|
|
18.03.2017 15:18 | Timo Salminen | ||
| Ai ai, ei saa istua laiturin reunalla. Juna voi tulla. ;) Vakavasti puhuttuna, onpa hieno kuva, täynnä mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia yksityiskohtia riukuaidasta taloon ja sen osaksi päreistä, osaksi jostakin muusta tehtyyn kattoon. Oliko muuten tavanomaista, että nimikilvissä oli isojen I-kirjainten päällä pisteet? | ||||
|
|
18.03.2017 14:41 | Jouni Halinen | ||
| Herralla siistit "releet" keltaiset sukat ja valkoinen kravatti, tätä kuvaa ei saa näyttää L Airistolle. | ||||
|
|
18.03.2017 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkalan vuokra-aika näkyy vieläkin esimerkiksi Kirkkonummen rakennuskannassa. Siellä kun jäi sodanjälkeinen rakennusbuumi kokematta, niin kanta käsittää vain hirveän vanhaa (aatteen miehen aikaansaannoksista huolimatta) ja hirveän modernia., piirre jota ei juuri muualla näy.("Hirveän"-sanan käyttö on asian kuvaamisen tehostamista.) | ||||
|
|
18.03.2017 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Eikä ko. kulkuväylä (Mechelink.) ole katu vaan ranta (Hietalahdenr.). Katu päättyy noin 100 metriä kuvaajan selän takana. | ||||
|
|
18.03.2017 14:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä on hieman myöhäinen vastaus edellisen kommentin kysymykseen. Kirjasta Pasilan konepaja 1903-2003 kirj. Jouni Eerola , löytyy sivulta 341 taulukko 10, josta joitakin poimintoja: (taulukon otsakkeena on Pasilan konepajan vuosina 1961-1995 rakennetut henkilö- ja tavaravaunut) Vuonna 1963 uusia 6, muut. (muutettuja) 23, 1964 uusia 26. Edelleen kiivaimpia rakennusvuosia olivat 1968 uusia 29, 1970 uusia 26, 1974 uusia 25, 1979 uusia 35, 1980 uusia 41, 1981 uusia 38, 1982 uusia 54, 1983 uusia 39, 1984 uusia 33, 1985 uusia 31, 1986 uusia 40. Muina vuosina (luettelo käsittää siis vuodet 1961-1995) uusien henkilövaunujen rakennusmäärät olivat pienempiä. Eri vaunutyyppejä ei tässä eroteltu. Tavaravaunujen osalta mainittakoon huippuvuodeksi 1961, jolloin valmistui 1320 kpl. Henkilövaunujen muutöstöitä tehtiin eniten 1967: 34 kpl. Saman kirjan mukaan teräsrakenteisten matkustajavaunujen valmistus alkoi 1964 (Eit, CEit). Sinisten vaunujen tuotanto jatkui vuoteen 1986 asti vaunujen peruskonstruktion ja ulkoasun säilyessä tehdyistä teknisistä ym. parannuksista huolimatta muuttumattomana (sanoo sama kirja). Sinisiä kaukoliikenteen vaunuja valmistui kaikkiaan 585 kpl, lähiliikenteen Eil- ja Eilf-vaunuja valmistui kaikkiaan 67 kpl. Pasilan konepajan kuudessadas teräsvaunu valmistui helmikuussa 1986. Mainittakoon että 1980-luvun tuotantomäärien kasvu verrattuna aiempiin johtui toisen tuotantolinjan perustamisesta. Tarvetta oli koska vaunuja tarvittiin PALJON. Tämä kaikki siis mainitun kirjan mukaan. Suosittelen sen hankkimista sillä se sisältää paljon tiedon kultajyväsiä. |
||||
|
|
18.03.2017 14:05 | Heikki Kannosto | ||
| Ja urakointiliike Purku & Särky sekä sivurakennukseen Oortin pilvipalvelu ja Kuiperin vyöpaja. | ||||
|
|
18.03.2017 13:54 | Jouni Halinen | ||
