Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.06.2017 20:33 Jouni Halinen  
  Mitähän anteeneita tuolla katolla on?.
kuva 14.06.2017 20:30 Tuomas Pätäri  
  Riippuvat ja sojottavat oksat kehystävät junaa komeasti. Kyllä on vihreää!
kuva 14.06.2017 20:25 Antti Tapani Häkkinen  
  Oiskohan se TYO eikä TK?
kuva 14.06.2017 20:13 Jouni Halinen  
  Olisko pikkubussissa peräti CD kilvet (NL/Venäjä maatunnus on 47, eli suurlähettilään auto on CD-4701) näyttäs että auton vieressä seisoo lisäksi isompia herroja?. Muistaako Tapio?. Ja ei taida normi autolla olla edes asiaa asemalaiturille.
kuva 14.06.2017 20:05 Riku Outinen  
  Railcolorissa oli ainakin juttua ettei 6-akselisia vetureita olisikaan tulossa, vaan kaikki uudet tulee ihan normaaleina 4-akselisina. Tuon ilmeisesti Jukan juttukin kertoo (?), Saksankieli ei ole vahvaa alaa.
kuva 14.06.2017 19:35 Jukka Ahtiainen  
  Railjournalin lehtiartikkelissa on painovirhe(itä).

ÖBB:n tietoa:
https://blog.oebb.at/neue-lokomotiven-fuer-die-oebb/
kuva 14.06.2017 18:46 Oskari Kvist  
  Kuvassa kiinnittää huomion se, että on kaksi H-tunnuksellista opastinta samassa päätä ratapihaa.
kuva 14.06.2017 18:22 Oskari Kvist  
  Jorma: ÖBB tilaa 6-akselisia Vectroneita, taitaa olla ensimmäinen joka niitä tilaa (ei ole aiemmin ollut). http://www.railjournal.com/index.php/locomotives/obb-selects-siemens-for-electric-locomotive-order.html
kuva 14.06.2017 18:11 Oskari Kvist  
  Pistää kolmannen kaveriksi niin ei jää mäkeen. Noitahan luulisi kohta riittävän kolmekin tähän junaan, sitten kun vetureita on enemmän.
kuva 14.06.2017 11:49 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan rälsbussi valmistui Hilding Carlssonilla vuonna 1936. Sen molemmat akselit ovat vetäviä, siis pyörästöjärjestys AA. Moottorina on Scania-Vabis 1664, teholtaan 130 hk. Alunperin istumapaikkaluku oli 24, WC:n lisäyksen jälkeen 20. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Sarjamerkin Y se sai 1943. SJ hylkäsi 344:n vuonna 1956 ja muutti sen Elrevisionsbussiksi ELRB 400 vuonna 1959 (Siis kaksiakseliseksi teeteeveeksi!). Sittemmin sen sarjamerkiksi ja numeroksi tuli Qgz-ä 945 1783. SJ myi tämän Qgz-ä:n vuonna 1983. Kuvasta voidaan päätellä että se muutettiin takaisin rälsbussiksi. Jos niittejä ruvetaan laskemaan, niin ikkunoiden nurkat eivät alunperin olleet pyöristettyjä. (Prrgrrvauu! Kirjoitusvirhe korjattu.)
kuva 14.06.2017 11:26 Antti Häyhänen  
  En seiso vielä korjattuna sillä tässä on kyseessä 2TE116-veturiparin modernimpi versio 2TE116U (U=usovershenstvovannii=uudistettu) johon on tehty muutoksia mm. suurennettu moottoriteho (3600 hv), dynaaminen jarru ja tietokoneohjattu vetovoiman säätö. Pituuskin on kasvanut päälle puolella metrillä per yksikkö (18,7 m), joten Sr3 on tosiaan pidempi (19 m)! Tämäkin n:o 298 on valmistettu vuonna 2014...

Valmistaja (Luganskin dieselveturitehdas, Ukraina) lupaisi näille vetovoimaa liikkeelle lähdössä 807 kN (2 x 403,5 kN) ja jatkuvana 647,2 kN (2 x 323,6 kN), tämä kai ilmoitettuna vetovoima/kitkakertoimella ("koeffitsient tjagi dlitelnogo reshsima, ne menee" vennään kielen taitoni translitterointia myöten on sen verran huonoa) 0,2374. Tasavirta-ajomoottoreita on yksi per akseli, kukin teholtaan 414 kW (eli yksikössä yhteensä 2484 kW). Paperilla näyttäisi että "viivalla" itäserkku voisi liikkeelle lähdöstä ja vetovoiman säädöstä riippuen saada etumatkaa 100 kN vetovoima-erotuksesta (800 kN vs. 700 kN?) johtuen mutta vauhdin kasvaessa Sr3 kyllä brutaalilla tehoerolla kasvattaisi kaulaa hyvinkin äkkiä, sillä tuon 2TE116U:n suurin vetovoima saavutetaan n. 24 km/h nopeudessa.

