|
|
06.03.2017 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs mies sanoi joskus että ostaa aina Audin. Siinä kun on merkkinä neljä rinkulaa keulassa. Mies sanoi olleensa neljä kertaa naimisissa ja Audi muistuttaa neljine tunnusrenkaineen näistä parisuhteista... | ||||
|
|
06.03.2017 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä englantilaisvaihde kyydissä! Vaunun vakavuus lienee koetuksella tätä kuljetettaessa... | ||||
|
|
06.03.2017 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Ei aluskehystä, vaan se on säiliöineen kaikkineen itsekantavaa mallia. Säiliön ainevahvuus lienee vielä vahvempaa kuin pelkästään säiliökäytössä olevalla vastaavlla aluskehyksellä varustetulla mallilla. Lisäksi, ellei tarpeellista lujuutta saavuteta seostetulla teräksellä niin se tehdään ainevahvuutta kasvattamalla. Konstit on monet, sanoi pöytä kun kissalla emäntää pyyhki... | ||||
|
|
06.03.2017 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cadillacin vuosimalli lienee muistaakseni 1928. Jo silloin se kantoi vähän paremman väen auton leimaa... Ja mikäs oli kantaessa, kilpailijat olivat tuolloin melko vähissä. Mainittakoon nyt Packard ja Duesenberg esimerkiksi. Myöhemmin (muistaakseni 1930-luvun lopulla) tuli Fordin aladivisoona Lincoln. | ||||
|
|
06.03.2017 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kuvassa keltaisena näkyvä ulkoverkkoliitännän pistorasian kotelo kansineen on myös minun piirtämäni (Tku knp 1979). Ensimmäisenä se tuli käyttöön Ttv12:ssa joka valmistui konepajasta elokuussa 1979. Keltaisen värin standardimerkintä oli VRS 1111 IR. Pistorasian koteloa muutettiin isommaksi alkuperäisestä, jotta sinne olisi mahtunut nykymuotinen CEWE-liitin. | ||||
|
|
06.03.2017 01:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Haapamäen tarpeisiin Mäntän entinen lava olisi luullakseni ollut liian pieni, joten Minkiölle joskus rakennettava veturitalli tulisi tarvitsemaan sitä "kipeämmin". Porvoon lava Haapamäellä? Mitähän sillä olisi siellä tehty? Pekan tai Riston kääntäminen ko. lavalla olisi kuolleena syntynyt ajatus. Jolakulla taisi suhteellisuudentaju vippasta pahemman kerran... | ||||
|
|
06.03.2017 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEift on entinen CEit 2662, valmistunut joskus 1960-luvulla. | ||||
|
|
06.03.2017 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy vielä kampiasetinlaitteen vaijerikanavan puukannet. | ||||
|
|
06.03.2017 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa SIG-telit. Renessanssiajan Pot-vaunuissa (1980-luvulla rakennetuissa) oli Minden-Deutzit. | ||||
|
|
06.03.2017 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Niin Esa, tuo tarkoittamasi kytkin Ruotsin lätissä ei ollut ohjaamon takaseinällä, vaan ajopöydän jatkeella https://vaunut.org/kuva/52037 . | ||||
|
|
06.03.2017 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan asemat kilpailivat hyvin hoidetuilla asemapuistikoilla. Parhaimmin hoidetut saivat erityisen kunniakirjan odotushuoneen seinälle kaiken kansan ihailtavaksi. Tapio Keräsen kommenttia kompatakseni: "nyt on raiteet rullalla ja hukkakauraa kasvaa sillalla". (Freud, Marx, Engels ja Jung). | ||||
|
|
06.03.2017 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienee alkuperäinen, Oulun rautatien mallinen. Laajennettu sittemmin ja lisätty asemamiehen toimisto (?) jonka ikkuna näkyy kuvassa. Toimiston lämmitettävyydestä juoruaa savupiippu katolla. | ||||
|
|
06.03.2017 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kampiasetinlaitteen päälle asetetuilla laatikoilla (eri mallisilla) on ollut monta tehtävää. Jouni Hytösen vastauksesta selviää kuvan laatikon käyttö mutta esimerkiksi Vilppulan pohjoispään kampiasetinlaitteessa oli avainsalpalaite muistaakseni raiteen 5 poliisia varten. Joissakin kampilaitteissa on näkynyt vastaavalla paikalla valopääopastimien (molempien suuntien tulo-opastimet) ohjauspainikkeet, näin esimerkiksi Kymissä. | ||||