| Sen verran vielä Tabesta, että hän oli 50/60 luvulla sellainen superjulkkis Suomessa, että siitä on ”oksat pois”. Eikä meno pysähtynyt Jenkeissä. Sai mm. ko. Corvetteen kuvernööri R Reaganilta http://static.iltalehti.fi/autot/corvette3MN_au.jpg erikoiskilvet ”RAKAS” (eivät olleet silloin Californiassa sallittuja) http://kuvapilvi.fi/finnshark/Qn2.jpg Elävässä arkistossa on myös hänen tyttärensä haastattelu (2006), jossa hän kertoo että Tabe oli ”puheissa” presidenttiehdokas Robert Kennedyn https://a2-images.myspacecdn.com/images02/110/7e863f75222e4fed831d40ddcdef98d9/full.jpg kanssa päivää ennen kuin hänet murhattiin (1968). Puhuttiin että hänellä oli myös ”sutinaa” Urkin kanssa. Tabe oli myös Jenkeissä arvostettu valokuvaaja. Joku toimittaja pyysi häneltä kerran haastattelua liittyen hänen salarakkaihiinsa, johon hän totesi, että kaikki minun rakkaani ovat olleet julkisia, joista suhteista olen suoraselkäisesti vastuun kantanut, ehkä Urkki pois lukien, syyt olivat varmaan Ns. "yleiset". Nuorempi väki ei varmaan tiedä mitä mitä olivat ns. "yleiset syyt (1944-1991), liittyvät osin tähän niin nykyjäänkin "ystävällismieliseen naapurivaltioon" Edellinen liittyy siihen, että 60 luvulla oli kaksi lehteä, joista toinen (Madame 1962-1965) kirjoitti juttuja vain Tabesta (hän taisi omistaa lehden), ja toinen (Jallu, ei ollut silloin varsinainen pornolehti) kirjoitti hänestä paljon juttuja, ja kerrotaan että hän oli tehnyt kustantajan kanssa sopimuksen, että hän saa 5 % lehden myyntituloista, jotka olivat aika huomattavat. Tässä vielä kuva Vetestä Suomikilvillä http://kuvapilvi.fi/finnshark/QDI.jpg |
||||
|
|
18.03.2017 13:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä ko. alus ole laiva vaan lautta... | ||||
|
|
18.03.2017 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 löytyy myös kitarasointuluettelosta. Yhtä sormea siirtämällä saadaan Dm6, eli Deemollikuutonen. | ||||
|
|
18.03.2017 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsinlätissä ei ollut etupäänmerkkejä. | ||||
|
|
18.03.2017 13:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja seinustalle seisomaan C. Itäpuu... | ||||
|
|
18.03.2017 13:06 | Ossi Rosten | ||
| Tuota Kemijuttua mietittiin kun taksia tilailtiin Kostamuksesta Kemiin. Kaveri alko miettimään matkalla ko liftattiiin Kajaanista Kostamukseen jotta ymmärsiköhän se taksikuski jotta kumpaan Kemiin me ollaan menossa :D Anyway, ihan oikeaan päädyttiin... | ||||
|
|
18.03.2017 12:59 | Ossi Rosten | ||
| Se on juu pieni kaupunki Vienanmeren rannalla siellä Vennäällä. Aika köhän oloinen paikka, jos turistin silmin kuvailee. Tosin siinä kaupungilla tullu tuntiakaan vietettyä kun satamassa (10km päässä) yövyttiin. | ||||
|
|
18.03.2017 12:47 | Heikki Kannosto | ||
| Pienoisrautatieläinen tuntee outoa kutinaa hyppysissään. Tämä olisi oivallinen pytinki istutettavaksi puolikkaana peräseinälle - viereinen raide voisi kuulua vaikka puutavaraliike L. Ahopuulle. | ||||
|
|
18.03.2017 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Uralin bensakoneen 180 hummaa vastaa 25 hevon litratehoa, mikä on kyllä ollut alhainen jo 1960-luvulla. Jenkkikoneissahan on perinteisesti ollut useita viritysasteita, hinnat alkaen -mallissa viritysaste ja teho ovat olleet alhaiset, mutta sama moottorilohko on toiminut tiukemmin viritettynä kärkimalleissa. Oma lukunsa ovat selvästi nämä 1970-luvun lopun öljykriisin jälkeiset mallit, joissa tehot kuristettiin aivan minimiin. | ||||
|
|
18.03.2017 12:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuollainen noin 30 hevosvoimaa litralle ei ole mikään älyttömän alhainen viritysaste, vaikkei Kuplaa, noin mainittu 30 hv/l laskettaisikaan. 40-45 hv/l oli kelpo arvo 1960-luvun eurooppalaiselle perheautolle vielä pitkään 70-luvulle ja konehan kiersi 5000 rpm. 50 hv/l oli puolestaan mitä tavallisin 70-80-luvun autojen viritysaste ja jos samalla luvulla lasketaan tuon 350 cid -veekasikon teho niin se on noin 280 hv DIN. Eli tämä on vielä varsin tavanomainen viritysaste, kun kerran tilavuutta on noin älyttömästi. | ||||
