Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.03.2017 22:18 Teemu Saukkonen  
  Malmin hautausmaan radalta?
kuva 06.03.2017 22:00 Riku Outinen  
  Tässähän on tavallaan palattu sinne alkulähteille, kun silloin alussa 3041 tuli Hangosta asti. Muuttui 2010 tienoilla lähtöasemaksi Riksu. Nyt tulee Kemin tvj suoraan Hangosta, aika paljon reilusti myöhemmällä taululla tosin.

Onko sinulla Teijo tietoa tuleeko Storan tavaraa vielä Ajoksesta Etelän satamiin? Ei liity tähän kun tämä on Kemiartin kartonkipari, mutta löysästi kuitenkin.
kuva 06.03.2017 21:49 Teijo Sarajärvi  
  Oleppas hyvä. Näinhän se menee. Muuttui nuo tyhjien vaunujen tulo Kemiin ku alkoi kuormat kulkemaa kolme kertaa viikossa (ti,pe,su) ennenhän meni vain ti ja pe 5006 kuormat Hankoon.
kuva 06.03.2017 21:37 Tuomas Pätäri  
  Komean näköistä menoa, ja hienosti kuvattuna. On se mielestäni suomalaisliikenteessä olleista vetureista kaikkein kuninkain, ehkä Trumanin ohella.
kuva 06.03.2017 21:31 Erkki Nuutio  
  Niinikään komea, mutta valitettavan hajanainen Oiva Turpeisen Höyryllä Hämeeseen (Tammi 2003, 208 s.) näyttää Suuren Rantatien ja Hämeenlinnan radan risteyksen rautatien ja ympäröivien seutujen kartassa sekä lisäksi kauniit väritaideteokset yli- ja alikulkusillasta pengerryksineen. Tyyppipiirustuksen luonteisena siltojen sijaintia ei ole ilmaistu.
kuva 06.03.2017 21:26 Tuomas Pätäri  
  Kommellus tapahtui kun betonia puuttui vaivainen kuutio. Siltojemme historia kertoo: "Kun viimeiseksi valettu betoni ei vielä ollut ennättänyt kovettua, murtui holvin toinen pää painuen samalla vähän alaspäin niin, että koko holvi kääntyi hiukan toisen kantanivelen ympäri. Samalla lakinivel laskeutui kaaren lyhenemisen johdosta jonkin verran." Kirjassa kuvataan myös mm. kommelluksen johdosta suoritettuja korjaustoimenpiteitä, noin vuosi niihin ilmeisesti meni kun kömmähdyshän sattui jo vuoden 1923 lokakuussa. Kirja puhuu "oikeasta" nivelestä, muttei määritä suuntaa. Jos se on kuvituksena olevan kuvan suunnasta katsottu, murtunut puoli on Kouvolan puoli.

Kuvan koekuormituksesta kirja osaa sanoa, että "Pääholvin kimmoinen taipuma oli tällä kuormalla 2-3 mm, eikä pysyvää taipumaa havaittu".
kuva 06.03.2017 21:08 Esa Annala  
  Okei Teijo, kiitokset sulle. :) Aina tulee uusia junavuoroja korvamaan nämä vanhat vuorot.
kuva 06.03.2017 20:47 Esa J. Rintamäki  
  Valmetin valmistamissa Rt-vaunuissa oli myös SIG-telit. Taisipa suosia, kun kerran oli oppinut niitä valmistamaan...
