|
|
15.04.2017 01:23 | Mikko Herpman | ||
| Löytyykö konepajan takahuoneesta pitävää pumppua? | ||||
|
|
15.04.2017 01:20 | Mikko Herpman | ||
| No toimiihan nuokin.. Mutta ei kovin muistuta alkuperäistä. Taitavat olla nykyaikaisia kertakäyttöakkuja kun ei voi vettä lisätä noihin... | ||||
|
|
15.04.2017 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tulppa tullut mukana siirrossa mukana? Näin pitkissä lättäjunissa saattoi esiintyä usein kaikenlaisia häiriöitä. Mikäli syyllistä lähdettiin etsimään ½-tuntia oli varsin lyhyt aika - tuntikin saattoi vierähtää. Nopein tapa oli lykätä tulppa myös etupäähän, lähtöaika tuskin viivästyi ja matkustajat olivat tyytyväisiä junan kulkiessa aikataulun mukaan. Ainut haitta oli matkustamosta tapahtunut hätäjarrun toimimattomuus (en koskaan urani aikana moista kohdannut) ja ajopöydän ajosuunnan-näytön epäloogisuus (aikoinaan annettiin mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ongelmatilanteissa, vaarantamatta turvallisuutta). | ||||
|
|
14.04.2017 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä veturisarja Rc4, valmistunut vuonna 1976. | ||||
|
|
14.04.2017 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on Ruotsin Banverketin LMV 0973 B, joka on entinen Qhz-ö 985 0973 vuodelta 1982. Alunperin vaunun valmisti ASJ Linköping vuonna 1957 sarjaan YBo7 numeroksi 1157. Vuoden 1970 sarjamerkkiuudistuksessa sen merkiksi tuli Y7, jonka istumapaikkaluku oli 47. Vuonna 1981 Y7 1157 oli sijoitettuna Norrköpingin liikennepiiriin Linköpingin varikolle. SJ hylkäsi 1157:n vuonna 1982 ja myöhemmin samana vuonna se muutettiin Qhz-ö-vaunuksi. Työvaunumuutoksessa muun muassa vaihdettiin päämoottori uuteen, jolloin etupään päätyä muutettiin koko lailla toisen näköiseksi. | ||||
|
|
14.04.2017 22:20 | Jouni Hytönen | ||
| Ellillä voidaan mitata kaikki samat tiedot kuin Emmalla eli myös radan geometria. Tämän lisäksi sitten vielä ajolangan ja kiskojen kulumisen mittaus. | ||||
|
|
14.04.2017 22:16 | Jouni Hytönen | ||
| Tulppa on kuitenkin vielä tässä päässä junaa, jos on Haapamäen suuntaan ajatuksena lähteä. Siitä syntyy jo vähän viivästystä. | ||||
|
|
14.04.2017 22:12 | Tomi Tyni | ||
| Tämä hävitettiin polttamalla talvella 1999-2000. | ||||
|
|
14.04.2017 22:09 | Jouni Hytönen | ||
| IC-junatunnuksen merkitys on vain kuvanottohetkestä totaalisesti väljähtynyt. Tuohon aikaan IC oli jotain sellaista, mikä erosi todellisesti muista junista. Nykyään yleisjunatyyppi voisi ihan hyvin olla jälleen P, koska IC-junilla ei ole mitään eritystä massasta eroavaa tarjottavaa matkustajille. | ||||
|
|
14.04.2017 21:51 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kemijärven yöjunapari kulkee nykyisin IC-tunnuksella ja Misi-Kemijärvi välillä on edelleen palakiskot. Kyseinen väli taitaa olla lisäksi maamme ainoa sähköistetty palakiskot omaava rataosuus. Eli IC-junia kulkee edelleen palakiskoilla. | ||||
|
|