|
|
18.03.2017 12:20 | Mikko Otava | ||
| Kaapelinäyttö käynnissä. | ||||
|
|
18.03.2017 12:04 | Mika Hakala | ||
| Onko Kemi näin ollakseen "venäläinen kaupunki" vaiko jotain tiettyä aluetta karjalan tavoin? Jäkimmäiselle puolestaan puhuisi Kemi, Kemijärvi ja sitten tämä itselleni uusin, eli "Vienan Kemi"... | ||||
|
|
18.03.2017 11:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| CIE:n väriavaruus CIELAB on ehkä paras värimäärittelyyn. Sitä käytetään teollisuudessa värieromittauksissa ja värin uudelleentuottamiseen. CIELAB-arvojen määrittämiseen löytyy suhteellisen edullisia mittalaitteita ja tuloksia voi verrata matemaattisesti muihin värinäytteisiin. | ||||
|
|
18.03.2017 11:30 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jos noita värejä ihmettelee tarkemmin, niin voi huomata ettei RAL-värit ole ihan samoja keskenään eri valmistajien tekemänä. | ||||
|
|
18.03.2017 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno, informatiivinen kuva. | ||||
|
|
18.03.2017 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Riku, kiitoksia tarkasta tunnistuksesta! Tukeuduin Markku Mäkipirtin kirjoihin tunnistuksessa ja nämä Markun kirjat eivät tunnista näitä DDR:n perua olevia ajoneuvoja, vaikka muu itäkalusto käydään kirjoissa pedantisti läpi. Minulle oli myös uusi tieto, että diesel-Uraleita on Suomessa käytössä. | ||||
|
|
18.03.2017 11:13 | Jouni Halinen | ||
| Vielä sen verran lisää, Vette oli aikoinaan "vallankumouksillinen" auto, siinä oli jo vuonna 195(x) lasikuitukori (siitä keveys,) duunikaveri Xeroksilta tilasi sellaisen korin jenkeistä 80 luvulla rakentamaansa "raatoon", kuvissa se näytti hyvältä, mutta oli lopulta täysi romu. Sitä sitten korjattiin suurella rahalla (lasikuitutyö/jossain venefirmassa?) Suomessa ja lopputulos ei ollut hyvä. En tiedä auton historiaa sen jälkeen, se oli 70 luvun mallia. | ||||
|
|
18.03.2017 10:57 | Joni Lahti | ||
| Suomessa rautateillä siirryttiin 24-tunnin aikajärjestelmään vuonna 1928, jolloin siirryttiin ilmaisusta klo 3 i.p. ilmaisuun klo 15. Kokeiltiin myös 24 jakoista kellotaulua, mutta se ei sakaannusten takia toiminut. Kompromissina tehtiin asemille kellotauluja, jossa oli sekä 12-tunnin järjestelmä sekä numeroiden viereen laitettiin muistukseksi 24-tunnin merkinnät. Mutta pitkään ja vielä nytyisinkin lähteen pohjalaisten mielestä kahren juna jne. | ||||
|
|
18.03.2017 10:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Lastaajien takana näyttää olevan T4520 (Vtadit) ja sitten T2728 jossa oli konepajan palautuksia. Yksi Fakks-vaunu näytti siinä jopa olevan, mutta en ehtinyt nähdä tarkemmin. Pressuvaunut todennäköisesti menivät Uimaharjuun T4733:ssa. | ||||
|
|
18.03.2017 10:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Ihmetellä täytyy että Nissanin mallistossa on ollut vielä 2009 noin asiallisen näköinen menopeli niiden sulaneiden suklaapatukoiden seassa. | ||||
|
|
18.03.2017 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastaava värimäärittelyongelma tunnetaan varsin hyvin myös lentokonepienoismallirakentajien keskuudessa. Samanlaista parranpärinää käydään RAL-, FS-, RLM-väreistä ym. | ||||
|
|
18.03.2017 01:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Iicee 350:kin aiheutti aikanaan valitusvirsien veisaamista... | ||||
|
|
18.03.2017 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Upolahdessa oli aikoinaan myös VR:n virkamies runsaan tavaraliikenteen vuoksi, kirjurina. Asiasta kertoi lähes kivikaudenaikainen Käskylehti. | ||||
