|
|
05.03.2017 17:29 | Mikko Herpman | ||
| Vielä taitaa olla käytetty lumiaura harvinaisempi.. Tuossakaan ei ole tainnut terä lumeen koskea vielä näillä lumilla. | ||||
|
|
05.03.2017 17:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Klockan asematalo taitaa olla ainoa tyypiltään jota ei ole laajennettu muiden samanlaisten tapaan. Toivotaan nyt että säilyisi vielä pitkän aikaa... | ||||
|
|
05.03.2017 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuten yleisesti tiedetään näillä korvattiin puukoriset Fo-vaunut. Muistaakseni viimeisen kerran Fo oli junissa keväällä 1985. Muistan kerran lukeneeni erään Fo:n vikakirjasta erään tuntemattomaksi jääneen konduktöörin puuskahduksen: "Lämmitys ei toimi. Viekää helevettiin koko koppi." Joku oli vastannut siihen:"vaivoina se on sielläkin". | ||||
|
|
05.03.2017 16:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Diesel on kallista ja sähkö halpaa. Tainnut olla ainoa veturi käytettävissä sillä hetkellä. | ||||
|
|
05.03.2017 16:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kumpi on harvinaisempi, lumiaura vai Dr13? | ||||
|
|
05.03.2017 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs vek muisteli että valaistu vaihteen lyhty näkyi pimeällä paremmin/kauempaa kuin heijastinkalvolla varustettu opastinlevy. | ||||
|
|
05.03.2017 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelo: olin 8-vuotias kun sain ensimmäisen kuulokojeeni ja se piti hakea/sovittaa Tampereen keskussairaalan korvapoliklinikalta. Paluumatka tehtiin äidin kanssa pikajunalla Vilppulaan. Muistan kuinka menimme silloiseen uutuuteen: teräsvaunuun. Junassa oli myös puuvaunuja. Muistan kinunneeni äidiltä että eikö mentäisi vanhaan vaunuun. | ||||
|
|
05.03.2017 16:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuoden 1977 kesällä näin että 2213:sta puuttui toisen pään esteenraivaaja (havaittu pikajunan P41 veturina Vilppulassa ). | ||||
|
|
05.03.2017 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toista se oli ennen vanhaan. Oli ukkoa lapion varressa ja lumensulatuslaitteet. Kyllä koneella joutuu, sanoi entinenkin Ikaalisten akka kun virttä kirkossa ensi kerran uruilla säestettiin. | ||||
|
|
05.03.2017 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kyseessä samanaikainen hyötykäytöllä toteutettu veturisiirto? Onko sähkö kallista ja dieseli halpaa, kun ei ole pelätty että nokinen pakokaasu saattaa liata ajolankaa... | ||||
|
|
05.03.2017 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnistunut värivalinta itäystävältä. Esimerkki siitä kuinka ulkoinen maalaus parantaa esimerkiksi "keskinkertaisen" vaunun ulkonäköä. | ||||
|
|
05.03.2017 16:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Samantien sähköt Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki, samalla sähköt Hpk-JY välille. | ||||
|
|
05.03.2017 16:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hys, hys, ei niin kovaa. VR:n herrat saattavat kuulla. | ||||
|
|
05.03.2017 15:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai sitten kellosta... | ||||
|
|
05.03.2017 15:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Semmosia ne kuljettajat tuppaavat olemaan. Rikotaan kyllä, mutta ei korjata. | ||||
|
|