14.04.2017 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Jouni, tämä juna pysähtyi Kauvatsassa. Aikataulun mukaan myös pari muuta. Vorg kertoo henkilöliikenteen loppuneen vasta 1989. Tavaraliikenne loppui jo 1973. Teollisuuskalenteri 1923 kertoo, että "Kauvatsan Höyrysaha Oy" perustettiin 1897. Puhelinnumeroksi mainitaan 17. S. Tiilitehtaiden historia (Helsinki 1981) mainitsee "Kauvatsa Oy:n", joka aloitti 1940, ja sen yhteydessä toimi saha. Todennäköisesti sama saha, jonka omistaja vaihtui 1940. | ||||
|
|
14.04.2017 20:46 | Mikko Herpman | ||
| Porkkanat ilmeisesti ovat kuitenkin latauksessa ja seisontalämmityksessä. Öljypolttimen pakoputken ympäristö sula ja myös jäähdyttimien päällä ei ole lumikasan. Olikohan näissä vedet kierrossa, vai pakkasneste jo heti alusta? | ||||
|
|
14.04.2017 20:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| SLM 1982 kertoo X1-junasta seuraavaa: akselijärjestys Bo'Bo'+2'2', teho 4x280=1 120 kW, ratamoottorityyppi ASEA LJE 65, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö portaaton, voimansiirto onttoakseli, pituus 49 550 mm, pyörästön kokonaispituus 44 650 mm, pyörän halkaisija 920 mm, istumapaikkaluku 2. luokassa 196, seisomapaikkoja 100, paino työkunnossa 77,4 tonnia, kitkapaino 48,1 tonnia, suurin akselipaino 12 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 100 kN, suurin sallittu ajonopeus 120 km/t, valmistusvuodet 1967-1975, varustettu levyjarruilla, valmistanut ASEA, ASJ Linköping ja Kalmar Verkstad AB yhteistyössä. Junan muodostaa lyhytkytketty sähkömoottorivaunu ja ohjausvaunu. Yhteisajossa sallitaan enintään viisi X1-junaa. Tyristorijärjestelmä. X1-junaa käytettiin Tukholman alueen paikallisliikenteessä. Kuvassa oleva vaunu 3065 on valmistunut vuonna 1969. | ||||
|
|
14.04.2017 19:48 | Erkki Nuutio | ||
| Sisu TR-150 4x4 RO-RO, moottori Volvo TD70G, vaihteisto Clark 28624, akselistot Sisu BEA ja BTE. Ensimmäiset vetomestarit kehitettiin täyshelsinkiläisin voimin Flemarin SISUn ja Sörnäisten Oy Stevedoringin kesken. SISUina vetomestareita ehdittiin tehdä Karjaalla ja Hämeenlinnassa 2600 kpl. Lisäksi SISU teki 1987-2005 yksinkertaisempia vetomestareita Texasissa Magnum -tuotenimellä sekä hankki 1993 Ottawa -vetomestaritehtaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Sisu_Terminal_Systems Partek Oy:n sai (!) hankkia silloin Sisu Terminal Systems -nimisen SISUn ja VALMETin siirtokone- ja autotoiminnan (ja traktori/moottoritoiminnan) vuonna 1997. Se rikkoi näiden oleelliset toimintasynergiat ensitöikseen sekä nöyryytti asiakkaisiin päin muuttamalla tuotenimeksi KALMAR Taxellin hankkiman pienehkön ruotsalaistehtaan mukaan. Vetomestarit erotettiin kuorma-autoista ja akselistoista ja kehittäjistään ja siirrettiin vähemmän hallitusti Tampereelle entiseen Valmetin tehtaaseen (Transmec). Kun KTM oli aikansa seurannut itse aiheuttamaansa Partek-touhua, se otti ja hajoitti sen. Ostajaksi tuli nyt Cargotec (Kone), joka kuittasi ostohinnan myymällä traktori- ja moottoriliiketoiminnan AGCO:lle. Näin muu tulikin ilmaiseksi Cargotecille, joka saattoi siksi luovuttaa SISU-autotoiminnan tämän johtajille huokeasti. Enää ei kuitenkaan oltu maailman suurin vetomestarien/terminaalitraktorien