|
|
13.04.2017 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Papukaijamerkki siitä, että on jaksanut työstää joka paikkakunnalle päin honkia olevan taivutusasun. Vai löytyykö tällainen huumorilista valmiina jostain päin nettiä? | ||||
|
|
13.04.2017 16:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä kuvasta hyvin näkyy, mikä merkitys olisi sillä, että kaikki kertaalleen kunnostettu kalusto saataisiin säilöön sisätiloihin. 4020 on kunnostettu ilmeisesti jo 80-luvun lopulla Turun konepajassa, eikä liene edelleenkään mitään tarvetta sitä työtä paikkailla. | ||||
|
|
13.04.2017 16:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämä on nyt Mikolta joku pääsiäisjäynä ;o} | ||||
|
|
13.04.2017 16:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei kukaan kyllä ikinä sanonut, että Perniöllä. | ||||
|
|
13.04.2017 16:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Päämoottori? | ||||
|
|
13.04.2017 15:34 | Jussi Liimatta | ||
| Vastaus PPP:lle, https://vaunut.org/kuva/118281 . | ||||
|
|
13.04.2017 15:16 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän tämä kokeilua miten vaikuttaa, kuvien mukaan ainakaan 101 koneessa ei näyttäisi näitä suojia olevan. Mikähän komponentti on tuolla alla mitä suojataan, tuskin kovin kriittistä kun ei ole heti kaikkiin koneisiin tuota laitettu. |
||||
|
|
13.04.2017 13:50 | Markku Knuutti | ||
| Khyyl mun tarvittee melekeen paikallisena Seinäjoki korjata muatoon ÄÄS :) | ||||
|
|
13.04.2017 13:45 | Heikki Kannosto | ||
| Olen käynyt Kauniaisella ja hangonnut heiniä Viinijärvessä mutta Joe voi minun puolestani pitää suunsa. | ||||
|
|
13.04.2017 13:45 | Kari Haapakangas | ||
| Mikko, onko tuo jokin "ei näin" -lista, koskapa itse taivuttaisin jokseenkin kaikki juurikin toisin. | ||||
|
|
13.04.2017 13:21 | Mikko Nyman | ||
| Mikäli paikkojen ja paikkakuntien sijamuodot aiheuttavat tenkkapoota, tässä tällainen muistilista: -- Anjalankoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009 Aura : -lla Espoo : -lla, -seen, ruots. Esbo Haapajärvi : -järvessä Halikko : Halikolla, lakkautettu 1.1.2009 Hankasalmi : -salmessa Hanko : Hangolla, ruots. Hangö Helsinki : Helsingillä, ruots. Helsingfors Heinävesi : -vedessä Humppila : -lla Hyvinkää : -ssä, ruots. Hyvinge Hyrynsalmi : -salmessa Hämeenlinna : -lla, ruots. Tavastehus Imatra : Imatrassa Isokyrö : Isollakyrössä, ruots. Storkyro Jalasjärvi : -järvessä, lakkautettu 1.1.2016 Joensuu : -lla Joutseno : -lla Juupajoki : -joessa Jyväskylä : -llä Jämsä : -llä Jämsänkoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009 Järvenpää : -llä, ruots. Träskända Kajaani : -lla, ruots. Kajana Karjaa : -ssa, ruots. Karis Karkkila : -lla, ruots. Högfors Kauhava : -ssa Kauniainen : Kauniaisilla, ruots. Grankulla Kemi : Kemillä Kemijärvi : -järvessä Kerava : -ssa, ruots. Kervo Kokkola : -lla, ruots. Karleby Kolari : -lla Kotka : -lla Kouvola : -lla Kuopio : -lla Lahti : Lahessa, ruots. Lahis Lapua : -ssa, ruots. Lappo Lieto : Liedolla, ruots. Lundo Lieksa : -lla Lohja : -ssa, ruots. Lojo Mikkeli : -llä, ruots. S:t Michel Mänttä-Vilppula : -lla Orivesi : -vedessä Oulu : -lla, ruots. Uleåborg Paimio : -lla, ruots. Pemar Parkano : -lla Pello : -lla Perniö : -llä, ruots. Bjärnå. Lakkautettu 1.1.2009 