05.03.2017 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teollisesta muotoilusta sen verran että kyseessä on aivan oma lajinsa. Sen avulla tuotteen pitää olla myyvän näköinen, jotta se menisi kaupaksi, muotoilun tarkoituksena oli myös suojata sisälmyksinä olevia laitteita ja mahdollisia käyttäjiä vaikkapa nyt sään vaikutukselta. Lisäksi tuotteen piti erottautua muista samaan tarkotukseen valmistetuista kilpailevista tuotteista. Myöskin mahdollinen kauneus piti ottaa lukuun. Valmistuskustannusten ja valmistuksen rajoitukset myös olivat määrääviä tekijöitä. Puhumattakaan sitten ulkomittojen aiheuttamasta rajoituksesta kuten kuvan Hurun piti sopia aukean tilan ulottumaan. Eräs määräävä asia oli myös käyttökelpoisuus, ulkoinen muoto ei saa estää tarkoitettua käyttöä. Tuotteen pitää myös olla helposti ylläpidettävä (korjaukset ja huolto) . Puhumattakaan käytön turvallisuudeta! Nämä kaikki piti ottaa suunnittelussa huomioon. Minun mielestä ainakin silmä lepää Hurussa. | ||||
|
|
05.03.2017 14:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä poikkea sielläkään enää. | ||||
|
|
05.03.2017 14:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva, Huru sopii junaan kuin...Huru nyt vain voi sopia :) | ||||
|
|
05.03.2017 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rkt:n edeltäjissä (RK:ssa) oli virvoitusjuomat lämpimiä ja ruoka kylmää. | ||||
|
|
05.03.2017 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai oliko kyseessä mahdollinen kilpailluasetelman vesitysyritys VR:ltä... En yhtään ihmettelisi. | ||||
|
|
05.03.2017 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa miten sileä on Hurun kylki. Aikoinaan Hy konepajalla kerrottiin että ensimmäisten Hurujen tullessa konepajalle korjattavaksi, niin paikalla olijoita ihmetytti kylkien lähes yliluonnollinen sileys. Selitykseksi osoittautui että valmistusvaiheessa oli läntätty pakkelia jopa 14 mm paksuudelta! Sitten kun ensimmäiset Sr1:t tulivat vuorollaan korjattavaksi niin korjausväki yllättyi millaista perunapeltoa Susien kyljet olivat aatteen miesten jäljiltä... | ||||
|
|
05.03.2017 14:25 | Petri Nummijoki | ||
| Julkaistuista Jukka Nurmisen Tr2-ajoista parhaassa oli ajoaika Helsingistä Pasilaan 5,48 min (H215, Tr2 1317, 6.2.1960) 48-akselisen junan kanssa. 52-akselinen juna käytti aikaa 6,02 min (H215, Tr2 1314, helmikuu 1960). Sen sijaan väite, että Tr2 ajoi Helsingistä Pasilaan alle 5 min lienee enemmän ns. hauska juttu, kuin vakavasti otettavaksi tarkoitettua tietoa, koska samaan tarinaan kuului, että juna oli 60-akselinen eli näitä Jukan mittaamia raskaampi. Oikeasti toteutuessaan se olisi ollut paljon kovempi ajo, kuin edellä mainitut. Lisäksi molemmissa Jukan mittauksissa lähtö Helsingistä tapahtui myöhässä, joten kuljettaja tuskin otti ajoa mitenkään löysin rantein niissäkään. Nopein julkaistu Vv15-ajo taisi olla 4 min pintaan (oliko peräti tasan) mutta se ei ollut raskas ruuhkajuna vaan niitä iltapäivän keveitä. |
||||
|
|
05.03.2017 13:45 | Teemu Saukkonen | ||
| Meinasin jo veikatakin Onttolan vaunuiksi noita. Mikä lie sitten hidastanut, tuskinpa tyhjät niin jarruttaa. | ||||
|
|
05.03.2017 13:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kannata lisätä linkkiä sulkuihin. Jos on pakko, sulkujen ja linkin väliin kannattaa jättää välilyönti. Nyt linkkisi ei toimi. | ||||
|
|
05.03.2017 13:40 | Niko Padatsu | ||
| Aika reippaat lovet oli viimeisessä kannussa. Meni ohi Lahdessa, mukavaa että edes joku kuvasi. | ||||
|
|
05.03.2017 13:36 | Riku Outinen | ||
| Tyhjänä hyvin todennäköisesti on tämä alkupää. Tällä palautetaan sieltä teiltä tulevat kannut ja Haminan butadieenitkin (tyhjänä) näyttää olevan mukana. Loppupää on sitten täysiä vaunuja tuotevaunujen ja Venäläisten kannujen muodossa. | ||||
|
|
05.03.2017 12:34 | |||