kuva 06.03.2017 20:42 Esa J. Rintamäki  
  Asemien sijoituksessa periaatteena oli että missä yleinen maantie kulki tulevan ratalinjan poikki niin siihen sijoitettiin asema. Esimerkkinä Filppula, jossa Jämsästä (rakennettu muistaakseni 1870-luvulla) tuleva tie kohtasi radan ja jatkui edelleen Ruovedelle. Toiseksi esimerkiksi mainittakoon Alavo, jonka kohdalla myöhempi kantatie 66 kohtasi rautatien. Mainittakoon nyt että kyseisen kantatien pohja tunnettiin jo 1500-luvulla, jolloin sitä käytettiin pirkkahämäläisten metsästysreissuihin. Muilla seuduilla asemien välimatka muodostui lähinnä säästösyistä melko pitkäksi. Muista syistä mainittakoon jo vakiintunut asutus, teollinen toiminta (Östermyran ruukki, Mäntän tehtaat jne), satama tai sitten olemassa jo ollut kestikievari. Joka tapauksessa rautatien rakentamisen suunnittelu vaati ankaraa aivotyötä... Asemapäälliköt toivat sitten suuren maailman tuulahdusta muutoin uneliaisiin taajamiin. Sanotaan että rautatien tulo paikkakunnalle merkitsi suurta harppausta kehityksessä, oli sitten kysymyksessä asemapäällikön johdolla harrastettu nuorisoseuran toiminta, laulukuorot, soittokunta tai raittiusseura. Rautatien tulo paikkakunnalle mahdollisti myös aikanaan uusien poliittisten aatteiden, kuten sosialismin tulon ihmisten tietoisuuteen. Onpa myös mainittava että asemien arkkitehtoniset piirteet näkyivät paikkakunnan uudistakennusten yksityiskohdissa, toisin sanoen rautatien rakennuksista otettiin mallia. Rautatien työntekijöiden ja alempien virkamiesten toimesta saatettiin perustaa paikkakunnalle kansakoulu, palokunnantalo jne. Pihlajavedeltä löytyy esimerkki rautatien rakennuttamasta koulutalosta, puhumattakaan sitten Haapamäestä josta myös löytyy koulutalo (valm. 1897). Rautatien saapuminen paikkakunnalle toi myös minuuttiaikataulun. Ennen sitä ajan mittaaminen ei ollut yhtenäistä. Könninkello tuvan seinällä saattoi käydä eri aikaa kuin naapurissa, mutta se ei silloin haitannut elämänmenoa. Rautatie myös synnytti uusia paikkakuntia kuten Kouvolan, jonka kohdalla oli aluksi vain ratavartijan asumus. Rautatie myös mahdollisti sen että esimerkiksi Pohjanmaalla saattoi kuulla savon murretta. Rautatieläisillä oli myös hyvä menekki avioliittomarkkinoilla. Palkkatyön rakennekin muuttui rautatien tulon myötä, aiemmin renki tai piika sai talosta palkaksi ylöspidon ja vaatetarpeet. Rahapalkka mullisti myös markkinakäytännön. Tehdastyölaisiä lukuunottamatta rautatieläisillä oli säännölliset tulot. Sanalla sanoen rautatiellä oli suuri ja monipuolinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Puutavara kulki metsistä tehtaisiin ja tavaran ja ihmisten kuljetus nopeutui entiseen aikaan verrattuna. Uutiset levisivät myös aiempaa nopeammin. Uutta oli myös sähkösanomien lähetys ja vastaanotto asemilla, asia joka oli silloisten liikemiesten ja kauppiaiden mieleen. Saattoipa rautatie synnyttää yhden uuden modernin piirteen eli kiireen...
kuva 06.03.2017 19:49 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan Neckarissa on ns. kaappariovet. Englanniksi suicide doors eli itsemurhaovet.
kuva 06.03.2017 19:46 Esa J. Rintamäki  
  Wankelmoottoria voidaan pitää nerokkaana ideana, joka kaatui kolmionmuotoisen roottorin tiivistysvaikeuksiin. Wankelmoottorin patentti myytiin sittemmin japanilaiselle Mazdalle. Mazda valmisti joitakin automalleja wankelmoottorilla varustettuna, mutta tiivistysongelmia Mazdakaan ei kyennyt ratkaisemaan. Wankelin yksi hyvä puoli oli kyky käydä erittäin korkeilla kierrosluvuilla, joita ei voitu saavuttaa perinteisellä nelitahtisella mäntämoottorilla. Eräänä huonona puolena oli melkoinen savutus. NSU Ro80 oli muotoilultaan reippaasti aikaansa edellä. Vastavaa nähtiin vasta 1980-luvun alkupuolella kun Ford Sierra versioineen tuli markkinoille. Muuten, kuka muistaa Neckar Jagstin ja/tai Fiat 600:n kansanomaisia kutsumanimiä? Pompannappi, Vauhtisyylä, Veritulppa. Oliko vielä muita? Ainakin muistan saksalaisten kutsuneen VW kuplaa nimellä "Fahrstrassenwanze" eli maantielude.