Pohja : -lla, ruots. Pojo. Lakkautettu 1.1.2009 Pori : -lla, ruots. Björneborg Porvoo : -lla, ruots. Borgå Rauma : -ssa, ruots. Raumo Rovaniemi : -niemessä, saameksi Roavenjarga Salo : -lla Seinäjoki : -joessa Sipoo : -lla, -lle, ruots. Sibbo Siuntio : -lla, ruots. Sjundeå Suonenjoki : -joessa Tervola : -lla Toijala : -lla, lakkautettu 1.1.2007. Urjala : -lla Utajärvi : -järvessä Vaasa : -lla, ruots. Vasa Valkeakoski : -koskessa Vantaa : -ssa, ruots. Vanda Virrat : Virroissa Äänekoski : -koskessa |
||||
|
|
13.04.2017 13:15 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin arkistosivulleni "1966.01-04 Dm8 kovana talvena Helsingissä". Siinä on Dm8-moottorivaunujen tulopäivät Pasilaan 1964-65, kuukausittaiset moottorivaunukohtaiset kilometrit 12/65-4/66 (kilometreistä näkee, että ”sekaparit” olivat sääntö eikä poikkeus) ja seisonta-ajat helmikuu-huhtikuu 1966. Korjasin myös Dm9 tiedostonimen alkamaan 1965.10 (sisältö on muuttumaton). http://rautatiearkisto.info/epolho/ | ||||
|
|
13.04.2017 13:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näyttää samalta kuin Alvia-junat. Ne ovat varsin erikoisia epeleitä: Pysähtyvät esim. 8800 asukkaan Bembibressä ja 2700 asukkaan Torre del Bierzossa ja toisaalta kykenevät ajamaan suurnopeusrataa GPS:ni mukaan 258 km/h. Ja tosiaan vaihtamaan raideleveyttä lennossa, jos tarvetta tulee. Oma junamme noukki meidät kyytiinsä tuolta pienestä Bembibrestä, pysähdellen taajamajunan tapaan pienillä paikkakunnilla ja kuljettaen ehkä yhteensä kahtakymmentä matkustajaa. Vuoristossa mutkitellen, välillä tunnelissä 360° mutkan tehden, 60-90 km/h kulkien. Leonissa juna täyttyi lähes täyteen ja vauhtia tuli kaikessa hiljaisuudessa pikajunaksi muuntuneelle junallemme rutkasti lisää, mentiin n. 150 km/h. Sitten vähän ennen Zaragozaa kuului lattian alta useampi erikoinen kolahdus ja ikkunasta ulos katsoessani huomasin junamme juuri poistuvan jonkinlaisesta peltihallista. Epäilykseni heräsivät ja katsoessani ajolankojen kiinnityksiä, huomasin kääntöorsien olevan Suomesta tuttua muotoa. Kyllä, suurnopeusradalla oltiin, eli taas oli koettu muodonmuutos. Kolahdukset olivat tulleet raideleveyden muuttamisesta. Ja sitten mentiinkin kovaa. Viimeiset 250 km Barcelonaan veivät osapuilleen saman ajan kuin ensimmäiset 70 km. | ||||
|
|
12.04.2017 23:16 | Julius Ylitalo | ||
| Parkano on rauhallinen ja viihtyisä. Ilta on kiva ja miellyttävä. |
||||
|
|
12.04.2017 23:15 | Juba Mäkinen | ||
| Lokomon tehtaan valmistusnumero 666. | ||||
|
|
12.04.2017 23:14 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Valmistenumero on tällä koneella: 666. https://vaunut.org/kuva/110058?tt=1&i1=Dv12&i2=2753 | ||||
|
|
12.04.2017 23:12 | Julius Ylitalo | ||
| Harvoin tulee käytyä Vantaan asemilla, joten oli hyvä saada tieto siitä että miten se kirjoitetaan. Kiitos Jorma kun autoit. | ||||
|
|
12.04.2017 22:59 | Julius Ylitalo | ||
| Malmilla voisi kaukojunat pysähtyä. Siellä on ainakin yksi pitkä laituri ja hyvä taukopaikka (olin ensin ehkä epävarma, että miten se kirjoitetaan.) Ja anteeksi, että se loukkasi vaikka en tarkoittanut pahalla. Nyt se on korjattu muotoon Malmilla. |
||||
|
|
12.04.2017 22:50 | Tero Korkeakoski | ||
| Pedon merkkiä? | ||||
|
|
12.04.2017 22:03 | Petri Soronen | ||