| Veikkaisin että toimii höyryllä tai paineilmalla. | ||||
|
|
05.03.2017 12:24 | Teemu Saukkonen | ||
| Viime kesänä Kouvolassa käydessä huomasin ravintelissa uuden oluen mainoksen seinällä. Aamupuuron jällkiruoaksi olisin ottanut kokeillakseni makua, mutta kun IC2 oli vasta jossain Imatran kohdalla menossa niin ei käynyt. Eipä käynyt mielessäkään että kellonajalla on niin paljon väliä, vaikka on se myynti Virossakin kielletty ennen kello 10:00. Irlannissa puolestaan ei, ja paikallis-kiskobussissa sai bissen kärrymyyjältä vaikka oli vasta aamu, oikeaa kahvia taas ei saanut. Olisin kyllä ottanut evääksi toisen jos olisin tiennyt mitä illalla seuraa, tai viimeistään Guinnessilta (http://yle.fi/uutiset/3-5441917). | ||||
|
|
05.03.2017 12:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Meneekö tämä tyhjänä vai täytenä? | ||||
|
|
05.03.2017 10:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on kyllä hieno kuva | ||||
|
|
05.03.2017 09:52 | Henrik Hietala | ||
| Jeps, tässä kuitenkin 23 oli ensin. Nykyisellä aikataululla monet matkustajajunat kohtaavat tässä, josta mieleeni heräsikin kysymys, että olisko Kempeleeseen pitänyt tehdä toinenkin laituri. Usein ohittavakin joutuu pysähtymään, tai ainakin hidastamaan reilusti, joten samahan senkin olisi päästää matkustajia sisään/ulos. Toisaalta voi olla, että aikataulut muuttuvat (SkOl-ratatöiden edetessä) ja matkustajajunien kohtaamiset tässä poistuvat. | ||||
|
|
05.03.2017 09:09 | Petri Sallinen | ||
| Kaikilla pitkään toimineilla lehdillä tai lehtitaloja palvelevilla kuvatoimistoilla on rautatieaiheisia valokuvia. Yksi parhaimmista on Lehtikuva Oy, josta löytyy mahtavia höyrykauden kuvia — peräti harvinaisuuksia ja ennen kaikkea hienosti kuvattuja otoksia. Kuvatoimistokuvilla on kuitenkin hintansa. Kertakäyttöjulkaisuoikeus maksaa noin 100-150 euroa. Kuvien julkaisuoikeuksien myyminen on kuitenkin kuvatoimistojen liiketoimintaa. Toisaalta museoiden arkistojenkin ylläpitäminen maksaa. Siksi tutkimuskäyttöön tarkoitetuilla kuvillakin on hintansa. Tiedätkö muuten, mitä tutkimuskäyttöön tarkoitettu kuva Rautatiemuseolla maksaa nykyisin? SA-kuva teki aikanaan radikaalin linjauksen, kun se antoi kaikki kuvansa korvauksetta kansalaisten käyttöön. Kuvia saa myös julkaista korvauksetta — nettipalvelussa on saatavilla täysresoluutiokuvat — kunhan mainitsee lähteen julkaisun yhteyteyssä. Ratkaisuun vaikutti kuvien syntyhistoria: puolustusvoimien kuvat ovat syntyneet verovaroin, joten voidaan olettaa, että tällä periaatteella kuvien pitää olla myös kansalaisten käytettävissä korvauksetta. Sama pätee muuhunkin valtiolliseeen toimintaan, kuten rautatielaitoksen toimintaan, joka ainakin yhtiöittämiseen asti toimi osana valtion halllintoa ja sai varansa eduskunnan budjetista. Historiallisten rautatieaiheisten kuvien voidaan siis olettaa syntyneen verovaroin samalla periaatteella kuin SA-kuvatkin ovat syntyneet :) — pitäisikö tämän näkyä Valtionrautateitä koskevien historialllistan kuvien käyttöoikeuksissa? Tämä sama ei päde tietenkään yksityisten henkilöiden ja yksityisten orgasaatioiden hallitsemiin kuviin — he päättävät itse kuviensa käytöstä ja hinnoittelevat niiden käytön niin kuin parhaaksi näkevät. Toisaalta museoille luovutetuissa alkujaan yksityisissä kuvakokoelmissa voi olla käyttöä rajoittavia ehtoja tai tekijänoikeudellisia rajoituksia. Tällaiset kuvakokoelmat on kuitenkin helppo rajata pois julkisin varoin syntyneistä kuvakokoelmista. |
||||
|
|
05.03.2017 09:04 | Tommi K Hakala | ||
