) | ||||
|
|
07.07.2017 11:33 | Perttu Karttunen | ||
| Kannattaa käydä myös kuuntelemassa kesäyössä lähestyvää tavarajunaa. Sekin hieno ja mieleenpainuva kokemus. Siis mikäli tänä kesänä suinkin tarkenee. | ||||
|
|
07.07.2017 10:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei sillä ainakaan ympäristö säästy, että kymmenet rekat ajavat pitempää matkaa. | ||||
|
|
07.07.2017 10:22 | Jussi Tepponen | ||
| Valmet Move 21 67/1948 JR (ex LVR) nro 3. | ||||
|
|
07.07.2017 09:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yhdessä Saksaan rekisteröinnin kanssa näyttäisi tosiaan, että yhden maan yksityinen firma on vuokrannutkalustoa toisen maan kansalliselle operaattorille. | ||||
|
|
07.07.2017 02:52 | Teemu Sirkiä | ||
| Helpointa tutkia tarkennetun haun avulla operaattorivalinnalla: https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&operator=3173 | ||||
|
|
07.07.2017 02:07 | Tauno Hermola | ||
| 2. Edit: Jaa katos, se MUS 1996:n 'Seuraava kulkupäivä' olikin vasta la 22.7.2017, hiukan hämäsi amatööriä! ;) | ||||
|
|
07.07.2017 01:40 | Oskari Kvist | ||
| Kannattikohan niitä kaikkia puunlastauksia sittenkään keskittää. | ||||
|
|
07.07.2017 01:26 | Tauno Hermola | ||
| Sitten tosi amatöörin kysymys: jos MUS 1996 tänään kulkee Saunakalliosta Helsinkin ja lauantaina Turusta Uuteenkaupunkiin, miten se lentää Helsingistä Turkuun? Sitä en löytänyt Juliasta! Salolaisena pikkasen kiinnostaa ;) Edit: No'juu, 1009 näyttää lähtevän junana MUS 1991 Ristiinaan, mutta sitä en tajua, miksi MUS 1996:n aikataulun 'Seuraava kulkupäivä' näyttää lauantaille aikataulun Turku satama - Uusikaupunki, jota taas haku ei tunnu löytävän?? |
||||
|
|
07.07.2017 01:26 | Arto Lopia | ||
| Tai ehkä liikkuvan kaluston operoijat olisi siirrettävä henkilöstöyhtiöön josta saisi henkilöstöä vuokrata. Työstä kieltäytyminen tietysti aiheuttaisi työsuhteen katkaisemisen, ammattipätevyyden menettämisen ja siten työttömyysturvan ja ammattisuojan menettämisen toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Vai ei vai ;) | ||||
|
|
07.07.2017 01:15 | Arto Lopia | ||
| No jos se tuohon on pysäköity luvatta, niin ehkä liikenteenohjaus ei ole vielä aivan valmis hallitsemaan useamman liikennöitsijän liikkumista rataverkolla. Onko lainsäädännössä joku porsaanreikä joka estää moisen luvatta pysäköidyn junan siirtämisen sopivampaan paikkaa omistajan kustannuksella? Ehkäpä sen siirto ei onnistunut sit niin millään kun seisontajarrun/junajarrun käyttöön koulutettua henkilöstöä ei mistään löytynyt ja junan oman henkilöstön työtunnit oli tullut täyteen ja siten eivät voineet hommaa mitenkään edesauttaa, rikkomatta työaikamääräyksiä. | ||||
|
|
07.07.2017 01:10 | Tauno Hermola | ||
| Voisiko olla tuo https://julia.dy.fi/timetables?s=1996&d=6.7.2017 "Höyryveturimatkat1009 Oy Hyvinkää - Saunakallio"? | ||||
|
|
07.07.2017 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Tuomas tuolla edellä uumoilee, niin tosiaankaan harrastajat eivät tiedä kaikkea - ainakaan HMV 1009:n liikkeistä. Pe 7.7.2017. on kulussa MUS1996 Sau-Hki https://julia.dy.fi/timetables?s=1996&d=7.7.2017. Tokihan on viisainta siirtyä lähemmäs seuraavaa kohdetta, mutta Hy-Sau "salatusta" siirrosta en löytänyt mitään mainintaa "Juliasta" - pitäisi perustua LiVin tietoihin? No, tokihan en ole ammattilainen, joten nuo hakutietojen etsintäkin voi olla vaillinainen. | ||||
|
|
07.07.2017 00:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Niinhän se on. Säännöksistä johtuen yksityisraiteille ei mennä ilman lupaa. Rajamerkkiä pidemmälle ei menty Mäntyluodossakaan. Tahkoluodon portti kyllä aukesi junalle... mutta ei sinne silti voi noin vaan mennä. | ||||
|
|
07.07.2017 00:20 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Vanhaan aikaan myös Kannus oli ett raide 2 oli läpiajettava ja aseman puolella oli sivuraide raide 1. | ||||
|
|
07.07.2017 00:19 | Kari Ranta-Ojala | ||
| jep ett sit sillai | ||||
|
|
06.07.2017 23:58 | Arto Lopia | ||
| Värikylläisyys ja syväterävyys ainakin parantui. | ||||
|
|
06.07.2017 23:55 | Arto Lopia | ||
| No varmasti jollain raiteella aikaansa viettävä kalusto aina vähän heikentää liikenteenohjauksen mahdollisuuksia tehdä erilaisia poikkeavia järjestelyitä, mutta berneröity romukalustohan ei tälläistä tietenkään aiheutta. Onks se kilpailu muuten ihan hyvä juttu, kunhan kilpailevat jonkun muun kuin harrastajayhteisön hyväksymän museoliikennöitsijän kanssa. | ||||
|
|
06.07.2017 23:13 | Jaakko Tuominen | ||
| Ai sä olitkin kauempana kun oletin, toi vanha kauppa kun näkyy niin hyvin. | ||||
|
|
06.07.2017 22:41 | Mikko Nyman | ||
| Kui pal parempi tää o ny? | ||||