kuva 06.03.2017 19:28 Jorma Rauhala  
  Lisäksi Helsingin-Hämeenlinnan radasta: eikös se rakennettu täysin eristetysti maantieliikenteeltä, ilman tasoristeyksiä. Vieläkin on jäljellä pari alkuperäistä pikkuista radanalitussiltaa Uudellamaalla. Hki-Psl -välilläkin oli yksi maantien ylikulkusilta ja kolme alikulkusiltaa. Minkähänlainen oli Suuren Rantatien risteily Tikkurilassa?
kuva 06.03.2017 19:28 Mikko Herpman  
  Ei näy yhtään ulkoliitäntäkaappia tai kaapeleita Alsthomien liepeillä.. Eli onkohan koneet vielä tässä akkujen/webastojen käytössä? Eli ei latausta tai sähkölämmitystä, vai sattuuko kaapelit/kaapit vetureiden toiselle puolelle näkymättömiin.
kuva 06.03.2017 18:59 Erkki Nuutio  
  Todettakoon että NSU:n osto pelasti aivokuolleen, mutta rikkaan VW:n.
Se oli jämähtänyt vanhentuneisiin konsepteihin, kuten takamoottoriin ja ilmajäähdytteiseen boxeriin (surkuhupaisa 411).
Se saattoi heti pistää VW-merkin valmiiseen NSU K70:iin ja kohta tuli NSU:n insinöörien avulla ja Ro80:n muotoilijan muotoilemana uudistuneita Audeja ja Volkkareita.
kuva 06.03.2017 18:52 Erkki Nuutio  
  Kyllä Hämeenlinnan rata tehtiin täysin Suomen budjettirahalla, ja riittävän täydellinen tehtiinkin alkuvuosien vähäiseen liikenteeseen nähden.
Erinomaisen arvokasta oli täydellisesti varustetun rautatiekonepajan tekeminen Helsinkiin. Siellä aloitettiin pian tehdäkin vaunuja ja myöhemmin kokeeksi vetureita.
Ja jopa Helsingin aseman raiteiden suojakatos kelpasi valtiopäivätanssiaisten tanssisaliksi 1863 "pienen" ehostuksen jälkeen. Kelpasi Keisarinkin siellä pyörähdellä!

Katovuosien aikaista Pietarin rataa varten saatiin lainaa keisarikunnasta, muistaakseni kolmanneksen luokkaa, korot ja osuus tuotoista vastineena. Suuriruhtinaskunta maksoi lainan pois varsin pian ja pysyi sitten radan yksinomistajana vuoteen 1918.
SVR:n panostukset Valkeasaari-Pietari -välin Pietarin lähiosuuteen ja ratapihaan olivat suuret parina loppuvuosikymmenenä.
Radan rakentaminen ja paljon arkistoaineistoa komeasti teoksessa Oiva Turpeinen: Pietarin rata (Tammi 2004, 208 s.).
kuva 06.03.2017 18:40 Timo Oinonen  
  Juolahti mieleen yksi Fo Ylivieskan ratapihalla ylhäisessä yksinäisyydessään vuonna 1990 tai 1991, jolloin siellä sellaisen näin ohikulkumatkalla. Olikohan peräti päätyikkunatkin siinä. Väritykseltään se oli ihan normaali konduktöörivaunun vihreä. Mikähän se oli numeroltaan ja mitä sille myöhemmin tapahtui? Onko kukaan tietoinen asiasta?
kuva 06.03.2017 18:23 Kimmo T. Lumirae  
  Viimeisten 10 tai 12 Hurun ajomoottorien välitys oli tosiaan mitoitettu 140 km/h mukaan ja tällä haettiin parannusta siihen, kun Hurun vetovoima alkoi ajomoottorien mitoituksen vuoksi laskea yli satasen nopeudessa melko jyrkästi. Tällä ei ehkä ollut merkitystä Hurun tilaamisen ja suunnittelun aikoihin noin 1955, mutta muutenkin teholtaan rajallisessa veturissa tämä vetovoiman puute koettiin hankaluutena. Muuttamalla hammasvälitystä saatiin tämä vetovoiman heikkeneminen tapahtumaan vasta parikymppiä korkeammalla nopeudella.