| Työnantaja vaihtui niin ei tule suunnalla pyörittyä. Katsotaas jos pääsisi keväämmällä/kesällä pyörähtämään. | ||||
|
|
12.04.2017 21:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja edelleen... | ||||
|
|
12.04.2017 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja SLM 1982:sta kopioituna tekniset tiedot: pyörästöjärjestys 1'D + D + D1', teho 6 x 1 200 = 7 200 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJD 137, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto kytkintangoilla, pituus puskimenpäitse 35 250 mm, pyörästön pituus 31 520 mm, vetopyörän halkaisija 1 530 mm, juoksupyörän halkaisija 990 mm, paino työkunnossa 273,2 tonnia, kitkapaino 240,0 tonnia, suurin akselipaino 20 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 940 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1960 - 1970, yllä mainittu teho on tuntiteho nopeudella 57,3 km/t, joissakin Dm3-vetureissa on SA-3 automaattikytkin ja SAB-pyörät, edelleen joissakin vetureissa on sähköjarru. Sarja oli vuonna 1981 sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin Kiirunan varikolle, käyttö malmijunien vetoon rataosilla Svappavaara/Kiiruna - Narvik ja Koskullskulle - Jällivaara - Kiiruna. Sarjan on valmistanut yhteistyönä ASEA, Vagn och Maskinfabriken i Falun, Nohab ja Motala Verkstad AB. | ||||
|
|
12.04.2017 21:27 | Erkki Nuutio | ||
| Ehkä tähän sopii liittää Lars Sivenin muistelus tämänkin vaunun rakentajista (Sisupussi 1976): ------ 1954 alkoi Karjaan koriosastolla uusi ajanjakso teräskoristen raitiovaunujen valmistuksen myötä. Yli 10 vuotta oli Karjaalla tehty linja-autoja ja raitiovaunuja, mutta korimateriaali oli ollut puuta ja peltiä. Ongelmaksi tuli miten puusepät ja kirvesmiehet voisivat rakentaa teräksisiä raitiovaunuja. Ongelman ratkaisi koriosaston silloinen voimamies, ins. Wolfgang Emmerich. Kun saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitaitoa tarvetta vastaavaksi, me kaikki luotimme häneen kuin pojat isäänsä. Teräsraitiovaunut rakennettiin ja ne valmistuivat määräajassa meidän ylpeydeksi ja HKL:n iloksi. Eräs toinen Emmerichin suuri suunnitelma olisi voinut mullistaa koko tuotannon, sopimus Auto-Unionin kanssa pakettiautojen kokoonpanosta. Noin 20 auton koe-erä tehtiinkin, mutta sitten suunnitelma jostain syystä raukesi ja suuret kalliit kokoonpanojigit, jotka olivat tulleet Saksasta, lähetettiin täältä Etelä-Amerikkaan. Toinenkin suunnitelma meni osittain Emmerichin vaikutuksesta pieleen, nimittäin myymäläautojen valmistus. Myyntihinta oli laskettu niin alhaiseksi, että laatu joutui kärsimään, ja niin sekin artikkeli lopetettiin. Pian tämän jälkeen myös Emmerich lähti talosta. Koriosasto jäi moneksi vuodeksi polkemaan paikoilleen, kunnes 60-luvun alku toi nykyisen tuotantomme, kuorma-autojen ohjaamot. -------- Kiskokaluston pääsuunnittelija Sisulla oli teknikko Tauno Jäkkä (älkää nykytohtorit ja -maisterit aliarvioiko teknikkojen merkitystä). Lienee siis paljolta hänen kynänjälkeään Ratti- ja Keppi-Kariakin. Kynänjälki oli niin hallittu, että kilpailija Valmet omaksui sen paljolta valmistamiinsa vaunuihin (lisenssillä vai ilman?). Kirjassa Olli Blomberg: Suomalaista Sisua vuodesta 1931 (2006, 454s.) on runsaasti kuvia ja asiaa Sisun raitiovaunuista j muusta kiskokalustosta. Sivuilla 158/9 on pari valmistuskuvaa, toisessa epäilemättä Wolfgang Emmerich 32 työntekijän ja työjohtajan seurassa Ratti-Karian raakakorin edustalla. |