Muuta veturiknoppologiaa tietoargeologisista kaivauksistani: 2TE116U valmistettu vuodesta 2007 eteenpäin yli 250 kpl. Moottori nelitahtinen turboahdettu välijäähdytetty V16 dieselmoottori 5D49. Moottorin sylinterin poraus 260 mm, iskun pituus 260, suurin teho 3604 hv ja nimelliskierrosnopeus 1000 rpm. Moottorin ominaiskulutus 198 g/kWh ja CO2-päästöt 0,98 g/kWh. Suurin nopeus 100 km/h, vetovoima-asetuksia muuttamalla 120 km/h. Tehdastakuu 300 tkm, vuotuiset kunnossapitokustannukset elinajalle laskettuna n. 50 kEUR/a.
kuva 14.06.2017 10:27 Petri Nummijoki  
  Näillä suurin vetovoima taitaa olla 16-17 % ja kitkapaino 7-8 % suurempi kuin Sr2:lla, joten on mäkeen jäänti (hyvällä kelillä) vähän yllättävää, jos Sr2-parikin näissä junissa pärjää. Tai onhan ko. malmijunia jäänyt Sr2-vedollakin mäkeen lukuisia kertoja mutta ei kai kovin paljon Kontiomäen länsipuolella?
kuva 14.06.2017 10:15 Petri Nummijoki  
  Yhdellä Sr1:llä junapainon vaihteluväli on ollut vuodesta, radasta ja vauhdinoton mahdollisuuksista riippuen 1300-2000 t ja kahdella 2700-4500 t, jos kokeita 4800-5600 tonnin painoilla ei lasketa. Tarkoitan lähinnä sitä, että yksittäinen junapainolukema ilman perusteluita ja varsinkin niiden pohjalta tapahtuva vertailu veturisarjojen välillä on ongelmallista, koska silloin jää epäselväksi, onko mainittuja junapainoja määritelty vertailukelpoisia tilanteita ajatellen.
kuva 14.06.2017 10:14 Teemu Saukkonen  
  Vetokalusto näköjään vaihtui Joensuussa samalla kun numero T4501/Dr16:sta T58523:ksi.
kuva 14.06.2017 08:31 Raimo Harju  
  Eipä se suuri koko aina autuutta tee.
kuva 14.06.2017 06:28 Kari Huuva  
  Sr1 1800tn ja sr3 2000tn per veturi.
kuva 14.06.2017 01:15 Jorma Toivonen  
  Kuinkahan vahva tästä Sr3:a olisikaan tullut: pari akselia lisää, kitkapainoa 45 tn:a lisää (aks.paino edelleen 22,5tn). Ei ehkä mäkeenjäämisiä aloittelijoillakaan https://vaunut.org/kuva/119753 (jää muuten pieni epäilys takaraivoon). Nopeus 200km/h +++, (DB:n 103:lla jo vuonna 1965 200km/h, koeajoissa enemmän).
kuva 14.06.2017 00:59 Jimi Lappalainen  
  Kannattaa muistaa, että kaikista ei aina saa: https://vaunut.org/kuva/103952
kuva 14.06.2017 00:26 Tuomas Vartiala  
  HVM1009 oy:n lämmittäjä Vartiala ilmoittautuu tuon valkoisen paidan omistajaksi joka rannalla kalastaa kaverin kanssa.
kuva 14.06.2017 00:26 Esa J. Rintamäki  
  Hattu pois päästä, arvoisat vorgilaiset! Kommunismin jäljiltä kuolleita (lue: murhattuja) on arviolta 270 miljoonaa... (Kaikkialla maailmassa!)
kuva 14.06.2017 00:18 Esa J. Rintamäki  
  Olin 1998.keväällä Masalan Majvikissa luottamusmieskurssilla , ja kuuntelin kun jyväskyläläinen kurssikaveri kertoi tuosta sinänsä surullisesta tapauksesta. Hänen työtoverinsa ajoi sitä valkoista autoa rantatiellä onnettomuuden sattuessa. Tuumailtiin siinä porukalla, että mitähän auton vakuutusyhtiössä tuumattiin, kun mainittu työtoveri ilmoitti tapauksesta: "Ajoin autolla rantaväylää pitkin, kun veturi tuli ja törmäsi autooni".