|
|
18.03.2017 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viheltimet sojottivat eteenpäin. Takuuvarma tapa aiheuttaa vissloille käheyttä lumen tukkimana. | ||||
|
|
18.03.2017 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienosto poltti amerikkalaisia filtterisavukkeita, Kent, Camel, Chesterfield jne. Rahvas tyytyi Duunariin, Klubi 77:een ja järvinorttiin... | ||||
|
|
18.03.2017 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö koulun fysiikantunneilla opetettu että lepokitka on suurempi kuin liikekitka? | ||||
|
|
18.03.2017 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Leppävaarassa oli talvella 1985 käytössä pystyuunit. Melko pian sen jälkeen lämmitys muutetiin sähköiseksi. | ||||
|
|
18.03.2017 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä televisio-ohjelmassa vähän aikaa sitten kerrottiin suomalaisten turismista Neuvostoliittoon. Rahan vaihdossa paikallisten katujobbarien kanssa saattoi käydä niinkin että Suomen markkoja rehvastellen vaihdettaessa saikin paksun nipun jugoslavialaisia seteleitä, joissa oli sankarillinen sotilaan kuva ja kyrillisiä kirjaimia. Jugoslaviassa tuolloin laukkasi kauhea inflaatio, ja paksu nippu taisi olla vain parin dollarin arvoinen. Vielä kun lisätään suomalainen humalatila, jonka ansiosta valppaus kärsi, niin tällainen jobbarilta saatu mukaneuvostoliittolainen raha meni täydestä. Ohjelmassa haastateltu entinen ilonainen muisteli suomalaisia asiakkaitaan lämmöllä. Samoin miliisin edustaja kuvaili suomalaisia turisteja sanoilla: täydessä tuiskeessa, kun bussista ulos astuivat... | ||||
|
|
18.03.2017 00:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Joo. 76 kuulosti statuksensa puolesta paremmalta reitiltä, mutta pikakatsauksella eipä tuo 912:kaan miltään kinttupolulta vaikuta. Olen sen joskus itsekin ajanut etelään päin, mutta siitä on jo liikaa aikaa muistettavaksi. Vuokatti olisi lopullista määränpäätä hieman lähempänä mutta suunnanmuutos söisi sen edun. (Tämä siis vain spekulaationa, jos lastaus Vuokatissa onnistuisi helposti.) Löytyisipä Fenniarailille jotain kuljetettava myös Heinola-Loviisa välille ja vaikkapa Jyväskylä-Haapajärvi välille, tai Savonlinnaan, jne.. |
||||
|
|
18.03.2017 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi vesilasin käyttöesimerkki: GAS:n konepajan valimossa Mäntässä valumuottien osana käytettävien keernojen valmistukseen. Sitoi valuhiekkaa. | ||||
|
|
17.03.2017 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiellosta tuli mieleen amerikkalainen versio asiasta: Unintentional loitering prohibited. Millaista mahtaakaan olla Intentional Loitering? Vapaasti käännettynä: Asiaton vetelehtiminen kielletty, ja jälkimmäinen: Asiaa sisältävä vetelehtiminen. |
||||
|
|
17.03.2017 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty näköjään CNC-jyrsinkoneella, eikä valamalla. | ||||
|
|
17.03.2017 23:34 | Santeri Taskinen | ||
| On mukavaa, kun jaksat kuvailla monitoimiareenan ja kannen etenemistä. Olen itsekin kiinnostunut siitä. :) | ||||
|
|
17.03.2017 22:31 | Jouni Ijäs | ||
| Löytyisipä Fenniarailille jotain kuljetettavaa Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä välille. | ||||
|
|
17.03.2017 22:04 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hieno kuva ja tunnelma! | ||||
|
|
17.03.2017 20:54 | Tommi K Hakala | ||
| Koskahan rajantakaisia vaunuja nähdään sinikkojen kytkimissä? | ||||
|
|
17.03.2017 20:31 | Pasi Utriainen | ||