||||
|
|
12.04.2017 21:10 | Toni Lassila | ||
| Sr1 3040:lta näyttäisi tuo Kaalihäkki. | ||||
|
|
12.04.2017 21:10 | Panu Breilin | ||
| Pasi: Julkisrauhan suojaamista alueista kuten aidatuista tehdasalueista on ihan luvallista ottaa kuvia alueen ulkopuolelta. Se luvallisuus ei myöskään ole sidoksissa siihen, onko kameran ja aidan välillä etäisyyttä esim. 1 cm, 100 m vai 1 km. Poikkeuksena on vaan se, mitä sanotaan rikoslain pykälässä salakatselusta, eli julkisrauhan suojaamalla alueella (aidattu tehtaan piha, tehdasrakennus tms.) oleskelevaa henkilöä ei saa kuvata siten, että tämän yksityisyys vaarantuu. | ||||
|
|
12.04.2017 21:00 | Panu Breilin | ||
| Sitä ei lasketa peräyttämiseksi jos junan perässä on tähystäjä. | ||||
|
|
12.04.2017 20:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi on ASEA:n valmistama vuonna 1981. | ||||
|
|
12.04.2017 20:52 | Mikko Nyman | ||
| Antti: se tuottaa energiaa jarrutuksessa, ei käytä sitä. Tai no, eihän energian määrä mihinkään tässä maailmankaikkeudessa lisäänny tai vähene, se muuttaa vain muotoaan, kuten tässä tapauksessa liike-energia muuttuu sähköenergiaksi. | ||||
|
|
12.04.2017 20:36 | Riku Outinen | ||
| Tässä on kiva kuva! | ||||
|
|
12.04.2017 20:16 | |||
| Mihin tuo noin paljon käyttää energiaa jarrutuksen aikana? | ||||
|
|
12.04.2017 19:29 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt näkyy raidettakin ainakin pääradan puoleisella osalla (tunnelin suhteen). | ||||
|
|
12.04.2017 19:01 | Heikki Kannosto | ||
| Sortavala sopisi siihen isoon pienoisrautatiehuoneeseen jota minulla(kaan) ei vielä(kään) ole. | ||||
|
|
12.04.2017 16:21 | Harri Junttila | ||
| Mielenkiintoista että peräytetään matkustajat kyydissä. Liekkö joku poikkeuslupa saatu siihen. | ||||
|
|
12.04.2017 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tuossa vielä lisäksi silloisen Helsingin Länsisataman suunnan tulo-opastimen (yksisiipinen semafoori Annankadun kieppeillä) asetus. PRK-laiset muistavat tuon raiteen.... |
||||
|
|
12.04.2017 15:51 | Henrik Hietala | ||
| Ja tuon manööverin takia 27 jää aina muutamia minuutteja myöhään, mutta näyttää saavan aikataulun yleensä kiinni ainakin Kemin jälkeen :) | ||||
|
|
12.04.2017 15:32 | Mikko Herpman | ||
| Onko tuossa joku suoritus satamaradalle? Eli avataan portit ja annetaan luvat? Sekä toki veivataan pyörätien/tien puomit alas. | ||||
|
|
12.04.2017 15:22 | Mikko Herpman | ||
| Mitä on meillä rassattu vanhoja sähköjä/johtoja. Useimmat ovat erittäin laadukasta tavaraa. Eli jopa eristeet vielä kutakuinkin notkeaa ja kohtuullinen käsittely on täysin mahdollista. Toki rautaiset putket saattavat ruostua ja sehän voi toki lähteä liikkeelle, eli saattaisi olla jonkinsorttinen ongelma. Puhaltamalla toki enimmät ehkä lähtisi liikkeelle, loput hiput jäisi suodattimiin myöhemmin. Kupariset lämmitysputket ehkei mene juuri miksikään, huuhtelulla varmaan käyttökelpoisia.. |
||||
|
|
12.04.2017 15:18 | Kari Haapakangas | ||
| Tulee tosin mieleen Schindlerin lista... | ||||
|
|