valmistaja, mikä SISU oli. Cargotec vei näiden pienentyneen tuotannon Puolaan, minne se siirsi myöhemmin näiden suunnittelunkin. Tähän tapaan työpaikat siirtyvät Suomesta halvempiin maihin KTM:n ja EU:n (tuki tehdasinvestoinnille) tuella. Tai itse asiassa ei. Suurimmaksi valmistajaksi KTM:n (Vuoria) ja Taxellin sähläilyn ja asiakkaiden paheksunnan seurauksena onkin noussut alunperin SISUa paljon pienempi hollantilainen perheyritys, Terberg Special Vehicles: http://www.terbergspecialvehicles.com/ . Ja Hollannin palkat ovat Suomea korkeammat, Puolasta puhumattakaan. Nyt on noin 2500 Terberg työntekijää, joista noin puolet terminaalitraktoreissa. Terberg ei ole sählännyt, siellä ei ole Vuorioita eikä Taxelleja eikä vastaavia. Eikö vain Karjaallekin (Raaseporille) olisi ollut kovasti tarpeen tällainen maailmanlaajuinen liiketoiminta ja sen toistatuhatta työpaikkaa? |
||||
|
|
14.04.2017 19:37 | Jouni Halinen | ||
| Onko Pave napannut tämän kuvan Auroran kulkutautisairaalan (nykyjään trooppiset sairaudet) tontin länsireunalta olevilta kallioilta, joilla nykyjään sijaitsee arkkitehti Juha Leiviskän palkitut asuinrakennukset, niistä voi kuitenkin sanoa, että kauneus on katsojan silmissä, minusta ovat ihan ok. Se tässä kuvassa kummastuttaa, että ainakaan minä en näje pääradan kiskoja ollenkaan, pilkottaako Pasilan asema kuvan (puiden takana) vasemmassa laidassa?. Onko oikeassa alakulmassa oleva rakennus Pasilan vanha asema? ja vasemmalla ns. toralinna. Mistähän sekin nimitys tulee, Eikö ”tora” ole jonkinmoinen ”riitatila”. https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3A000000v1&index=0&size=large&w=1200&h=1200 Myös sodanaikaisen ”pommisorvaamon” massiivisen betonisen harjakaton pitäisi esiintyä kuva-alalla. Ja myöskin se nykyistä edellinen silta, joka meni konepajalle johtavien kiskojen yli puuttuu. Veturitallien pilttuiden määrä vaikuttaa ainakin minusta myös liian vähäiseltä. Tässä tapauksessa taitaa kuitenkin olla niin, että kuva ei kerro ihan kaikkea (sitä ei ns. tuhatta sanaa. |
||||
|
Kuvasarja: Lausteen teollisuusraide |
14.04.2017 19:11 | Otto Tuomainen | ||
| Avattu 11.1.1979. Purettu 1995. | ||||
|
|
14.04.2017 18:23 | Jouni Halinen | ||
| Äitini Isä Frans Oskar oli asemalla vaihdemiehenä 20 luvulta kuolemaansa asti 50 luvulle. Muori kertoi että sota-aikana hän poistui usein vaivihkaa öiseen aikaan töihin. Ja koska kotitalo oli 500 metrin päässä asemasta, niin hetken päästä ratapihalta alkoi kuulumaan työn ääniä. Ja kun hän vaitonaisena palasi näiltä keikoilta kotiin, niin lapset eivät saaneet kysyä, että mitä kummaa siellä yöaikaan tehtiin. Saha ja tiilitehdas toimivat osin symbioosissa, eli sama työvoima oli talvisin töissä sahalla, ja kesäisin tiilitehtaalla. Oliko molemmilla sama omistaja, sitä en tiedä. Muori oli sahalla pikkulikkana lajittelemassa sahatavaraa eri laatuluokkiin, eli täyssärmäinen priimaa ja pintalaudat sekundaa, siitä sai kuulemma mukavasti taskurahaa. |
||||
|
|
14.04.2017 18:12 | Jouni Halinen | ||