| Ennemmin taitaa kiskot rullaantua Vilppulan ja Mäntän väliltä...kakkimapaperin kuljetukset niin helppo siirtää lopullisesti kumipyörille. | ||||
|
|
05.03.2017 08:44 | Juhana Nordlund | ||
| IC 26, joka pysähtyy Kempeleessä, ajaa vaihteissa suorille. Kohtaava IC 23 joutuu väistymään vaihteissa sivulle, vaikka ei asemalla pysähdykään, paitsi jos saapuu etuajassa tai muuten ennen kakskutosta. Aikataulun mukaan 26:n kuuluu saapua Kempeleeseen ennen 23:a. Eilen matkustin itse Ouluun IC 23:lla. | ||||
|
|
05.03.2017 02:48 | Uwe Geuder | ||
| Saksassa niitä on vielä paljon 13 vuotta myöhemmin. Ei kaikkialla, mutta tietyillä alueilla. Valaistus nykyisin usein aurinkopaneelin avulla. | ||||
|
|
05.03.2017 02:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Suomen veturit osa 2 - kirjan mukaan sn oli 140 km/h. Myös viimeisten Huru 12-vetureiden telit oli mitoitettu samalle nopeudelle, mutta jostain hyvästä syystä niiden nopeutena pidettiin 120 km/h. | ||||
|
|
05.03.2017 02:17 | Uwe Geuder | ||
| Darmstadtin rataverkko http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.879620358037535&lon=8.655810356140137&zoom=14&style=standard Pfungstadtin sivurata keskellä, alareunan lähellä http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.87527841231869&lon=8.63473892211914&zoom=12&style=standard Udelleen avattu 2012. En tunne seutua, mutta olisin arvannut sen olevan 10-20 km, niin kuin monet uudelleen avatut sivuradat. Onkin yllätys, että se on näin lyhyt:) Mutta parempi lyhyt junarata kuin vain ohittavia kaukojunia. |
||||
|
|
05.03.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva-arkistosta puheen ollen niin sanomalehtien toimituksissa on myös arkistoituna rautatieaiheisia valokuvia. Muistan kun kävin parisen kertaa tonkimassa tamperelaisen Aamulehden kuvia, niin siellä oli suoranaisia aarteita. Muun muassa muistan nähneeni kuvan vastavalmistuneesta pitkätenderisestä H9:stä ja Dm1 nro 16:sta liitevaunun kanssa (numero oli jotain 22200-sarjaa, eli kuva oli otettu ennen tammikuuta 1939, jolloin numerot muutettiin 22400-sarjaan), puhumattakaan muista rautatieaiheisista valokuvista. Ainakin Aamulehdellä niitä oli PALJON. Minun mielestäni ne kuuluisivat rautatiemuseolle tutkijoiden suureksi riemuksi... | ||||
|
|
05.03.2017 01:57 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ei muutoin usko Trumannien lähtövauhtia, niin sekunttikellolla mitatut ajot on Jukka Nurminen tallentanut. Jotkut olivat aikoinaan minun blogissani ja ehkä ne pitäisi lisätä nykyisille historiasivuilleni. Katsomatta aikoja, niin Vv15 taisi olla ainoa, joka ajoi jonkun sekunnin nopeammin Helsingistä Pasilaan kuin Tr2. Jukka mittasi Trumannin aikoja vain kaikkein raskaimmissa paikallisjunissa, ei niissä keveissä keskipäivän junissa. | ||||
|
|
05.03.2017 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt vain sähköt Haapamäen tielle, jotta Vektorilla voisi hakea Mäntästä vaunut... | ||||
|
|
05.03.2017 01:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Junan näkeminen herätti kiinnostuksen asiaan. Paikallisten lehtiuutisten mukaan junan käyttö on lisääntynyt auton kustannuksella. Reilun 10 km:n osuus Darmstadtista Pfungstadtiin kulkee omalla pistoraiteella vain 1,5 km loppupäässä, enkä huomannut sen menestyksestä kommenttia. Se lienee vain Odenwald-junien "rönsy". Darmstadtissa on aseman läheisillä teollisuusalueilla paljon raiteita, kaduillakin. Lähes käyttämättömiä, kuten Helsingissä 70-luvulla. Raitiovaunujen ja bussien ajo samoilla kaistoilla keskustassa näytti toimivan mainiosti. Kuvan tietojen muokkaus ei pelaa tänään. |