|
|
06.03.2017 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätässä näkyy olevan plumpsi eli päätetulppa paikallaan. Ruotsalaisissa lätissä (Y6 - Y8) välikaapeli korvattiin kytkimen päälle asennetulla sähkökytkinlaatikolla. Samoin tehtiin myös Suomessa, mutta se ei osoittautunut odotusten mukaiseksi. Lisäksi ruotsalaiset asensivat rälsbussiensa ohjaamoiden takaseinälle kytkimen, jolla saatiin loppuopastimiin valo ja jarrujärjestelmään sähköä, eli korvasi plumpsin. | ||||
|
|
06.03.2017 00:20 | Uwe Geuder | ||
| Totta. Keksijän sukunimi onkin Jakobs eikä Jakob. (Laitoin väärän muodon Googleen ja osumia tuli. Ei siltikään kaikkeen kannattaa uskoa, jota löytyy verkosta :) (Saksan yhdyssanassa se "s" voisi sekä olla sekä ns. sauma-s tai sitten ensimmäisen sanan osa. Sitä ei voi tietää, jos ei tunne ensimmäistä sanaa) https://de.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Jakobs |
||||
|
|
06.03.2017 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Salminen rakennettiin 1889 Oulun rautatien pysäkin piirustusten mukaiseksi. Oikean päädyn laajennus on myöhempää tekoa ja kuvasta näkyy kuinka se tehtiin alkuperäistä tyyliä noudattamalla. Radan puoleinen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikalla ja johti odotushuoneeseen. Asematalo ei ollut läpikuljettava. Oulun rautatien pysäkin mukaiset ikkunoiden alapuoliset peilikoristeet on joko jätetty rakennettaessa pois tai sitten ne on poistettu myöhemmin. | ||||
|
|
06.03.2017 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joku muistaakseni kysyi Haapamäen kolmioraiteesta. Erään VR:n kiertokirjeen mukaan se rakennettiin 1920, kun K3- (Tv1) ja K4- (Tv2) vetureilla alettiin liikennöidä Haapamäelle asti. Tuohon aikaan kyseiset veturit olivat liian pitkiä Haapamäen veturitallin kääntöpöydälle. Kolmioraide oli olemassa vielä vuonna 1975 ohi matkustaessani. Nykyinen kääntöpöytä lienee 1950-luvun aikana sijoitettu paikalleen. | ||||
|
|
05.03.2017 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos siinä jokin mainosväritteinen vaunu mukana. Hieman värikkäämpi kuin teinitytön uusin lanseeraus. | ||||
|
|
05.03.2017 23:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja reitin piti siirtyä alkamaan Nokialta. | ||||
|
|
05.03.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| :) | ||||
|
|
05.03.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Suomeksi Jakobsin teli. | ||||
|
|
05.03.2017 23:49 | Tommi K Hakala | ||
| Onhan tuota paljon pohdittu, siten että kaksiyksikköinen jakautuisi aina vilppulassa mänttään ja haapamäelle, mutta haaveiksi on jääneet. Viimeisin haapamäen radan henkilöliikenteen lopetusuhka hiljensi haaveet toistaiseksi. | ||||
|
|
05.03.2017 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko päättäjien tarkoitus tuottaa hallaa rautatielle niin paljon että koko homma loppuu? Sen jälkeen on varmasti helppoa leikkiä olevansa Very Big Boss ja särpiä konjakkia ravintolassa kravatti kaulassa. Mitään ei tarvitsisi enää tehdä suuren palkkansa eteen ja bonukset juoksee kuin Manulle illallinen. Mikä rooli on valtion omistajaohjauksella? Entä LVM? Eduskunta? (Älkää naurattako!) VR:hän on nykyisin osakeyhtiö, eikö vain? Oletteko koskaan kuullut oikean osakeyhtiön menettelevän toimialallaan samalla tavoin kuin VR? Miksi Turusta Helsinkiin matkustavan Liike-Miehen on katsottu tarpeeliseksi päästä Helsinkiin 80 sekuntia nopeammin lakkauttamalla karjaalaisten ja inkoolaisten valkokaulustyöläisten pääsy "vihreällä" kyydillä Helsinkiin tai Espooseen ottamaan orjan muoto päälleen työpaikalla? Oikeassa osakeyhtiössä väärän tai virheellisen päätöksen tehnyt johtaja palkitaan antamalla kenkää. Haukivuoren tapauksessa luin pysähdysten poistamisella saavutetun kokonaista kolme minuuttia kolmen tunnin matkalla. Mihin se käytetään se säästynyt kolme minuuttia? Onko VR:n mielestä junamatkustaminen sallittu vain kauniille ja rohkeille? Vanhukset ja muut reppanat ostakoon auton kun se korvaava liikenne ei kulje. Onko tämä nyt sitä ympäristön huomioon ottamista? Miksi tuon kuvan merkki on vinossa? Saanko fattasta fyrkkendaalia? Miksi minua janottaa? Miksi vesi on märkää? | ||||