Ja vasta Dr15:n kohdalla tätä hyödynnettiin nopeuden nostossa. Ja 2600 hv:n veturi AC/DC -voimansiirrolla olisi ollut varmasti kelpo peli pikajunissakin, hakaten Dv12-pari ja antaessa vahvan vastuksen Dr13:lle. Mutta suunnitellun 20:n Dr15:n sijaan päätettiin hankkia ensimmäinen 23 kpl tilauserä uudesta yleisveturista Dr16, ja se erähän jäi myös ainoaksi.
kuva 06.03.2017 18:11 Teijo Sarajärvi  
  Kyllä on 3041 siirtynyt historiaan. Tyhjiä ajetaan Kemiin 5009 tai 55009 numerolla.
kuva 06.03.2017 18:04 Kimmo T. Lumirae  
  Muuten; huomasin juuri: suosiko Valmet SIGin telejä? Juuri Valmethan teki näitä sinisten vaunujen lyhyitä erikoissarjoja.
kuva 06.03.2017 18:01 Kimmo T. Lumirae  
  On totta, mitä Esa kertoo, mutta vaikka esim. Helsingin-Hämeenlinnan rata rakennettiin korkeatasoisesti ja penger peräti kahdelle raiteelle, niin maksoiko kuitenkin Suomen suuriruhtinaskunta radan itse, viitaten katovuosien ja viinanpolttoveron aiheuttamiin viivytyksiin rahoituksessa? Vai sekoitanko nyt asioita (taas) ?
kuva 06.03.2017 17:53 Kimmo T. Lumirae  
  Jouduin tässä ihan itselleni selvittelemään tuon Neckarin taustaa. NSU luopui autotuotannosta ensimmäisen kerran vuonna 1932 ja myi tehtaansa Fiatille. Siellä valmistettiin NSU-Fiat nimen alla 6000-27000 kappaletta erilaisia Fiatin malleja, mm. 124:ää eli Lada-mallia ja 125:ää ja näistä erityisesti jälkimmäinen oli Fiatina arvostettu ja urheilullinenkin auto, päinvastoin kuin sen vanhemmalla moottorityypillä varustettu puolalainen lisenssiversio. Mutta Fiat 1100:aa ja Neckar Jagst 770:ää, joka oli siis Fiat 600 eri merkeillä ja listoituksella, valmistettiin 160 000 - 170 000 kappaletta kumpaakin vv. 1953-1969. Viimeinen Saksan-Fiat valmistui 1973.

NSU puolestaan palasi Prinz-mallilla autotuotantoon 1958, mutta joutui taloudellisiin vaikeuksiin lähinnä Ro 80-mallin wankelmoottorien vuoksi ja VW osti NSU:n 1969 ja sulautti sen osaksi Audia.
kuva 06.03.2017 17:32 Mikko Herpman  
  Oliko tuon kierrosten nostaminen tarpeen jos laatikot olivat huonossa kunnossa/kylmiä.. Eli nostetaan KT korotetuille kierroksille, vapautetaan T ja kun kierrokset laskee käännetään suunta. Toisin sanoen moottorin aiheuttama "lepovääntö" tuolloin katoaa laatikkoon ja suunta kääntyy helpommin. Satasarvisen toisen moottorivaunun suuntalaatikossa taisi olla aikalailla kulumaa tai vikaa kun se jäi usein keskelle. Tällöin kone pitänee pysäyttää ja kytkeä suunta käsin päälle.
Jos tämä oli näin, samaahan tehtiin myös monen lätän pitkässä letkassa varmistamaan suunnan kääntymistä. Toimii myös mikäli esim. paineilmaa on liian vähän suunnan kääntämiseen kun laatikkoon kohdistuu "lepovääntöä". Normaalisti suunta kääntyy ilman kikkailua kun paineilmaa on vähintään se 4 bar. Mutta myös esim. 2 bar onnistuu näin menettelemällä.
kuva 06.03.2017 17:09 Kimmo T. Lumirae  
  Mielestäni Porkkanoissa suunnanvaihto piti tehdä juuri niin, että pääkoneiden kierrokset nousivat samalla, kun suunnanvaihtoa tehtiin eli ohjausjärjestelmää "huijattiin" tai ohitettiin niin, että se antoi ottaa kierroksia, mutta käänsi samanaikaisesti suuntaa. En muista vipujen asentoa. Kolmiyksikköisenkin Porkkanan suunnanvaihto vaatii koneistolta luotettavuutta ja/tai tekijältään tietoa, mitä tehdään ja miten, koska näin toimittaessa kääntyy kuusi suuntavaihdetta 200 metrin matkalla.
