Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 13.04.2017 16:50 Jouni Hytönen  
  Papukaijamerkki siitä, että on jaksanut työstää joka paikkakunnalle päin honkia olevan taivutusasun. Vai löytyykö tällainen huumorilista valmiina jostain päin nettiä?
kuva 13.04.2017 16:48 Jouni Hytönen  
  Tästä kuvasta hyvin näkyy, mikä merkitys olisi sillä, että kaikki kertaalleen kunnostettu kalusto saataisiin säilöön sisätiloihin. 4020 on kunnostettu ilmeisesti jo 80-luvun lopulla Turun konepajassa, eikä liene edelleenkään mitään tarvetta sitä työtä paikkailla.
kuva 13.04.2017 16:47 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä on nyt Mikolta joku pääsiäisjäynä ;o}
kuva 13.04.2017 16:45 Juhani Pirttilahti  
  Ei kukaan kyllä ikinä sanonut, että Perniöllä.
kuva 13.04.2017 16:43 Juhani Pirttilahti  
  Päämoottori?
kuva 13.04.2017 15:34 Jussi Liimatta  
  Vastaus PPP:lle, https://vaunut.org/kuva/118281 .
kuva 13.04.2017 15:16 Mikko Herpman  
  Lieneeköhän tämä kokeilua miten vaikuttaa, kuvien mukaan ainakaan 101 koneessa ei näyttäisi näitä suojia olevan.

Mikähän komponentti on tuolla alla mitä suojataan, tuskin kovin kriittistä kun ei ole heti kaikkiin koneisiin tuota laitettu.
kuva 13.04.2017 13:50 Markku Knuutti  
  Khyyl mun tarvittee melekeen paikallisena Seinäjoki korjata muatoon ÄÄS :)
kuva 13.04.2017 13:45 Heikki Kannosto  
  Olen käynyt Kauniaisella ja hangonnut heiniä Viinijärvessä mutta Joe voi minun puolestani pitää suunsa.
kuva 13.04.2017 13:45 Kari Haapakangas  
  Mikko, onko tuo jokin "ei näin" -lista, koskapa itse taivuttaisin jokseenkin kaikki juurikin toisin.
kuva 13.04.2017 13:21 Mikko Nyman  
  Mikäli paikkojen ja paikkakuntien sijamuodot aiheuttavat tenkkapoota, tässä tällainen muistilista:
--
Anjalankoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009
Aura : -lla
Espoo : -lla, -seen, ruots. Esbo
Haapajärvi : -järvessä
Halikko : Halikolla, lakkautettu 1.1.2009
Hankasalmi : -salmessa
Hanko : Hangolla, ruots. Hangö
Helsinki : Helsingillä, ruots. Helsingfors
Heinävesi : -vedessä
Humppila : -lla
Hyvinkää : -ssä, ruots. Hyvinge
Hyrynsalmi : -salmessa
Hämeenlinna : -lla, ruots. Tavastehus
Imatra : Imatrassa
Isokyrö : Isollakyrössä, ruots. Storkyro
Jalasjärvi : -järvessä, lakkautettu 1.1.2016
Joensuu : -lla
Joutseno : -lla
Juupajoki : -joessa
Jyväskylä : -llä
Jämsä : -llä
Jämsänkoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009
Järvenpää : -llä, ruots. Träskända
Kajaani : -lla, ruots. Kajana
Karjaa : -ssa, ruots. Karis
Karkkila : -lla, ruots. Högfors
Kauhava : -ssa
Kauniainen : Kauniaisilla, ruots. Grankulla
Kemi : Kemillä
Kemijärvi : -järvessä
Kerava : -ssa, ruots. Kervo
Kokkola : -lla, ruots. Karleby
Kolari : -lla
Kotka : -lla
Kouvola : -lla
Kuopio : -lla
Lahti : Lahessa, ruots. Lahis
Lapua : -ssa, ruots. Lappo
Lieto : Liedolla, ruots. Lundo
Lieksa : -lla
Lohja : -ssa, ruots. Lojo
Mikkeli : -llä, ruots. S:t Michel
Mänttä-Vilppula : -lla
Orivesi : -vedessä
Oulu : -lla, ruots. Uleåborg
Paimio : -lla, ruots. Pemar
Parkano : -lla
Pello : -lla
Perniö : -llä, ruots. Bjärnå. Lakkautettu 1.1.2009
Pohja : -lla, ruots. Pojo. Lakkautettu 1.1.2009
Pori : -lla, ruots. Björneborg
Porvoo : -lla, ruots. Borgå
Rauma : -ssa, ruots. Raumo
Rovaniemi : -niemessä, saameksi Roavenjarga
Salo : -lla
Seinäjoki : -joessa
Sipoo : -lla, -lle, ruots. Sibbo
Siuntio : -lla, ruots. Sjundeå
Suonenjoki : -joessa
Tervola : -lla
Toijala : -lla, lakkautettu 1.1.2007.