| Näillä vuoroilla kuljettiin 60-luvun puolivälin paikkeilla Kauvatsalle mummolaan, junaa vaihdettiin juurikin Tampereella https://vaunut.org/kuva/49817?u=1809 Reino, pysähtyivätkö lätät vielä (muistatko/tiedätkö?) vuonna 1972 siellä. Itse olen siinä käsityksessä, että ”haukilahdet” tehtiin vuonna 1974?. | ||||
|
|
14.04.2017 17:53 | Erkki Nuutio | ||
| Maschinenfabrik Esslingen (ME) Elektrokarren , pienoismallitilaukset : http://www.asoa.de/spur1pro_elektrokarren.htm . Kyydissä oleva pikatavara (ja matkatavarakin) kulki laiturikatoksen eteläisessä tukirakennelmassa olevan hissin kautta kerrosta alemmaksi asema-aukiota vastassa olevaan pika/matkatavaratoimistoon. Hissi lienee säilynyt, mutta ei liene käytössä. Ehdin olla posteljoonina edellisestä postitalosta kesällä 1964. Kuvan hieno postitalo sai arkkitehtuuripalkintoja, mutta sai olla käytössä vain parisenkymmentä vuotta. Sitten se vandalisoitiin. Valion meijeri ehti olla pystyssä pitkään, mutta sen korvaaja Lakalaivassa on sekin meijeristinsä jo menettänyt. |
||||
|
Kuvasarja: Lausteen teollisuusraide |
14.04.2017 17:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitähän Rantarata-kirja kertoo raiteesta, vai kertooko mitään? | ||||
|
|
14.04.2017 14:30 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nykypäivänä saman suunnan junassa on vain yksi täyteen ahdettu lättä tai joskus kaksi. | ||||
|
|
14.04.2017 14:28 | Henrik Hietala | ||
| Ja vaikka Elli ei virtaa otakaan, niin kuvittelisin, että lähekkäin kulkevat virroittimet aiheuttaa vääristymiä mittaukseen ainakin ajolangan korkeudesta ja kosketusvoimasta. | ||||
|
Kuvasarja: Lausteen teollisuusraide |
14.04.2017 14:19 | Jukka Voudinmäki | ||
| Vuonna 1983 käyttäjiä ovat olleet Turun kaupungilta alueita vuokranneet, keitä ja mitä se sitten onkaan tarkoittanut. | ||||
|
|
14.04.2017 13:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaikka Elli-mittausajoissa käytettäisiinkin suurinta sallittua nopeutta, eikö silti mittausviroitin noin lähellä veturin virroitinta laske Sn:ää? Ts. Ellin pitäisi mieluummin olla junan perässä. | ||||
|
Kuvasarja: Lausteen teollisuusraide |
14.04.2017 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Lieneekö raiteen käyttäjä ollut Onninen? | ||||
|
|
14.04.2017 13:22 | Kari Suominen | ||
| Huomioithan Henrik, että tuo veturista seuraavan vaunun virroitin ei liity junan tarvitsemaan virranottoon millään tavoin. Tällä mittausvaunulla A16 tarkastetaan kaikkien sähköistettyjen pääraiteiden ajolangat kerran vuodessa erillisen sopimuksen ja tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksissa pyritään käyttämään raiteen ja kaluston suurinta sallittua ajonopeutta. Mittausvaunun virroittimen kautta mittausajossa tallentuu reaaliajassa paikkakohtaisesti mm: -ajolangan korkeus ja pituuskaltevuus -ajolangan siksak -ajolangan ja virroittimen välinen kosketusvoima -ajojohtimen jännite -ajonopeus Elli mittaa ajojohtojen lisäksi myös raiteiden kuluneisuutta, kun taas se toinen tarkastusvaunu, Emma, mittaa pääasiassa raiteen geometriaa. Emma ja Elli käyttävät silti samojaa mittausperiaatteita. |