kuva 06.03.2017 17:04 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni 1983 tai 1984 sovittiin yhdenmiehen ajosta ratapihoilla ja tämä johti nopeasti tarpeeseen asentaa Vapiti/SA3 myös Nalleihin; Seeproissahan yksinkertaisempi Vapiti oli alusta alkaen.
kuva 06.03.2017 15:56 Joni Lahti  
  Kuka muistaa Zastava 750 "Fića" auton? Se oli myös Fiat 600:n kopio. Zastavat tunnettiin myös nimellä Jugo.
kuva 06.03.2017 15:35 Joni Lahti  
  IFA ei ollut DDR:ssa mikään tuote- tai tehdasmerkki. Lyhenne IFA tuli sanoista ”Industrieverband Fahrzeugbau”. Sillä tarkoitettiin DDR:n ajoneuvorakentajien ja kombinaattien yhteenliittymää, tai liittoa, joka toimi valtion yleisten koneiden, maatalouskoneiden ja kulkuneuvojen ministeriön (obs! tyypillinen sosialistinen nimi!!!) alaisena. IFA -nimen alla myytyyn länteenkin erilaisia kulkuvälineitä eri tehtailta traktoreista kuorma-autoihin.

Raideliikennevälineiden valmistajia varten toimi toinen yhteisorganisaatio Vereinigter Schienenfahrzeugbau der DDR. Tällä nimellä vietiin rautatiekalustoa muihin SEV-maihin.
kuva 06.03.2017 14:49 Marko Nyby  
  Pienvetureita tuntematta on jo vähän vaikea hahmottaa, miten tuota on ajettu. Romulaatikko tuossa keskellä, jossa normaali-ihmisellä olisi jalat. Kypäräkin lienee ollut tarpeen, ettei tee itselleen ainakin uutta jakausta. Miten siis käytännössä?
kuva 06.03.2017 14:31 Mikael Sahervo  
  Itse myös huomasin tämän sattumalta 25.2. kisajunaa kuvatessa Lahessa. Kyseessä on Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema ei siis uusi lastensairaala. https://www.pikkujatti.fi/
kuva 06.03.2017 14:17 Teppo Niemi  
  Vai olimmeko lätän takapäässä, joka oli melkeinpä vakipaikka kyseisellä matkalla. Eli en muista.
kuva 06.03.2017 14:15 Teppo Niemi  
  Vai olisiko kuvan veturi saanut Sa3 kytkimet jo parisen kymmentä vuotta aiemmin?
kuva 06.03.2017 12:46 Heikki Kannosto  
  Olipa erinomaisen oivallista että kesällä 1977 pääsimme näkemään tämän vanhan linjauksen Lättähatusta kurkistellen. Teppo, muistatko ahtautuiko koko kuuden hengen joukkiomme ohjaamoon vai suosimmeko hajasijoitusta?
kuva 06.03.2017 12:44 Heikki Kannosto  
  Ajan nuorisomuoti ei valitettavasti pääse mustavalkokuvassa oikeuksiinsa.
kuva 06.03.2017 12:32 Juhani Pirttilahti  
  SA3-kytkin on mahdollisesti saattanut tulla joskus 80-luvun loppupuolella veturiin.
kuva 06.03.2017 12:18 Marko Nyby  
  Kuvahan on aikaisintaan v. 1984, koska vasemmalla on "munamallin" E-Kadett (1984-1991). Värimaailma sävyineen ja vaatteineen on tukevasti 1984-85. (Klonkswagen Transporter Doppelkabinea näyttää olleen ainakin Saksassa jo 1979, joten se ei auttanut tässä.)
kuva 06.03.2017 11:31 Jukka Voudinmäki  
  Kisoissa kun oli Mielensäpahoittajien katsomo, tämä voisi olla Mielensäpahoittajien juna: yli puolivuosisataa vanhaa kalustoa, dieselveturi, vessasta suora putki radalle, et voi ladata kännykkää ja taplettia matkustamossa, ja muutenkin leppoisaa menoa.
kuva 06.03.2017 10:14 Niko Padatsu  
  Jotain paikallista "nuorisokerhoa" taidetaan tosiaan mainostaa.
kuva 06.03.2017 08:45 Kari Haapakangas  
  Pohojammaa ny on oma tapauksensa. Täällä on tilaa rakentaa rattaakin niin ettei tule turhia mutkia. Ja jos joskus onki rakentamisen tiellä este elikkä ylleensä suo, nii siitähä mennää yli nii että heilahtaa.