Urjala : -lla
Utajärvi : -järvessä
Vaasa : -lla, ruots. Vasa
Valkeakoski : -koskessa
Vantaa : -ssa, ruots. Vanda
Virrat : Virroissa
Äänekoski : -koskessa
kuva 13.04.2017 13:15 Eljas Pölhö  
  Lisäsin arkistosivulleni "1966.01-04 Dm8 kovana talvena Helsingissä". Siinä on Dm8-moottorivaunujen tulopäivät Pasilaan 1964-65, kuukausittaiset moottorivaunukohtaiset kilometrit 12/65-4/66 (kilometreistä näkee, että ”sekaparit” olivat sääntö eikä poikkeus) ja seisonta-ajat helmikuu-huhtikuu 1966. Korjasin myös Dm9 tiedostonimen alkamaan 1965.10 (sisältö on muuttumaton). http://rautatiearkisto.info/epolho/
kuva 13.04.2017 13:04 Tuukka Ryyppö  
  Näyttää samalta kuin Alvia-junat. Ne ovat varsin erikoisia epeleitä: Pysähtyvät esim. 8800 asukkaan Bembibressä ja 2700 asukkaan Torre del Bierzossa ja toisaalta kykenevät ajamaan suurnopeusrataa GPS:ni mukaan 258 km/h. Ja tosiaan vaihtamaan raideleveyttä lennossa, jos tarvetta tulee. Oma junamme noukki meidät kyytiinsä tuolta pienestä Bembibrestä, pysähdellen taajamajunan tapaan pienillä paikkakunnilla ja kuljettaen ehkä yhteensä kahtakymmentä matkustajaa. Vuoristossa mutkitellen, välillä tunnelissä 360° mutkan tehden, 60-90 km/h kulkien. Leonissa juna täyttyi lähes täyteen ja vauhtia tuli kaikessa hiljaisuudessa pikajunaksi muuntuneelle junallemme rutkasti lisää, mentiin n. 150 km/h. Sitten vähän ennen Zaragozaa kuului lattian alta useampi erikoinen kolahdus ja ikkunasta ulos katsoessani huomasin junamme juuri poistuvan jonkinlaisesta peltihallista. Epäilykseni heräsivät ja katsoessani ajolankojen kiinnityksiä, huomasin kääntöorsien olevan Suomesta tuttua muotoa. Kyllä, suurnopeusradalla oltiin, eli taas oli koettu muodonmuutos. Kolahdukset olivat tulleet raideleveyden muuttamisesta. Ja sitten mentiinkin kovaa. Viimeiset 250 km Barcelonaan veivät osapuilleen saman ajan kuin ensimmäiset 70 km.
kuva 12.04.2017 23:16 Julius Ylitalo  
  Parkano on rauhallinen ja viihtyisä.
Ilta on kiva ja miellyttävä.
kuva 12.04.2017 23:15 Juba Mäkinen  
  Lokomon tehtaan valmistusnumero 666.
kuva 12.04.2017 23:14 Tuomo Ala-Keturi  
  Valmistenumero on tällä koneella: 666. https://vaunut.org/kuva/110058?tt=1&i1=Dv12&i2=2753
kuva 12.04.2017 23:12 Julius Ylitalo  
  Harvoin tulee käytyä Vantaan asemilla, joten oli hyvä saada tieto siitä että miten se kirjoitetaan. Kiitos Jorma kun autoit.
kuva 12.04.2017 22:59 Julius Ylitalo  
  Malmilla voisi kaukojunat pysähtyä. Siellä on ainakin yksi pitkä laituri ja hyvä taukopaikka (olin ensin ehkä epävarma, että miten se kirjoitetaan.) Ja anteeksi, että se loukkasi vaikka en tarkoittanut pahalla.