||||
|
|
14.04.2017 13:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihanan avara kuva. Mihin aikaan otettu? | ||||
|
|
14.04.2017 13:08 | Henrik Hietala | ||
| Niin, sitä ihmettelin, että eikös tällä junalla ollut 200km/h-aikataulu kuitenkin. | ||||
|
|
14.04.2017 12:02 | Kari Haapakangas | ||
| Sanoisin jotta kyseessä on puolitoistaraiteinen tasoristeys ;) | ||||
|
|
14.04.2017 11:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiaa onkin näköjään selvitelty myös täällä: https://vaunut.org/kuva/8326 | ||||
|
|
14.04.2017 11:12 | Kari Suominen | ||
| Jimi on oikeassa. Kahdella lähekkäisellä virroittimella ajettaessa syntyy ajolangassa värähtelyä ja tämä taas aiheuttaa virroittimen kontaktivoimaan muutoksia, koska takimmainen virroitin voi saapua hetkittäin ikään kuin valmiiksi ylhäällä olevaan lankaan, siis eräänlaiseen aallon harjakohtaan. Tällaisen kohdan osuessa ajolangan ohjaimen kohdalle voi tuloksena olla ohjaimen ylöspäin olevan nousuvaran loppuminen ja virroitin kohtaa joustamattoman katon. Liian pieni kontaktivoima heikentää puolestaan virranoton laatua. Ajolangan ideaali profiilihan on horisontaalisesti täysin suora, sillä tämä profiili takaa virroittimen mahdollisimman pienen vertikaalisen liikkeen. Mm. kahdella veturilla operoitaessa käytetyllä menetelmällä nostaa toisistaan kauempana olevat virroittimet edesautetaan ajolangan palautumista vakiokireyteen sen saapuessa takimmaisena tulevalle virroittimelle. |
||||
|
|
14.04.2017 11:06 | Kalle Renfeldt | ||
| Hieno kone! | ||||
|
|
14.04.2017 09:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tietääkseni asia liittyy siihen, kuinka paljon virroittimet nostavat ajolankaa. | ||||
|
|
14.04.2017 09:23 | Markku Kari | ||
| Ilmakuva: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6959180.73245184&e=646276.5832034716&title=Kontiolahti%20TR&desc=&zoom=13&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D |
||||
|
|
14.04.2017 09:20 | Markku Kari | ||
| Tarkoitatko että virta ei riitä vai millä tavoin ? | ||||
|
|
14.04.2017 08:22 | Marko Nurmi | ||
| Onko tuo tasuri yksi raiteinen vai useampi raiteinen? Liikennemerkki kertoo yhtä ja silmä kertoo toista. | ||||
|
|
13.04.2017 22:33 | Henrik Hietala | ||
| Eikö näin lähekkäin olevat virroittimet alenna suurinta nopeutta? | ||||
|
|
13.04.2017 20:07 | Jouni Halinen | ||
| Niin pieni on ihmisen ja suuri on Vv15 https://vaunut.org/kuva/12538?tag0=17%7CSekalaiset%7CMetro ja https://vaunut.org/kuva/12535?kv=1957&kv2=1975&paik=Helsinki | ||||
|
|
13.04.2017 20:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myös Dm8 5003-5004 kunnostettiin 80-luvun lopulla Turun konepajassa ja sisätiloissa säilytyksestä huolimatta siitä jäi iso aukko historiaan paikattavaksi. | ||||
|
|
13.04.2017 19:43 | Jouni Halinen | ||