kuva 14.06.2017 00:10 Onni Tikkala  
  Kiitos tiedosta, lisätään tunnisteisiin. En ole jotenkin tajunnut, että tuosta junanumerosta saa TYO-junien kohdalta pääteltyä työkoneen numeron.
kuva 14.06.2017 00:10 Kimmo T. Lumirae  
  Wikipedian mukaan 2TE116U:ssa on 2 x 3060 hv, ja tämä siis brutto. Ajomoottoreille sitä riittää ehkä 2400 hv per veturin puolisko eli 4800 hv tehoa koko kaksoisveturista. Sr3:n toinen teli kehittää noin 4400 hevosvoimaa...

Jos 276 tonnia on kokonaispainoksi oikein, on 2TE116:n suurin vetovoima 690 kN luokkaa wikipedian ilmoittaessa noin 500 kN: se on ehkä suurin jatkuva vetovoima (hitaalla nopeudella). Sr3-parin vetovoima on wikipedian mukaan 700 kN.

Tuo korkeus varmaan vähän hämää, mutta Sr3 on metrin pidempi kuin 2TE116U:n puolisko.
kuva 13.06.2017 23:29 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Ttk2 859. Tuosta junanumerosta saa pääteltyä numeron 859 ja loput selviää vorgin kuvahakua käyttämällä.
kuva 13.06.2017 23:12 Heikki Itävuo  
  Ehkä Muhokselle tullessa, jossa on ajettava hitaasti. Liekö sillä radalla edes muita paikkoja, joissa voisi jäädä mäkeen?
kuva 13.06.2017 23:03 Mikko Mäntymäki  
  Täsä vaiheessa tuon voi laittaa tutustumisen piikkiin. Uusi työkalu joka pitää oppia tuntemaan.
kuva 13.06.2017 22:56 Onni Tikkala  
  Muistelin kyllä jossain vaiheessa jotain tuollaista, mutta en ollut varma, joten kiitos tiedosta!
kuva 13.06.2017 22:55 Vesa Höijer  
  Virossa, kuten muuallakin Baltiassa, oli pienehkö aseellinen vastarintaliike, joka taisteli Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Se oli riesa kommunistihallinnolle, ja 1949 se päätettiin murskata tuhoamalla sen "huoltojoukot", maanviljelijät jotka toimittivat ruokaa metsissä piileskeleville vastarintamiehille. "Bandiittien" avustamisesta epäiltyjä kyydittiin Siperiaan kymmeniä tuhansia, sitten maatilat muutettiin kolhooseiksi ja vastarintaliike kuihtui vähitellen pois.
kuva 13.06.2017 21:33 Ari-Pekka Lanne  
  Mäkeenjäänti väkivahvalla ja sofistikoituneella Vektori-parilla? Säähavaintojen mukaan Oulun-Vaalan seudulla ei näyttäisi tänään sataneenkaan; jollei sitten ole ollut Pyhänselän paikkeilla jotain paikallista kuuroa. ‒ Ehkä tämä voidaan vielä laittaa Sr3:n ominaisuuksiin vasta tutustuvan kuljettajan piikkiin... ;o}
kuva 13.06.2017 21:27 Jimi Lappalainen  
  Junanumerot 7000–7299 sekä 17000–17299 kuuluvat Fenniarailille.
kuva 13.06.2017 21:23 Jyrki Talvi  
  Pm Tpe rahtarit kulkivat Via Hpk.
kuva 13.06.2017 21:08  
  Pikkusen lelujahan ne sitten on, 2x Sr1:sen perässä talu 4500 tonnia mukavasti.
kuva 13.06.2017 20:48 Kari Huuva  
  Leluja tai ei, mutta kyse on vaunujen kestävyydestä. 4000t taitaa saada normiraiteille noiden perään, jos ei isoja mäkiä ole edessä.
kuva 13.06.2017 20:34 Heikki Kannosto  
  Tuohon maailmanaikaan Oulusta kello 16:n jälkeen Kemiin lähtenyt Lättähattu väisti muistaakseni kahdella asemalla pohjoisesta tulevaa tavarajunaa. Herkullisia olivat nämä pysähdykset kamerallisen harrastajamatkaajan näkökulmasta.