Nyt se on korjattu muotoon Malmilla.
kuva 12.04.2017 22:50 Tero Korkeakoski  
  Pedon merkkiä?
kuva 12.04.2017 22:03 Petri Soronen  
  Työnantaja vaihtui niin ei tule suunnalla pyörittyä. Katsotaas jos pääsisi keväämmällä/kesällä pyörähtämään.
kuva 12.04.2017 21:32 Jimi Lappalainen  
  Ja edelleen...
kuva 12.04.2017 21:28 Esa J. Rintamäki  
  Ja SLM 1982:sta kopioituna tekniset tiedot: pyörästöjärjestys 1'D + D + D1', teho 6 x 1 200 = 7 200 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJD 137, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto kytkintangoilla, pituus puskimenpäitse 35 250 mm, pyörästön pituus 31 520 mm, vetopyörän halkaisija 1 530 mm, juoksupyörän halkaisija 990 mm, paino työkunnossa 273,2 tonnia, kitkapaino 240,0 tonnia, suurin akselipaino 20 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 940 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1960 - 1970, yllä mainittu teho on tuntiteho nopeudella 57,3 km/t, joissakin Dm3-vetureissa on SA-3 automaattikytkin ja SAB-pyörät, edelleen joissakin vetureissa on sähköjarru. Sarja oli vuonna 1981 sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin Kiirunan varikolle, käyttö malmijunien vetoon rataosilla Svappavaara/Kiiruna - Narvik ja Koskullskulle - Jällivaara - Kiiruna. Sarjan on valmistanut yhteistyönä ASEA, Vagn och Maskinfabriken i Falun, Nohab ja Motala Verkstad AB.
kuva 12.04.2017 21:27 Erkki Nuutio  
  Ehkä tähän sopii liittää Lars Sivenin muistelus tämänkin vaunun rakentajista (Sisupussi 1976):
------
1954 alkoi Karjaan koriosastolla uusi ajanjakso teräskoristen raitiovaunujen valmistuksen myötä. Yli 10 vuotta oli Karjaalla tehty linja-autoja ja raitiovaunuja, mutta korimateriaali oli ollut puuta ja peltiä.
Ongelmaksi tuli miten puusepät ja kirvesmiehet voisivat rakentaa teräksisiä raitiovaunuja.
Ongelman ratkaisi koriosaston silloinen voimamies, ins. Wolfgang Emmerich. Kun saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitaitoa tarvetta vastaavaksi, me kaikki luotimme häneen kuin pojat isäänsä.
Teräsraitiovaunut rakennettiin ja ne valmistuivat määräajassa meidän ylpeydeksi ja HKL:n iloksi.

Eräs toinen Emmerichin suuri suunnitelma olisi voinut mullistaa koko tuotannon, sopimus Auto-Unionin kanssa pakettiautojen kokoonpanosta. Noin 20 auton koe-erä tehtiinkin, mutta sitten suunnitelma jostain syystä raukesi ja suuret kalliit kokoonpanojigit, jotka olivat tulleet Saksasta, lähetettiin täältä Etelä-Amerikkaan.

Toinenkin suunnitelma meni osittain Emmerichin vaikutuksesta pieleen, nimittäin myymäläautojen valmistus. Myyntihinta oli laskettu niin alhaiseksi, että laatu joutui kärsimään, ja niin sekin artikkeli lopetettiin. Pian tämän jälkeen myös Emmerich lähti talosta. Koriosasto jäi moneksi vuodeksi polkemaan paikoilleen, kunnes 60-luvun alku toi nykyisen tuotantomme, kuorma-autojen ohjaamot. --------

Kiskokaluston pääsuunnittelija Sisulla oli teknikko Tauno Jäkkä (älkää nykytohtorit ja -maisterit aliarvioiko teknikkojen merkitystä). Lienee siis paljolta hänen kynänjälkeään Ratti- ja Keppi-Kariakin.
Kynänjälki oli niin hallittu, että kilpailija Valmet omaksui sen paljolta valmistamiinsa vaunuihin (lisenssillä vai ilman?).