||||
|
|
05.03.2017 01:48 | Eljas Pölhö | ||
| Trumannien tulo- ja suunnitteluhistoriassa on ollut paljon epäselvää ja virheellistä tietoa, jota minäkin olen valitettavasti levittänyt. Nähtyäni Baldwinin ja Alcon raportit ja vastaukset suomalaisten kotikommunistien kysymyksiin, niin nyt oikea tieto on vamaan kasassa. Tiedot sisältävät yllätyksiä (ainakin minulle) ja ne kerrotaan myöhemmin tänä vuonna SRHS:n toimesta, kunhan kaikki palikat ovat kohdallaan. | ||||
|
|
05.03.2017 01:42 | Uwe Geuder | ||
| Olipa opettavainen kuva:) | ||||
|
|
05.03.2017 01:41 | Uwe Geuder | ||
| Nyt minulle selvisi RegioShuttlen ja Itinon sukulaissuhde. Molemmat ovat Adtranzin kehittämiä. Itino on RegioShuttlen isoveli. Kun Adtranz myytiin Bombardierille, kilpailuviranomaiset vaativat, että Bombardier ei kuitenkaan saanut pitää RegioShuttle-liiketoimintaa. Ja siksi RegioShuttle meni eteenpäin Stadlerille. Siis veljekset ovat nykyisin kilpailijoita. RegioShuttlelle meni hyvin, noin 500 rakennettu. Mutta Itinolle kävi ikävästi alle 50 rakennettu. Bombardierilla on myös Talent, siis kilpailu saman firman sisällä. Mutta Stadlerilla RegioShuttle pelaa kai eri luokassa kuin Diesel-Flirtit. | ||||
|
|
05.03.2017 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekniikan Maailma-lehti julkaisi joskus kultaisella 1970-luvulla artikkelisarjan "Ilmarisesta Ukko-Pekkaan". Trumanista kertovassa osassa kerrottiin kun Truman oli alennettu Helsingin paikallisjunien vetoon. Saattoi kiskaista mattimyöhäiseltä vaunun käsijohteen kädestä ja rynnätä paikallisjunan kanssa Pasilaan alle viidessä minuutissa. Kun katsoo vetopyörien halkaisijaa ja muistaa kuinka väkivahva Truman oli niin tarinan uskoo helposti todeksi. | ||||
|
|
05.03.2017 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1992 täällä oli vielä läpiajettava lyhyt sivuraide, sijaitsi pääraiteen tällä puolella. Oli ilmeiseti läheisen Emmauksen jättivaraston takia. | ||||
|
|
05.03.2017 01:27 | Eljas Pölhö | ||
| Isoäidilläni oli Buick vm 1949, joten siihen suuntaan ei voida mennä ja vm 1950 maski oli vähän erilainen. Olen Esan kanssa samaa mieltä, että tästä kulmasta on mahdotonta (tai vaatii tosi ammattilaisen) eroittaa vm 1951 ja 1952, koska suurin ero taisi olla takapyörän kotelossa. | ||||
|
|
05.03.2017 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastimien kuvissa olevat lamput ilmaisivat opastimessa olevan valot päällä. Esimerkiksi yöaikaan. | ||||
|
|
05.03.2017 01:14 | Eljas Pölhö | ||
| Heikin muistelon mukaan kielto ei ollut hetkellinen 50-lukuinen kieltomentaliteetin tulos, vaan jatkui pitkään. Minun kerettiläisen mielestä se on samaa jatkumoa kuin Koffin hevoskärryjen kieltäminen aikaan, jonka nuoremmatkin ehkä muistavat. | ||||
|
|
05.03.2017 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Buick vuosimallia 1950 vaan joko 1951 tai 1952. Jos olisi kuvattu sivulta niin olisi helpompi sanoa kumpi on kuvassa. Maski oli samanlainen kumpanakin vuotena. | ||||
|
|
05.03.2017 01:09 | Uwe Geuder | ||
| Ei ollutkaan arvaukseni RegioShuttleksi niin huono: Molemmilla samat vinottaiset ikkunapilarit. Jos olisin katsonut tarkemmin, olisin pitänyt huomata, että kuvassa keskeinen teli on vaunujen välissä, niin kuin Flirteissäkin. Itinon esite kertookin, että pyörästö B’ 2’ B’. USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, suomeksi (enkä saksaksikaan) en osaa sitä nimittää. | ||||