kuva 13.06.2017 20:29 Tuomas Pätäri  
  Juuri se, näkyy tosiaan suoran keskellä ja tasoristeysmerkkikin junan viimeisen pankon yllä. Olen myös kymmenisen vuotta sitten ottanut risteyksestä tällaisen kuvan: https://vaunut.org/kuva/41706
kuva 13.06.2017 18:07 Mikko Heino  
  En tiennytkään että niitä on kolme. Onko kolmas keskimmäisenä karttapaikassa traktoriuraksi merkityllä tiellä Nakko- ja Uutela- talojen välistä aavistus pohjoiseen? -edit Kun kuvassakin näyttäis olevan tasuri niillä seutuvin.
kuva 13.06.2017 17:52 Jimi Lappalainen  
  Tällä hetkellä laskin henkilöliikennepaikkoja olevan 164.
kuva 13.06.2017 16:53  
  Jaa, niinkö se onkin. Minä kun luulin ettei nuo lelut jaksa vetää täysiä kuormia. :-)
kuva 13.06.2017 15:41 Jimi Lappalainen  
  Ei ole. Näin todella ajettiin noita koeajojunia tuolloin. Toisella veturilla simuloitiin tulevaa Edo-ohjausvaunua.
kuva 13.06.2017 15:36 Rainer Silfverberg  
  Tuli vanha sattumakuvana, mutta kysyn kuitenkin: Onko tämä photoshopattu?
kuva 13.06.2017 14:17 Esa Alestalo  
  Tähyilin Kulikovan kentälle ja siellä näkyi rahtiterminaaleja jotka ovat ilmeisesti suomalaisten rakentamia. En onnistunut saamaan asemalta opasta joka olisi hieman avannut tätä puolta alueesta. Myöskään SVR. virkamiesten klubirakennukseen en ehtinyt tutustumaan. Hyvä kun on päämääriä seuraavaa excursiota silmälläpitäen. Ostin toisen mielenkiintoisen kirjan nimeltä "Suomen asemalta Viipuriin" kirjoittanut Andreij Gusarov.
kuva 13.06.2017 14:00 Jimi Lappalainen  
  Eivätpä taitaisi vaunutkaan kestää täyttä pellettilastia.
kuva 13.06.2017 12:24 Mikko Herpman  
  Joo, rauta on painavaa.. Rekan kyytiin kun laitetaan teräslevyä.. Lavalle pari vaivaista rainaa niin on painot tapissa.
kuva 13.06.2017 11:48 Antti Häyhänen  
  Hieman on tehoeroakin, 2TE116U 2 x 3600 hv eli noin 5,4 MW, 2 x Sr3 sähköteho 12,8 MW (720 kW dieseleillä). Kokonaispainot vastaavasti 2 x 138 t = 276 t (akselipaino 23 t, 12 akselia) ja 2 x 90 t = 180 t (akselipaino 22,5 t, 8 akselia). Vetovoimassakin lienee eroa, en uskalla arvuutella että kumman eduksi varsinkaan matalilla nopeuksilla. Isommassa vähemmän tehoa mutta enemmän massaa, pienemmässä modernimpi käyttölaitteisto.
kuva 13.06.2017 10:24 Reino Kalliomäki  
  Kyllä avattiin. Oikoradan takia kai tämä jäikin 60-luvun asuun.
kuva 13.06.2017 09:07 Tuomo Kärkkäinen  
  Eikös Tampere-Seinäjoki -rata avattu jo v. 1971?
kuva 13.06.2017 08:55 Antti Kaisto  
  Son kaima niin jotta akselipainot paukkuis täysin kuormin pelletillä!
kuva 13.06.2017 07:20  
  Eikö olisi tuottosampaa ajaa täysin kuormin eikä tuolleen melkein vaunut tyhjänä?
kuva 13.06.2017 06:41 Jukka Voudinmäki  
  Ei kai vielä, mutta ei siihen voi enää kauaa mennä, sillä aikataulujen mukaan ensimmäinen vuosaarelainen ajetaan 14.8., ja toki varmaan muutakin sähkövetoista samana päivänä tai sitä ennen.
kuva 12.06.2017 23:52 Esa J. Rintamäki  
  Lyhee matka olsi Seinäjokhen!
kuva 12.06.2017 22:45 Tommi K Hakala  
  Piakkoin alkanee liikenne uuden tehtaan raiteistolla, sillä uusi tehdas käynnistetään viimeisenä lenkkinä. Sitä ennen näiden vaunujen lähtöpaikka, eli uuden kuivaamon jatkeena oleva varasto on jo käynnistty ja vanha tehdas ruokkii sitä. Epäilen, että nämä vaunut ja Sr3:t odottelevat sitä hetkeä. Nämä vaunut tullaan täyttämään robottinosturilla.