Kirjassa Olli Blomberg: Suomalaista Sisua vuodesta 1931 (2006, 454s.) on runsaasti kuvia ja asiaa Sisun raitiovaunuista j muusta kiskokalustosta. Sivuilla 158/9 on pari valmistuskuvaa, toisessa epäilemättä Wolfgang Emmerich 32 työntekijän ja työjohtajan seurassa Ratti-Karian raakakorin edustalla.
kuva 12.04.2017 21:10 Toni Lassila  
  Sr1 3040:lta näyttäisi tuo Kaalihäkki.
kuva 12.04.2017 21:10 Panu Breilin  
  Pasi: Julkisrauhan suojaamista alueista kuten aidatuista tehdasalueista on ihan luvallista ottaa kuvia alueen ulkopuolelta. Se luvallisuus ei myöskään ole sidoksissa siihen, onko kameran ja aidan välillä etäisyyttä esim. 1 cm, 100 m vai 1 km. Poikkeuksena on vaan se, mitä sanotaan rikoslain pykälässä salakatselusta, eli julkisrauhan suojaamalla alueella (aidattu tehtaan piha, tehdasrakennus tms.) oleskelevaa henkilöä ei saa kuvata siten, että tämän yksityisyys vaarantuu.
kuva 12.04.2017 21:00 Panu Breilin  
  Sitä ei lasketa peräyttämiseksi jos junan perässä on tähystäjä.
kuva 12.04.2017 20:58 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi on ASEA:n valmistama vuonna 1981.
kuva 12.04.2017 20:52 Mikko Nyman  
  Antti: se tuottaa energiaa jarrutuksessa, ei käytä sitä. Tai no, eihän energian määrä mihinkään tässä maailmankaikkeudessa lisäänny tai vähene, se muuttaa vain muotoaan, kuten tässä tapauksessa liike-energia muuttuu sähköenergiaksi.
kuva 12.04.2017 20:36 Riku Outinen  
  Tässä on kiva kuva!
kuva 12.04.2017 20:16  
  Mihin tuo noin paljon käyttää energiaa jarrutuksen aikana?
kuva 12.04.2017 19:29 Juhana Nordlund  
  Nyt näkyy raidettakin ainakin pääradan puoleisella osalla (tunnelin suhteen).
kuva 12.04.2017 19:01 Heikki Kannosto  
  Sortavala sopisi siihen isoon pienoisrautatiehuoneeseen jota minulla(kaan) ei vielä(kään) ole.
kuva 12.04.2017 16:21 Harri Junttila  
  Mielenkiintoista että peräytetään matkustajat kyydissä. Liekkö joku poikkeuslupa saatu siihen.
kuva 12.04.2017 15:55 Teppo Niemi  
  Olikohan tuossa vielä lisäksi silloisen Helsingin Länsisataman suunnan tulo-opastimen (yksisiipinen semafoori Annankadun kieppeillä) asetus.

PRK-laiset muistavat tuon raiteen....
kuva 12.04.2017 15:51 Henrik Hietala  
  Ja tuon manööverin takia 27 jää aina muutamia minuutteja myöhään, mutta näyttää saavan aikataulun yleensä kiinni ainakin Kemin jälkeen :)
kuva 12.04.2017 15:32 Mikko Herpman  
  Onko tuossa joku suoritus satamaradalle? Eli avataan portit ja annetaan luvat? Sekä toki veivataan pyörätien/tien puomit alas.
kuva 12.04.2017 15:22 Mikko Herpman  
  Mitä on meillä rassattu vanhoja sähköjä/johtoja. Useimmat ovat erittäin laadukasta tavaraa. Eli jopa eristeet vielä kutakuinkin notkeaa ja kohtuullinen käsittely on täysin mahdollista.