Vaan tulipa Raahen raalla semmonenki paikka että pakko oli puronpahasta vähän väistää ja niin tuli rattaan holija mutka. Tämä oli niin suuri ihime ja kumma, että asiasta jäi ihan nimi paikallishistoriiaan.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=7175217.013930829&e=386174.07318235084&title=Harvinainen%20oikasu%20Raahen%20raalla&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
kuva 06.03.2017 08:40 Teppo Niemi  
  Minä olen kuullut tuolle politiikka-kytkimelle aivan toisen kytkimen. Ja se sijaitsi siellä, missä oli myös ajovalojen kytkimet. Normaalitilanteessa siihen koskemiseen ei ollut tarvetta.
kuva 06.03.2017 08:20 Teppo Niemi  
  Mutta eihän tuota Nikolaistadin rataa ole oikaistu juurikaan muualla kuin Tampereen ja Oriveden välillä. Ja jossakin on käsittääkseni tehty jopa pieni mutkaisukin... Ja tuon radan kiskoja löytyy vielä radastakin....
kuva 06.03.2017 03:35 Esa J. Rintamäki  
  Ravintola Ukonselässä oli joskus muinoin Haakana-niminen tarjoilija. Yksi kaveri sai porttikiellon ravintolaan kun oli sanonut: Haakana, tuoppas kana raakana. Tuossa mutkassa, jossa Vankka juuri etenee , oli 80 km/t rajoitus. Kerran eräänä perjantai-iltana 1977 tulin puoli tuntia myöhässä Haapamäeltä lähteneellä lättäjuna P98:lla Vilppulaan ajassa 15 minuuttia. Haapaan idästä tulleessa lättäjunassa oli ollut jarruvikaa ja siitä piti odottaa. Olin mukana lätän etupäässä ja hirvitti katsoa nopeusmittaria, kun neula oli tapissa kiinni ja lättä nojasi tässä kaarteessa raskaasti ulkokiskoon. Olikin urheilumies kuljettajana kahvassa kiinni ja lätän säädöt kunnossa, niin moinen oli mahdollista. Runkona oli kaksi vetovaunua. Vilppulassa oli vastassa perjantaijuna P43. Normaalisti P98 ja P43 kohtasivat Lylyssä..
kuva 06.03.2017 03:28 Esa J. Rintamäki  
  Musta käsi-liikennemerkin näin viimeksi Vantaanlaaksossa sijaitsevan puutarhamyymälän piha-alueen portissa 1991 kesällä. Enää ei ole kyseistä puutarhamyymälää eikä porttiakaan.
kuva 06.03.2017 03:21 Esa J. Rintamäki  
  Neckar, tuttu auto. Eräs entinen työkaverini, rouva P. ajeli sellaisella ja kutsui sitä Neppariksi. Ei ollut kallis auto hankkia tai omistaa.
kuva 06.03.2017 03:16 Esa J. Rintamäki  
  Kuvasta näkyy selvästi aikoinaan arvostettujen kivenhakkaajien työn jälki. Kaikki piti olla just eikä melkein. Betoni ja sementti tunnettiin maailmalla jo tuolloin kun tämä silta rakennettiin, mutta mitenkä sitä olisi saanut tänne Euroopan laitamille sellaisia määriä että siltaa olisi kyennyt rakentamaan. Kuvan silta on ainakin minun silmääni suhdakas. Insinööri piirsi ja laski, työnjohtaja jakoi työt ja kivimiehet kalkuttelivat. Oli hyvä järjestys, maksoi mitä maksoi. Nyt pitää olla järjestys joka ei saa maksaa mitään.