| Kiva juttu, että Fenniarailin toiminta alkaa vakiintua ja uusiakin kuljetuksia tulee takkuisen alkutaipaleen (Proxion Train) jälkeen. Kuhmosta on aika lailla sama matka Vartiukseen ja Vuokattiin, mutta jälkimmäisessä ei ole kunnollista lastauspaikkaa ja Vartius on ehkä logistisesti parempi paikka. |
||||
|
|
17.03.2017 20:28 | Ossi Rosten | ||
| Mitenkähän se työmaa järjestetään ajolankain ylle? Sitä miettiny. Paha vapaallakaan rullata jos paikaltaan joutuu lähtemään asemalta? | ||||
|
|
17.03.2017 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kymin kentällä on edelleenkin ilmailutoimintaa, purjelentoharrastajat vinttureineen. Myös siviili-ilmailu käyttää Kymin kenttää. Laskeutuipa sinne kerran 1990-luvulla ruotsalaisomistuksessa oleva North American P-51 Mustang "Gul Kalle", joka tankattuaan jatkoi matkaansa. Oli kuulemma saanut Venäjällä lentonäytöksessä esiintyessään väärän laatuista lentobensiiniä, siksi välilaskun tarve. Lisäksi jutusta koitui jälkiseuraamuksia lentäjälle. En muista oliko kyseessä luvaton laskeutuminen vastoin lentosuunnitelmaa mutta jotain juttua oli tullut. Kymin kenttä otettiin käyttöön 1944, koska lentoaika ja -matka Utista Kotkaa puolustamaan oli liian pitkä. Kymissä majaili Lentolaivue 33, joka lensi Messerschmitteillä. Mersujen peräsimiin maalattu varis-tunnus on yhä käytössä Kymin Lentokerhon purjekoneiden peräsimissä. Sodan jälkeen ilmavoimat poistui Kymistä, kuten yllä jo mainittiin. Utti oli sijoituspaikkana riittävä. | ||||
|
|
17.03.2017 19:44 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos Mikko! - Vasta Kansiareena tekeillä, ei vielä kuntaliitos : ) | ||||
|
|
17.03.2017 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin penkkien päällysteen värin olleen hieman tummempi ja punaisempi. Väri on jäänyt mieleen jo 1960-luvun alkupuolelta kun pienenä poikana matkustin äidin kanssa Vilppulasta Alavudelle. WC-tarvekin yllätti, mutta katsottuani kuinka rata vilisti putken alla, niin minua pelotti enkä uskaltanut käyttää käymälää helpotusta tuomaan. Eis-vaunuissa 22721 -22735 1970-luvulla oli päällyksen väri lämpimän ruskehtavan punaista, ei tuollaista kuin kuvassa. Kuvan mukainen istuinpäällys tuli käyttöön 1970-1980-lukujen vaihteen tienoilla. Samoihin aikoihin tuli käyttöön myös sininen ja vihreäkin päällyksen väri. | ||||
|
|
17.03.2017 19:42 | Mikko Herpman | ||
| Onko Toijalaa, tuo "ryssänkirkko" viittais Tampereeseen.. | ||||
|
|
17.03.2017 19:41 | Mikko Herpman | ||
| Tai sitten on usvadiesel tuolla ryskyn takana... ;) | ||||
|
|
17.03.2017 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sitten sievä kasvissyöjä tuo Pikkujumbo...! | ||||
|
|
17.03.2017 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerran 1970-luvun puolivälin tienoilla oli kuljettaja ja koneapulainen laiminlyöneet tähystyksen lievästi sanoen täydellisesti, toisin sanoen nukahtaneet. Juna oli ollut tietääksenii P51, tuloaika Vilppulaan klo 2.55, jossa kohtaus T6038:n kanssa. P51 oli mennyt pysähtymättä ohi Vilppulan ja suorittaja oli rientänyt konttoriinsa ja huudellut linjaradioon. Ennenkuin linjakohtaus ehti tapahtua, oli veturimiehistö sitten herännyt linjaradion meteliin ja ja tajuttuaan tilanteen peräyttäneet takaisin Vilppulaan. En tiedä kuinka sitten kävi, seurasiko sanktioita P51:n miehistölle, tapauksesta kerrottiin monessakin lehdessä. Veturina oli Huru 12. Oliko siinä minkälainen turvalaitejärjestely tuohon aikaan, voivat varmaankin vorgin asiantuntijat kertoa... Junan nopeudestakaan en osaa sanoa, luulisi Pollarinmäen hidastaneen P51:ää jonkin verran. | ||||