Toki rautaiset putket saattavat ruostua ja sehän voi toki lähteä liikkeelle, eli saattaisi olla jonkinsorttinen ongelma. Puhaltamalla toki enimmät ehkä lähtisi liikkeelle, loput hiput jäisi suodattimiin myöhemmin. Kupariset lämmitysputket ehkei mene juuri miksikään, huuhtelulla varmaan käyttökelpoisia..
kuva 12.04.2017 15:18 Kari Haapakangas  
  Tulee tosin mieleen Schindlerin lista...
kuva 12.04.2017 14:45 Jouni Hytönen  
  Onkohan yli 30 vuotta metsässä seisseen vaunun sähköihin tai paineilmalaitteisiin muutenkaan luottamista? Koko ajan liikkeellä olleiden museovaunujen osalta lienee eri tilanne, ne ovat tapansa vuosien varrella näyttäneet ja jotain kenties on jouduttu niihinkin uusimaan matkan varrella.
kuva 12.04.2017 14:43 Heikki Jalonen  
  Idea on hyvä. Sama periaatehan oli käytössä jo höyryvedon aikoina ns. säästöpalkkion muodossa.
kuva 12.04.2017 13:54 Mikko Herpman  
  Tässähän olisi mainio vihreä porkkana kuljettajille. Mitä enemmän tuotat saat vähän lisää liksaa.. Toki kiireisillä ja kevyillä matkustajajunilla ei varmaan pysty paljoa pihistelemään. Mutta raskailla tavarajunilla Sr2/Sr3 vetopeleillä onnistuisi.
kuva 12.04.2017 13:35 Kimmo T. Lumirae  
  Mukava lueskella näitä teknisiä tietoja, kertaus on kaikkien opintojen äiti ja lisäksi tulee tehtyä havaintoja asioista, joita aiemmin ei huomannut.

Tässä veturissa on siis suomalaisen Lätän moottoria vastaava kone, Scania D812. 165 hv / 2000 rpm (Lätässä 177/180 hv 2000/2300 rpm)
kuva 12.04.2017 12:57 Mikko Herpman  
  Korin osalta varmasti hyvä aihio. Miten lie, oliko sisällä säilynyt tekniikkaa lainkaan, johdotuksia, paineilma-/vesiletkuja/-putkia?
Jos kaikki nämä pitää värkkäillä/rakennella uusiksi/siirtää puretusta ttv:stä, on melkoisen iso homma. Ja toki alustaan kaikki tekniikka..
Toki Porhalaiset ovat tehneet isoja hommia ja korjauksia, kuten 4204:n palovaurion korjaus, mutta tämä painii vielä eri kokoluokassa.
Mielenkiintoista olisi toki saada pientä väliaikainfoa, miten on projekti edennyt.
kuva 12.04.2017 12:44 Jimi Lappalainen  
  Värilliset seislevyt ovat mainio oivallus! :)
kuva 12.04.2017 12:43 Rainer Silfverberg  
  Onko se siis ollut normaaliraiteinen alunperin?
kuva 12.04.2017 11:57 Jouni Hytönen  
  Tämähän näyttää pintapuolisesti hyvältä, lasit ovat ehjät eikä vettä liene päässyt ainakaan sitä kautta korin sisään. Ei ole tosiaan paljon kuulunut väliaikatietoja tästä projektista.
kuva 12.04.2017 06:00 Tommi K Hakala  
  https://www.vaunut.org/kuva/22578 Jorman vinkistä vaari, tuossapa veturi entisessä elämässään?
kuva 12.04.2017 00:47 Jorma Toivonen  
  Mielestäni Tonilta erittäin onnistunut kuva (huomioni kiinnittyi erityisesti kuutamoon, kirkon ristiin ja ympäristöön). Vaikeuksia lähdössä (?), Patokankaalta lähtö ennalta suunnitellusta kolmisen varttia myöhemmin? (tiedoissa "veturipula" ja "veturin odotus junaan"). Roi:ssa enää puolisen tuntia "hitaassa", ilman ongelmia perillä varmaankin aikataulun mukaan.
kuva 11.04.2017 23:59 Robert Sand  
  Ovi on varmasti siirretty hallien ahtauden vuoksi. Monessa paikassa on vain sen verran tilaa että veturi/vaunut juuri ja juuri mahtuu.
kuva 11.04.2017 23:47 Jorma Rauhala  
  Railship GmbH, Hanko.
kuva 11.04.2017 23:33 Jorma Toivonen  
  Julius hyvä, muutappa tuo Malmin muoto Malmilla - EI Malmissa. Eräs Malmin asukki hermostui täysin valitsemaasi sanamuotoon!