kuva 06.03.2017 02:59 Esa J. Rintamäki  
  Kuvasta voi nähdä kuinka alunperin ratoja Suomessa rakennettiin. Halvalla, maastollisesti vaikeita paikkoja kiertäen. Rahaa ei keisarikunnassa kovin laveasti riittänyt kaiken maailman tsuhnien mukavuutta ajatellen. Kun ajateltiin myös sitä että radan liikenne ei tulisi olemaan kovin vilkasta niin yksiraiteinen toteutus oli ainoa mahdollinen. Mutkaa riitti, oikealle ja vasemmalle. Nousujakin oli myös "raakasti", samoin laskuja. Hyvänä esimerkkinä on myös rantarata, josta ajateltiin aikoinaan että se välittäisi vain paikallista liikennettä. Tuon ajan rautatietilastojen mukaan matkustaminen oli paikallista, kaukomatkailu oli äärimmäsen harvinaista. Vain herrasväellä saattoi olla asiaa Pietariin tai Helsinkiin. Muutoin rahvas matkusteli vain lähiasemille/-lta. Asemarakennukset tehtiin puusta, jota maassa oli yllin kylllin. Liikkuva kalustokaan ei ollut kovin
suurikokoista, eikä junien nopeus päätä hirveästi huimannut. Esimerkiksi Nikolaistadin radalla junien nopeus oli liikenteen alkaessa vain 25 virstaa tiimassa. Muistettakoon että vaatimukset rautatieliikenteen ja liikkuvan kaluston suhteen eivät olleet kovin suuria. Kansa oli tyytyväinen päästessän istumaan kovalla IIII luokan puupenkillä tärisevässä matkustajavaunussa nauttimaan junamatkasta. Olihan se sentään nopeampaa kuin hevoskyyti tai jalkapatikassa vaeltaminen. Ennen rautatietä oli matkustettu vain äkeen päällä kotipeltoa ympäri. Myöhemmän ajan kehitys liikkuvan kaluston ja ratatekniikassa aiheutti ratojen oikaisutöiden tarpeellisuuden. Samoin junapainojen jatkuva kasvu asetti ratatöille omat vaatimuksensa. Mainittakoon että Nikolaistadin radan kiskopaino oli alkuun vain 22,25 kg metriltä. Joka tapauksessa, myöhemmän ajan oikaisutöille oli suurta tarvetta....
kuva 06.03.2017 02:22 Esa J. Rintamäki  
  Pitkälahtea rakennettaessa ei sovellettu Oulun rautatien pysäkin piirustuksia. Mieleen tulee ajatus että kyseinen pysäkki saattaisi olla liian iso asematalo tänne. Yksityiskohdat viittaavat mielestäni Nikolaistad-radan vastaavaan rakennukseen, eli samanlaiseen kuin Töysä nykyisin. Laajennettiinpa tätäkin jossain vaiheessa. Kuka tietää paremmin? Apuuva!
kuva 06.03.2017 02:11 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos Jorma oikaisusta. Olin ymmärtänyt ruotsalaisen rälsbussikirjan tekstin väärin. Johtunee jo unohdetusta kouluaikaisesta pakkoruotsista... Niin, mielenkiintoisia kapistuksia kuitenkin.
kuva 06.03.2017 01:59 Esa J. Rintamäki  
  Miksi ei luoda tarjontaa riskiä ottamalla? Jos on tarjontaa niin kysyntääkin tulee sitten aikaa myöten. Yksinkertainen asia, jonka jo prostituoidutkin tietävät. Vai onko niin että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään...
kuva 06.03.2017 01:48 Esa J. Rintamäki  
  Myöskin Oulun rautatien pysäkki. Laajennettu myöhemmin. Huomatkaa ikkunoiden alapuolella olevat tyypille ominaiset peilikoristeet.
kuva 06.03.2017 01:44 Esa J. Rintamäki  
  891 mm kaluston sarjanerkeissä oleva "p" tulee sanasta pytteliten.
kuva 06.03.2017 01:38 Esa J. Rintamäki  
  Fo oli numeroltaan 22518. Kerrassaan sievät nuo päätyikkunat. Muuten, Fo-sarjan alkuperäinen numerosarja ennen vuotta 1931 oli 3800-.
kuva 06.03.2017 01:34 Esa J. Rintamäki  
  Eräs mies sanoi joskus että ostaa aina Audin. Siinä kun on merkkinä neljä rinkulaa keulassa. Mies sanoi olleensa neljä kertaa naimisissa ja Audi muistuttaa neljine tunnusrenkaineen näistä parisuhteista...