|
|
05.03.2017 23:19 | Uwe Geuder | ||
| > USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, Nyt muistankin: Jakobin teli (Jakobsdrehgestell saksaksi) |
||||
|
|
05.03.2017 23:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Lue se nimikyltistä. | ||||
|
|
05.03.2017 22:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| Varmaan jäänne historiasta, jolloin savonradalla oli tarve kohtauttaa paljon junia. | ||||
|
|
05.03.2017 21:25 | Heikki Kannosto | ||
| Ain't necessarily so - minun ymmärtääkseni Sound Center oli ainoa jonka muistan ilmoittaneen asiasta sanallakaan. Kaikkien muiden juomavaunujen hinnat ovat tarkemmin muistellen aina olleet mukana listoissa ja kuvastoissa sekä ennen että jälkeen kyseenalaisen lain voimaanastumisen. | ||||
|
|
05.03.2017 21:15 | Heikki Kannosto | ||
| Vuonna 2047: onkos nämä niitä sinisiä vaunuja? | ||||
|
|
05.03.2017 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä lisäksi: mitä hyötyä VR:n on pitää yllä vihreää julkisuuskuvaansa maalaamalla vetureita ja vaunuja vihreiksi jos yksityiskohdat saavat olla rempallaan kuvan napapiirimerkin tavoin? Asiakkaat kuitenkin huomaavat kaiken, mikä ei ole kunnossa. Saattaisipa ulkomaalaisille olla elämys nähdä tämä merkki. Edelleen, kun VR jatkuvasti ampuu itseään jalkaan tekemällä nahkapäätöksiä, esimerkkeinä Haukivuori, Karjaan Y-junan lakkautus, "käyttäjäystävälliset" lipunmyyntiautomaatit sekä tavarakuljetusten ylihinnoittelu niin että tarvitsijat kääntyvät käyttämään halvempaa (?) kumipyöräkuljetusta. Mainittakoon vielä vikapäätös Savon radan makuuvaunuliikenteen lopettamisesta. Samalla kun annettin kuin tikkari kiukuttelevalle lapselle varhain pikkutunneilla lähtevä Pendolino Kajaanista etelään... Jälkiviisautena sanoisin vielä että Konginkankaan rekan lastina olleet paperirullat olisivat minun mielestäni kuuluneet VR:n rautatievaunuilla kuljetettavaksi. Taitaa olla niin että ainoa vihreys koko touhussa näkyy 200 euron seteleissä joilla maksetaan seteliselkärankaisille johtajille bonuksia... Minun mielestäni sillä helppoudella millä taitamattomia päätöksiä tehdään olsi myös helppoa tehdä rautatien käyttöä edistäviä päätöksiä niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä! Oli se vanhanakin aikana taitamatonta: esimerkiksi Turun suunnalta Paimiosta tuleva lättä saapui Turkuun noin viisi minuuttia ennen Helsinkiin lähtevän junan lähtöä. Lätän matkustajia riitti. Sitten joku pikkuhitleri määräsi aikataulunsuunnittelijoita myöhentämään lättää kymmenen minuuttia. Helsingin juna llähti viisi minuuttia ennen lätän saapumista. Laskettiin matkustajat. Yksi, kaksi ja kolme. Ei kannattanut. Tulos: lättävuoron lakkautus siitäkin huolimatta että mahdollisia tulijoita olsi sittenkin ollut. Tarinan lähde: Veturimies-lehti joskus kauan sitten. |
||||
|
|
05.03.2017 20:13 | Arto Papunen | ||
| Onko muuten jotain erityistä syytä kun Harjussa on noin paljon sivuraiteita? | ||||
|
|
05.03.2017 19:56 | Topi Pikkarainen | ||
| Veturi oli kyllä hyvinkin kiinni vaunuissa ja siirsi ne raiteelta toiselle. | ||||
|
|
05.03.2017 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikähän tämän aseman lennätinhuuto on? | ||||
|
|
05.03.2017 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Turun konepajalla Esslingen-vaunuja nimitettiin Eslinkereiksi ja vastaavasti Pasilan valmistamia teräsvaunuja paslinkereiksi. | ||||
|
|
05.03.2017 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs vek muisteli minulle että Riihimäen vesi oli huonoa. Lahden vesi taas laadultaan hyvää veturin kattilassa keitettäväksi. Niin Riksun miehistöt ottivat vettä mieluummin Lahdessa palatessaan Riihimäelle. Niin, eikös se Lahtelainen kolmannen veroluokan ohrajuoma tehty myös Lahden vedestä? | ||||