12.04.2017 14:45 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan yli 30 vuotta metsässä seisseen vaunun sähköihin tai paineilmalaitteisiin muutenkaan luottamista? Koko ajan liikkeellä olleiden museovaunujen osalta lienee eri tilanne, ne ovat tapansa vuosien varrella näyttäneet ja jotain kenties on jouduttu niihinkin uusimaan matkan varrella. | ||||
|
|
12.04.2017 14:43 | Heikki Jalonen | ||
| Idea on hyvä. Sama periaatehan oli käytössä jo höyryvedon aikoina ns. säästöpalkkion muodossa. | ||||
|
|
12.04.2017 13:54 | Mikko Herpman | ||
| Tässähän olisi mainio vihreä porkkana kuljettajille. Mitä enemmän tuotat saat vähän lisää liksaa.. Toki kiireisillä ja kevyillä matkustajajunilla ei varmaan pysty paljoa pihistelemään. Mutta raskailla tavarajunilla Sr2/Sr3 vetopeleillä onnistuisi. | ||||
|
|
12.04.2017 13:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mukava lueskella näitä teknisiä tietoja, kertaus on kaikkien opintojen äiti ja lisäksi tulee tehtyä havaintoja asioista, joita aiemmin ei huomannut. Tässä veturissa on siis suomalaisen Lätän moottoria vastaava kone, Scania D812. 165 hv / 2000 rpm (Lätässä 177/180 hv 2000/2300 rpm) |
||||
|
|
12.04.2017 12:57 | Mikko Herpman | ||
| Korin osalta varmasti hyvä aihio. Miten lie, oliko sisällä säilynyt tekniikkaa lainkaan, johdotuksia, paineilma-/vesiletkuja/-putkia? Jos kaikki nämä pitää värkkäillä/rakennella uusiksi/siirtää puretusta ttv:stä, on melkoisen iso homma. Ja toki alustaan kaikki tekniikka.. Toki Porhalaiset ovat tehneet isoja hommia ja korjauksia, kuten 4204:n palovaurion korjaus, mutta tämä painii vielä eri kokoluokassa. Mielenkiintoista olisi toki saada pientä väliaikainfoa, miten on projekti edennyt. |
||||
|
|
12.04.2017 12:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Värilliset seislevyt ovat mainio oivallus! :) | ||||
|
|
12.04.2017 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se siis ollut normaaliraiteinen alunperin? | ||||
|
|
12.04.2017 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tämähän näyttää pintapuolisesti hyvältä, lasit ovat ehjät eikä vettä liene päässyt ainakaan sitä kautta korin sisään. Ei ole tosiaan paljon kuulunut väliaikatietoja tästä projektista. | ||||
|
|
12.04.2017 06:00 | Tommi K Hakala | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/22578 Jorman vinkistä vaari, tuossapa veturi entisessä elämässään? | ||||
|
|
12.04.2017 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni Tonilta erittäin onnistunut kuva (huomioni kiinnittyi erityisesti kuutamoon, kirkon ristiin ja ympäristöön). Vaikeuksia lähdössä (?), Patokankaalta lähtö ennalta suunnitellusta kolmisen varttia myöhemmin? (tiedoissa "veturipula" ja "veturin odotus junaan"). Roi:ssa enää puolisen tuntia "hitaassa", ilman ongelmia perillä varmaankin aikataulun mukaan. | ||||
|
|
11.04.2017 23:59 | Robert Sand | ||
| Ovi on varmasti siirretty hallien ahtauden vuoksi. Monessa paikassa on vain sen verran tilaa että veturi/vaunut juuri ja juuri mahtuu. | ||||
|
|
11.04.2017 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Railship GmbH, Hanko. | ||||
|
|
11.04.2017 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Julius hyvä, muutappa tuo Malmin muoto Malmilla - EI Malmissa. Eräs Malmin asukki hermostui täysin valitsemaasi sanamuotoon! | ||||