| Ok. Itse asuin aika tarkkaan tuon piipun takana noin 300 metrin päässä Kasööririnkatu 4:sä vuodet 1989-1994, kuvakulma on vaan niin outo, että en oikein (ItäPasila liian korkealla?) paikkaa hahmottanut, veturitallit vähän kertoivat missä mennään, mutta missä ovat Porkkanoiden (sulatus) kaaripeltihallit?. PS. olin asunut sitä ennen mm. Meilahdessa, ja Töööölööössä ja ItäPasila oli minusta ihan ok paikka asua taloyhtiössä mm. l ä m m i n autohallipaikka, uima-allas?, kangaspuut?, ravintola Ratamestari ikkunan alla, bussilinjan 17 pysäkki siinä ihan vieressä ja K-kauppa, mitä sitä voi poikamies enempää toivoa. | ||||
|
|
13.04.2017 19:39 | Raimo Harju | ||
| Pieni on pieni, ja suuri on suuri. | ||||
|
|
13.04.2017 19:31 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vasemman reunan kallioille alkoi nousta n. 10 vuoden kuluttua tämän kuvan ottohetkestä Itä-Pasilana tunnettu betonihelvetti... | ||||
|
|
13.04.2017 19:23 | Jouni Halinen | ||
| Näitä Paven kuvia aina oikein odottaa. Nyt on pakko "tyhmänä" pakko kysyä onko takana Itä vai LänsiPasila?? | ||||
|
|
13.04.2017 18:58 | Pasi Seppälä | ||
| Poikkeuksellisen piristävä junakuva. Rataa edessäpäin näkyy pitkälle ja lyhyt kompakti juna takaviistosta kuvattuna on mahtunut kokonaan kuvaan. | ||||
|
|
13.04.2017 18:55 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos täsmennyksestä Panu. Itsekin työn puolesta vierailen monella eri tehdasalueella ja nykyisin lähes jokaiselle pääsemiseksi täytyy olla alueen toimijan turvallisuuskoulutus käytynä plus muuta korttia suoritettuna. Poikkeuksetta jokaisessa turvakoulutuksessa valokuvaaminen tehdasalueilla kielletään ilman erillistä lupaa. Näin ollen kannattaakin pysytellä portin ulkopuolella jos kuvia sisäpuolelta haluaa. Joskus vuosia taaksepäin tuli taskukameralla kuvailtua tehdasalueiden raideliikennettä työkäyntien yhteydessä, mutta silloin suhtautuminen oli suopeampaa ja terrorismi harvinaisempaa. | ||||
|
|
13.04.2017 18:33 | Jouni Halinen | ||
| Hyi Mikko puhuttiin juurikin (17.16) näistä "juistskuista" siirrä tämä tänne https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7362.0 | ||||
|
|
13.04.2017 18:17 | Timo Salo | ||
| Ko antennin lähtökulma on n. 15 astetta, joten yli mennään pikkutöppyröistä... | ||||
|
|
13.04.2017 17:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikko lienee löytänyt Kotuksen ym. vastaavan paikannimien taivutuslistan ja vaihtanut jokaisesta päätteen vääräksi. | ||||
|
|
13.04.2017 16:55 | Jouni Hytönen | ||
| Kitee kuuluu kyllä selvästi samaan sarjaan. Asema sijaitsee vähäeleisessä paikassa kaukana Kiteen keskustasta vailla mitään kunniakkaita rautatieperinteitä. Matkustajia kuitenkin junille ilmestyy. | ||||
|
|
13.04.2017 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Papukaijamerkki siitä, että on jaksanut työstää joka paikkakunnalle päin honkia olevan taivutusasun. Vai löytyykö tällainen huumorilista valmiina jostain päin nettiä? | ||||
|
|
13.04.2017 16:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä kuvasta hyvin näkyy, mikä merkitys olisi sillä, että kaikki kertaalleen kunnostettu kalusto saataisiin säilöön sisätiloihin. 4020 on kunnostettu ilmeisesti jo 80-luvun lopulla Turun konepajassa, eikä liene edelleenkään mitään tarvetta sitä työtä paikkailla. | ||||