|
|
05.03.2017 19:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kumipyöräveturitraktori...? | ||||
|
|
05.03.2017 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyyliltään se on uusrenessanssia. Sen jälkeen tuli kansallisromantiikka ja sitten jugend. | ||||
|
|
05.03.2017 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taaskin kustannusvastaavuus nostaa rumaa päätään... | ||||
|
|
05.03.2017 18:57 | Ari Palin | ||
| Tällä kertaa ympäriajossa näemmä myös veturi pyörähti ympäri. | ||||
|
|
05.03.2017 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on SRHS:n 30-vuotisjuhlajuna jossa allekirjoittanut oli rahastajana. Reissu oli myös Englannissa kunnostettujen vaunujen ensiesiintyminen suomalaisessa maisemassa. | ||||
|
|
05.03.2017 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitamasta poistettiin miehitys ja opastinturvalaitteet (kampiasetinlaite myös) 3.6.1984. | ||||
|
|
05.03.2017 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan perusteella näyttää siltä että puukoristen vaunujen kylkimerkintöjen fontti on peräisin svedupettereiltä... | ||||
|
|
05.03.2017 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksei samantien Mänttään? Luulisi matkustajia riittävän... | ||||
|
|
05.03.2017 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitaa kuvan bussinraato olla Siipi-Wiima. Teräskori näyttäisi vielä olevan ryhdissään. | ||||
|
|
05.03.2017 18:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1957 JT sisälsi myös mahdollisuuden kahteen junanlähettäjään. Näistä toinen oli sisäjunanlähettäjä (hoiti puhelinliikenten ym. siistit sisätyöt) ja toinen ulkojunanlähettäjä. Käytettiin ainakin vilkasliikenteisillä liikennepaikoilla. Vuonna 1969 uusittu JT ei tällaista käytäntöä enää tuntenut. | ||||
|
|
05.03.2017 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1980-luvun Oldsmobilea pidettiin Amerikan Ladana. Johtui vissiinkin epäonnistuneesta dieselmoottorista. Vai oliko suurimpana syynä sen aikainen dieselpolttoaine, joka kuulemani mukaan sisälsi vettä... | ||||
|
|
05.03.2017 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kustannusvastaavuus ja merkin ruottamattomuus varmaankin estää kyseisen merkin sijoittamisen paikalleen korjattuna pystyasennossa... | ||||
|
|
05.03.2017 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksei noita ikkunoita ja ovia otettu talteen jollekulle saneeraajalle? Hyvällä hoidolla ne ovat ikuisia... T. nimimerkki "Panu Kailan kirjan Talotohtori kerran lukenut". | ||||
|
|
05.03.2017 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanan takapään ohjaamossa on yhteisajokytkin käännetty asennosta Y asentoon T. Tästä kertoo loppuopastevalojen palaminen ja saattoipa jarrujärjestelmäkin saada virtasta samaan tapaan kuin lätän "plumpsia" käytettäessä. Takana tulleessa porkkanassa vastaava politiikkakytkin on käännetty asentoon E jotta ohjaamon ajopöydän varusteiden (tehonsäätö, jarrukahva) käyttö olisi mahdollista. Muuten, porkkanoiden alkuaikoina saattoi kuulla siitä käytettävän kutsumanimeä "Lombardian susi". Ilmeisesti aiheeesta... | ||||
|
|
05.03.2017 17:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vammalasta tuli mieleen: 1980 syksyllä matkustaessani Vilppulasta Turkuun odotin junaa P104 ja joutessani jututin erästä tyttöä Tampereen asemalla. Kysyin häneltä että onko Vammala ruotsiksi Invaliditet? Hän ei tiennyt mutta kertoi että Vammalaan matkustavia uhkaa vammaloituminen. Heko heko. | ||||
|
|
05.03.2017 17:29 | Mikko Herpman | ||
| Vielä taitaa olla käytetty lumiaura harvinaisempi.. Tuossakaan ei ole tainnut terä lumeen koskea vielä näillä lumilla. | ||||
|
|
05.03.2017 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Klockan asematalo taitaa olla ainoa tyypiltään jota ei ole laajennettu muiden samanlaisten tapaan. Toivotaan nyt että säilyisi vielä pitkän aikaa... | ||||